Onko mahdollista, että asteroidi saapuisi maan tuntumaan sellaisessa kulmassa ja sellaisella nopeudella, että se jäisi kiertämään maata? Jos tämä on mahdollista, kiertääkö maata yhtään tällaista kappaletta?
Onhan tuo mahdollista, mutta tuollaiset eivät kovin kauaa pysy kiertoradalla. Joku muu saa varmistaa, onko sellaisia nyt.
Ei taida olla kovin todennäköistä että kuu jäisi pysyvästi maata kiertämään.
Noita tilapäisiä sitten on. Tällä hetkellä esim tämä
http://en.wikipedia.org/wiki/3753_Cruithne
Lainaus käyttäjältä: einari - 07.09.2014, 22:42:13
Ei taida olla kovin todennäköistä että kuu jäisi pysyvästi maata kiertämään.
Noita tilapäisiä sitten on. Tällä hetkellä esim tämä
http://en.wikipedia.org/wiki/3753_Cruithne
Cruithne ei kyllä ole kuu, millään muotoa. Se ei kierrä Maata, vaan Aurinkoa. Maan näkövinkkelistä hevosenkengältä näyttävä rata tai 1:1 resonanssi eivät kumpikaan tarkoita kiertämistä.
Maalla on ainoastaan yksi luonnollinen kuu, Kuu. Plus sitten tuhansia keinotekoisia ihmiskätten tekemiä satelliitteja. Ne tosin lienevät kaikki varsin väliaikaisia, en luottaisi niiden pysyvän radallaan edes miljoonaa vuotta...
Jarmo
Olen ymmärtänyt että ohi kiitävät asteroidit ei ilman jarruttavan taivaankappaleen apua voi asettua maata kiertävälle radalle. Eli kun luotaimia lähetetään kauemmaksi, käytetään hyväksi planeettojen gravitaatiota ja sen avulla kiihdytetään niitä suureen nopeuteen. Uusimman T&a:n sivulla 16 on piirros Rosetta luotaimen lennosta, se kesti 10v. Rosetta kiersi ensin auringon 5 kertaa saadakseen tarpeeksi nopeutta.
Samalla periaatteella nopeutta lienee mahdollista hidastaakin, eli jos sattuu oikeasta suunnasta oikealla hetkellä jne. tulemaan asteroidi, niin se voisi hidastua niin paljon että asettuisi maata kiertävälle radalle. Mutta todennäköisyys että näin tapahtuisi olisi varmaan lähes äärettömän pieni.
Maa-Kuu -systeemiin voi jäädä pieniä lähiasteroideja kiertämään, mutta niiden radat eivät ole stabiileja (käytännössä rajoitettu kolmen kappaleen ongelma). Nämä tunnetaan englanniksi nimillä "temporarily captured object" (TCO) tai "minimoon". Meillä Helsingin yliopistossa Mikael Granvik tutkii niitä. Ne ovat aika pieniä kyllä, muistaakseni millään yhdellä hetkellä meillä on keskimäärin yksi metrin kokoinen minikuu.