Tämä voi ehkä olla tyhmä kysymys, mutta mitä Jupiterista pitäisi näkyä TAL-1:llä? Esim. eilen katsellessani Jupiteria näin vain pari raitaa (ja niitäkään ei kovin selvästi, toinen näkyi joten kuten ja toisesta näkyi häivähdys). Tosin onhan se nyt aika matalalla, mutta en ole aiemminkaan muistaakseni nähnyt enempää.
Eli ajattelin kysyä asiaa kun en ole päässyt katselemaan muilla saman kokoluokan putkilla, ja siksi mietin että kuuluuko sen näkyä sellaisena vai onko esim. kollimointi tai jotain muuta viturallaan..
Taitaa olla sen verran matalalla ettei sieltä juuri sen kummempaa nyt näy. Korkeella ollessa (hyvällä seeingillä) näkyy sen verran yksityiskohtia, että eipä niitä voi sanoin kuvailla. Tarkennappa ensi kerralla reilusti pieleen ja katso missä kohtaa Jupiterin kiekkoa näet apupeilin varjon. Jos se ei ole symmetrisesti keskellä, niin kollimointia voi alkaa parantelemaan :)
Joo tosiaan, heinäkuussa Jupiterin ollessa Skorpionissa/Käärmeenkantajassa niin ei ole oikein yllätys jos mitään kunnollista ei näy.
Jos Jupiter on korkealla ja kärsivällisyyttä riittää niin voi se näkyä vaikkapa näin komeasti:
(http://www.ursa.fi/~pvtmakel/jupiter/vm080303-2222.gif)
Veikko Mäkelä, Helsinki, Kaivopuisto
Havaintoväline: Mertz, L135/1950
Lainaus käyttäjältä: Never - 04.07.2007, 20:42:04
Joo tosiaan, heinäkuussa Jupiterin ollessa Skorpionissa/Käärmeenkantajassa niin ei ole oikein yllätys jos mitään kunnollista ei näy.
Jos Jupiter on korkealla ja kärsivällisyyttä riittää niin voi se näkyä vaikkapa näin komeasti:
Tuokaan ei ole vielä parasta, mitä visuaalisesti tuollaisella tai pienemmälläkin putkella
voi nähdä. Kannattaa vilkaista myös Ursan Kuu, planeetat ja komeetat -jaoston
sivujen http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/kpk/jupiter/index.html Jupiter-piirroksia.
MUTTA.... Pari varoituksen sanaa:
(1) Kuten todettiin, hyvällä seeingillä on iso merkitys. Väreilevässä ilmassa ei voi todellakaan
odottaa näkevänsä noita tummimpia vöitä enempää. Ja valitettavsti huono seeing
korreloi planeetan matalan korkeuden kanssa.
(2) Toinen yhtä tärkeä seikka sille, mitä näkee on havaintokokemus. Täytyy ensinnäkin
tietää, mitä tuolta planeetan pinnalta voi nähdä ja yrittää etsiä niitä piirteitä. Tässä
tarvitaan kovaa itsekritiikkiä, ettei ala kuvittelemaan näkevänsä jotain yksityiskohtia.
Ei kannata kuvitella, että edes kokenutkaan havaitsija pikasilmäyksellä heti näkee tuollaista
määrää yksityiskohtia. Planeetan katselun kanssa ei kannata hätäillä, vaan katsella sitä
rauhassa ja odotella että ilma seisahtuu hetkeksi. Monet Jupiter-piirroksista ovat 10-20
minuutin tarkkailun tulosta. Jotkut yksityiskohdista ovat saattaneet näkyä vain sekunnin
pari tuona jaksona.
Apupeilin varjo näytti olevan keskellä, joten kollimoinnin pitäisi siis olla kunnossa.
Niin, ja en tiedä kuvittelinko, mutta olin näkevinäni häivähdyksen jostain useammasta raidasta kuin niistä kahdesta kun katselin Jupiteria uudestaan. :)
Hei. Tein eilen jupiter havaintoja pienellä lintuputkellani. Kuiden paikkoja kyselisin. Neljä kuuta sain esiin. Mutta kysymys oli mistä taas löytäis paikan josta näkee jupiterin kuiden asennot ja nimet. ??? Muistelin, että on joku netti sivu jossa asia ilmenee?
Ainakin täällä on Javascriptillä tehty työkalu:
http://www.skyandtelescope.com/observing/objects/javascript/3307071.html (http://www.skyandtelescope.com/observing/objects/javascript/3307071.html)
Terve.
Ainakin Ursan julkaisussa Tähdet 2007.
Kitos nyt on havainnot kunnossa.
Havainnot jatkuivat... Sain eilen illalla 5 kuuta näkyviin? Mutta nyt pieni ongelma onko ns. 5 kuu, kuu vai onko se joku himmeä tähti. Selvennetään hieman. Eli kuva on ns. oikein päin. Eli näin eilen jupiterin vasemmalla puolella ilmeisesti io kuun. Sitten oikealla puolella suhteellisen lähellä ilmeisesti europa sitten hieman ylenpänä oikealle puolella myös hitusen kaenpana ganymede sitten himan kauempana vielä callisto. Mutta sitte tuli hyppäys noin 2 kertaa kauenpana (calliston välimatka jupiterista noin kaksin kerroin.) löytyi jokin kuu tai tähti? Mutta nyt tällä aamun etsimisellä en ole nimeä sille löytänyt. Putki oli kuitenkin vain 60mm linssi lintuputki. ja kaikki kuut mahtuivat juuri kaukoputken näkökenttään.?
Osaisiko joku expertti selventää tätä yhtään?
Eipä näe harrastajat Jupiterista muuta kuin 4 kuuta.
Viidenneksi kirkkain kuu taitaa olla Amalthea, mag jotain 14. Onkohan näitä joku harrastaja havainnut/kuvannut ?
Jupiterin ja Saturnuksen kuista on olemassa, oliko nyt NASA:n vai millä sivuilla, laskentaohjelma johon syötetään havainoajankohta ja siitä ohjelma laskee kuiden paikat. Työkoneella ei ikäväkyllä ole näitä astro-aiheisia bookmarkkeja joten en osaa sitä suoraan sanoa. Jos joku muistaa tai löytää niin laittakaa tänne, oli minusta oikein kätevä, koitan muistaa kotikoneelta katsoa onko ko. sivua muistissa.
En ole oikein ekspertti, mutta yritetään. :) Palasin Stellarium-ohjelmalla eiliseen iltaan. Noin klo 21.48 tilanne näytti tältä (kuva myös "oikein päin"):
(http://www.cc.jyu.fi/~vkorhone/misk/jup.jpg)
Lainaus käyttäjältä: Jore - 23.07.2007, 11:57:39
Eli näin eilen jupiterin vasemmalla puolella ilmeisesti io kuun. Sitten oikealla puolella suhteellisen lähellä ilmeisesti europa sitten hieman ylenpänä oikealle puolella myös hitusen kaenpana ganymede sitten himan kauempana vielä callisto.
Täsmää! Io oli ihan Jupiterin "iholla".
Lainaus käyttäjältä: Jore
Mutta sitte tuli hyppäys noin 2 kertaa kauenpana (calliston välimatka jupiterista noin kaksin kerroin.) löytyi jokin kuu tai tähti? Mutta nyt tällä aamun etsimisellä en ole nimeä sille löytänyt. Putki oli kuitenkin vain 60mm linssi lintuputki. ja kaikki kuut mahtuivat juuri kaukoputken näkökenttään.?
Se on tähti. Stellarium (minun asennukseni ainakaan) ei tiedä sille nimeä/luettelonumeroa, vaan sanoo siitä näin: Magnitudi 9.40, B-V: 0.29, J2000 Retk./Dekl. 16h33m33.3s/-21 21'16.8''.
Rektaskension perusteella tuon voisi nimetä vaikka Veikko Hakulisen tähdeksi... ;D
t. Vesa Korhonen
Hienoa, että teillä on tämä homma hanskassa ;) No niin tuli selvitettyä taas yksi tähtitaivaan mysteeri ;D Kiitos teille!
moi!
Eilen illalla lintuputkella näkyi yllättävän hyvin useita raitoja sekä pari pistettä..... :D
Vanha ketju mutta oikeasta aiheesta!
En tiennyt mitä odottaa kun ensimmäisen kerran katselin jupiteria, 900mm peiliputkella ja 9mm okulaarilla. Olin mieluisasti yllättynyt kun näin planeetan enkä vaan suttuista valopistettä. Kolme kuutakin näkyi.
Kaikilla katselukerroilla on näkynyt sama seuraava ilmiö. Toinen planeetan reunakaari on keltaisen ja punaisen vivahteinen ja se vastakkainen on sitten sinertävä. Tässä kirjoittaessa tuli mieleen että olisinhan edes voinut kiertää okulaaria pituusakselinsa ympäri niin olisin nähnyt josko ne reunakaaret olisivat pyörähtäneet saman verran. Ensi kerralla ehkä muistan kokeilla.
Saman värisiirtymän takia varmaan myös muu planeetta ei oikein skarppaa, just ja just aavistaa parin vyön olemassaolon.
Lainaus käyttäjältä: blaatu - 13.04.2016, 23:55:48
Vanha ketju mutta oikeasta aiheesta!
En tiennyt mitä odottaa kun ensimmäisen kerran katselin jupiteria, 900mm peiliputkella ja 9mm okulaarilla. Olin mieluisasti yllättynyt kun näin planeetan enkä vaan suttuista valopistettä. Kolme kuutakin näkyi.
Kaikilla katselukerroilla on näkynyt sama seuraava ilmiö. Toinen planeetan reunakaari on keltaisen ja punaisen vivahteinen ja se vastakkainen on sitten sinertävä. Tässä kirjoittaessa tuli mieleen että olisinhan edes voinut kiertää okulaaria pituusakselinsa ympäri niin olisin nähnyt josko ne reunakaaret olisivat pyörähtäneet saman verran. Ensi kerralla ehkä muistan kokeilla.
Saman värisiirtymän takia varmaan myös muu planeetta ei oikein skarppaa, just ja just aavistaa parin vyön olemassaolon.
Tässäpä yksi syy miksi toiset tekevät niinkin järjetöntä että ostavat parempia välineitä. Tal-1 ei taida olla planeettaputkena ihan A laatua.
En tiedä olisiko moinen värivirhe enemmän okulaarista kiinni kuin putkesta ?
(Tai olisiko kohde ollut niin matalalla että johtuu siitä ?).
Lainaus käyttäjältä: einari - 14.04.2016, 10:21:34
En tiedä olisiko moinen värivirhe enemmän okulaarista kiinni kuin putkesta ?
(Tai olisiko kohde ollut niin matalalla että johtuu siitä ?).
Itse en ole huomannut edes matalalla katsoessa kovin villejä värivirheitä jupiterissa ja tälläkin kaudella aika monta silmäystä siihen suuntaan tehnyt. Joko okulaarin ominaisuudet ei riitä tai putken toiminta ei ihan kohdillaan, eli kaluston säätämistä tai toista okulaaria tarkentimeen.
Korjataan että itsellä ei enään ole TAL-1 joten siinä mielessä vertailu turhaa.
Minulla oli juuri tuollaisia värivirheitä Bresserin (114/500) kanssa sen alkuperäisillä muoviokulaareilla.
Matalalla olevassa Jupiterissa saattaa olla tuollaista värivirhettä. Mutta kyseessä on ilmeisesti romulavalta löydetty markettiputki? Niin kummosia näkymiä ei ainakaan kannata odottaa. Oletko kollimoinut putkea?
Lainaus käyttäjältä: blaatu - 13.04.2016, 23:55:48
Kaikilla katselukerroilla on näkynyt sama seuraava ilmiö. Toinen planeetan reunakaari on keltaisen ja punaisen vivahteinen ja se vastakkainen on sitten sinertävä. Tässä kirjoittaessa tuli mieleen että olisinhan edes voinut kiertää okulaaria pituusakselinsa ympäri niin olisin nähnyt josko ne reunakaaret olisivat pyörähtäneet saman verran. Ensi kerralla ehkä muistan kokeilla.
Taitaa olla vika okulaarissa tai kaukoputken kollimoinnissa. Kyllä tuon putken pitäisi antaa skarppi kuva Jupiterista.
Alla 12 vuotta sitten otettu Jupiter-kuva samantapaisen Tal120-kaukoputken polttotasolla:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/Jup260304.jpg)
Kaukoputken kollimointiohjeita on mm. Olli Mannerin kirjassa
Kaukoputket – käyttäjän opas, löytyy kirjastoista ja Ursan hinta 12.10€.
Tai sitten putken voi tuoda esim. Ursan laitepäiville tai helmikuiseen digikuvaustapahtumaan, jossa kollimointitiimi hoitaa asian :azn:
Jorma M.
Kangasala
Kuusi-seitkyt lukujen vaihteessa alkoi ilmestyä halpoja muovilinsseihin tehtyjä kiikareita. Tuolloin nikkaroin jotain pientä teeseitse linssiputkea ja muoviakin tuli kokeilleeksi. Epäselvempi kuva lasilinsseihin verrattuna ja naarmuttuivat helposti. Se jäi siihen kertaan...Varmasti opin karttamaan muovia jo hyvin varhain näissä optiikka-asioissa.
Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 14.04.2016, 15:37:19
Alla 12 vuotta sitten otettu Jupiter-kuva samantapaisen Tal120-kaukoputken polttotasolla:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/Jup260304.jpg)
Kyllä tuota samaa värivirhettä näyttäisi näkyvän tässäkin kuvassa. Osaatko sanoa miksi?
Vastaan puhtaasti koulufysiikan pohjalta ja tietäjät voivat korjata:
Eikös yleensä värivirhettä esiinny linssien kanssa, koska valon eri allonpituudet taittuvat eri tavoin. Olen aina elänyt uskossa että peilikaukoputkessa värivirhettä ei siis ole, koska valo kuin valo heijastuu peilistä samalla tavalla. Tämän takia veikkaisin että blaatun ongelma johtuu huonosta okulaarista. Kollimointi tietysti kannattaa kanssa tarkistaa kohdilleen, koska huono kollimointi voi aiheuttaa muuten sumeutta kuvaan (värivirhettä ei kuitenkaan?).
Jorman kuvassa toisaalta tuota värivirhettä hieman näkyy, vaikka kuva onkin polttotasolta eli kennon edessä ei okulaaria ole ollut. Mistä tämä johtuu? Ilmakehästä? Mahdollisesti Barlow-linssi? Jostain muusta?
Ilmakehästä. Vaikka olisi peiliputki ja polttotasossa kamera. Pahempana näkyy tuo värivirhe mitä lähempänä horisonttia kohde on. Huonosta barlowistakin voi johtua, kokemusta on.
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11526.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11526.0)
Tuossa jmantylan valokuvassa näkyykin justiinsa ja mainiosti se planeetan reunojen värittyminen jota minä ihmettelin! Samaan tarkkuuteen tosin ei mun instrumenttikombinaatio kykene.
Taivas selkiintyi pilvenrakoihin ja kävin puolen yön jälkeen katselemassa taasen jupiteria, mikä nyt oli jo varsin korkealla siihen aikaan. Okulaarin kiertely tarkentimessa ei näyttänyt vaikuttavan siihen missä suunnassa värivirheet näkyivät. Pyöräytin itse putkeakin vanteissaan noin 90 astetta mutta keli kävi huonommaksi enkä tiedä sanoa sen mahdollista vaikutusta.
Taidan uskoa kyseessä olevan ilmakehän ilmiön, toisaalta jmantylan valokuvan, toisaalta roopen viimeisimmän postin ja toisaalta tämänöisen pikku kokeilun perusteella. Siihen ei laadukkaampi okulaari taida auttaa, ei myöskään isompi suuurennuskerroin...
Kuuta ko okulaarilla ja tällä putkella voi katsella varsin mainiosti, Ei värivirheitä eikä minun silmin havaittavaa epätarkkuuttakaan. Keltaisen eri sävyt eivät paljon ilmakehässä hajoa.
Peiliputkessa ei ole käsitykseni mukaan värivirhettä. Huono okulaari pilaa kuvan paljon tehokkaammin, putkesi on melko pieni apertuuriltaan joten kollimointi kannattaa olla kohdallaan.
Uskoisin että hyvällä kollimoinnilla ja okulaarilla sekä kelin sattuessa kohdalleen voit päästä melko samanlaisiin näkymiin kuin tuo ylläoleva kuva.
-V
Ilmakehä itse toki aiheuttaa myös värivirhettä, se onko kyse siitä selvinnee helposti jos pyörittelet putkea / okua vähän ja katsot pyöriikö värivirhe samalla. Jos ei niin sitten ongelma lienee tuo meidän ei niin kovin apo ilmakehämme.
Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 23.04.2016, 14:29:43
Peiliputkessa ei ole käsitykseni mukaan värivirhettä. Huono okulaari pilaa kuvan paljon tehokkaammin, putkesi on melko pieni apertuuriltaan joten kollimointi kannattaa olla kohdallaan.
Uskoisin että hyvällä kollimoinnilla ja okulaarilla sekä kelin sattuessa kohdalleen voit päästä melko samanlaisiin näkymiin kuin tuo ylläoleva kuva.
-V
Tuo esimerkkikuva vastaa aika hyvin näkymää mikä tulee 120mm/1000 linssiputkella ja 10mm okulaarilla, värivirhe ei noin paha kuitenkaan. Saa olla oikeasti hyvät kelit että TAL-1 pääsee samaan.
Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 23.04.2016, 14:29:43
Uskoisin että hyvällä kollimoinnilla ja okulaarilla sekä kelin sattuessa kohdalleen voit päästä melko samanlaisiin näkymiin kuin tuo ylläoleva kuva.
-V
Näin itsekin uskon. Ainakin nopeasti kun testejä luin, esim. Astronomy Now lehden testissä, vuodelta 2006. Saturnuksestakin näkyi Cassinin jako selvästi ja Marsin pinnalta yksityskohtia... Toisaalta vuonna 2006 taisi Mars olla paremmassa asemassa ja testiä ei todennäköisesti tehty Suomessa :tongue: Mutta ei pitäisi ainakaan suoralta kädeltä tuomita putken suorituskykyä, koska vika voi olla ja todennäköisesti on jossain muualla(keli, okulaari..)
Tein putkelle sen kollimointitestin jossa suunnataan putki tähteen ja sitten tarkennetaan pahasti pieleen. Testissä apupeilin ristikko näkyi symmetrisesti valoläiskän keskellä. Myös tarkentimen läpi katsottaessa kaikki on kauniin keskellä. Väittäisin siis että putki on hyvässä kollimaatiossa.
Sitten ei tartte kuin sattua yksi niistä neljästä - viidestä hyvän seeingin yöstä joita kaudessa yleensä kodalle sattuu ja näkymän pitäisi olla aika hyvä.