Avaruus.fi - keskustelualue

Havaintokohteet ja havaitseminen => Tähdet => Aiheen aloitti: Mare Nectaris - 10.02.2014, 23:15:11

Otsikko: Vanhin tunnettu tähti löydettiin: ikää 13,7 miljardia vuotta
Kirjoitti: Mare Nectaris - 10.02.2014, 23:15:11
Noin 6000 valovuoden etäisyydeltä Maasta on löydetty toistaiseksi vanhin tunnettu tähti. Sen ikä on 13,7 miljardia vuotta, kun maailmankaikkeuden iäksi arvioidaan n. 13,798 miljardia vuotta.

Tähden löysi tohtori Stefan Kellerin tutkimusryhmä Australian National Universitystä (ANU). Havainto tehtiin SkyMapper-teleskoopilla, jonka tehtävänä on 5 vuoden aikana kartoittaa eteläinen tähtitaivas. Ensimmäisen vuoden aikana on havaittu lähes 60 miljoonaa tähteä, ja niiden joukossa on ollut neljä muuta nyt löytyneen tähden kaltaista, erittäin vähän rautaa sisältänyttä tähteä. Havainto vahvistettiin Magellan-teleskoopilla Chilessä, ja sitä koskeva artikkeli julkaistiin Naturessa.

Ensimmäiset tähdet syntyivät alkuräjähdyksen tuottamasta vedystä ja heliumista. Ensimmäisten tähtien lopulta tuhoutuessa syntyi valtavassa paineessa ja kuumuudessa heliumia raskaampia alkuaineita, mm. rautaa.

Nyt havaittu tähti on syntynyt niin nuoressa maailmankaikkeudessa, että sen arvellaan syntyneen mahdollisesti jopa vain yhdestä sitä edeltäneestä tähtisukupolvesta. Tämä tarkoittaisi, että tähti sisältää heliumia raskaampia alkuaineita, jotka ovat peräisin todennäköisesti vain yhdestä supernovasta. Tällaista tilannetta ei ole aiemmin kyetty tarkastelemaan havaintojen avulla.

Aiemmin on otaksuttu, että ensimmäiset tähdet tuottivat hyvin nopeasti rajuissa supernovaräjähdyksissä raskaita alkuaineita nuoreen maailmankaikkeuteen. Supernovan, joka synnytti nyt havaitun tähden, arvellaan olleen 60 kertaa Auringon massainen. Kun nyt löytynyttä tähteä tarkasteltiin spektroskooppisesti, sen havaittiin kuitenkin sisältävän vain oletettua huomattavasti vähemmän rautaa. Tutkijat vertaavat sen sisältämää rautamäärää "Australian kokoiseen asteroidiin", kun esimerkiksi Aurinko kuuluu tähtisukupolveen, joka sisältää n. 1000 Maapallon massan verran rautaa.

Tutkijat päättelevät nyt löytyneen tähden erittäin vähäisestä rautapitoisuudesta, että sen synnyttänyt supernovaräjähdys on ollut luonteeltaan supernovaksi odottamattoman matalaenerginen ja tuottanut vain vähän rautaa. Tähden tuhoutuessa syntyi tutkijoiden mukaan musta aukko.

Tutkijat päättelevät, että matalaenergiset supernovat olivat nuoressa maailmankaikkeudessa yleisiä. Tämä olisi sekä mekaanisessa että kemiallisessa mielessä johtanut siihen, että ensimmäisten tähtisukupolvien syntyaika olisikin ollut huomattavasti pidempi kuin on otaksuttu. Tutkijoiden mukaan ensimmäisillä tähdillä olisi näin ollut tärkeä rooli maailmankaikkeuden toisessa faasimuutoksessa, vedyn reionisaatiossa sekä lopulta myös galaksien synnyssä. Reionisaatio alkoi  n. 150-200 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen alusta, heti rekombinaatiovaiheen jälkeen. Reionisaatio synnytti läpinäkyvän maailmankaikkeuden, johon alkoi syntyä ainekeskittymiä: kaasupilviä ja lopulta tähtiä ja galakseja.

Science Dailyn  uutinen  (http://www.sciencedaily.com/releases/2014/02/140209200836.htm)

Naturessa julkaistu tutkimus:  A single low-energy, iron-poor supernova as the source of metals in the star SMSS J031300.36−670839.3  (http://www.nature.com/nature/journal/vaop/ncurrent/full/nature12990.html). S. C. Keller, M. S. Bessell, A. Frebel, A. R. Casey, M. Asplund, H. R. Jacobson, K. Lind, J. E. Norris, D. Yong,  A. Heger, Z. Magic, G. S. Da Costa, B. P. Schmidt & P. Tisserand. Nature (2014) doi:10.1038/nature12990 Received  09 July 2013  Accepted  05 December 2013  Published online  09 February 2014.

Edit: raudan jakautumiseen supernovaräjähdyksissä varhaisessa maailmankaikkeudessa liittyy myös tämä T+A  supernovaräjähdysten simuloinnista kertova uutinen (http://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/supernovasimulaatiot-kertovat-galaksien-synnysta.html)