Viime talvena tuli hankittua ensimmäinen teleskooppi ja pari päivää sitten kokeilin kuvata sillä taivasta; tulos ei 'ihan' yhtä hieno kuin eräillä tänne kirjoittavilla, ja nyt kiinnostaa hieman perehtyä siihen että mikä seikka aiheuttaa kuvaan minkäkinlaista vikaa, ja miten niitä vikoja olisi mahdollista vähentää. Kyseessä siis newtonin tötterö, halkaisija 150 milliä ja pääpeililtä matkaa okulaarille n. 440 milliä. Kamerana digijärkkäri okulaarin tilalla.
Tarkennuksen säätö osoittautui odotettuakin hankalammaksi, nähdäkseni se ei ole aivan kohdillaan. Myös komaa näkyy odotettua enemmän - johtuu pienestä aukkoluvusta? Vaikuttaako myös fokuksen virhe komaan? Nähdäkseni tuo kulmassa oleva toinen peili on kooltaan melko suuri, hankala mitata kun on siellä putken sisällä mutta sanoisin leveydeksi noin arviolta 45 senttiä milliä. Tälläkin on ymmärtääkseni kuvan laatuun vaikutusta.
(https://lh6.googleusercontent.com/-SsN9lPSKbaE/VEleEawAgoI/AAAAAAAAExQ/m5_8HEaKbSo/w1395-h929-no/DSC01049)
edit, ei se peili ihan niin iso ole :D
Nopeasta peilistä tulee komaa (näkyy reunoille mennessä päin pahemman näköisinä tähtinä).
Siihen paras apu on komakorjain.
Kollimointikin kannattaa tarkistaa.
Pääpeililtä taitaa kyllä olla pidempi optinen matka kuin (suoraan) mittaamasi 440mm.
Veikkaan että on on ainakin 600mm (ehkä jopa 750mm).
Iso apupeili tarkoittaa paremmin valaistua kuvakenttää, eli reunoille ei tule niin helposti reunatummentumaa.
Mutta tosiaan ensin kollimoinnista ja sitten komakorjaimen hankinnasta kannattaa lähteä liikkeelle.
Kuinka se optinen matka (polttoväli?) tulisi mitata?
Laserkolimaattorin pisteet osuvat mielestäni sinne mine pitääkin, ja "sopivalla" fokusvirheellä tähdet näkyvät pyöreinä donitseina - arvelen että ainakaan omin voimin ja aivoin kollimointi ei tuosta juuri paremmaksi muutu.
Komakorjaimet taitavat maksaa satasesta ylöspäin? Mieluusti hakisin tässä asioita jotka johtuvat myös käytäjän taitamattomuudesta :p
Ei sitä polttoväliä yleensä tarvi mitata kun se kerrotaan jossain putken spekseissä (vai onko itse tehty?.
Yllättävän keskelle tuo 'koomautunut' kenttä ylettää.
Joku tämän fooruminen optiikasta paremmin tietävä voinee kertoa enemmän.
On mallia itse tehty, ei ihan omavalmiste mutta putki, peilit jne eri lähteistä peräisin. Edellisen omistajan tekosia. Alkuperäisessä (?) torvessa lukee 1400 milliä, mutta siinä on alun perin ollut tarkentimen sisässä joku suurennuslinssi ja ko. millit siis jotain "vastaavia" millejä.
Lainaus käyttäjältä: kurja - 24.10.2014, 14:59:22
On mallia itse tehty, ei ihan omavalmiste mutta putki, peilit jne eri lähteistä peräisin.
Peilit itsetehtyjä? Jos näin, niin sitten peilien muotovirheistä voisi lähteä liikkeelle.
Kollimointi näyttäisi olevan kohdallaan, kun nuo koma-tähdet keskittyvät keskelle kuva-alaa, mutta ei niitä silti pitäisi olla kuin kuva-alan nurkissa edes F/4 putkissa.
Lainaus käyttäjältä: kurja - 24.10.2014, 14:59:22
...siinä on alun perin ollut tarkentimen sisässä joku suurennuslinssi...
Jos kyseessä on alun perin sellainen halpisputki, jossa on pidennetty polttoväliä sisäisellä tarkentimen barlowilla, niin sitten tuollaiset virheet saa (jos saa?) piiloon kun ruuvaa sen alkuperäisen "suurennuslinssin" paikalleen. Tällöin putki toimii kuten se on suunniteltukin, mutta ilman tuota sisäistä barlowia kuva voi olla juuri noin pahasti "kuralla" kuin tuossa esimerkissäsi. Ei näiden barlowilla jatkettujen halpisputkien kuvalaatu taida olla kunnossa ollessakaan mikään hyvä, joten joku sellaisen omistanut voisi kommentoida kuvaasi asiantuntevammin.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 24.10.2014, 21:50:55
Peilit itsetehtyjä? Jos näin, niin sitten peilien muotovirheistä voisi lähteä liikkeelle.
Kollimointi näyttäisi olevan kohdallaan, kun nuo koma-tähdet keskittyvät keskelle kuva-alaa, mutta ei niitä silti pitäisi olla kuin kuva-alan nurkissa edes F/4 putkissa.
Jos kyseessä on alun perin sellainen halpisputki, jossa on pidennetty polttoväliä sisäisellä tarkentimen barlowilla, niin sitten tuollaiset virheet saa (jos saa?) piiloon kun ruuvaa sen alkuperäisen "suurennuslinssin" paikalleen. Tällöin putki toimii kuten se on suunniteltukin, mutta ilman tuota sisäistä barlowia kuva voi olla juuri noin pahasti "kuralla" kuin tuossa esimerkissäsi. Ei näiden barlowilla jatkettujen halpisputkien kuvalaatu taida olla kunnossa ollessakaan mikään hyvä, joten joku sellaisen omistanut voisi kommentoida kuvaasi asiantuntevammin.
Pääpeili on tietääkseni peräisin juurikin sellaisesta halpiksesta jossa on ollut tarkentimen sisällä barlow. En oikein käsitä miten sen barlowin poisto kuvaa huonontaisi, luulisi että sen kolmen markan hintaisen suurentimen poistamalla kuva pikemmin paranisi. Ellei siinä sitten ole myös koomakorjainta... ei kai sentään. No kokeileminen ei ikävä kyllä käy oikein lennosta vaikka se barlow-tarkennin löytyykin, itse putki ei ole se alkuperäinen ja reiät eri kohdissa. Alkuperäinen halpisputkikin löytyy, mutta on tällä hetkellä siis pelkkä tyhjä putki.
Eikä sen alkuperäisen tarkentimen läpi tietenkään voi kuvata järkkärillä. Okulaarin läpi silmällä katsellen nuo komat eivät tietysdti niin paljoa häiritsekään kuin kuvissa.
Se alkup. putki näyttäisi olevan tällainen 'http://www.amazon.co.uk/Visionary-1400mm-Astronomical-Telescope-Outfit/dp/B007XHQYQC (http://www.amazon.co.uk/Visionary-1400mm-Astronomical-Telescope-Outfit/dp/B007XHQYQC)'
En ole varma kun en ole sitä pääpeiliä sieltä koskaan irroitellut ja sikäli lähemmin tutustunut että miten asettuu, mutta ihan putkia vertaillen vaikuttaisi että toista peiliä olisi tuotu pari senttiä lähemmäs pääpeiliä kuin mitä on alun perin ollut. Sehän kuulostaisi mielestäni loogiselta, että komaa voisi lisätä.
Luulen että Timpe on oikeassa arvellessaan että tuollaista virhettä voi syntyä jos putki alunperin on ollut sellainen missä on ollut sisäänrakennettu barlow.
Valitettavasti niiden peilit on semmoisia että vain sillä barlowilla saa edes kohtuullista kuvalaatua.
Miksiköhän on poistettu ? Luulisi että visuaalikatselussakin tuollaisen koomatuksen jo huomaa.
Einari kerkesi jo vastaamaan, mutta tässä minun kommenttini.
Kyllä Timpe on oikeassa tuosta sisäisen Barlow:n vaikutuksesta. Koma vähenee kun polttoväliä lisätään, siis optiikan f- luku kasvaa. Tuosta linkkaamastasi putkesta on Sky at Night tehnyt arvostelun aluperäisessä kokoonpanossa täällä
http://www.skyatnightmagazine.com/review/telescopes/visionary-mira-ceti-150-1400 (http://www.skyatnightmagazine.com/review/telescopes/visionary-mira-ceti-150-1400). Siinä todetaan, että koma -vapaa alue kattaa 50% näkökentästä tuon barlowin kanssa. Kyseessä taitaa olla varsin lyhyt polttovälinen peili.
Jos antamasi polttoväli pitää paikkansa (440mm), niin putken f-luku olisi n. 2,9 mikä varmaan huonontaa kuvaa.
440 milliä on rullamitalla katsottu etäisyys pääpeilin tasosta okulaarille.
Kyllä koman reunoilla huomaa visuaalisestikin, eikä kuva mistään kohtaa ole erityisen terävän oloinen. Tarkoitin vain että vähemmän haittaa siinä käytössä, kuin kuvaus-.
Taitaapa olla tekemätön tai ainakin kannattamaton paikka koettaa tuosta hääviä kuvausputkea tehdä. No onneksi ei maksanut kaksioita saati kolmioita. Mikäli joskus on varakas olo niin varmaan mielekkäämpää hankkia uusi kokonaisuus kuin haalia parantelevia osasia tuohon katastrofiin.
Lainaus käyttäjältä: kurja - 24.10.2014, 23:40:57
440 milliä on rullamitalla katsottu etäisyys pääpeilin tasosta okulaarille.
Siis et mitannut 90 asteen kulmaa mukaan? Apupeililtä okulaarille on samaa polttoväliä ja näin siihen tulisi ehkä 120-150mm lisää....
Lainaus käyttäjältä: mistral - 25.10.2014, 00:00:00
Siis et mitannut 90 asteen kulmaa mukaan? Apupeililtä okulaarille on samaa polttoväliä ja näin siihen tulisi ehkä 120-150mm lisää....
Eiku nimenomaan aivan sinne okulaarille asti, siis pääpeililtä suoraan "ylös" putken suuta kohti apupeilille asti, ja siitä jatkaen tuo 90 asteen mutka tarkentimelle / okulaarille. Tämä matka yhteensä n. 440 milliä.
No sitten f-luku on tosiaan epätavallisen pieni mikä voi selittää koko ongelman enkä tiedä korjaantuuko esm 2x barlowilla, kokeilla kannattaa. (tai 3x)
Mutta tuollaisenaan se on valotusaikojen kannalta hyvä putki, lähes 3x nopeampi kuin f5.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 25.10.2014, 12:28:21
No sitten f-luku on tosiaan epätavallisen pieni mikä voi selittää koko ongelman enkä tiedä korjaantuuko esm 2x barlowilla, kokeilla kannattaa. (tai 3x)
Mutta tuollaisenaan se on valotusaikojen kannalta hyvä putki, lähes 3x nopeampi kuin f5.
Valovoima on tietysti iloinen asia mutta jos jälki on tätä niin eipä juuri maksa vaivaa kuvia ottaa.
Taidampa tosiaan harkita rakennella osat sinne alkuperäiseen putkeen ja katsella sillä barlow-tarkentimella, kuvataan sitten kameralinsseillä.
Lainaus käyttäjältä: kurja - 24.10.2014, 22:28:06
En ole varma kun en ole sitä pääpeiliä sieltä koskaan irroitellut ja sikäli lähemmin tutustunut että miten asettuu, mutta ihan putkia vertaillen vaikuttaisi että toista peiliä olisi tuotu pari senttiä lähemmäs pääpeiliä kuin mitä on alun perin ollut. Sehän kuulostaisi mielestäni loogiselta, että komaa voisi lisätä.
Tuolla tavalla saadaan putken fokus tulemaan riittävän ulos putken kyljestä, jotta esim. tavallinen digijärkkäri tarkentuu äärettömään saakka. Komavirheeseen sillä ei tietääkseni ole vaikutusta (voi kasvaakin?), mutta nurkkien vinjetointi ainakin pahentuu jollei samalla kasvateta apupeilin halkaisijaa.
Lainaus käyttäjältä: kurja - 25.10.2014, 13:17:51
Taidampa tosiaan harkita rakennella osat sinne alkuperäiseen putkeen ja katsella sillä barlow-tarkentimella, kuvataan sitten kameralinsseillä.
Tämä lienee järkevin tapa toimia, jolloin putki toimii edes välttävänä visuaaliputkena kuten se on suunniteltukin toimimaan.
Yleensä Newton-peilikaukoputket ovat rakenteeltaan ilman mitään tuollaisia kiinteitä lisälinssejä tarkentimessa, jolloin peilien etäisyyttä voi muuttaa tietyissä rajoissa (http://www.teknofokus.fi/Astro/Apeili.htm) ongelmitta ja kuvalaadun muuttumatta havaittavasti. Tuo käsiisi joutunut halpisputki on suunnittelultaan väärin tehty peilikaukoputki, jonka ainoa etu on halpa hinta (=putken valmistaja on tuottanut halvalla huonosti pintamuotoillun pääpeilin ja "parantanut" sen käyttäjälle näkyvää kuvalaatua sopivasti suunnitellulla linssistöllä, joka korjaa pääpeilin optiikkavirheitä "riittävästi" aloittelijatason visuaalikäyttöön).
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 25.10.2014, 17:40:34
Tuolla tavalla saadaan putken fokus tulemaan riittävän ulos putken kyljestä, jotta esim. tavallinen digijärkkäri tarkentuu äärettömään saakka. Komavirheeseen sillä ei tietääkseni ole vaikutusta (voi kasvaakin?), mutta nurkkien vinjetointi ainakin pahentuu jollei samalla kasvateta apupeilin halkaisijaa.
Tämä lienee järkevin tapa toimia, jolloin putki toimii edes välttävänä visuaaliputkena kuten se on suunniteltukin toimimaan.
Yleensä Newton-peilikaukoputket ovat rakenteeltaan ilman mitään tuollaisia kiinteitä lisälinssejä tarkentimessa, jolloin peilien etäisyyttä voi muuttaa tietyissä rajoissa (http://www.teknofokus.fi/Astro/Apeili.htm) ongelmitta ja kuvalaadun muuttumatta havaittavasti. Tuo käsiisi joutunut halpisputki on suunnittelultaan väärin tehty peilikaukoputki, jonka ainoa etu on halpa hinta (=putken valmistaja on tuottanut halvalla huonosti pintamuotoillun pääpeilin ja "parantanut" sen käyttäjälle näkyvää kuvalaatua sopivasti suunnitellulla linssistöllä, joka korjaa pääpeilin optiikkavirheitä "riittävästi" aloittelijatason visuaalikäyttöön).
Apupeili on vaihdettu suurempaan, mukana tuli myös alkuperäinen, pienempi peili. Plussana paketissa sentään moottorilla varustettu jalusta.
Tähän lopuksi varsinaiseen aiheeseen liittymätön aloittelijan kysymys joka tuli esiin tämän kuvauskokeilun myötä - putkien polttovälit (jos?) yleensä ovat sieltä 700 millistä ylöspäin, niin millä kokoonpanolla kuvataan esim sumuja tai suurempia galakseja? Kun tällä ~450 milliselläkin seulaset nippanappa mahtuvat kuvaan. Polttoväliä tuplat lisää niin miten vaikka orionin sumu tai andromeda saadaan mahtumaan ruutuun..?
Jos on rahamiehiä, niin ostamalla suurempikennoisia kameroita :wink: Useimmiten kuvauskohteet valitaan kumminkin putken polttovälin mukaan ja vaikka monilla onkin useita kuvausputkia, niin tavallisesti sitä lukkiutuu tietyn kuvausputken ja kuvauspolttovälin käyttöön. Voisi toki kuvata myös panoraamakuvia, jos kohde ei mahdu yhteen ruutuun kokonaan, mutta tämä vaatisi aikaa ja selkeitä säitä tuplaten. Tässä (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Messierin+luettelon+galaksit/M31core_300_1500mm_46min_medium.jpg) näet miten vähän (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Messierin+luettelon+galaksit/M31_spirals_300_1500mm_Newton_30min.jpg) mahtui 1500mm polttovälillä ja EOS 7D järkkärillä kuvaan Andromedan M31:stä.
kuinka monella on keskiformaatin tai suurempi kamera käytössä taivaskuvailuja varten :p
Seulaset nyt kohtuullisen hyvin mahtui 500mm polttovälillä kuvatessa kroppijärkkärin kennollekin - kuva (https://www.ursa.fi/yhd/capella/foto/m45_151009big.jpg).
Se ja M31 ovatkin aika isoja kohteita (2 ja 3 astetta).
Kaikki muut galaksit ovat pienempiä. Isoja sumukohteita toki löytyy mutta enemmän pienempiä.
Jos haluaa suurempia kohteita kuvata on helpompaa käyttää lyhyempää kameraoptiikkaa.
Mulla on tällä hetkellä käytössä seuraava valikoima: 14mm, 70-200mm, 400mm (0.8x lyhentäjällä), 1000mm (0.5x lyhentäjällä), 1300
(0.63x lyhentäjällä) ja 2000mm.
Kaksi ensimmäistä kameraoptiikkaa ja loput kaukoputkikalustoa.
Lainaus käyttäjältä: kurja - 26.10.2014, 11:49:24
kuinka monella on keskiformaatin tai suurempi kamera käytössä taivaskuvailuja varten :p
CCD-kameroita tarkoitin...
Tässä kennokokoja omistamistani kameroista suurimmista pienimpään kuva-alaan:
EOS 5D Mk3 (36 x 24 mm)
EOS 7D APS-C (22.3 x 14.9 mm)
QSI 583ws (17.96mm x 13.52mm)
Vertailuksi CCD-kameroista vielä J-P:n nykyinen kallis CCD-kamera eli Alta U16 (http://www.ccd.com/pdf/U16.pdf) (36.8 x 36.8 mm)
Kaikilla noilla olisi hyvin erilainen kuva-ala taivaalta ihan samalla kaukoputkella kuvaten.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 27.10.2014, 20:07:29
CCD-kameroita tarkoitin...
Tässä kennokokoja omistamistani kameroista suurimmista pienimpään kuva-alaan:
EOS 5D Mk3 (36 x 24 mm)
EOS 7D APS-C (22.3 x 14.9 mm)
QSI 583ws (17.96mm x 13.52mm)
Vertailuksi CCD-kameroista vielä J-P:n nykyinen kallis CCD-kamera eli Alta U16 (http://www.ccd.com/pdf/U16.pdf) (36.8 x 36.8 mm)
Kaikilla noilla olisi hyvin erilainen kuva-ala taivaalta ihan samalla kaukoputkella kuvaten.
Totta kai kuva-ala muuttuu sensorin koon muuttuessa, sitä vaan meinasin että järkkärillä kuvaamisestahan tässä oli alun perinkin puhe, siitä olennaisesti suurempaa jos haluaa niin sinne keskiformaatin mittoihin mennään. En tiedä onko sen kokoisia 'astrokameroita' saatavilla. Harvinaisia ovat moiset kapineet joka tapauksessa.