Hep,
Löytyykö palstalta harrastajia, jotka olisivat onnistuneesti rakentaneet itselleen "korjaussarjalla" tuunattua Dall-Kirkham -putkea? Mitä enemmän aihetta tutkin ja mm. kanadalaisen alan harrastajan kanssa olen kirjeenvaihtoa käynyt, niin sitä enemmän tämä kyseinen laitos kiinnostaa.
Nyt lähinnä arveluttaa peilin saatavuus ja/tai valmistettavuus kotimaisin voimin. Alikorjattu ellipsoidi peilihän tuohon pitäisi viritellä, mutta sellaisen tekeminen ensimmäisenä peilinä hirvittää. Siksi koetan nyt arvuutella paikkoja, joista voisin moista kysellä... Vinkkejä?
6" kokoluokassa olen ajatellut putkeni toteuttaa, ellei joku/jokin seikka tätä nyt yksiselitteisesti kaada.
Korjauslinssit löysin jo suuren veden takaa suht edullisesti ja mekaaniset osat eivät osoittautuneet lopulta päänvaivaa aiheuttaviksi (tarkkuusvaatimus tosin on autotallirakentajalle aikamoinen) ja näistä tiedän selviytyväni kunnialla... Mutta tosiaan, vinkkejä peilin osalta otan vastaan suurella lämmöllä. Eritoten sellaiset, jotka eivät tee kohtuutonta lovea lompakkoon...
-Mika
Teknofokus/Hannu Määttänen tekee suomessa normaaleja Newtonin peilejä. Hannulta kannattaa ainakin kysyä onnistuuko tuollaisen alikorjatun ellipsoidin teko. Onko tuossa tarkoitus siis rakentaa korjauslinssistöllä varustettu putki jossa on ellipsoidi pääpeili ja pallomainen apupeili?
Jos tuo korjauslinssistö on valmiina niin pitääkö pääpeili ja apupeili siis mitoittaa sen suhteen? Eli laskea optiikka tavallaan takaperin, tiedätkö minkälaisille optisille arvoille tuo linssistö on tehty?
Terve,
Kyllä, juurikin näin. Sain putken piirustukset, Zemax -datan, jne. putken kanadalaiselta suunnittelijalta ja luvan putken rakentamiseen hänen mitoituksillaan. Palstalla en kuitenkaan itse piirustuksia jaa - kunnioitan kuitenkin putken suunnittelijaa tässä kohdin.
Minulla on siis kaikki tarvittava data, mutta puuttuu OSAAMISTA itse peilin hionnan osalta ja luonnollisesti myös peilin mittaamisen osalta. Korjauslinssit ovat ison veden takaa helposti saatavia vakiokomponentteja, joiden mallinumerot, hinnat, jne. olen jo kysynyt. Löytyy suoraan hyllystä.
-Mika
Jos peilin mittaaminen ja tekeminen paraboloidiksi onnistuu, ei alikorjatun peilin tekeminen sen vaikeampaa ole. Suurimmat vaikeudet tällaisen putken tekemisessä liittyvät varmasti optisten osien linjaamiseen. Mikä olisi tässä tapauksessa peilin C-arvo?
Hannu Määttänen / Teknofokus
Kiitos viesteistä. Uskon myös itse siihen, että kaiken saaminen linjaan on tee-se-itse -miehelle lopulta ehkä se suurin haaste. Ja vähentääkseni epäselvyyttä tässä kohdin, en ole vielä yhtään peiliä itse hionut, joten minulle ellipsoidin, paraboloidin tai minkä tahansa muunlaisen peilin tekeminen itse on ihan yhtä vaikeaa... :shocked:
Tutkin kotiin päästyäni hiukan tarkemmin vielä Kanadasta saamaani materiaalia ja vastaan sitten tarkemmin kysymyksiinne. Jos peiliasia jotenkin ratkeaa, teen tämän putken tämän talven aikana. Lopputulosta voidaan sitten ihmetellä vaikka porukalla, mutta nyt alkuun pitää ratkoa tämä peiliasia... Sekundääripeili on sekin oma juttunsa, spherical -peili siihen pitäisi sitten tehdä. Ritchey-Chretien:ssä sekundääri peili lienee hyperboloidi, mutta tässä Dall-Kirkham -konstruktiossa siis spherical. Ja onhan tässä vielä monta muutakin asiaa pohdittavaksi, mutta kun päätös toteuttamisesta on kerran tehty, sen kanssa pitää nyt sitten elää.
-M
Lainaus käyttäjältä: hm - 18.11.2014, 17:40:17
Jos peilin mittaaminen ja tekeminen paraboloidiksi onnistuu, ei alikorjatun peilin tekeminen sen vaikeampaa ole. Suurimmat vaikeudet tällaisen putken tekemisessä liittyvät varmasti optisten osien linjaamiseen. Mikä olisi tässä tapauksessa peilin C-arvo?
Hannu Määttänen / Teknofokus
No niin. Nyt on Zemax dataa tutkittu ja koetan nyt vastata Hannun kysymykseen. Eli, jos tuo tiedustelemasi C-arvo on sama asia kuin Zemax:n ilmoittamat "conic constant" -arvo niin sen pitäisi olla 0.75. Eli, hakusessa olisi siis peili 6" f/3.75, conic constant 0.75...
Kuten asiaan jo minulle hiukan postia laitoit, niin pitää siis varautua vähintään n. 500 euron investointiin peilin osalta. Ok. Se heilauttaa heti budjettia enemmän kuin mihin olin varautunut. Toisaalta, aika vaikea on varautua asiaan josta on hankalaa saada ainakaan interwebbiä selatessa oikein otetta... :shocked:
Sen nyt olin jo tiedostanutkin, ettei tästä halpaa projektia tule. Eikä välttämättä tarvitsekaan tulla, jos lopputulos toimii. Ja todennäköisimmin se toimii silloin kuin kriittiset osat (peilit) valmistaa joku muu kuin minä. Toisaalta taas, jos nyt ottaisin asiakseni opetella peilin hionnan, ei sekään taito tietenkään hukkaan menisi. Arveluttaa vain susikappaleiden määrä ja hinta jo etukäteen... :tongue:
-Mika
Lainaus käyttäjältä: mikadosan - 20.11.2014, 08:27:25
Sen nyt olin jo tiedostanutkin, ettei tästä halpaa projektia tule. Eikä välttämättä tarvitsekaan tulla, jos lopputulos toimii. Ja todennäköisimmin se toimii silloin kuin kriittiset osat (peilit) valmistaa joku muu kuin minä.
Jos mennään sivupoluille, niin kerron että Ritchey Chretien -optiikkaa saa Saksasta irtonaisena ja GSO:n valmistamana:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p2502_TS-Optics-Ritchey-Chr-tien-optic-set--main-and-secondary-mirror--150-mm-f-9.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p2502_TS-Optics-Ritchey-Chr-tien-optic-set--main-and-secondary-mirror--150-mm-f-9.html)
Voisi olla hyvä vaihtoehto, jos näet DK:n peilien eksoottinen hiominen alkaisi liikaa pelottamaan ja hionnan opettelu ei ole se pääasia.
Tässäkin tapauksessa riittää sitten haastetta optisten osien linjaamiseksi... :rolleyes:
Tuo "conic constant" on juuri se kysymäni luku. Jos taito riittää riittävän laadukkaan mekaniikan tekemisen, niin peilin tekeminen kyllä onnistuu. Peili voi pudottamalla mennä piloille, mutta ihmisiän aikana ei sitä ehdi piloille kiillottaa.
Jos haluaa rakentaa kaukoputken kokonaan itse, niin edelleenkin vanerinen putki ja 15 cm:n peili aukkosuhteella 8-10 on kova juttu.
Hannu Määttänen
Kiitoksia viesteistä. Timpeltä asiallinen linkki. Eikös Ritchey-Chretien ole kuitenkin paraboloidi/hyperboloidi -kokonaisuus ja siten poikkeaa nyt tavoitellusta laitoksesta? Kiinnostava kyllä tuokin... Uskon kyllä, että osien linjaamiseen saa tärvättyä aikaa ja hermoja. Mutta jos haluaisin päästä helpolla, ostaisin valmiin kököttimen kaupasta ja unohtaisin itse tekemisen kokonaan.
Mutta asiaan - osaisiko joku selkeästi minua viisaampi avataa asiaa vielä tuon Ritchey-Chretienin ja Dall-Kirkhamin välisistä eroista. Itse olen ymmärtänyt niin, että Dall-Kirkhamin idea on lähinnä korjata Cassegrain -johdannaisia vaivaava coma -probleema. Onko jotain muita selkeitä eroja, joita en ole itse nyt kyennyt päättelemällä avaamaan?
Ja lisään perään vielä kysymyksen liittyen peilimateriaaliin - yleisesti näyttää olevan nyt käytössä borosilikaattilasi, joka on aika hyvissä hinnoissa. Onko olemassa MITÄÄN edullisempaa vaihtoehtoa, joka olisi kuitenkin laadullisesti vielä hyväksyttävällä tasolla? Borosilikaattilasin käyttöä perustellaan yleisesti lämpöelämisen vähäisyydellä. Onko muita syitä? Entä, onko oikeasti olemassa mitään järkevää vaihtoehtoa "ikkunalasin" ja borosilikaattilasin väliltä?
Kysyn nyt lähinnä siksi, että Hannu on saanut minut kallistumaan entistä enemmän tuon peilin itse hiomisen kannalle. Kuitenkin, oletan että susikappaleita tulee varmasti joten olisi ehkä hyvä harjoitella alkuun hiomista ja oikeita tekniikoita jollain edullisemmalla lasitavaralla... Saako Suomesta soveltuvissa paksuuksissa ylipäätään muita lasilaatuja??
Monta kysymystä taas ja itsellä vastukset vähissä. :shocked:
Kuten Hannu jo mainitsi niin noita susikappaleita tuskin tulee ellei riko lasia. Jos kiillottaminen tai muotoilu menee pieleen, niin aina voi palata takaisin hiontaan ja kokeilla uusiksi samalla lasilla. Lasilla on kyllä riittävästi paksuutta että se muutaman harjoituskerran kestää.
Suosittelisin hankkimaan ihan kunnon borosilikaattiaihion, ei ne kovin kalliita ole tuossa kokoluokassa. Lisäksi sinun täytyy hankkia tai rakentaa Foucault-mittalaite jolla mittaat peilisi muodon. Interferometriäkin voit harkita jos hifistelemään meinaat :wink:
Jep, sitten se on hankittava borosilikaattiaihio. Ja tosiaan ilmeisestikin kaksi, mikäli olen nyt näitä peilin hiontaan opastavia kirjoja/nettisivuja oikein tulkinnut... :rolleyes: Huvittavaa tässä on se, että uskon kyllä selviäväni mekaanisesta rakenteesta, mutta tähän peilin hiontaan liittyy nyt näemmä jotain kummallista jännittämistä... :shocked:
-Mika
Lainaus käyttäjältä: mikadosan - 21.11.2014, 11:32:57
Eikös Ritchey-Chretien ole kuitenkin paraboloidi/hyperboloidi -kokonaisuus ja siten poikkeaa nyt tavoitellusta laitoksesta?
RCT:ssä on kaksi hyperboloidia vastakkain mikä selittää samalla sen herkkyyden pienillekin kollimointimuutoksille.
Tuolta voit lukea lisää laatu-RCT-valmistajan perusteluja aiheesta: http://www.rcopticalsystems.com/telescopes/ (http://www.rcopticalsystems.com/telescopes/)
Käytännössä GSO:n kiinalais-RCT:n optiikan mitoituksista ei voi tietää varmuudella mitään, mutta siitä huolimatta tuollaisesta saa yllättävän hyvää kuvalaatua kun putken säädöt ovat timmisti kohdallaan:
http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_best_starfield_11102013.jpg/_full.jpg (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_best_starfield_11102013.jpg/_full.jpg) (tähtikenttä KAF-8300 kokoisella kennolla ja 0,67x lyhentimellä kuvattuna)
http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_best_starfield_11102013_curvature.jpg (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_best_starfield_11102013_curvature.jpg) (sama kuva mitattuna CCD Inspectorilla)
Tuon tasoinen kuvalaatu ei vain ole ollut kovinkaan "stabiili" johtuen erinäisistä syistä oman GSO RCT:ni kanssa :grin:
Oikeasti olen kumminkin sitä mieltä, ettei kaukoputken optisella rakenteella ole sen suuremmin väliä, koska Newton/SCT/RCT/DK/linssiputkista saa kaikista oikeilla lisävarusteilla (kentäntasoittimet, korjaimet yms.) suunnilleen saman loppukuvalaadun kuviinsa (harrastajan käytössä olevilla CCD-kennovariaatioilla asiaa tarkastellen eli kun ei mennä mihinkään jättikennokokoihin). Enemmän kuvalaadun eroja saadaan aikaan optiikan säädöillä kuin niiden keskinäisillä tyyppieroilla.
Hmmm. Kiinnostavaa tekstiä tuolla Timpen linkkaamassa sivustossa. Mistähän lie olen saanut päähäni, että RC on paraboloidi/hyperboloidi kombinaatio. Joudun taas "sivustakatsojana" toteamaan oman typeryyteni. Tai ainakin epätäsmällisyyteni...
Toisaalta, näkökulma siitä, että monilla erityyppisillä optisilla ratkaisuilla on kaikilla omat hyvät puolensa ja toisaalta akilleen kantapäänsä. Näinköhän tässä lopulta kuitenkin käy niin, että päädyn lopulta rakentamaan kuitenkin sen "tavanomaisen" Newton -putken. :rolleyes:
Himo olisi kuitenkin tehdä kerralla kunnollinen (vaikka yleensä kai nälkä kasvaa syödessä) laitos, joka soveltuisi mahdollisimman monipuolisesti eri käyttötarkoituksiin. Tämähän jo oletusarvoisesti "pakottaa" kompromisseihin? Eikö?
Tämä CDK-projekti sai alkunsa siitä, että sain päähäni rakentaa "jotain ihan muuta"... Eli, esille tulevat ongelmat juontavat juurensa oikeastaan vain peiliin josta kurkistaa oma naama. Tavoitteiden asettelu ja projektin määrittely on näemmä jäänyt itseltä puolitiehen. Olisi ollut viisasta tutustua ensin tarkemmin itse rakenteeseen ja sen vaatimiin osiin... :P
Minusta sinä olet edennyt fiksusti kun lähdit kyselemään kokemuksia, tässä vaiheessa suunnitelmia on vielä helppoa ja halpaa muuttaa :azn:
Newton ei missään tapauksessa ole huono vaihtoehto, vaikka rakenteeltaan yksinkertaisempi ja "tavanomainen" onkin. Esim kalliisiin apoputkiin verrattuna siinä ei ole värivirhettä, koman saa korjattua edullisella komakorjaimella. Optisista ominaisuuksista voi todeta että ylvoimaisesti Suomen hienoimmat planeettakuvat otetaan Newtonilla Haaviston Arin toimesta.
Hannun mainitsema 15cm Newton f/8...10 on hyvä vaihtoehto aloittaa kaukoputkenrakennus.
Ensimmäistä kaukoputkea rakentaessa ei minusta kannata valita liian vaikeaa mallia, erityistä tarkkuutta vaativa putki saattaa muuten saada tyyppimerkinnän BCDK (Badly Corrected Dall Kirkham)
Tässä samalla tekisi mieli huomauttaa että newton on edelleen todella kova juttu myös DS kuvauksessa. Nurinniska observatorion kuvat ovat yksi esimerkki hienosta jäljestä newtonilla ja Timpe, Darkside Observatory ja monet muut ovat räpsineet sellaisella myös erinomaista jälkeä. Siinä mielessä se on ihan yhtä yleiskäyttöinen kuin mikä tahansa muu putkityyppi. Suurella peilin läpimitalla se vain on todella iso ja painava, 15 cm objektiiviluokassa se ei haittaa.
Jep. En missään nimessä väheksy Newton -putkien kykyjä tai soveltuvuutta tehtäväänsä. Päinvastoin. Mutta olin jotenkin saanut päähäni, että CDK -putki olisi pätevä peli. Olen ennen tähän CDK-suohon hyppäämistä jo mallintanut SolidWorks:llä melko valmiiksi 10" truss -rakenteisen Newtonin, joten voipi olla, että palaankin kuitenkin vielä takaisin sen projektin pariin. Olisi osakuvatkin jo melko pitkälti valmiina... Kokonaisuuden lopullinen mitoitus pitää tietysti sitten sovitta valitun peiliratkaisun mukaiseksi.
Tähän truss Newtoniin soveltuvat peilit saan suoraan Orion Optics:lta tai GSO:lta (esim. Teleskop-Express.de). Kukaties asioita vielä hiukan pyörittämällä saisin tuosta lopulta aikaiseksi jotakin kiinnostavaa. Trussirakenne kiinnostaa itseäni lähinnä itse rakenteen vuoksi. Ja ajatuksena on tehdä nimenomaan sellainen, jonka saan eqvatoriaaliseen jalustaan kiinni. Eli, esim. Losmandy -kiskolle pitää olla siis paikka ajateltuna... Ja onkin toki... :azn:
Pitää nyt vielä miettiä. Ajatus oli osaltaan myös rakentamisessa ja sen kautta uuden oppimisessa, joten valittu tie kuljetaan kyllä loppuun saakka. Tai ainakin siihen "first light" -hetkeen saakka, jolloin todetaan kuinka projektissa lopulta kävi... :rotfl:
Itse rakentamalla varsinkin newtonin suhteen voi kyllä saada paljon valmista putkea paremman. Optiikka on GSO:n ja skywatcherinkin putkissa ihan hyvä siitä ei mikään juuri ole kiinni, mutta mekaniikka on molempien valmistajien putkien heikkous. Mikäli sinulla on työkalut hyvän truss putken tekoon saisit varmasti paremman kuin halvat kiinalaiset. CDK putki on ihan hyvä se on varma mutta optiikan linjaus ja muut vaatimukset ovat ihan eri tasolla, lisäksi minulla on sellainen käsitys että apupeilin obstruktio on pienehkössä CDK putkessa suuri newtoniin verrattuna.
Käyttötarkoitushan sen valittavan putkityypin enimmäkseen määrittää. Jos halutaan kuvausputkea, niin lyhyet/taitetut CDK/ODK/RCT etc. putkirakenteet ovat paikallaan, koska noilla saadaan melko tasainen kuva-ala kamerakennolle ilman suuria optisia virheitä. Jos taasen putken tulisi olla enempi visuaalikäyttöön ja siinä sivussa jonkinlaiseen kuvaustouhuun suunnattu, niin sitten monikäyttöisempi Newton (tai SCT) saattaa ajaa noiden muiden edelle. Isohko Newton on tosin raskas (lue: kallis) kuorma jalustalle, koska saman kokoluokan CDK/ODK/RCT-putket sietävät pykälää hennomman jalustan kuin tällaiset järkäle-Newton rakenteet vaatisivat. :shocked:
Lainaus käyttäjältä: mikadosan - 26.11.2014, 11:21:02
...jo mallintanut SolidWorks:llä melko valmiiksi 10" truss -rakenteisen Newtonin, joten voipi olla, että palaankin kuitenkin vielä takaisin sen projektin pariin. Olisi osakuvatkin jo melko pitkälti valmiina... Kokonaisuuden lopullinen mitoitus pitää tietysti sitten sovitta valitun peiliratkaisun mukaiseksi. Tähän truss Newtoniin soveltuvat peilit saan suoraan Orion Optics:lta tai GSO:lta (esim. Teleskop-Express.de)...
Jos päädyt harkintasi perusteella hankkimaan valmista Newton-optiikkaa, jonka ympärille rakennat itse tarvittavat mekaniikat, niin vinkkaan sen verran että omistan 12" F5 (300/1500mm) Orion Optics 1/10 PV Newton peilin, jota kaupittelin reilu vuosi sitten foorumilla noin kuuteen sataan euroon (tuloksetta, joten nyt se lähtisi vielä halvemmalla ;). Tämä vastaa siis suunnilleen tällaista (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p2870_Orion-Optics-UK-primary---300-1600mm---f-5-4---1-10-Lambda.html) peiliä (=vastaavista Newton-peileistä oli juttua mm. tässä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1850.msg19019#msg19019) ketjussa). Silloisesta putkestani näet kuvia täällä (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/300_1500mm_photo_Newton_scope_June_2012_1.jpg) (=jatka oikealle kunnes GSO 10 RCT:n kuvat tulevat vastaan). Samaan hengenvetoon varoittelen kumminkin tällaisten kookkaiden putkien tuhoisasta vaikutuksesta omaan pankkitilibalanssiisi, kun niitä ei riitä kannattelemaan oikein mikään kohtuuhintainen jalustaratkaisu (nykyään kait SkyWatcher EQ8 (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p6268_Skywatcher-EQ8-Synscan-GoTo-mount---50kg-payload-capacity-wo-tripod.html) tolpan nokassa on halvin tuon kokoluokan sietävä jalustatyyppi?). Sama pätee myös mainitsemaasi 10" Newtoniin tai CDK:hon, joille tarvitset sangen järeää jalustaa.
Terve,
Jalusta-asia on sekin tiedossa juu. Ja tiedostettu. Olen ainakin alustavasti ajatellut 8" - 10" kokoluokassa pitäytyä juurikin fyysisten mittasuhteiden ja painon takia. Jalustaratkaisu on vielä auki, itse olen eniten nyt tutkaillut Losmandy G-11 -jalustaa. Onko ko. tolpasta kokemuksia?
Uskon pystyväni kyllä rakentamaan suht kevyen ja silti tukevan truss -rakenteen. Materiaaleiksi olen alustavasti päättänyt alumiinin, hiilikuidun ja jonkun soveltuvan levymäisen materiaalin, esim. homogeenilaminaatti, tms. josta työstän tarvitsemani levymäiset osat. Nämä kaikki materiaalit ovat jo entuudestaan tuttuja, kuten ovat myös koneistustyöt ja monimutkaistenkin mekaanisten laitteiden ja härveleiden suunnittelu.
Jonkin verran tulen varmasti nojaamaan myös alihankintaan, jolloin joku kohtalotoveri voi halutessaan rakentaa samanlaisen putkosen itselleen. Tämä oli yksi ajatus jo heti alkumetreillä, että josko tästä saisi aikaan vaikka harrastajien yhteisen projektin ja siten useampia samanlaisia /-kaltaisia putkia.
Putken rakenteen olen pyrkinyt pohtimaan nyt niin, että mekaanisilta osin asiat toteutetaan suht yksinkertaisin komponentein, jolloin jokaisen komponentin valmistustoleranssit on mahdollista pitää melko korkeina ilman hinnan karkaamista taivaisiin... Ja toisaalta, yksinkertaisuus uskoakseni palvelee myös käytettävyyttä ja sitä, että pimeässä "kentällä" asiat oppii tekemään vaikka silmät sidottuina...
-Mika
Oman Newtonini jalusta rakentui käsittämättömän sattuman kautta. Olin vuosia sitten ostanut romiksesta hiomakoneen ristisyöttöpöydän tapaisen ja samalla sain siihen liittyneen matoruuvin ja sen hammaspyörän jonka halkaisija oli n. 150mm ja hammasluku n. 84. Jätin ne ulos metsään kun en tarvinnut. No vuosien kuluttua huomasin ne siellä kuusen juurella ja siivosin ne sisälle. Siitä lähti takaraivossa kehittymään oivallus että kävisikö ne jalustaan. Tutkin niitä uudestaan ja tajusin että joo, tästähän saa pyöritys systeemin rakennettua. Nyt se on toimintakuntoinen ekvatoriaali jalusta. Pieni voimavirta moottori/taajuusmuuttaja pyörittää 1:64 alennusvaihdetta (tässäkin sisällä matoruuvi) ja se edelleen hammashihnan välityksellä isoa matoruuvia. Seurantaa sillä ei voi tehdä mutta pikaliikkeitä kyllä, eli on helppoa seurata kun painaa nappia ja siirtää kohteen kentän toiseen reunaan, siirto kestää voimakkaalla suurennoksella ehkä sekunnin, sitten ehtii pysähdyksissä katselemaan 20-30 sekuntia.
Eli jos Sinulla on työstökoneita, voisit ehkä rakentaa itsekin jalustan.
Pitää nyt ensin rakentaa tuo putki. Ja siis ensin päättää, millaisen putken nyt sitten teen. Jalustaakin olen toki pontinut, monenlaisiakin. Dobson on helppo ja halpa. Eqvatoriaalisenkin saa tehtyä melko edullisestikin mutta jos haluaa hyvän, sitten tilanne mutkistuu hieman. Olen pohtinut ekvatoriaalista ratkaisua sekä puurakenteisena (hankalaa saada ainakaan kovin tarkasti toimivaa), alumiinista värkättynä, valmiista osista/varaosista, jne... Monta tietä kuljettavaksi ja kaikilla valinnoilla on mahdollista saadaa aikaan ainakin kasa rojua jos ei muuta...
Jalustan osalta tulen todennäköisesti turvautumaan ostettavaan, hyväksi todettuun ratkaisuun. Jos putkesta vaikka onnistuisikin saamaan oikeasti hyvän, niin kannattaako sitä enää pilata kehnolla jalustalla. Toisaalta, jalustat ilman moottoreita ja elektroniikkaa eivät lopulta ole mitään kovin ihmeellisiä. Siis teknis -mekaanisesti.
Pohdin myös sellaista vaihtoehtoa, että olisin etsinyt LVI -puolelta soveltuvia L- ja T-haaroja, joissa kunnolliset koneistetut laipat liitäntäpäissä ja rakennellut niistä jalustan. Laakeroinnin toteuttaminen tietty voi olla haaste. Myös erilaiset kulmavaihteet, jne. voisivat ehkä soveltua...
-M