Mahtaakohan keneltäkään löytyä kokemuksia tästä linux-pohjaisesta tähtivalokuvaussoftasta?
http://www.indilib.org/ (http://www.indilib.org/)
http://www.indilib.org/about/ekos.html (http://www.indilib.org/about/ekos.html)
Tässä lainaus Ekosin sivulta
Ekos is an advanced Astrophotography tool for Linux. It is based on a modular extensible framework to perform common astrophotography tasks. This includes highly accurate GOTOs using astrometry solver, ability to measure and correct polar alignment errors , auto-focus & auto-guide capabilities, and capture of single or stack of images with filter wheel support. Ekos is shipped with KStars. The latest Ekos release is in KDE 4.12.
Features:
Control your telescope, CCD (& DSLRs), filter wheel, focuser, guider, adaptive optics unit, and any IND-compatible auxiliary device from Ekos.
Extremely accurate GOTOs using astrometry.net solver (both Online and Offline solvers supported).
Load & Slew: Load a FITS image, slew to solved coordinates, and center the mount on the exact image coordinates in order to get the same desired frame.
Measure & Correct Polar Alignment errors using astromety.net solver.
Auto and manual focus modes using Half-Flux-Radius (HFR) method.
Automatic focus between exposures when a user-configurable HFR limit is exceeded.
Auto guiding with support for automatic dithering between exposures and support for Adaptive Optics devices in addition to traditional guiders.
Batch capture of images with optional prefixes, timestamps, and filter wheel selection.
Automatic abort and resumption of exposure tasks if guiding errors exceed a user-configurable value.
Complete integration with KStars Observation Planner and SkyMap
Integrate with all INDI native devices.
Muutaman videon perusteella (alla) vaikuutta erittäin mielenkiintoiselta ja kattavalta kokonaisuudelta.
http://www.youtube.com/watch?v=tM7ct9bSdT0 (http://www.youtube.com/watch?v=tM7ct9bSdT0)
http://www.youtube.com/watch?v=7Dcn5aFI-vA (http://www.youtube.com/watch?v=7Dcn5aFI-vA)
http://www.youtube.com/watch?v=9tpuOJ28200 (http://www.youtube.com/watch?v=9tpuOJ28200)
http://www.youtube.com/watch?v=vt4Gb3Yfh9g (http://www.youtube.com/watch?v=vt4Gb3Yfh9g)
Voikos koneella olla yhtäaikaa winkkari ja ubuntu?
Täydennetään tähän hieman omia kokemuksia vaikka autoguidaus ja automaattifokusoinnit ovat vielä itselle "utopiaa".
Koekalustona Celestron CG5 Goto mount ja Canonin EOS 100D.
Aluksi asensin Ubuntu 13.10:n vanhan miniläppärin ylimääräiselle levypartitiolle.
Täältä (http://www.indilib.org/forum/general/210-howto-building-latest-libindi-ekos.html (http://www.indilib.org/forum/general/210-howto-building-latest-libindi-ekos.html)) löytyvillä ohjeillla asensin sitten itse KStarsin joka sisälsi integroituna Ekos:in ja Indi-kirjastot.
Tuo konsepti toimii niin, että KStars on planetaariosofta, johon on siis integroitu Ekos ja Indi-kirjasto. Ekos:lla hoidetaan itse kuvaukseen liittyvät toiminnot kuten guidaus, fokusointi, kuvienotto jne . Indi-kirjasto sisältää ajurit oheislaitteiden hallinnointiin ja tuettuna on nippu jalustoja, CCD- ja DSLR-kameroita, Fokusereita, Filtteripyöriä jne (http://www.indilib.org/devices.html (http://www.indilib.org/devices.html)).
Asennusten jälkeen hifistelin hetken aikaa pelkässä simulointimoodissa että saa tuntumaan itse softaan. Homma toimi youtubevideon opastuksella yllättävän sujuvasti. Softa tuntuu ensituntumalta todella helppokäyttöiseltä. Ainoa mitä en toistaiseksi simulointimoodissa päässyt / osannut tehdä on valmiiden kuvien integrointi systeemiin.
Stellariumiin verrattuna KStars on hieman rujonoloinen mutta kun ei pidä rimaa liian korkealla niin siihenkin tottunee.
Ekos vaikuttaa hyvinkin valmiilta kokonaisuudelta ja kaikki oleellinen löytyy helposti yhdestä ikkunasta omilta välilehdiltään. Indi pyörii taustalla huomaamattomasti ja yhdistäminen eri oheislaitteisiin hoituu kahdella napin painalluksella.
Ekos sisältää myös Alignment-välilehden, jolla voidaan tehdä napasuuntaus ja jalustan Goto:n kohdistaminen (toiminto perustuu Astometry.net:iin vrt AstroTortilla).Tätä ominaisuutta ei simulointimoodissa kuitenkaan pääse koestamaan :azn:
Kun perustoiminta alkoi olla hanskassa niin oli aika laittaa härpättimet kiinni läppäriin. Tässä kohtaa tuli pelko, että tähän tämä kokeilu jää mutta yrittänyttä ei laiteta.
Jalustan ajureista löytyi kaksi Celestroniin viittaavaa valintaa Celestron NexStar ja Celestron GPS. Ajattelin kokeilla NexStaria ja rohkeasti yhteys Indin control paneelista. No virhettähän sieltä pukkasi kuten pelkäsinkin. Onneksi tämä virhe oli helppo taklata koska kyseessä oli Linux-maailmasta tuttu käyttöoikeuden puuttuminen kyseiseen porttiin. Oikeudet kuntoon ja uusinta yritys, ja mitä ihmettä, vihreä valo ja yhteys kunnossa :shocked:
Siirtyminen KStarsin näyttämälle taivaalle ja siellä tosiaan näkyi rinkula, joka osoitti mihin putki softan mielestä sojotti. Valitsin sopivan tähden, telescope-valinnasta slew ja jalusta alkoi surista ja rinkula liikkua kohti valitsemaani tähteä. Homma siis toimi ja mieleen muistui vastaava vaihe Stellariumin kanssa Windows puolelta. Puoli päivää kului pelkän portin ajureiden asentamisessa ja ASCOM:in kanssa painiessa. Nyt homma oli paketissa käytännössä alta viiden minuutin.
Seuraavana oli vuorossa kameran liittäminen. Piuhat kiinni USB-porttiin ja kameran ajurivalinnaksi CANON DSLR ja Connect. Tällä kertaa pukkasi virhettä, että kamerassa ei olisi muka virrat päällä. Tämä vaati hieman pähkäilyä mutta selitys löytyi sivuston ohjeista (http://www.indilib.org/devices/ccds/gphoto.html (http://www.indilib.org/devices/ccds/gphoto.html)) eli käyttis oli mountannut kameran oletuksena levyksi. Tässä kohtaa tein vain unmountauksen ja uusinta yritys. Nyt yhteys kameraankin meni läpi hienosti ja kuvien ottaminen CCD-välilehdeltä onnistui kuten simuloinnissa oli jo harjoiteltu.
Nyt syyhysi tietenkin päästä heti kokeilemaan ihan oikean taivaan alla ja kuinka ollakaan illallaksi osui selkeä sää kuin tilauksesta. Kun Ekos sisältää ratkojan ja tuen astrometry.netiin ja kun Astro Tortillalla olin sitä vähän jo aiemin harjoitellut ajattelin tehdä vain karkean parin tähden kohdistuksen ja hoitaa hommat loppuun tuolla Alignment-välilehden ratkojatoiminnolla. Ekosin ratkojatoiminto sisältää mielenkiintoisen ominaisuuden, jolla jalustan koordinaatit saadaan "liimattua" suoraan ohjaaviksi parametreiksi ratkojalle. Oletin, että tällä tavalla ratkaiseminen menee läpi hujauksessa mutta nyt iskikin karvas pettymys. Ratkoja valitti, että en ole määritellyt putken aukkoa ja polttoväliä. Tuumasin, että ei kai tämä nyt noin pieneen seikkaan voi kaatua ja ei kun ajureiden parametreista etsimään tarvittavaa paikkaa tietojen syöttämiseen. Kameran parametrit näyttivät olevan tulleen automaattisesti suht kohdilleen mutta putken parametreista en löytänyt tarvittavia asetuksia mistään. Tarkemmin asiaa tutkailtuani tulin siihen johtopäätökseen, että kyseinen toiminnallisuus on tuettu vain EQMOD:ssa.
Ensimmäinen karvas pettymys oli siis nyt koettu :veryangry: ja siitä suivaantuneena päätin ottaa vain pari koekuvaa satunnaisista kohteista ja mennä tutkimaan sisätiloihin lisää tätä yllättävää ongelmaa. Jalustan ohjaus KStarsista toimi moitteetta ja kuvien ottaminenkin oli vaivatonta mutta jostain syystä tuo takapakki siinä kohtaa meni ohi positiivisista asioista :smiley:
Kaikkinensa näin yön yli nukuttua vaikutelma on todella positiivinen. Perustoiminnat kuten kohteiden etsintä ja kuvien ottaminen toimivat ilman ongelmia. Softa ei kaatuillut ja toimi muutenkin ok. Tuo Alignment-toiminto on ilmeisesti melkoisen uusi ja vielä kehityksen alla, joten eiköhän tuokin saada jossain kohtaa kuntoon. Toinen seikka joka jäi hieman ihmetyttämään oli se, että mihinköhän ne Canonin CR2 kuvat menivät? Levyltä löytyi vain fits-formaatissa olevat kuvat. No tätä pitää pähkäillä lisää ajan kanssa.
Lainaus käyttäjältä: Kettu-Pekka - 22.03.2014, 07:47:57
Voikos koneella olla yhtäaikaa winkkari ja ubuntu?
Kyllä voi. Ubuntun voi asentaa vaikka usb-kovolle tai partitioida kovalevyn jos ei valmiina omaa partitiota Ubuntulle löydy.
Lainaus käyttäjältä: Jommeli - 22.03.2014, 08:53:51
Kyllä voi. Ubuntun voi asentaa vaikka usb-kovolle tai partitioida kovalevyn jos ei valmiina omaa partitiota Ubuntulle löydy.
Jos koneessa on tarpeeksi muistia ja jollain tapaa tehokas prosessori voi käyttää Linuxia ns. virtuaalikoneena windowsin päällä. Säästyy jatkuvalta boottailulta ja koneen kovalevyä ei tarvitse jakaa eri partitioihin eri käyttiksille. Esim. VirtualBox on ilmainen virtualisointisofta joka on hyvin suosittu, www.virtualbox.org (http://www.virtualbox.org).
Lainaus käyttäjältä: kimmopaasiala - 22.03.2014, 08:57:40
Jos koneessa on tarpeeksi muistia ja jollain tapaa tehokas prosessori voi käyttää Linuxia ns. virtuaalikoneena windowsin päällä. Säästyy jatkuvalta boottailulta ja koneen kovalevyä ei tarvitse jakaa eri partitioihin eri käyttiksille. Esim. VirtualBox on ilmainen virtualisointisofta joka on hyvin suosittu, www.virtualbox.org (http://www.virtualbox.org).
Tuon EKosin saa myös paketoituna VM:ään.
"Ekos VM Beta Released!
The INDI team is happy to announce the first release of Ekos VM 1.0 Beta. Ekos VM is a virtual machine based upon Kubuntu 13.10. It Includes KStars, Ekos, and INDI Library including all 3rd party drivers. The VM includes the latest bleeding edge releases of Ekos & INDI, and can easily be updated whenever new builds of the software are available. This virtual machine is intended for new INDI users who want take a look to this software without the work of installing it in his own system or for users of other operating systems not supported by INDI.
The virtual machine was created with VirtualBox but it is stored in the Open Virtualitzation Alliance (OVA) format so it can be used with different virtualization software."
Lainaus käyttäjältä: Kettu-Pekka - 22.03.2014, 07:47:57
Voikos koneella olla yhtäaikaa winkkari ja ubuntu?
Voi toki. Uudemmilla koneilla joissa on W7 tai W8, on asennuksessa (kiitos M$) kikkailtava, ohjeita löytyy kiinnostuneelle, mutta aivan noin-vaan ei homma hoidu.
Esim. ubuntun voi asentaa muistitikulle, bootata sillä ja ajaa järjestelmää livenä. Siten ei tarvitse välttämättä tehdä "pääkoneelle" muutoksia. Samalla tulee todettua toimiiko ajurit ym.
Lainaus käyttäjältä: Jommeli - 22.03.2014, 08:52:23
Kameran parametrit näyttivät olevan tulleen automaattisesti suht kohdilleen mutta putken parametreista en löytänyt tarvittavia asetuksia mistään. Tarkemmin asiaa tutkailtuani tulin siihen johtopäätökseen, että kyseinen toiminnallisuus on tuettu vain EQMOD:ssa.
Ensimmäinen karvas pettymys oli siis nyt koettu :veryangry: ja siitä suivaantuneena päätin ottaa vain pari koekuvaa satunnaisista kohteista ja mennä tutkimaan sisätiloihin lisää tätä yllättävää ongelmaa. Jalustan ohjaus KStarsista toimi moitteetta ja kuvien ottaminenkin oli vaivatonta mutta jostain syystä tuo takapakki siinä kohtaa meni ohi positiivisista asioista :smiley:
Etsivä löytää. Tässä teki vissiin tepposet läppärin surkea resoluutio ja kaikki ikkunan kamat eivät mahtuneet ruutuun. Noi putken ominaisuudet löytyivät jalustan ominaisuuksista mutta ne pitää ladata erikseen jostain xml-tiedostosta ilmeisesti eli syöttäminen suoraan ko. kenttiin ei onnistunut. Jälkikommentti tähänkin että saihan ne arvot syötettyä ihan normaalisti ja sillä selvä.
"Configuration
All INDI drivers supports loading and saving of INDI properties. For example, if you use a telescope driver, you can set your telescope aperture and focal length, and then save the configuration (under the Options tab) so it can be retrieved in a future session. The configuration option decides how to load the configuration file for INDI drivers:
Never: Never load any configuration. The configuration can still be loaded manually in the INDI control panel."
On Connection: Automatically load the driver's configuration on connection.
Always Load Default: Always load default configuration, if it exists
Kokeilut jatkuu......
Lainaus käyttäjältä: Kettu-Pekka - 22.03.2014, 07:47:57
Voikos koneella olla yhtäaikaa winkkari ja ubuntu?
Voi. Vaikka omilla osioillaan tai eri kiintolevyillään, niin kuin minulla. Tai vaikka toinen käyttis virtuaalisena esim. VirtualBoxilla.
ML
Tässä vähän tarinaa omista kokemuksista. Aloitin reilu viikko sitten projektin tähtikuvausohjelmistojen siirtämikseksi Linuxille. Kstars & EKOS & INDI yhdistelmä tuli tietenkin ensimmäisenä vastaan. Tämä ketju näyttää olevan jo vuoden vanha, joten tässä linkit, mistä voi tarkistaa nykyiset ominaisuudet: http://www.indilib.org/about/ekos.html , https://www.youtube.com/watch?v=wNpj9mNc0RE
Samalla heräsi ajatus Rasperry PI:n käyttämisestä "serverinä", johon vain kiinnitetään laitteisto ja ohjelmistot pyörivät muualla.
Seuraavanlaista configuraatiota olen rakennellut:
- Raspberry PI 2 Linux Raspbian, jossa pyörii indiserver. Tähän otetaan etäyhteys "pöytäkoneesta", jossa pyöritetään Kstars & EKOS ohjelmistoa.
- WLAN USB adapteri
- Pöytäkoneessa on VirtualBox Windows7:n päällä, johon on asennettu Linux Ubuntu
- Kuvauslaitteisto:
- HEQ5 Skyscan & Poseidon USB Adapter
- ATIK 383L+ CCD
- QHY5 guide camera
- Poseidon USB Adapter for Motor focuser (LX200 Autostar ajurit)
Hyviä puolia tällaisessa rakennelmassa (verrattuna vanhaan Windows-läppäriin):
- En tarvitse läppäriä kuvauskamojen viereen.
- Saan käytännössä jalustan "välitasanteelle" kaiken tarpeellisen kiinni eli vähemmän osia raahattavaksi ulos ja vähemmän johtojen kiinnittelyä
- EKOS:ssa löytyy kaikki kuvaamisen tarvittavat ominaisuudet samasta paketista (ainakin omia tarpeita varten). Ei enää viittä erillistä ohjelmaa.
- KStars tuntuu yllättävän pätevältä ohjelmalta jalustan ohjaamiseen. Ainakin verrattuna Cartes du cieliin, jota olen käyttänyt aikaisemmin.
- Ei Windowsin takkuista etätyöpöytäohajusta
- Astrometry.net plate solving on monta kertaa nopeampi kunnon koneella
Rasperry PI ja Indi-serverin asentaminen oli helppoa ja hyvin ohjeistettua. Ainoa ongelma, johon törmäsin oli tuo Poseidonin focuser USB adapter, jota Linux kernel ei tunnistanut jostain syystä. Tähän löytyi ratkaisu, kun laitteen Windows ajureista selvisi, että ne ovatkin suoraan FTDI Virtual COM Port ajurit, jotka kyllä löytyvät suoraan uusimmasta Linux kernelistä, mutta automaattinen tunnistus USB-laitteksi ei aina toimi. Modprobella homman sai kuntoon niin että linux tunnistaa laitteen.
Ekos-ohjelmiston ja ajureiden käytön kanssa onkin sitten ollut hiukan enemmän ongelmia. ATIK:n kameraohajus toimii muuten hienosti, mutta max. resoluutio bin 1x1 ei jostain syystä suostu latautumaan INDI-serveriltä. Harmittavasti ajureiden lähdekoodia ei ole myöskään julkaistu, joka on hiukan erikoista tällaisessa open source-henkisessä projektissa. Focuser toimii ihan kelvollisesti INDI control panelin kautta, mutta Ekosin kautta ohjattaessa laite ei inahdakkaan. Ekosiin löytyy onneksi lähdekoodi, joten ehkä jotain on tehtävissä tämän suhteen. HEQ5 ja QHY5 tuntuvat toimivan moitteetta.
Tähtitaivaan alla en ole päässyt vielä testaamaan systeemiä ja nuo pari ongelmaa vaativat ratkaisun ennen kuin täysmittaisesti pääsee kuvaamaan. Katsotaan tuleeko lisää raportoitavaa tänne vai pitääkö heittää projekti jäähylle toistaiseksi. Toivottavasti ei tarvitse palata vanhaan enää =)
Onko tällaiseen systeemiin siis rakennettu sisään jokin etätyöpöytäsysteemi? VNC-pohjainen vai jokin muu? Käytetäänkö Ekossia myös pöytäkoneen puolella?
Raspberry pi:n tai ainakin sen kaltaisen pikkutietsikan (mahdollisesti windowsilla?) käyttäminen kuvauskoneena taitaa olla tulevaisuutta. Fokustaminen ja muu paikan päällä säätämistä vaativa hoituu sitten helposti vaikka ottamalla etäyhteys tablettia käyttäen.
Hyvin mielenkiintoista myös tältä kantilta:http://dev.windows.com/en-us/featured/raspberrypi2support (http://dev.windows.com/en-us/featured/raspberrypi2support)
Edit: tosin normiwindowssoftan ajaminen jää haaveeksi tuolla ytimellä (yhteensopivuus)..
Raspberry Pi:lle on siis asennettuna pelkästään INDI server, joka osaa keskustella kameroille yms. laitteille. Tiedonsiirtoprotokollasta en ole ihan varma, mutta käsittääkseni EKOS (joka on asennettu pöytäkoneelle) keskustelee TCP/IP:n yli INDI serverille XML-muotoista dataa. Eli minkäänlaista etätyöpöytäyhteyttä ei ole ja ainoastaan laitteiden ohjaamiseen liittyvä data ja kuvat liikkuvat etäyhteyden yli. Voin tietysti ottaa SSH:lla yhteyden Raspberrylle jos jotain tarvitsee säätää siellä suunnalla.
Raspberry Pi:stä on tosiaan tullut kakkosversio, jossa on huomattavasti enemmän potkua kuin ensimmäisessä. Neliydinprosessori, enemmän muistia jne. Netistä lukemani perusteella Raspberry Pi ykkösellä eivät olisi pyörineet Kstars tai EKOS eli juuri niin kuten Lauri tuossa totesikin. Raspberry Pi kakkoselle saa nyt kuitenkin asennettua myös Ubuntun Snappy-version, joten on mahdollista, että siinä voisi ehkä lokaalisti pyörittää tarvittavaa kuvaussoftaa ja ohjata esim. tabletilla koko pakettia. Täytyy sanoa, että minulla ei ole mitään hajua tuosta Snappystä ja en tiedä onko mahdollista kääntää noita softia eri prosessoriarkkitehtuurille. Täytyy tämä tutkia kuitenkin jossain välissä.
Joo, tosiaalla sainkin jo selville että Ekossissa pyörii vain laitteiden ohjaus ja koko käyttöliittymä on sitten etänä. Kuulostaa varsin fiksulta ratkaisulta, kunhan kuvausserveri onnistuu pyörimään itsenäisesti eikä hätäänny jos verkkoyhteys käyttöliittymälle katkeaa.
Tällaiset uutiset tietävät hyvää mobiililaitteistoja kokoaville, kun raspi pyörii aika paljon vähemmällä sähköllä kuin perinteiset läppärit. Nykyään saa muuten alle satasella x86-pohjaisia tabletteja (esim. Linx 7) johon voi windowsin tilalle asentaa linuxin ja voisi toimia laitteiston etänäyttönä mukavasti.
Jäädään innolla odottelemaan käyttökokemuksia.
Raspberry ei itselleni ole kovin tuttu.
Latasin INDI-kirjaston usb-tikulle ja mounttasin tikun Rasberyyn. Pitääkö paketti kopioida johonkin hakemistoon ja purkaa ja asentaa ? Mihin hakemistoon ? Ohjeessa oli mainittu vain "Download INDI Library for RPi".
Tmp-hakemistoon paketti sitten upposi ja asentui.
Lainaus käyttäjältä: MikaHoo - 13.03.2015, 13:21:58
Tmp-hakemistoon paketti sitten upposi ja asentui.
Tuo ei varmaan ole oikein hyvä paikka. /tmp on tarkoitettu väliaikaisille tiedostoille ja tyypillisesti tyhjennetään automaattisesti koneen bootissa.
Jos menit tämän ohjeen mukaan: http://indilib.org/support/tutorials/139-indi-library-on-raspberry-pi.html niin hakemistolla ei ole varsinaisesti väliä, kunhan sinne on oikeudet. dpkg asentelee sitten palikat oikeisiin paikkoihin.
...jatkoa aikaisempaan juttuun. Nyt on tullut muutaman viikon ajan säädettyä tätä Raspberry PI/Indi/Ekos projektia eteenpäin ja olen päässyt testailemaan ihan käytännössäkin.
Focuseriin liittyvät ongelmat vaativat tosiaan Kstars-Ekos paketin kääntämistä ja lähdekoodin sorkkimista. Tässä helppo ohje lähdekoodin kääntämiseen: http://www.indilib.org/forum/general/210-howto-building-latest-libindi-ekos.html. (Huom. tätä varten piti päivittää Ubuntu versioon 14.10. Olisi varmaan onnistunut ilmankin, mutta yritin päästä helpolla). Ongelman ydin on oikeastaan siinä, että LX200 Autostar ajurit on tehty koko Autostar-pakettia varten, eikä INDI-arkkitehtuurin mukaan focuseria varten. Yksi ja toinenkin asia oli hiukan pielessä, mutta sain puukotettua homman kuitenkin toimivaksi.
Kun koodin makuun päästiin, niin samalla piti korjata muutama napasuuntaukseen liittyvä ongelma. Napasuuntauksen automattiikka vaihtoi joka kerta binnauksen 1x1-moodiin kuvan ottamisen jälkeen ja Az-korjaus siirsi jalustaa väärään suuntaan. Otin käyttöön tietenkin viimeisimmät dev-lähdekoodit, kun käänsin Ekosin, joten en tiedä johtuuko osa noista ongelmista "developement"-statuksesta. Tuo napasuuntaus on itseasiassa melko toimiva ja nopea, kun sen sai kasaan. Satunnaisia ongelmia tuntuu olevan myös arvojen (bin ja valotusaika) päivittymisessä kameroille. Tämä saattaa tosiaan johtua tuosta kehitysversiosta. Jos jollain on kokemusta stabiilista versiosta, niin olisi kiva kuulla onko samaa havaittavissa.
Kokonaisuutena homma toimii oikein kivasti ja pari kuvaussessiotakin on mennyt jo suhteellisen kivuttomasti läpi. Tulokset ovat mielestäni laadultaan samaa tasoa, jota olen Windows-ohjelmistoilla saanut aikaan. Seuranta tuntuu toimivan ihan hyvin. En huomannut mitää suurta eroa PHD guidingiin. Enää ei ole tarvinnut ottaa darkkeja guidausta varten, koska Ekos osaa automaattisesti muuttaa kontrastieroa guidauskuvasta sopivaksi. Yhteys Raspberry PI:hin ei ole kertaakaan katkennut niin että sitä olisi jotenkin huomannut, joten tämäkin pelko on toistaiseksi osoittautunut aiheettomaksi.
Erityisen tyytyväinen olen tuohon plate solvingin helppouteen ja nopeuteen. Ekos päivittää Astrometry.net lähetettäviä "suuntakoodinaatteja" automaattisesti, joten oikea sijainti ratkeaa melkein poikkeuksetta 1-5 sekunnissa. Myös ensimmäisellä kerralla, jos putki osoittaa yhtään oikeaan suuntaan. Dithering valoitusten välillä toimii ilman säätöä ja näpärä ominaisuus on myös valoituksen automaattinen uudelleen aloitus, jos guidauksen virhe ylittää tietyn raja-arvon.
Kerran olen saanut Kstars-Ekosin kaatumaan kesken leikin. Hyvää tässä on kuitenkin se, että ohjelman voi vaan käynnistää uudestaan ja homma jatkuu parilla klikkauksella siitä mihin jäätiin.
Ilman noita kehitysversion ongelmia, tätä pakettia voin kyllä suositella vilpittömästi. Windows-ohjelmien ja ASCOM:n kanssa on tullut tapeltua kohtuullisen paljon, joten ei tässä nyt niin suuta eroa ole ollut säätämiseen käytetyssä ajassa.
Sain minäkin päähäni laittaa vanhaan läppäriin Lubuntun ja sen päälle Kstars-Ekos-paketin ja Eqmod-lisukkeet.
Kohtuullisen pienillä säädöillä sain sitten yhteyden HEQ5 Pro-jalustaan ja jalustan liikenteeseen ja synkkauksen tehtyä.
Hieman olen ylpeä itsestäni sillä heiveröinen Linux-tietämykseni on ehkä 10 vuotta vanhaa.
Lueskelin noita juttuja ja katsoin yhden videon (https://youtu.be/wNpj9mNc0RE) ja aika monipuoliselta ja pätevältä tämä paketti vaikuttaa.
Sain jalustan Celestron CG-5 ohjauksen toimimaan Ekosissa. Nyt olen yrittänyt kamppailla kameran (Orion Starshoot G3 mono) kanssa. Kuinka saan tarkistettua että onko Ubuntu mountannut kameran hakemistoksi ? Jos on niin pitääkö mount tehdä manuaalisesti ?
Heipat!
Hienoa että tämä aloittamani thredi on saanut uutta tuulta alleen :)
Kiva lukea että mm. Kalle on saanut homman pelittämään jo ihan kivasti omalla kokoonpanollaan ja muitakin on jo kokeiluasteella.
Ajattelin laittaa tähän samalla syyt miksi itse luovuin tästä konseptista. Syitä oli tasan tarkkaan yksi eli kamera. Käytän pääasiallisesti kuvaamiseen DSLR kameraa ja vaikka kuinka testailin ja foorumeita tavailin niin en saanut ikinä aikaan tilannetta, että kuvat olisivat jääneet kameraan vaan kuvat siirtyivät aina WiFi:llä client työaseman kovalevylle. WiFi:n yli RAW-kuvien (n. 20mb/kpl) siirto vaan otti niin kauan että suurin osa kuvausajasta olisi mennyt kuvien siirtämiseen. Sääli sinällään koska kaikki muut kokemukset tästä Indi/Ekos/Kstars -konseptista olivat suht myönteisiä. Sain jopa tuon homman pelittämään Raspberry PI:n kanssa client Oraclen VM:stä mutta mutta se kuvien siirto.... :( Olen lukenut netistä että tämä konsepti on saatu pelittämään puhtaasti Raspberry pohjaisenakin ja ohjaus tabletilta/kännyltä mutta itse en tätä ole lähtenyt tutkimaan tuon kameraongelman takia.
Sittemmin olen ostanut CCD-kameran eli Orion Starshoot G3:sen (jota käytän myös guidaukseen) mutta käsittääkseni indissä ei ole sille tukea, joten olen palannut winkkarimaailman ascom, PHD2, APT yms. sekamelskaan.
Jälkilisäys vielä tähän eli muutama linkki aiemmin viittaamiini lähteisiin
PiAtrohub: https://www.raspberrypi.org/forums/viewtopic.php?t=15723&p=443964
IAstrohub: http://sourceforge.net/projects/iastrohub/
T:Jommeli
LainaaTo control a telescope mount for Goto at a target object, I make PiAstroHub behave like "SkyFi" which redirects tcp communications to a serial port.
http://www.southernstars.com/products/skyfi/index.html
To use PiAstroHub as SkyFi bridging SkySafari on iOS/Android and a mount, follow these steps:
-------------------------------------------------
sudo apt-get install ser2net
sudo sed -i '$ a\5555:raw:0:/dev/ttyUSB0:9600 NONE 1STOPBIT 8DATABITS' /etc/ser2net.conf
sudo /etc/init.d/ser2net restart
-------------------------------------------------
Then open SkySafari on iOS/Android, set Port as 5555. Done! PiAstroHub will function like SkyFi.
It is this simple. I recommend using a PL2303-based usb-serial adapter to connect PiAstroHub to a telescope mount.
Tämän ominaisuuden olen testannut Raspberryllä ja toimi kuin pendolinon vessa :)
Olen vähän yrittänyt kokeilla tätä parin viime viikon aikana kuvausläppärissäni, kun siinä alunperin olleen Vistan tukikin on jo virallisesti loppu ja Linux on minulle huomattavasti tutumpi ympäristönä kuin Windows.
Heitin nurkista löytyneen satunnaisen SSD-levyn läppäriin, ja asensin siihen uusimman Lubuntun sekä Ekosin, asennuksessa ei ollut mitään ihmeellistä.
Sinällään kaikki Indi-modulit käynnistyvät ja saavat yhteyden laitteisiini (ASI120MM sekä Canon 1100D), mutta esimerkiksi tuo Canon ottaa joka kerta väkisin neljä perättäistä valotusta jokaista yhtä ohjelmoitua valotusta kohden, joista yksi valuu läppärin kovalevylle asti ja loput jäävät "jumiin" kameran ja läppärin väliin - vain akun irroittaminen kamerasta ja indin restarttaaminen auttaa.
Guidausta sun muita en ole vielä edes yrittänyt kokeilla, ennen kuin saan tuon järkkärini toimimaan. Saa nähdä riittääkö kiinnostus vielä pähkäillä tämän kanssa - näitä kirkkaita öitäkään ei jaksaisi ihan määrättömästi tuhlata opiskeluun :) Tosin tokihan tämän kanssa voi toki pilviselläkin säällä guidausta lukuunottamatta pähkäillä.
Voi olla, että kokeilen suoraan tämän kanssa Raspberry-pohjaisesti jonkinlaista etäsysteemiä tässä ehtiessäni.
Lainaus käyttäjältä: kjj - 26.09.2017, 10:47:25
Sinällään kaikki Indi-modulit käynnistyvät ja saavat yhteyden laitteisiini (ASI120MM sekä Canon 1100D), mutta esimerkiksi tuo Canon ottaa joka kerta väkisin neljä perättäistä valotusta jokaista yhtä ohjelmoitua valotusta kohden, joista yksi valuu läppärin kovalevylle asti ja loput jäävät "jumiin" kameran ja läppärin väliin - vain akun irroittaminen kamerasta ja indin restarttaaminen auttaa.
Jonkun verran gphoto2:n ja EOS 450D:n kanssa leikkineenä vastaava jumitila on tuttu, tosin siihen varmaan pääsee monella tapaa. Omalla kohdalla kun väsäilin omia ohjelmistoja yleisin tapa jumiutua oli se ettei valotettuja kuvia luettu pois kameran välimuistista samaan tahtiin kun niitä valotettiin, joten kun kameran puskurimuisti tuli täyteen uusi valotus ei tietysti enää onnistu ja kamera odottaa ohjelmiston lataavaan seuraavaa kuvaa ja ohjelmisto taas odottaa että voisi ottaa uuden...
Neljä kuvaa puskurissa kuulostaisi melko samalta keissiltä, onhan kamera BULB-modessa? Muistaakseni ainakin tuon 450D:n kanssa joitakin asetuksia ei oikeasti voinut hallita ohjelmallisesti vaikka siihen vipuja löytyikin, lienee mallikohtaisia eroja. Joku muukin asetus oli vastaavasti ongelmallinen valotusten suhteen mutta en nyt muista millään että minkälainen ongelma se oli....
Lähinnä pointtina siis että kannattanee käydä läpi kameran moodit, ongelma voi yksinkertaisesti olla että kamera ja ohjelmisto eivät ole samaa mieltä siitä mitä pitäisi tapahtua kun sulkimen virtuaalinappia "painetaan".