Maailmalla on nyt parisen vuotta harrastettu hullutusta, jossa järjestelmäkameran kennolta riisutaan Bayer-matriisi (RGB-filtterit). Samalla yleensä kennon edessä oleva infrapunasuodin poistetaan tai vaihdetaan. Bayer-matriisin poiston ja IR-suotimen vaihdon tarkoituksena on viimekädessä parantaa lähtökohtaisesti heikkoa vetyalfa-herkkyyttä. Yleisen käsityksen mukaan normisuodin poistaa noin 70% vetyalfasta ja jäljelle jäänyt osuus kärsii vielä kaupan päälle punaisten pikseleiden ¼-suhteesta.
Linkitän kuvaan, jossa orginaalifiltterin läpäisevyys ja kennon herkkyys vetyalfaan nähden käy hyvin ilmi: http://www.baader-planetarium.de/sektion/s45/bilder/vergleich_400d_baader_bcf_gross.jpg (http://www.baader-planetarium.de/sektion/s45/bilder/vergleich_400d_baader_bcf_gross.jpg)
Operaatiossa menetetään kyky tallentaa värejä ilman erillisiä RGB-suotimia ja pikselimikrolinssistö, josita jälkimmäinen heikentää herkkyyttä. Vastaavasti RGB-filttereiden absorbanssi poistuu ja kennon erottelutarkkuus paranee, sillä RGB-pikseleiden arvoja ei enää keskiarvoisteta viereisten pikseleiden mukaan. Lopputuloksesta on käyty kiivasta keskustelua useilla foorumeilla ja oman projektini tarkoitus on tarkastella tilannetta hieman mutuheittoja systemaattisemmin.
Koekappaleeksi ajautui Nikon D5100, jonka kenno irtosi kohtuullisen helposti lukemattomien lattakaapeleiden irroituksen jälkeen sekä kera kourallisen ruuveja.
(http://kuulapaa.com/Tahtidata/Runko_2.jpg)
Kennon haavoittuvin osa on sen ohuet kultajohtimet. Hipaisu näihin ja peli on pelattu. Lasi irroitetaan pistekuumentamalla sen reunat yli liiman päästöpisteen.
(http://kuulapaa.com/Tahtidata/Kenno_pieni.jpg)
Suurempi: http://kuulapaa.com/Tahtidata/Kenno.jpg (http://kuulapaa.com/Tahtidata/Kenno.jpg)
Lasin irroituksen jälkeen mahdollisesti ehjäksi jääneen kennon reunat ja kultajohtimet suojataan hellävaraisesti valaen epoksilla. Huom: Älä käytä nopeita tai polymerisoituessaan kutistuvia epokseja, tilavuusmuutos riittää irroittamaan kultajohtimia -> Kenno on entinen.
(http://kuulapaa.com/Tahtidata/Epoksi.jpg)
Seuravaksi poikkeuksellisesti vieläkin ehjänä säilyneeltä kennolta hiotaan asteittain mikrolinssistö ja RGB-filtterit pois. Vasemmalla ennen ja oikealla jälkeen.
(http://kuulapaa.com/Tahtidata/Ero_pieni.jpg)
Jotkut suosivat myös raaputusta, mutta itse en suosittele sitä menetelmänä:
Linkitän: http://i.imgur.com/noJpfqV.jpg (http://i.imgur.com/noJpfqV.jpg) ja http://www.directupload.net/file/d/3816/4oxbtcdc_jpg.htm (http://www.directupload.net/file/d/3816/4oxbtcdc_jpg.htm) ja http://www.directupload.net/file/d/3816/dc3mauk5_jpg.htm (http://www.directupload.net/file/d/3816/dc3mauk5_jpg.htm)
Kennoa mallataan välillä kameraan ja kun lopputulos tyydyttää niin on syytä lopettaa. Huom: Mikrokokoisia lattaliittimiä ei ole suuniteltu jatkuvaan käyttöön ja riski niiden rikkoutumiseen on suuri. Avaa ja sulje niitä äärimmäisen varoen.
Operaation jälkeen kamera näkee maailman uusin silmin, mutta ei itse tajua olevansa mitenkään erilainen. Kennolle pääsee punaista ja infrapunaisen rajalla olevaa valoa huomattavasti aikaisempaa enemmän, mikä ilmenee voimakkaan punaisena kuvana.
(http://kuulapaa.com/Tahtidata/Kamera_pun.jpg)
Herkkyys on lisääntynyt noin 1200nm asti, mutta tähtikuvauskäytössä sitä on syytä suitsia esim 700nm kohdalta.
(http://kuulapaa.com/Tahtidata/Hupi.jpg)
Kuinka sitten käy herkkyyden? Alla oleva vertailu on tehty kuvaamalla A4-arkkia muokkaamattomalla kennolla (aina alempi) sekä muokatulla (aina ylempi). Valotus on molemmissa täysin sama ja kuviin on ajettu keskiarvosumennus tuottamaan tasainen valoisuuspinta. Kennojen edestä on molemmissa tapauksissa poistettu orginaali IR-filtteri, jotta sen vääristävä vaikutus saadaan eliminoitua. Kuvassa olevat numerot ovat harmaasävyjä.
Vasemmassa kuvaparissa on suora RAW-konversio ja muunto harmaasävyiksi bayeroinnilla. Oikeassa kuvaparissa kuvat on avattu debayeroimattomina Pixinsightilla ja niille on tehty sama valoisuuskäyrän muutos. Valoisuus on tasattu modattujen kennojen mukaan.
(http://kuulapaa.com/Tahtidata/Vertailu.jpg)
Modatulla kennolla havaitaan selvästi suurempi valoisuus, pikseleiden suuremman keskiarvoisen kirkkauden ansiosta.
Kuinka kamera sitten soveltuu tähtikuvaukseen? Se nähdään jossain vaiheessa kun pilvisyys aukeaa. Tarkoitus on verrata kameraa modaamattomaan.
Lainaus käyttäjältä: Kuulapaa - 05.12.2014, 18:55:31
Vasemmassa kuvaparissa on suora RAW-konversio ja muunto harmaasävyiksi bayeroinnilla. Oikeassa kuvaparissa kuvat on avattu debayeroimattomina Pixinsightilla ja niille on tehty sama valoisuuskäyrän muutos. Valoisuus on tasattu modattujen kennojen mukaan.
En ole ihan vakuuttunut tällaisesta testaustavasta. Jos halutaan tietää paljonko valoa kenno kerää, pitäisi tarkastella vain raakakuvien pikseliarvoja (bias-vähennyksen jälkeen) ennen ja jälkeen modauksen. Olisi myös tärkeä tietää miten kameralla kuvattu A4-arkki on valaistu. Ei kuvan kirkkautta mielivaltaisen raakakonversion ja venytyksen jälkeen. Jos pyytää kiltisti, olisiko raakakuvat mahdollista saada silmäiltäväksi? :grin:
Elä nyt heti ota tuollaista vastaväittäjäasennetta, kyllä niitä ehritähän.
Tämän on tarkoitus olla puolitieteellisen viihdyttävää ("hieman mutuheittoja systemaattisemmin."), sekä herättää ajatuksia koko homman järkevyydestä/järjettömyydestä :wink:
Mutta, tsekkaan vielä miten saan pikseliarvot helpoiten esiin. EDIT: Eikös RawTherapeella se onnistu?
Mielenkiintoinen projekti.
Millä ja miten hioit kennon??
Lainaus käyttäjältä: Kuulapaa - 05.12.2014, 20:47:04
Elä nyt heti ota tuollaista vastaväittäjäasennetta, kyllä niitä ehritähän.
Tämän on tarkoitus olla puolitieteellisen viihdyttävää ("hieman mutuheittoja systemaattisemmin."), sekä herättää ajatuksia koko homman järkevyydestä/järjettömyydestä :wink:
Projekti on kunnioitettava ja minusta on aina hienoa kun porukka jaksaa väsätä. Lähinnä yritän välttää sitä että tällainen kokeilu herättäisi vielä enemmän harhaluuloja aiheesta kuin mitä niitä on ennestään. Plus olen tosi kiinnostunut aiheesta ja haluaisin ihan oikeaa dataa! Kannustan ihan kympillä projektia. Harvalla on tällaista kameraa, joten nyt siitä kannattaa ottaa kaikki irti.
Lainaus käyttäjältä: Kuulapaa - 05.12.2014, 20:47:04
Mutta, tsekkaan vielä miten saan pikseliarvot helpoiten esiin. EDIT: Eikös RawTherapeella se onnistu?
Onnistuu suoraan PixInsightilla. Elämässä ei tarvitse muuta kuin PixInsightin. :cool:
Minkalainen hionnta menetelma olet käytänyt, se raputus tunttu varallinen :shocked:
Miksi kuva on punainen jos RGB filtereitta ovat pois.
On 4 EOS ja se muodattu 350 voisi olla hyvä kokeila jos tule selvä se "hionta"
EBAY kautta on mahdollinen saada uusi kenno jos mene rikki :laugh: :laugh:
Lainaus käyttäjältä: CSB - 05.12.2014, 21:50:58
Miksi kuva on punainen jos RGB filtereitta ovat pois.
Kamera luulee edelleen, että kennolla on värifiltterit. Debayeroitu raakakuva päätyy värimatriisilla kertomisen, valkotasapainotuksen ja monen muun mutkan kautta värikuvaksi.
Pöh, naavis oli nopeampi kun kirjoitti lyhyemmän viestin :).
Täydennetään tähän vielä, että jotta kuvan saa ladattua oikein mustavalkoisena, pitää käyttää sovellusta jossa voi jättää värit muodostavan debayeroinnin tekemättä, kuten (yllätys yllätys!) PixInsight. "Oikeilla" valokuvaussoftilla ei mustavalkomodatun kameran kanssa tee mitään.
Raw Therapeessa voi kanssa heittää bayer-interpoloinnin pois päältä.
Tutkin noita pikseleitä vielä, mutta tässä jo hieman lisää visuaalista vertailua.
Kuva on iso, eihän siitä muuten näe. Vasemmalla orginaalikenno ja IR filtteri - oikealla käsitelty kenno ilman IR filtteriä. Ylhäällä Pixinsight tulkinta raakadatasta ja alla Photoshopin raw konversio (debayeroitu):
(http://kuulapaa.com/Tahtidata/Vertailu_2.jpg)
EDIT2: Kaikki kuvat 1/100, f/8, ISO100, 1/64 pehmennetty salama. Valaistuksen tasaisuus havaittu toistettavaksi, mutta paperista heijastuvan IR-vaikutus kennojen väliseen valoisuuteen on tuntematon.
Pixinsightin kuville on pakko tehdä venytys kun muuten ruutu on musta. Vasemman yläkuvan tummat pikselit ovat punaisia. Oikeassa yläkuvassa RGB-filttereitä ei enää ole, mutta siinä näkyy jonkinlaisia filtterinalaisia rakenteita. Ne pitäisi vielä saada pois.
Photoshop käsittelee molemmat kuvat "arvaamalla" väripikseleitä. Mustia pikseleitä ei näy vasemmassa kuvassa, mutta verratkaa tarkkuutta ylempään. Oikea on taas voimakkaan punainen, sillä kennolle pääsee punaista ja lähi-infrapunaista aaltoa runsaasti. Mielenkiintoinen vertailu voisi olla kuvan terävyys verrattuna vasempaan kuvaan. Tämän parin perusteella myös automaattiprosessoitu kuva hyötyy punaisten pikseleiden "oikeasta" valottumisesta.
EDIT: Timon ja CSB:n kysymyksiin hionnasta: Hienolla kiilloitusaineella ja vanupuikolla hyvin pientä voimaa käyttäen. Hionta vaatii etenkin kultajohtimien suojaamisen, muuten seurauksena on sotkuinen katasrofi.
Jossain määrin varoittavia esimerkkejä löytyy 94 sivun verran tästä ketjusta:
http://stargazerslounge.com/topic/166334-debayering-a-dslrs-bayer-matrix/ (http://stargazerslounge.com/topic/166334-debayering-a-dslrs-bayer-matrix/)
Tämä lause kiteyttää haasteen parhaiten:
"Judging by the number of trashed DSLR sensors on this thread, I'd say the same about de-Bayering! :grin:
Well... yes... I've been doing it as an experiment and purely for the fun (or maybe I'm a masochist :D) I may well have spent more than the cost of a half decent mono astro CCD camera but it can be addictive - like, "I won't make that mistake next time" :D It's a steep learning curve. "
#1875 [Debayering a DSLR's Bayer matrix.: post #1875]
Gina, Posted 24 November 2014 - 11:05 AM
Kirjoittaja kuitenkin tuntuu hieman vähättelevän kustannusta. Yritin laskea hänen käyttämänsä rungot ja sekosin laskuissa. Se kertoo paljon.
Johtuisiko tuo violetti väri siitä että kennon filtteri on (oli :cheesy:) RGBG eli kaksi vihertävää yhtä punaista/sinistä kohti ?
[edit] Eli kameran oman lopputuloksen rgb on laskettu suhteella r/1 b/1 g/2. Sitä tarkoitan.
Lainaus käyttäjältä: Kuulapaa - 06.12.2014, 08:42:11
Pixinsightin kuville on pakko tehdä venytys kun muuten ruutu on musta.
Juuri tästä syystä PixInsightissa on ScreenTransferFunction-toiminto, jolla kuvat voi venyttää näytölle koskematta alkuperäiseen kuvadataan lainkaan. Eikä kuvaa varsinaisesti ole edes pakko nähdä tarkastellakseen pikselien arvoja.
Linkissä mielenkiintoista tietoa ko. modauksen vaikutuksesta kuvan tarkkuuteen:
http://www.maxmax.com/b&w_conversion.htm
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 06.12.2014, 12:01:40
Linkissä mielenkiintoista tietoa ko. modauksen vaikutuksesta kuvan tarkkuuteen:
http://www.maxmax.com/b&w_conversion.htm
Mielenkiintoinen sivu ja hinnat kohdillaan. Ne joilla on Pixinsight tai muu sopiva softa, niin avatkaapa se raw-kuva siitä modatusta kamerasta ja tsekatkaa sitä pikselitasolla ilman debayerointia.
(http://www.maxmax.com/images/Cameras/BW/Canon30D_BW_White0002.CR2 (http://www.maxmax.com/images/Cameras/BW/Canon30D_BW_White0002.CR2))
Ovatko pikselit mielestänne tasaisia?
EDIT - Naavis ehti ensin: Avaan tuota kysymystä hieman kuvan muodossa.
[Tässä on muuten mielenkiintoinen lainaus/viittauselementti, oheiset pikselirasterit ovat yllämainitun sivun tiedostoista, mutta ovatko ne alkuperäisen kuvaajan omistamia teoksia vai muutaman pikselin valoisuusdataa kuvaavia teknisiä viittauksia, jotka on rakennettu uusiksi teoksiksi?, niin tai näin niin tässä ovat:]
(http://kuulapaa.com/Tahtidata/Esimerkki_3.jpg)
Vasemmalla 30D Bayerfiltterillä, keskellä 30D monokromaatti ja oikealla minun D5100.
Filttereiden alla on rakenteita, joiden kanssa saa olla aika tarkkana. Tuo D5100 runko kärsii vieläkin noista epätasaisuuksista, mutta niiden hiominen liikaa taas heikentää herkkyyttä merkittävästi.
EDIT2: Mielenkiintoisesti 30D kuvassa tummat pikselit ovat nähtävästi alkujaan sinisiä, mutta minun kuvassa ne ovat nyt kuitenkin vihreitä. Luultavasti kennorakenne on syynä siihen.
Lainaus käyttäjältä: Kuulapaa - 06.12.2014, 12:38:20
Mielenkiintoinen sivu ja hinnat kohdillaan. Ne joilla on Pixinsight tai muu sopiva softa, niin avatkaapa se raw-kuva siitä modatusta kamerasta ja tsekatkaa sitä pikselitasolla ilman debayerointia.
(http://www.maxmax.com/images/Cameras/BW/Canon30D_BW_White0002.CR2 (http://www.maxmax.com/images/Cameras/BW/Canon30D_BW_White0002.CR2))
Ovatko pikselit mielestänne tasaisia?
Eivät. Liitteenä on palanen kuvan keskeltä.
No niin, eipä kestänyt kauaa. Projektin innoittama ensimmäinen kameravainaa on nyt sitten syntynyt. Omistaja kertokoon halutessaan tapauksesta lisää.
Olkaahan hyvin varovaisia puuhatessanne.
Kultajohtimien suojaamisesta: Kuvan kaltainen alle millimetrin kokoinen ilmakupla voi aiheuttaa epoksin polymerisoituessa riittävän väännön ja irroittaa johtimen -> Sensori on entinen!
(http://kuulapaa.com/Tahtidata/Vaurio_1.jpg)
Tarkoitus on saada aikaan tasainen suojaus:
(http://kuulapaa.com/Tahtidata/Vaurio_2.jpg)
Osa projektia on kameran firmwaren päivitys tähtikuvauksen kannalta hieman otollisemmaksi:
https://nikonhacker.com/wiki/Supported_Models (https://nikonhacker.com/wiki/Supported_Models)
Tämän pitäisi poistaa raakadatan pakkaus ja muut haittatekijät.
Olen samaa projektia kuvaillut lyhyesti parilla kansainvälisellä foorumilla ja ajansäästämiseksi näin järkeväksi kirjoittaa siitä vähän kattavamman kuvauksen. Tämä siis englanniksi.
http://kuulapaa.com/home/astrophotography/nikond5100mod.html (http://kuulapaa.com/home/astrophotography/nikond5100mod.html)
Otetaan sokkotesti ja katsotaan onko datamanipuloinnit poissa vai eivät. Nyt saa tutkia pikseleitä ja niiden arvoja.
Tässä on kolme raw-tiedostoa, kaikissa valotuksena 5min/ISO800 tulppaa vasten.
Näyte 1 (http://kuulapaa.com/Tahtidata/Sample_1.NEF)
Näyte 2 (http://kuulapaa.com/Tahtidata/Sample_2.NEF)
Näyte 3 (http://kuulapaa.com/Tahtidata/Sample_3.NEF)
Mitä eroa löydätte niistä?
Hieman statistiikkaa:
1: mean=12.2, stdDev=17.1
2: mean=18.1, stdDev=173.6
3: mean=141.7, stddev=120.6
Jos yhtään nikonhackersia vilkaisseena pitäisi arvata, niin ykköskuva on ilman säätöjä, kakkoskuvassa on Nikonin "star-eater" -käsittelystä päästy eroon (kuumat pikselit näkyy, keskihajonta suurempi), ja kolmoskuvassa on lisäksi pimeävirran vähennys pois päältä (kuvan keskiarvo noussut merkittävästi).
Kutakuinkin näin juuri. Millä softalla otit arvot?
Seuraavan kerran kun taivas suo, niin tarkoitus olisi ajaa valotustestit eri optioilla. Todennäköisesti normaalikennolla (ml IR filtteri), monokromaattina pakkaamattomana RAW:na ja todellisella pimeävirralla.
Tein tänään testiä noiden firmwarepatchien kanssa ja löysin hyvin mielenkiintoisen ilmiön.
Mainitsin aikaisemmin tuosta shakkiruutukuviosta, joka löytyy edelleen kennon tuotoksista, mm pakkaamattomasta NEF-tiedostosta, josta on "kaikki" muokkaukset pois päältä:
(http://kuulapaa.com/Tahtidata/F_NF_1.jpg)
Olen luullut sen olevan jonkinlaisia jäänteitä filttereistä, mutta olen ollut väärässä.
True dark current -enabloituna ko kuvio häviää datasta tyystin:
(http://kuulapaa.com/Tahtidata/F_DC_1.jpg)
Hieman taustaa:
https://landingfield.wordpress.com/2014/05/13/teaser-nikon-dslr-black-point-hack-for-astrophotography/ (https://landingfield.wordpress.com/2014/05/13/teaser-nikon-dslr-black-point-hack-for-astrophotography/)
https://landingfield.wordpress.com/2014/06/07/imx071-characteristics-2/ (https://landingfield.wordpress.com/2014/06/07/imx071-characteristics-2/)
Luvut otin PixInsightin Statistics-työkalulla. Selkeästikään tuo NEF ei vielä ole kovin raaka kuva, kun siinä tehdään jotain värikanavakohtaisia temppuja. Mutta tuo jälkimmäinen näyttää hyvältä!
Johtuisiko tuo ruudukko white balance pre-conditioningista eli punainen ja sininen kanava (joskus myös vihreä) on kerrottu 1,1/1,2:lla. Näkyy raakakuvan histogrammissa selvinä aukkoina.
Ilmeisesti se on juuri sitä.
Pieni vertailu eiliseltä. Kuvauspaikkana olosuhteiltaan lähes täydellinen, kehä III ja Hämeenlinnanväylän risteys (tähtikuvausta optimaalisen huonoissa olosuhteissa) :
(http://kuulapaa.com/Tahtidata/VertailuDCNFST_2.jpg)
Viiden pinossa pikseliverkko on käytännössä jo keskiarvoistunut pois.
Eilen sain vihdoin kameran kiinni HA filtteriin/putkeen ja illaksikin piti tulla melkein selkeää, mutta toisin kävi. Välillä ei näkynyt yhtään taivasta, mutta sain pari pikaista räpsyä pilvien välistä 110s ja 30s. Tässä niistä pidempi.
EDIT: Vanha ruutu pois tilaa viemästä, alla uudempi
Mielenkiinnolla odotan selkenevää, jotta kennon luonne saadaan pitkillä valotuksilla kunnolla selville.
Eilen sain vähän parempaa valotusta kameralla. Toinen näistä tosiaan jo hevospääthreadissa, mutta laitan vielä tännekin.
Molemmat kuvattu tällä modatulla D5100:lla lentokentän kupeessa 12nm veyalfalla. 4x600s ja ISO800.
(http://kuulapaa.com/Tahtidata/PA_1000.jpg)
(http://kuulapaa.com/Tahtidata/HH_1000.jpg)
Itse asiasssa näyttää aika hyvältä. Tähdet vähän näyttää omituisilta mutta se taitaa olla optiikan ongelma.
Tähdissä on luultavasti osittain optiikkavikaa sekä hippusellinen tarkennusvirhettä ja palelevan kuvaajan hyppytömistelyitä :rolleyes:
Kennona D5100 on oikein "hyvä" modattava. Filttereiden alla oleva pikselirakenne näyttäisi olevan suhteellisen kestävää verrattuna Canonin xxxD-sarjaan, jossa on helppo hioa liian syvälle. Vastaavasti D5100:ssa ne kultajohtimet ovat pidemmät ja mikrolinssit tosi tiukassa.
Tämän valotuskokemuksen perusteella kenno vaikuttaisi tosiaan oikein mainiolta ja tuolla pimeävirtamodilla data on juuri sitä, millaisena se kennolle tarttuukin.
EDIT: Vielä aikaisempien kaltainen 4x600s (hups, valotus olikin vain pari - muutama min per kuva) HA valotus M42:sta:
(http://www.kuulapaa.com/Tahtidata/M42_1000.jpg)
Osa 2 - Jäähdytys
Seuraavan stepin tarkoitus on rakentaa Nikon D5100-kameraan aktiivijäähdytys ja sitä varten tein pari testiä kennon lämpenemisestä valotuksen aikana. Lämpötila mitattiin suoraan kennolta kuva-alan vierestä (rungosta) peitetyllä tarkkuussensorilla (0,1°C resoluutio). Kennosta puuttui suojalasi sekä IR-filtteri, ja tämän vuoksi lämpösäteily suoraan pikselialasta on todennäköisesti modaamatonta kennoa tehokkaampaa.
Koeympäristö:
Punainen: 22,5 °C huonelämpö.
Sininen: 0 °C vakiolämpö.
Vihreä: -15 °C vakiolämpö (kamera jäähdytettiin vain -10,3°C lämpötilaan).
(http://www.kuulapaa.com/Tahtidata/Heat_1.jpg)
Pystyakselilla lämpötila ja vaaka-akselilla aika minuutteina. Valotuksena toistuva 10min/ISO1600.
Kohinadataa tulee jossain vaiheessa kun saan ne purettua. Tässä vaiheessa käy hyvin ilmi, että kennon lämpötila nousee 0-22 °C lämpötilassa valotusjakson aikana 12°C ympäristöä korkeammaksi.
Ja Nikon D5100 kohinavertailua 10min/ISO1600 darkeista Pixinsight noise analysis-työkalulla otettuna. Lämpötila on valotuksen keskimääräinen lämpötila, mutta se antaa tarpeeksi tarkan tuloksen taulukoituna.
(http://www.kuulapaa.com/Tahtidata/Heat_2.jpg)
Käännekohta on 20°C taitteilla. Pikkupakkasilla kuvattaessa kennon lämpötila pysynee aikaisemman taulukon perusteella siinä 5-10 °C tuntumilla. Kovilla pakkasilla pitkässä sessiossa kennon kohina on optimaalisella tasolla.
Alkuosa tarkempana, sillä sehän meitä juuri kiinnostaa:
(http://www.kuulapaa.com/Tahtidata/Heat_3.jpg)
Kohinassa tapahtuu pieni muutos ~0°C kohdilla. Tämän perusteella optimikohinaan näyttää riittävän, että D5100 kenno on joitakin asteita pakkasen puolella. Toisaalta jäähdytystä aletaan tarvita ympäristön ollessa ≥-10°C (jos oletetaan kennon lämmön nousevan aina sen ~12°C ympäristöstä) ja sen tarve kasvaa ympäristön lämpötilan noustessa kohti nollaa sekä korostuu + asteilla.
Summa summarum:
-15 - -20°C pakkasilla pitkässä sessiossa kamera jäähtyy kenno mukaan luettuna kohinan kannalta optimilämpöön. Toisaalta tätä lämpimämmällä lisäjäähdytystä tarvitaan, jos kennon kohinan halutaan pysyvän optimaalisella alueella.
erittäin mielenkiintoista dataa, kiitos
Tuo kennon muutaman pakkasasteen sääntö vaikuttaisi mahdollisesti pätevän muillakin rungoilla.
Ohessa Canon 500D kohinakäyrä, hieman eri yksiköillä, mutta muoto on se joka merkkaa.
(http://www.webastro.net/upload/images/10293-1419254533.jpg)
Taulukko siis raskalaista alkuperää (lupa on).
Ps. Tuo D5100 kohina on siis pimeävirtavähentämätöntä.
Olen yrittänyt laajentaa skaalaa Canoniin, etenkin 550D:hen mutta täytyy todeta sen olevan vähän vaikeampi modattava kuin Nikon D5100.
Kenno on Canonissa herkempi, siis fyysiselle muokkaukselle ja se alkaa tehdä hommasta turhan kallista ja aikaa vievää hupia. Taidan siis lopettaa niiden osalta.
EDIT: Canon-projektin ainoa hedelmä, toimiva monomodattu 550D ilmestyi myyntipalstalle.
Kuten ylemmistä kaavioista käy ilmi, järkkärikennon kohina kasvaa selvästi lämpötilan noustessa ja vastaavasti vakautuu lämpötilan laskiessa alle nollan. Tuttu juttu, mutta mikä kaaviosta käy myös ilmi on se, että kennon tavoitelämpötila kohinan suhteen on jossain siinä -5 °C tuntumilla. Sama näyttäisi pätevän sekä Nikon D5100- että Canon 550D-malleihin. Tästä johdannosta onkin jo helppo päätellä, että seuraava askel on kennon aktiivijäähdytys.
Jäähdytys on tarkoitus toteuttaa kuparisella jäähdytyslevyllä, jolla lämpö pumpataan TEC/Peltier-elementin avulla kamerasta ulos. Tällaisia modeja on netti pullollaan mm. 550D:lle. Nikonille niitä on vähemmän, mikä sinänsä on outoa, sillä kennojen rakenteen perusteella D5100:n kenno näyttäisi helpommalta jäähdytettävältä.
550D:ssä kennon ja piirilevyn välissä on muutamien millin kymmenyksien kokoinen väli, johon ohut jäähdytyselementti työnnetään. D5100:ssa on taas suuri alumiininen jäähdytysrunko, josta menee kuusi lämpösiltaa piirilevyn läpi sensoriin.
Vertailua: 550D:ssä kuparikontakti saadaan suoraan sensorirunkoon, mutta kovin ohuella kuparipalalla. D5100:ssa voidaan kiinnittää jopa 2mm paksuinen kuparilevy suoraan alumiiniseen jäähdytysrunkoon, mutta kontakti sensoriin ei ole suora.
(http://www.kuulapaa.com/Tahtidata2/Sensorit.jpg)
Vasemmalla Canon 550D-kenno ja oikealla Nikon D5100-kenno.
Lisäys: Kongreettinen esimerkki jäähdytyksen vaikutuksesta ISO1600/10min (huom pimeävirtavähennys ja kaikki muutkin disabloituna).
(http://www.kuulapaa.com/Tahtidata2/Compare_pieni.jpg)
Klikkaa isommaksi (http://www.kuulapaa.com/Tahtidata2/Compare.jpg)
Hyvää dokumenttia pukkaa sieltä suunnalta, kiitos. Näitä lukee mielellään vaikkei olekaan mitään aikomusta ryhtyä tuollaiseen :smiley:
Kyllähän tämä aikamoista virittelyä on. Jäähdytyksen rakentelu on jo ihan mukavaa puuhastelua, mutta nuo harmaasävymodit ovat kyllä sellaisia, että niitä en juuri suosittele tekemään ilman poikkeuksellisen korkeaa riskinsietokykyä. Voin kokemuksesta sanoa, että homma on toisinaan hiuskarvan varassa ja vaikka kaikki olisikin mennyt putkeen, niin lopputuloksena saattaa olla kameran ruudulla error-ilmoitus. Siinä vaiheessa ei enää mitkään ärräpäät, itku tai korjaustoimenpiteet auta.
Olen maksanut itse oppirahoja kahden rungon verran ja lisäksi olen käynyt muutaman sähköpostikeskustelun muiden epäonnisten kanssa. Ei siis ehkä kannata ainakaan modata ainoaa kameraansa :undecided: Mutta hauskan haastavaa hommaahan tämä on :wink:
Tuplamodi on kuitenkin edennyt suotuisien tuulten alla ja kennossa on nyt lämmönsiirrin kiinni. Materiaaliksi valikoitui 2 mm kuparilevy, joskin olisi ollut ehkä fiksua rajoittaa se muutaman kymmenyksen ohuemmaksi. Kameran sisäinen tila kun on aina enemmän tai vähemmän kortilla. D5100-kennon alumiinisessä jäähdytyselementissä on kolme kohollaan olevaa, noin millin korkuista rakennetta, ja ne täytyy hioa pois ennen jäähdytyslevyn liittämistä. Vaihtoehtoisesti kuparin pinta-alan voi mitoittaa pienemmäksi, mutta tässä haettiin nyt optimaalista jäähdytystehoa/watti.
Jäähdytyslevyn viimeistely voisi olla perusteellisempaa, mutta sen merkitys ei ole suuri, sillä koko kuparilevy ja sensorin alumiinielementti maalataan vielä pariin otteeeseen butyylimaalilla kondenssioikosulkujen estämiseksi. Maailmalla on sattunut ainakin pari tapausta, joissa kondensoituminen on hajoittanut jäähdytetyn kameran, joten varotoimenpiteenä kameraa ei pidä päästää sulamaan (lämpenemään) kesken kuvaussession. Vastaavasti lämpenevästä kamerasta on syytä katkaista virransyöttö.
Tässä pisteessä siis ollaan nyt:
(http://www.kuulapaa.com/Tahtidata2/HeatplateF.jpg)
Seuraavassa vaiheessa kuparilevyyn lisätään eristys ja aktiivijäähdytys lämpösiileineen.
Tähän väliin hieman käytännön valotustestiä. Ensimmäinen jäähdytetty manuaaliprototyyppi oli eilen testissä ja käytin jäähdytystä noin 1/3 teholla. Tuolla teholla kenno jäähtyi TEC-12706-elementillä hyvin ja pysyi rasituksen alla koko ajan noin -4C lämpötilassa. Mielenkiintoisena ilmiönä huomasin, että itse valotus ei lämmitä kameraa ollenkaan niin paljon kuin live view:n käyttö. Joten ei kannata pitää järkkärin liveview:ta päällä turhaan.
Ongelmia oli tyypilliseen tapaan tietenkin matkassa. Kuitenkin, tapeltuani ensin pitkän kiinalaisen USB-johdon kanssa ja lopulta revittyäni sen huitsin hiiteen, sain muutaman testivalotuksen otettua O-III ja S-II suotimilla. Valotuksia oli lopulta riittämätön määrä, mutta tuli niistä jonkinlainen kuva. Voimakkaan luminanssikikkailun jäljet ovat kuitenkin näkyvissä.
(http://www.kuulapaa.com/Tahtidata2/Heart.jpg)
Hyvä kuva.
Paljonko oli ulkoilman lämpötila ?
Ulkoilma oli loppuillasta siinä -1°C tuntumilla.
Jäähdytin kameraa ennen kuvausta noin kaksi tuntia passiivisesti ulkona nollakelissä ja tuossa ajassa lämpö oli tippunut kameran sisällä noin +1°C asteeseen. Kun kytkin kameraan virrat niin lämpö alkoi kohota suhteellisen nopeasti. Kenno ja elektroniikka tuntuu tuottavan selvästi lämpöä.
Edit 8.2. ilta : Nyt se on uudestaan pihalla ja jäähdytystehoa sai vähentää noin neljäsosaan ja sillä kennon lämpötila oli -8°C. Kylmempi ilma auttaa selvästi.
Edit2 9.2. : Täydellä teholla kennon saa suhteellisen nopeasti jäähtymään -25°C nurkille. Maksimia en ole kokeillut saavuttaa, mutta jäähdytystehoa tuntuisi olevan riitävästi. Jäähdytysteho riippuu tosin täysin ulkoilman lämpötilasta.
Ovat mittailleet Nikonhacker:issä D5100/D7000-kennojen pimeävirtaa ja liitän taulukot tänne (luvalla):
(https://landingfield.files.wordpress.com/2015/02/curve95.png)
(https://landingfield.files.wordpress.com/2015/02/linear95.png)
Mittausten perusteella pimeävirta tippuu noin 1/10:aan kun lämpötila muuttuu 20°C -> -5°C
D5100 kenno alkaa näyttää jäähdytettynä hyvältä, todella hyvältä :)
En tunne astro CCD-tasoja, mutta jos jollain on tiedossa niin postatkaa perään vertailumielessä.
Onhan tuo aika hyvä.
Omassa kamerassa (Starlight Xpress Trius SX694) on näin:
"Dark current: Less than 0.003 electrons/second @ - 10C CCD temperature."
Yllättävän lähelle se pääsee pimeävirrassa. Toinen asia on tietysti ns kaivokapasiteetti, joka järkkäreillä pienenee rajusti herkkyyttä nostettaessa CCD-kameroihin verrattuna.
http://www.sensorgen.info/NikonD7000.html (http://www.sensorgen.info/NikonD7000.html)
Tämä kannattaa luultavasti linkittää tähän ketjuun: http://www.qsimaging.com/blog/understanding-ccds-dark-current-versus-noise/ (http://www.qsimaging.com/blog/understanding-ccds-dark-current-versus-noise/)
(ks. KAF-8300 Dark Current vs. Temperature)
Aina (läheskään) ei mene putkeen, tai riippuu pitkälti mitä putkella tarkoitetaan.
Nyt kuitenkin tarkoitaan epäonnistumista.
Tavoitteenani on ollut saada aikaan kinokokoinen monomodattu järkkäri ja olen paininut Nikonin D600:n kanssa. Jossain vaiheessa on kuitenkin pakko todeta, ettei ko mallin modaaminen vain onnistu. Se hetki tuli vastaan nyt. Kennojen valmistustekniikka on sen verran erilainen ja kenno herkempi, ettei modaaminen samalla metodilla vain toimi.
Ihanan halpaa lystiä :sad:
Ps. Rikkinäisiä D600 kennoja kaupan :shocked:
Viime kauden D5100 oli kiinni linssiputkessa, mutta kevään mittaan heräsi ajatus kiinnittää se tuohon 8" newtoniin. Kuva-ala kun saisi toisinaan olla hieman kapeampi.
Ongelmia siitä tietenkin seurasi, sillä korjaimet tuppaavat mahdollistamaan vain onnettoman lyhyet kennoetäisyydet ja harmaasävykamera taas vaatii ehdottomasti suotimet mukaan kuvajunaan. Aluksi ajattelin ratkaista ongelman vaihtelemalla filttereitä korjaimen etupuolelle, mutta hylkäsin sen ajatuksen tarkennuksen vaikeuden vuoksi [aikaisemmin ajatushäiriö diffraktiosta]. Päädyin manuaaliseen filtteripyörään korjaimen ja kameran väliin, mistä tietenkin seurasi tuo back focus-haaste.
Helpoin tapa hankkiutua eroon liikapituudesta oli poistaa materiaalia kamera-adapterista. Sitä oli madallettava noin 3,5mm verran.
(http://www.kuulapaa.com/D5100/D5100_Newton_1.jpg)
Tila on sen verran kortilla, että mittailin hommaa pitkään ja hartaasti. Hilkulla se vaikutti olevan, mutta onnistuminenkin saattaisi olla mahdollista. Arpa oli heitetty ja konesorvi haukkasi liiat alumiinit pois.
Hieman jännittäen kiinnitin adapterin pyörään ja ensimmäinen havaito oli, ettei adapteri mahdu mitenkään kiinnittymään kameraan :embarrassed: Onneksi siitä kuitenkin löytyi sopiva asento, jossa adapteri mahtuu lukittumaan. Liikeradan alku- ja loppupäässä on tosin vain 1mm liikevara.
Tiukoille meni, mutta toimii :azn:
Tällä ei juurikaan ole näillä leveysasteilla merkitystä, mutta siitäkin huolimatta ohessa vertailu koskemattoman Nikon D5100:n ja passiivijäähdytetyn (siis kuparisilta kennolta ulos) välillä.
(http://www.kuulapaa.com/D5100/Passive.jpg)
Pimeävirta tuplaantuu tällä kennolla noin viiden asteen välein ja tässä tapauksessa jäähdytyksellä on merkitystä (sitten kun kuvaatte helteellä tähtiä).
No, sama tietysti toimii myös matalammista lämpötiloista lähdettäessä ja mahdollisesti vielä korostetummin, joten sarkasmissa on puolikas totuutta mukana.
Ostin hetken mielijohteesta Canonin 1200D pikkujärkkärin. Oikein näppäri peli.
Sille kävi kuitenkin sellainen hassu juttu, että kennosta irtosi IR-suodin, lasi ja värifiltterit. Huonosti on nykypäivän kamerat tehty :realmad:
Nyt se on sitten harmaasävyinen, kukatkin näyttävät kovin ikäviltä:
(http://www.kuulapaa.com/550D/Canon_1200D_mono_pieni.jpg)
950nm IR-suotimen jäljiltä todella latteilta:
(http://www.kuulapaa.com/550D/Canon_1200D_IR_pieni.jpg)
Tälläinen pitäisi olla, vaan ei ole:
(http://www.kuulapaa.com/550D/Canon_1200D_normaali.jpg)
Ps. Puolustusvoimain kykytestissä väitin etten halua kukkakauppiaaksi, luulin puhuneeni totta, mutta nyt näyttää kuitenkin siltä että valehtelin...
En tiedä miten tämä harmaasävymodaus on päässyt lipsahtamaan ohitse.
Olen pitkään kuvannut 1000D:llä josta poistin IR-fillterin. Kaiken lisäksi yritin jossain vaiheessa etsiäkin internetin maailmasta olisiko joku onnistunut poistamaan värimatriisia, mutta turhaan. Monokameraa on tehnyt mieli, mutta kuvausajan vähyys suhteutettuna laitteiden hintaan ei ole vielä kohdannut.
Nyt ostin tämän ketjun innoittamana käytetyn 1000D:n ja päätin kokeilla saisiko siitä monokameran alle 100 euron hintaluokassa. En halunnut lähteä tuota aikaisempaa 1000D:tä sörkkimään, kun se on hyvin toiminut. Ja tämä vaikutti aika riskialttiilta työltä. Tarkoitus oli muutenkin, että sillä saa RGB:n kuvattua näppärästi, kun monolla mennään luminanssi ja mahdolliset kapeakaistakuvat.
Ensin tuttu purkaminen ja kenno irti. Saatuani suojalasin pirstaleina irti, tulin tulokseen etten lähde suojaamaan kultalankoja. Monella on ollut ongelmia epoksisuojauksessa, joten vakaalla kädellä jatkettiin. Päätin lähteä vanupuikko ja hiontatahna linjalle. Autotallista löytyi fareclan G3 hiontatahnaa jolla otin siihen saakka, kunnes alkoi väriä tarttumaan puikkoon. Tämän jälkeen vaihdoin PlastX tahnaan, jolla olen joskus myllyttänyt auton umpioita. Tuntui toimivan ihan hyvin, tosin se on hyvin hellävarainen eli sai jonkun aikaa hinkata. Lopuksi putsaus IPA:lla.
Työn tehtyä tarkastelin lopputulosta ja reilun millin verran jäi matriisia kultalanka reunoille. Ei uskaltanut ihan vieressä hinkata, mutta ihan hyvän kokoinen kuva-ala on vaikka vähän joutuu cropata. Tässä vaiheessa näytti, että yksi kultalanka olisi irronnut. Kattelin jo mitä varaosa kennot maksavat, mutta laitoin kuitenkin kennon kameraan kiinni testattavaksi. Ainoa lasi jonka laitoin takaisin alkuperäisistä oli AA-filtteri, siinä kun on sopiva IR-suodatus ja lähellä kennoa. Hieman kai se pehmentää, mutta hyvin se on tuossa toisessakin kamerassa toiminut. Ja pitäähän tuossa jotain olla kennon ja kultalankojen suojana.
Niin toimihan tuo sitten kuitenkin. Seuraavaksi vaan lisää käyttöä. Pitää ottaa toisella kameralla värit niin pääsee myös vähän vertailemaan raakakuvien laatua.
Kyllä tää säätäminen on yksi rakas osa tätä harrastusta. Seuraavaksi sitten tuo jäähdytys niin saa kohinat kuriin.
Tässä ensivalo ekalta sessiolta. Valotus 20 x 8 min. ISO 800. UHC-S filtteri oli MPCC-korjaimeen kierretty kiinni.
Kuvat käännetty rawtherapeen avulla, jotta ei tule mitään interpolointeja. Sitten pinottu DSS:llä ja vähän Photoshoppia.
Kuvausputki TS 8" newton joka pyörii EQ6:sen päällä. Kuvaa on cropattu hieman enemmän, kun käyttökelpoinen kuva-ala on.
(http://greenroseastro.kuvat.fi/kuvat/Nebulae/syd%C3%A4nmono%20revitty.jpg/_full.jpg)
Jyrki G
Lainaus käyttäjältä: Gronjyr - 25.08.2015, 19:17:50
...Tässä vaiheessa näytti, että yksi kultalanka olisi irronnut...
Läheltä piti, mutta hyvä että toimii :)
Tervetuloa kerhoon!
Ps. Kyllä tuo hellävarainen hionti on ainoa oikea keino, raaputtamalla saa vain epätasaiset valotukset. Canonin kennojen kanssa kannattaa olla varovainen etteivät ne mene liian syvälle ja tule täydellisiä darkkeja ;)
Ai noin helppoa se on ? :rolleyes:
Ei vaan, mutta hyvältä näyttää lopputulos.
Alkaa mennä toistoksi, mutta olkaahan varovaisia niiden modausten kanssa. Se on yksi pieni virheliike johdinlankojen suuntaan ja kenno on entinen. Myös niissä värillisissä reunoissa on dataväyliä, että myös niitä on syytä varoa.
(http://www.kuulapaa.com/Tahtidata/Chip_2.jpg) (http://www.kuulapaa.com/Tahtidata/Chip_2jpg.jpg)
Ja se lämpö, jos kuumennatte kennoa lasin poistossa niin olkaa varovaisia siinäkin. Tänään juuri viestittelin yhden tälläkin foorumilla kirjoittelevan kanssa ja epäilyksenä on, että kenno on kuumentunut liikaa (600D:n kultajohtimet ehjät, mutta err70, tarkoittaen että sensorilta ei tule kuvadataa). Olen itse tappanut tiettävästi ainakin yhden kennon kuumentamalla sitä liikaa ja toisesta en ole varma. :sad:
Minulla on siis kädessä CNC-pajalta tullut D800 kenno. Onko halukkaita D800 omistajia lähtemään mukaan tähän projektiin? Suomeksi sanottuna: Kuka haluaa kuvata ensi kauden 36mp 36x24mm kennoisella harmaasävyllä?
Vaatimuksena on, että projektiin mukaanlähtijä tekee myös joitakin valotustestejä kameralla ja on jossain määrin kunnostautunut tähtikuvauksessa pystyen testaamaan kameran rajoja. Ja että ennen kaikkea oikeasti haluaa käyttää kameraa tässä käyttötarkoituksessa. Mikään lysti ei ole täysin ilmaista, mutta kustannukset ovat todella kohtuulliset.
EDIT: Selkokielellä: Minulla on D800/E harmaasävykenno ja sinulla on D800/E kamera -> Sinulla on harmaasävy D800E kamera
EDIT: Projektipartneri löytyi, ei tosin Suomesta, mutta maailmahan on pieni paikka..
Tässä hieman tilannekatsausta. Pari punaista näkevää täyskennoista :realmad:
(http://www.kuulapaa.com/D800/Cameras_1.jpg)
Jos joku ihmettelee niin se musta teippi estää etsimen kautta kameraan pääsevää hajavaloa. 10 minuutin Ha valotuksissa sieltä kun eksyy fotoni poikineen kameran sisälle kimpoilemaan.
Tuolle D600am:lle (astromono) pitäisi muuten löytää uusi koti.
Jotkut ovat todennäköisesti kansainvälisiltä foorumeilta lukeneet, mutta tässä vielä kotimaisellekin noiden kahden monokameran vertailukuvat.
Valotuksena 6x660s, ISO500, kohteena kirkas NGC7000 ja quick 'n dirty venytys.
(http://www.kuulapaa.com/D800/D600_2000.jpg)
(http://www.kuulapaa.com/D800/D800_2000.jpg)
Eroa on tässä koossa vaikea havaita.
Voisiko tuon värifiltterin poistaa laserilla? Redditistä bongasin viestiketjun (https://www.reddit.com/r/photography/comments/3pwunx/weird_pink_marksscratches_appearing_on_majority/) jossa on laseria saanut kenno ja siitä näyttää CFA palaneen pois niiltä osin mihin laser on osunut. Kameraa ei tarvitsi varmaan edes purkaa tuota operaatiota varten...
En ole asiantuntija, mutta epäilisin tuon laaserin käytön olevan vaikeaa sillä nehän tuppaavat vahingoittamaan myös itse valoa havaitsevaa kerrosta.
https://www.youtube.com/watch?v=J0TgaGePhJA (https://www.youtube.com/watch?v=J0TgaGePhJA)
Jos laseria haluaa kokeilla, niin femtosekunti-tason excimer-laserilla pitäisi lähteä vain pintaa eikä sen syvemmältä. Muilla yleisillä lasereilla tulee todennäköisesti vaurioita detektorikerrokseenkin joko suoraan tai lämmön kautta.
Onkohan kukaan kokeillut kemiallisia temppuja, ilmeisesti MLA on jotain akryylipohjaista, joka saattaisi kärsiä tolueenista ?
Joululomalla voisin läträtä kemikaaleilla, mutta sopivaa laseria minulta ei löydy. Mekaaninenkin tapa toimii kyllä ilmeisen hyvin, joten voi olla turhaa tehdä asiaa sen vaikeammin.
D600am muuttui -> D600cam (cooled astromono) :evil:
Tätä on työstetty nyt useampi viikko ja nyt sain ensitestit purkkiin. Modauksen syvyydestä sen verran, että irroitin myös sensorin sen jäähdytyselementistä ja valoin lämpöäjohtavan epoksin parantamaan lämmönsiirtoa. Samalla sensori on eristetty muusta kamerasta, jotta mainboardissa syntyvä lämpö ei pääse johtumaan siihen.
Puheet sikseen ja dataa pöytään. Tässä ns. unity gain valotuksen kohina-arvot (ISO500 / 600s / 0°C sensorin rungosta mitattuna true dark current moodissa - eli kaikki datan manipulointi pois päältä):
=============================
DSLR Sensor Parameters v0.0.7
=============================
Camera: Nikon D600cam
ISO speed: 500
Image Size: 6034 x 4124
Bias frames exposure time: 1/4000 sec
Flat frames exposure time: 1/1000 sec
Dark frames exposure time: 601.2 sec
Gain per channel(e/ADU): [ 0.918, 0.929, 0.917, 0.921 ]
ISO for unit gain: [ 459, 464, 459, 460 ]
Read Noise(e): [ 2.72, 2.72, 2.72, 2.7 ]
Dark Current (e/pixel/sec) [ 0.001, 0.0089, 0.0065, 0.0048 ]
Noise estimates for 601sec exposure
Read Noise(e): [ 2.72, 2.72, 2.72, 2.7 ]
Thermal Noise(e): [ 0.77, 2.31, 1.97, 1.69 ]
Mean values in ADU
Bias Frame 1: [599.8, 600, 599.7, 600 ]
Bias Frame 2: [599.8, 600, 599.7, 600.1 ]
Flat Frame 1: [1155.6, 1152.9, 1156.5, 1155.8 ]
Flat Frame 2: [1198.9, 1196, 1199.8, 1199.1 ]
Dark Frame 1: [ 602.3, 603, 602.7, 603.1 ]
Dark Frame 2: [ 602.3, 603, 602.7, 603 ]
Se on hurjaa kun 600s järkkäripimeäruudusta näkyy venytettäessä lähes pelkkä lukukohina!
Huhhuh, ei voi kuin hattua nostaa tälle virittelyn määrälle! :shocked:
Pimeävirta on jäähdytettynä ilmeisesti niin pieni, että darkkivähennystä tuskin tarvitsee jos ruudut ovat muuten siistejä. Johon liittyen kiinnostaisi nähdä tällaisesta setupista master bias/dark ruudut (.fit), oletko jo ehtinyt sellaisia ottamaan jäähyn kanssa? Ja tiedätkö onko jossain mitattu paljonko bayer-matriisin (ja siinä sivussa mikrolinssien) poistossa tulee kennon tehokkuudessa takkiin, RGB-kuvausta ajatellen? Kapeakaistakuvauksessa ja luminanssissa netto kääntynee kuitenkin aina positiiviseksi kun ilman modausta suurin osa signaalista menisi hukkaan.
Hyvä kuulapää, hienoa työtä. Laitatko operaatiosta ja kamerasta kuvia?
Lainaus käyttäjältä: vehnae - 22.11.2015, 19:39:35
Huhhuh, ei voi kuin hattua nostaa tälle virittelyn määrälle! :shocked:
Pimeävirta on jäähdytettynä ilmeisesti niin pieni, että darkkivähennystä tuskin tarvitsee jos ruudut ovat muuten siistejä. Johon liittyen kiinnostaisi nähdä tällaisesta setupista master bias/dark ruudut (.fit), oletko jo ehtinyt sellaisia ottamaan jäähyn kanssa? Ja tiedätkö onko jossain mitattu paljonko bayer-matriisin (ja siinä sivussa mikrolinssien) poistossa tulee kennon tehokkuudessa takkiin, RGB-kuvausta ajatellen? Kapeakaistakuvauksessa ja luminanssissa netto kääntynee kuitenkin aina positiiviseksi kun ilman modausta suurin osa signaalista menisi hukkaan.
En ole vielä juurikaan ehtinyt tehdä muita testejä. Päiväduuni ja työreissut painavat päälle, mutta täytyy tässä jonain päivänä rakentaa mastereita niin näkee vähän tarkemmin mitä siitä irtoaa.
Noista filttereistä ja mikrolinsseistä on muutama hieman ristiriitainen mittaustulos. Mikrolinssien poistaminen vääjämättä heikentää tehokkuutta kasvattamalla pikselirunkoon osuvien fotoneiden määrää, mutta samalla RGB filttereiden poistaminen vähentää niihin tapahtuvaa absorptiota (esim. vihreä filtteri kun ei ole 100% läpäisevä vihreällä aallonpituudella).
Nikonhackerin Shen mittasi yhden tekemäni D5100 kennon vastetta kapeilla aallonpituuksilla ja päätyi siihen, että vihreän aallonpituudella yksittäisen pikselin vaste hieman paranee ja punaisen alueella hieman heikkenee, joskin esim. juuri vetyalfaa kuvattaessa modatun kennon neljän virtuaalisen bayerpikselin yhteenlaskettu vaste nousee 3,4 kertaiseksi suoraan RGGB-muunnokseen verrattuna.
Ilmankos onkin tuntunut että kuvani parani tuon modaamasi D5100 jälkeen noin 3,4 kertaisesti. :rotfl:
-V
No joo, hyvä että eroa on havaittavissa :smiley: En muista miten tuo parannus on laskettu, todennäköisesti laskennallisen vasteen kautta mukaanlukien IR-filtterin suodatus tms. No, paranee se kokonaisherkkyys kuitenkin oli todellinen luku sitten mikä tahansa.
Sellainen tilanne tässä on, että olen yrittänyt rakentaa Nikon D600:sta sellaista versiota, jossa backfocusta olisi vain noin kymmenkunta milliä. Se projekti kuitenkin on vähän jäissä kun kustomkaapelit ovat niin kalliita.
Jos jollakulla on halua täyden kennon kapeakaistakuvaukseen rapealla 6000x4000 resoluutiolla niin minulla on yksi modattu harmaasävy Nikon D600 kenno tyhjänpanttina ja se joutaisi jonkun halukkaan tähtikuvaajan kameraan.
Ajattelitko miten toteuttaa tuon backfocus tuunauksen, siirtämällä kennoa eteenpäin? Mietin tuossa että silloinhan ilmeisesti peilikoneisto ja suljin lähtee muailimalle. Mielenkiintoinen projekti, pistähän tännekkin kuvia modausvaiheista. :azn:
-V
Joo, se on ollut haasteena että kun poistelen osia kamerasta niin ne vitsin kaapelit ovat niin lyhyet. En oikein saa sommiteltua tarvittavia komponentteja järkevästi. Hullun hommaa..
Lainaus käyttäjältä: Kuulapaa - 11.10.2015, 22:04:50
Jotkut ovat todennäköisesti kansainvälisiltä foorumeilta lukeneet, mutta tässä vielä kotimaisellekin noiden kahden monokameran vertailukuvat.
Valotuksena 6x660s, ISO500, kohteena kirkas NGC7000 ja quick 'n dirty venytys.
(http://www.kuulapaa.com/D800/D600_2000.jpg)
(http://www.kuulapaa.com/D800/D800_2000.jpg)
Eroa on tässä koossa vaikea havaita.
Myin tuon kasisatasen maailmalle alkuvuodesta ja nyt näyttäisi uusi omistaja laittaneen sen testiin:
https://www.flickr.com/photos/130138181@N02/28393001571/ (https://www.flickr.com/photos/130138181@N02/28393001571/)
Samoin se D600am meni maailmalle. Uusi omistaja lupasi laittaa kuvaa etelän ihmeistä isolla kennolla ja laajalla kuva-alalla.
On hieman enemmän kuvausmielessä liikkuvaa sorttia kuin minä: http://dslr-astrophotography.com/ (http://dslr-astrophotography.com/)
Näyttää siltä, että minäkin yritän liittyä diy harmaasävymodi kerhoon. Olen kärsinyt hieman ajan puutteesta, mutta nyt yritän saada tämän projektin vietyä loppuun asti. Pääasiallisena syynä on markkinoilta puuttuvat kohtuu hintaiset iso kennoiset mv-kamerat. Suunnitelmissa toteuttaa projekti nikon d5100. Tämä siitä syystä että tunnen kameran hyvin ja minulle jää rgb d5100, millä voin kuvailla värit. Minulla ei riitä rahat suodinpyörään ja suotimiin, tarkoituksena uusia kalustoa muutenkin nyt samalla.
Sillä poikkeuksella teen tämän, että yritän liittää AR-pinnoituksen kennolle. Tarvitsisin hieman apua teoriatiedon kanssa.
Asiasta on todettu että kennon heijastavuus vähentää herkkyyttä jopa 30%. Ja modauksen jälkeen heijastumat tulevat helposti esille kuvissa.
Soitin teknofokuksen Hannu Määtälle, hän pystyy tarjoamaan sopivan AR-lasin tuohon kennon päälle. Kennon lasi olisi saatava kuitenkin yhdeksi pinnaksi kennon kanssa.
Tässä vaihtoehtoina voisi olla:
1. Lasin liimaaminen kennon pintaan lasiliimalla
2. Kennon ja lasin väliin samaa öljyä mitä käytetään öljytäytteisissä refraktoreissa
Itse kääntyisin liimauksen puolelle.
Epäselvää:
Onko oletettavissa, että liima tuolla välissä aiheuttaisi kuvaan jotain erikoista? Lasiliimahan on täysin kirkasta.
Voidaanko olettaa että herkkyys paranee tuolla 30% -(miinus) AR-pinnoitteen läpäisykyky?
Onko liimakerroksen paksuudella merkitystä ajatellen valon läpäisyä tai valon taittumista?
Riittääkö tuo liima kennon ja lasin välissä tekemään nuo pinnat ''yhdeksi'', jolloin AR-pinnoitteesta saa täyden hyödyn irti?
EDIT: Yksi kysymys vielä: Mitenköhän lämpölaajentuessa kennon ja lasin välissä oleva liima reagoi?
Hmmm, nyt olet puhtaasti pioneerialueella ja siellä on tyypillistä, että epäonnistuminen on aina yksi varteenotettava vaihtoehto :(
Mutta, ne heijastumat eivät ole kovin suuri ongelma jos kennopinnan ja filtterin välissä on tarpeeksi väliä. Uskoisin sitä olevan väkisinkin riittävästi kun puhutaan järkkärin backfokuksesta. Sanoisin että voisi olla turvallisempaa tehdä ensin yksi ns avoimen kennon mono ja sitten lähteä tutkimaan sitä liimausta. Osta siis suosiolla pari kennoa kerralla. Minulla voisi olla pari rikkinäistä kennoa liimauskokeiluihin jos kiinnostaa. Ja myös 2" manuaalinen filtteripyörä 12nm filttereineen asevelihintaan jos sellaista tarvitset.
Sitten tietysti löytyy myös modattu D600 monokenno, mutta se vaatii sopivan rungon ja ne ovat vähän kalliimpia.
EDIT: Niin se liima, onko se sellaista, että väliin ei voi jäädä mikroskooppisia ilmakuplia tms hötöä?
EDIT2: Vielä noista heijastuksista. Tässä on suhteellisen kirkkailla tähdillä tehty muutaman osavalon luminanssitesti paljaalla Nikon D600 kennolla. Astronomikin UV/IR cut oli filtteripyörän sisällä. Kohinaa siinä on pienen osavalomäärän vuoksi, mutta ei ihan mahdottomasti heijastumia. Jonkinlaista maskattua venytystä siinä olen nähtävästi tehnyt kun tähtien ympäristö on vähän pehmeä.
(http://kuulapaa.com/D600/M45%20(2).jpg)
En niistä heijastumista niin huolissaan ole, mutta tuo lisääntynyt herkkyys kiinnostaisi kovasti. Epäonnistuminen on hyväksyttävä vaihtoehto. Teen tämän tekemisen ilosta.
Minulla pitäisi viikonlopun jälkeen olla 2 "ylimääräistä" nikon d5100:sta.
Tuo n. 30% herkkyyden lisäys korvaisi mikrolinsseistä menetetyn herkkyyden melkein kokonaan. Kaikkihan on siis olettamusta vain.
Oletko kuulapaa sitä mieltä edelleen että kennon raaputtaminen on huono juttu? Jotkut tuntuvat puulla raapivan tuon kennon puhtaaksi onnistuneesti.
Kaikkihan on tuon liiman kanssa mahdollista. Hannu tiesi kertoa että on tehty erikseen "optista" liimaa jota käytetään nykyään jossain objektiiveissa tms. Hannu itse on käyttänyt rautakaupasta saatavaa lasiliimaa.
Tarvitsisin microskooppia eniten. Voidaan jutella niistä filttereistä joskus, jos minulla rahaa jää :azn:
Tätä tilannetta yritän välttää:
(http://i.imgur.com/wx273Ul.png)
Mielenkiintoinen lähde:
https://redirect.viglink.com/?format=go&jsonp=vglnk_148122329401515&key=e6d017f13f6a6e8cc619287ca1b92ca3&libId=iwgpjo1m01013trd000MAb4e6ru3z&loc=https%3A%2F%2Fstargazerslounge.com%2Ftopic%2F166334-debayering-a-dslrs-bayer-matrix%2F%3Fpage%3D99&v=1&out=https%3A%2F%2Fcourses.cs.washington.edu%2Fcourses%2Fcse467%2F08au%2Fpdfs%2Flectures%2F07-cmos-ccd-imagers.pdf&ref=http%3A%2F%2Fwww.cloudynights.com%2Ftopic%2F559102-monochrome-modding-the-eos-6d%2F&title=Debayering%20a%20DSLR%27s%20Bayer%20matrix.%20-%20DIY%20Astronomer%20-%20Stargazers%20Lounge&txt=https%3A%2F%2Fcourses.cs.washington.edu%2Fcourses%2Fcse467%2F08au%2Fpdfs%2Flectures%2F07-cmos-ccd-imagers.pdf (https://redirect.viglink.com/?format=go&jsonp=vglnk_148122329401515&key=e6d017f13f6a6e8cc619287ca1b92ca3&libId=iwgpjo1m01013trd000MAb4e6ru3z&loc=https%3A%2F%2Fstargazerslounge.com%2Ftopic%2F166334-debayering-a-dslrs-bayer-matrix%2F%3Fpage%3D99&v=1&out=https%3A%2F%2Fcourses.cs.washington.edu%2Fcourses%2Fcse467%2F08au%2Fpdfs%2Flectures%2F07-cmos-ccd-imagers.pdf&ref=http%3A%2F%2Fwww.cloudynights.com%2Ftopic%2F559102-monochrome-modding-the-eos-6d%2F&title=Debayering%20a%20DSLR%27s%20Bayer%20matrix.%20-%20DIY%20Astronomer%20-%20Stargazers%20Lounge&txt=https%3A%2F%2Fcourses.cs.washington.edu%2Fcourses%2Fcse467%2F08au%2Fpdfs%2Flectures%2F07-cmos-ccd-imagers.pdf)
Moi,
Voipi olla ettei tuo lasilevyllä pinnottaminen vähennä sitä faktaa, että valo mikrolinssien poistamisen jälkeen kuitenkin osuu noihin pikselin reunoihin. Yksittäisten pikselien herkkyyshän ei siis lisäänny siinä mitenkään kun lasilevy ei taita niitä fotoneita sinne pikselikaivoon yhtään sen paremmin.
Ne vältettävät heijastukset ovat juuri flaren kaltaisia ilmiöitä, joita syntyy kun kaksi lähellä ja vastakkain olevaa heijastavaa pintaa kimmottelevat valoa keskenään. Jollei kennopinnan välittömässä läheisyydessä ole heijastavaa lasipintaa niin valo siroaa huomaamattomasti ympäriinsä ja silloin ei synny heijastumia.
Mutta jos siinä taas on lähellä toinen heijastava pinta niin tulos on tämä:
(http://kuulapaa.com/D600wide/Esimerkki.jpg)
Ja kun sama pinta on useamman sentin (>5cm) päässä niin heijastumia ei ole nähtävissä. Vertaa esim noihin Seulasiin tuolla ylempänä.
Itse prosessista, älä lähde siihen saapimiseen, se on brutaalia hommaa ja kennon tasaisuus on sen jälkeen vain muisto. Hanki jotain todella hienoa kiillotustahnaa ja kiillota kevyesti sillä sellaisen 2-3 tuntia niin voit olla varma että flätti on myös flätti. Mikroskooppia tuskin tarvit jos vaan näet normaalisti lähelle. Silmä/käsikoordinaatio on myös parempi kun näet samalla laajemmalti.
Selvä. Kiitos ohjeista.
Sen ymmärsin ettei tuo AR-pinnoite ohjaa paremmin fotoneita kaivoon, mutta se voisi estää fotoneiden heijastumisen kennon kiiltävältä pinnalta, joka lisäisi herkkyyttä. Vertailu olisi mielenkiintoinen suorittaa. Tarkoitus on ottaa flatti AR-pinnoitteella ja ilman. Ajattelin tehdä 1-2mm paksun kehyksen kennon reunoille ennen kultajohtimien liimausta. Näin saisin tasaisen kennon reunan ja hionnan voisin suorittaa myö ihan kennon reunoille asti.
Suurennuslasilla olisin halunnut nähdä kennon tasaisuuden. Itse työssä ei ehkä suurennuslasilla ole tarvetta.
Lainaus käyttäjältä: wm-x - 09.12.2016, 10:59:16
Ajattelin tehdä 1-2mm paksun kehyksen kennon reunoille ennen kultajohtimien liimausta. Näin saisin tasaisen kennon reunan ja hionnan voisin suorittaa myö ihan kennon reunoille asti.
Ole muuten varovainen niiden reunojen kanssa sillä niissä kulkee pintajohtimia yms ja pikseliverkko (tuo vihreähkö alue) tulee aivan kiinni niihin.
(http://kuulapaa.com/D5100/Chip_1.jpg) (http://kuulapaa.com/D5100/Chip_2.jpg) (http://kuulapaa.com/D5100/Chip_3.jpg)
Itse jättäisin pienen varoalueen näihin etteivät ne vahingoitu. Yhden D600 kennon hioin tarkoituksella ihan reunoihin kiinni ja parissa kohtaa menin joitakin millin kymmenyksiä rajan yli -> Kennon siniset ja punaiset pikselit ovat täysin pimeitä ja ainoastaan vihreät toimivat.
Löysin yhden firman joka tekee ar-pinnoitteen omien kameroiden kennoille, siinä esiintyi n. 9% hyöty herkkyydessä. Olen tutkinut lisää tätä aihetta ja yksi vaihtoehtoinen olisi lisätä ar-kalvo kennon pinnalle. Se olisi helppo testi. Näkisi onko siitä hyötyä vai ei.
Tässä vielä mielenkiintoinen tutkimus, kannattaa lukea.
http://www.cloudynights.com/topic/565579-scraping-the-bayer-gain-or-loss-%E2%80%93-a-quantitative-analysis-of-mono-mod-sensitivity/#entry7688206 (http://www.cloudynights.com/topic/565579-scraping-the-bayer-gain-or-loss-%E2%80%93-a-quantitative-analysis-of-mono-mod-sensitivity/#entry7688206)