En viitsinyt enää jatkaa "syksyn 2013 pikkukomeettoja" -ketjua, vaikka säätila on edelleenkin varsin syksyinen. Niinpä aloitin tämän uuden ketjun, jonne voi kuka hyvänsä pistää kuvia/kuvalinkkejä ja kommentteja pikkukomeetoista. On tietysti vähän makuasia, mitä kohdetta pitää pikkukomeettana.
30.-31.12 ilta ja yö olivat pitkästä aikaa selkeitä n. klo 2 saakka, jolloin onnistuin kuvaamaan peräti 6 eri pikkukomeettaa (myös muutamia galakseja, yhden supernovan ja yhden asteroidin).
154p Brewington näkyi edelleenkin pyöreähkönä utupallona koman läpimitan ollessa n. 3.5':
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/21132
119P Parker-Hartley näkyi lähes pistemäisenä lähellä galaksia NGC 658:
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/21133
C/2013 V1 Boattini oli aivan uusi kohde itselleni. Sillä näkyi kuvassa n. 2' mittainen, hieman kaartuva pyrstö:
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/21134
C/2013 V2 Borisov näkyi edelleenkin pehmeäreunaisena, tähtimäisenä kohteena:
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/21135
290P Jager -komeetta on ollut kuvauskohteenani useamminkin syksyllä. Nyt sen pyrstö vaikutti leveämmältä kuin edellisellä kerralla, mutta pituus oli edelleenkin vain n. 2' :
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/21136
C/2013 V3 Nevskin pyrstö vaikutti pidentyneen edellisestä kuvauskerrasta, vaikka kuvasin sitä utpilven läpi säätilan huonotessa vähitellen:
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/21137
Ja pitihän sitä yrittää kuvata myös S1 ISON:in jäännöksiä siltä taivaanalueelta, missä sen piti olla, mutta tietysti huonolla menestyksellä (eihän niitä ole saatu kuvattua edes Hublellakaan).
Puolen yön maissa kuvauskohteenani oli myös komeetta 270P Gehrels, mutta en ole vielä saanut varmistettua, näkyykö siitä mitään merkkejä summakuvissakaan. Sen sijaan huomasin kuvia blinkatessani liikkuvan valopisteen, joka varmistui tarkkojen paikkamittauksien jälkeen olevan asteroidi (34502) 2000 SE157.
-Veijo Kallio
Minkälaisia etukeisvalmisteluja edellyttää että voi ampua komeettoja "sarjatulella". Lienee kiirettä pitänyt.
Samaisena yönä minä en pilven repaleiden vuoksi viitsinyt viritellä kameraa kuvauskuntoon vaan katselin kerranin taivasta omilla silmillä kiikarin läpi.
Kaizu
Eipä siinä muuta tarvita kuin sky map -tähtikarttaohjelma tietokoneessa pyörimään ja zoomaa kartan sopivan kokoiseksi niin, että osaa suunnata kaukoputken manuaalisesti suunnilleen kohteeseen. Tarkemman suuntauksen voi tehdä muutaman lyhyen koevalotuksen perusteella. Komeetta löytyy yleensä melko nopeasti jos on näkyäkseen. Komeettojen paikkatiedot pitää tietenkin olla oikeat. Ehdin illan aikana pitää helposti pari pitempää taukoakin.
Veijo Kallio
Sain pitkästä aikaa kuvattua pari komeettaa pitkän pilvisyysjakson päätyttyä. Vahinko vaan, että puolikuu vaalensi aika voimakkaasti taustataivasta ja hieman taustasumuakin esiintyi ajoittain. Rajut myrskypuuskat ravistelivat välillä voimakkaasti tähtitornia.
124P/Mrkos erottui jo yksittäisissä valotuksissa tähtimäisenä pisteenä: http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/22677
C/2012 K1 Panstarrs muistutti selvästi komeettaa, vaikkakin koman läpimitta oli vain 50'' ja heikkoa pyrstöä erottui vain 1' verran. Kuvasin tätä komeettaa viime vuoden huhtikuussakin (11.4 ja 21.4), jolloin se näkyi huomattavasti pienempänä ja vaatimattomampana. http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/22678
-Veijo Kalio
Aika harvinainen tilanne tänä havaintokautena, että oli peräti 3 perättäistä täysin selkeää, kuutonta yötä 25.3-27.3 -14. Ensimmäisenä yönä tosin revontulet haittasivat kuvaamista välillä, mutta sain silloinkin kuvia komeetasta C/2012 K1 PANSTARRS:
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/23334
Komeetan kirkas, pyöreä koma näkyisi varmasti pienelläkin kaukoputkella visuaalisesti, mutta n. 2.5' pyrstön erottaminen voi olla vaikeampaa. Tämä kohde taitaa olla kirkkain Itä - etelä taivaalla Suomessa keskiyöllä nyt keväällä näkyvistä komeetoista. Kuvaushetkellä se sijaitsi Pohjan Kruunu -tähtikuvion seutuvilla eikä liiku kovin nopeasti tähtien suhteen.
Kuvankäsittelyä on odottamassa vielä ainakin 5 muusta komeetasta otettuja kuvia, joita laitan vähitellen taivaanvahtiin.
-Veijo Kallio
Tässä vähän päivitystä Taivaanvahtiin lisäämistäni komeettahavainnoistani 27.-28.3.2014:
C/2012 K1 PANSTARRS: Pyrstö erottui nyt n. 3' mittaisena ja kirkas koma oli edelleen läpimitaltaan n. 1'
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/23427
C/2012 F3 PANSTARRS: Tällä edellisen komeetan "pikkuserkulla" pyrstön pituus on kuvassa vain n. 1.5' ja se on muutoinkin varsin vaatimattoman näköinen K1 verrattuna.
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/23430
124P Mrkos: Muistutti edelleenkin pehmeäreunaista tähteä.
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/23644
C/2006 S3 LONEOS: Bongasin komeetan läheltä Sombrero -galaksia (etäisyys vain n. 23'), vahinko etten saanut niitä mahtumaan samaan kuvakenttään. Komeetalla erottui himmeää pyrstöä n. 2' pituudelta.
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/23645
C/2014 C3 Neowise: Uusi alkuvuonna löydetty komeetta, joka oli kuvaushetkellä ohittamassa vikkelästi galaksia NGC 4651. Pyrstöä tällä komeetalla erottuu summakuvassa n. 2.5' verran.
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/23648
134P Kowal-Vavrova: Odotin paljon vaatimattomampaa komeettaa kuin mitä summakuvassa näkyy. Pyrstöä komeetalla erottuu siinä himmeänä ainakin 3' pituudelta ja se vaikuttaisi jatkuvan vielä pitemmällekin.
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/23649
Lisäkuvia muutamista edellisistä komeetoista on vielä käsittelemättä..
-Veijo Kallio
Lisäsin taivaanvahtiin taas muutaman komeettahavainnon:
C/2012 F3 PANSTARRS: Pyrstöä erottuu nyt ainakin 2.5' pituudelta, mutta se vaikuttaisi jatkuvan pitemmällekin erittäin heikkona.
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/23938
C/2012 K1 PANSTARRS: Pyrstön pituus n. 3.5' , muutoin näyttää samanlaiselta kuin aiemminkin.
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/23939
C/2014 C3 Neowise: Ohittamassa tällä kertaa galaksia IC 3473. Jääsumu haittasi kuvaamista ja pian taivas vetäytyi kokonaan pilveen. http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/23941
-Veijo Kallio
Tässä taas parin havaintoyön pikkukomeettapäivitykseni. Himmeimpien kohteiden kuvaamismahdollisuudet taitavat olla ohi tältä keväältä Oulun seudulla, mutta komeettaa C/2012 K1 PANSTARRS pystynee vielä kuvaamaan hieman vaaleammaltakin taivaalta.
6-7.4 ja 7.-8.4.-14 välisinä öinä kasvava puolikuu vaalensi jonkin verran taustataivasta vaikeuttaen komeettojen heikkovaloisten pyrstönosien erottumista.
C/2014 C3 Neowise: http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/24087
Melko kohinainen kuva, mutta pyrstöä erottuu kuitenkin n. 1.5' verran.
C/2012 K6 McNaught: http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/24088
Kohde oli kuvaushetkellä Bereniken hiusten tähdistön seutuvilla sijaiten vain n. 46' etäisyydellä galaksista NGC4395. Tälläkin komeetalla pyrstöä erottuu varmuudella ainakin 1.5', mutta se vaikuttaisi jatkuvan pitemmällekin. En muista, olenko kuvannut tätä kohdetta joskus aiemmin.
C/2012 K1 PANSTARRS: http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/24089
Tämä kohde näytti kirkastuneen ja suurentuneen edelliseen kuvauskertaan verrattuna. Mittailin taustatähtien perusteella pyrstön yltävän heikentyneenä ainakin 6' etäisyydelle ja koman kirkkaimman osan läpimittakin oli nyt jo 2.5'. Lisäksi sen ympärillä näytti olevan jonkinlainen hennompi kaasuhalo ja viitteitä jopa sivupyrstön muodostumiselle.
134P Kowal-Vavrova: http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/24090
Vaikka tämä komeetta sijaitsi kuvaushetkellä vain n. 10 asteen korkeudella horisontista, sillä erottui erittäin heikosti n. 3' mittainen pyrstö kuten edellisellä kuvauskerrallakin.
C/2012 F3 PANSTARRS: http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/24091
Tällä komeetalla erottui nyt vaivoin n. 1.5' mittainen pyrstö.
Laitanpa tähän loppuun vielä maininnat komeetoista, jotka luulin vielä tähtitornillani saaneeni kuvattua, mutta jotka tarkemmin tutkittaessa osoittautuivat vain himmeiksi tähdiksi tms.:
C/2011 R1 McNaught, C/2013 G9 Tenagra ja C/2014 E1 Larson. Käytin varmistuksessa apuna Aladin ohjelmaa vertaamalla omia kuviani vastaavasta taivaanalueesta otettuihin.
-Veijo Kallio
Hieno havaintosarja taas Veijolta, yllättävän paljon näitä pikkukomeettoja on jatkuvasti kuvattavissa
Kiitos myönteisestä kommentista ! Vaikka pikkukomeettojen kuvaaminen ei näytä olevan kovin monen suosikkilaji, niin mukava huomata, että ainakin reilut 3000 on tähän mennessä lukenut tätä viestiketjua. Vaikka kuvat ovat yleensä melko vaatimattomia, pidän suurimpana saavutuksena sitä, jos niissä ylipäätään saa jotain yksityiskohtia kuten pyrstöä näkyviin. Koen itseni vähän samanlaiseksi kuin lintubongari, joka tuntee suurta iloa kirjatessaan muistikirjaan uuden lajin, jonka on onnistunut näkemään. Jaksaisinpa vain joskus laskea, montako eri komeettaa olen -80 luvulta lähtien ensin filmikameralla ja sitten 2000 luvun alkupuolelta digi- ja CCD -kameroilla kuvannut.
Jos suunnitelee jonkin pikkukomeetan kuvaamista, ei kannata täysin luottaa jonkin tähtikarttaohjelman kohteelle antamaan magnitudilukemaan. Esim. Sky Map ilmoitti aika monen tänä keväänä kuvaamani pikkukomeetan magnitudiksi jotain 17..18, kun ne todellisuudessa olivat 1-2 mag. kirkkaampia. Mm. Seiichi Yoshidan kotisivuilta löytyy luotettavampaa tietoa havaittavissa olevien komeettojen kirkkauksista: http://www.aerith.net/ . Nyt loppukeväänä heikkovaloisempien komeettojen kuvaaminen onnistuu tosin enään vain Etelä-Suomesta.
-Veijo Kallio
Ilmeisesti K1 Panstarrs on kirkkaimmmillaan vasta ensi vuodenvaihteessa?
Lainaus käyttäjältä: JKyytinen - 17.04.2014, 08:59:11
Ilmeisesti K1 Panstarrs on kirkkaimmmillaan vasta ensi vuodenvaihteessa?
Ikävä kyllä se samalla painuu syksyn kuluessa eteläiselle pallonpuoliskolle. Syyskuun lopulla K1:n kirkkaus on luokkaa 6 mag., mutta se nousee vasta pari tuntia ennen auringonnousua, joten ei ole mikään helppo havaittava tuolloin. Saattaisi kyllä parhaassa tapauksessa erottua jopa kiikareilla.
Alkusyksyllä Suomen taivaalla alkaa näkyä myös eteläisellä pallonpuoliskolla kirkkaimmillaan näyttäytynyt komeetta C/2014 E2 Jasques, josta Esko Lyytinenkin kirjoitti toisessa viestiketjussa. Sekin on ikävä kyllä tuolloin jo himmenemässä mag. 10 kieppeille, mutta on kuitenkin sijaintinsa puolesta kohtalaisen helposti havaittavissa pimeänä vuorokaudenaikana.
-Veijo Kallio
Lainaus käyttäjältä: veka - 18.04.2014, 01:45:36
Ikävä kyllä se samalla painuu syksyn kuluessa eteläiselle pallonpuoliskolle. Syyskuun lopulla K1:n kirkkaus on luokkaa 6 mag., mutta se nousee vasta pari tuntia ennen auringonnousua, joten ei ole mikään helppo havaittava tuolloin.
...
-Veijo Kallio
Onko loppukesästä tilanne yhtään parempi?
Komeetan etäisyys auringosta on esim 20.8-14 vain n. 11 astetta, joten elokuun puolella sitä on Suomesta melko toivotonta nähdä. Tästä eteenpäin komeetan kulmaetäisyys Aurinkoon kasvaa vähitellen niin, että esim 10.9 se on jo n. 34 astetta. Samalla kun Aurinko nousee alkusyksyn edetessä yhä myöhemmin, komeetta puolestaan painuu yhä alemmas. Veikkaisin, että 10.9 eteenpäin sen saattaisi erottua matalalta pari tuntia ennen auringonnousua, jos lähelle horisonttia on seesteinen näkyvyys. Komeetan kirkkaus on tuolloin ilmeisesti n. 6 mag.
-Veijo Kallio
K1 Panstarrsista havainto viimeyöltä:
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/24450
Kuvasin viime yonä komeettaa 209P(LINEAR), josta ilmeisesti on odotettavissa jonkinasteinen meteorimyrsky toukokuun 24.2014.
Esko Lyytinen varmaan osaisi parhaiden kommentoida tätä meteorisuihkun mahdollisuutta?
Taivaanvahdin havainto:
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/24621 (http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/24621)
Isompi kuva astrobinissä
http://www.astrobin.com/full/92739/0/ (http://www.astrobin.com/full/92739/0/)
Lainaus käyttäjältä: Ransu - 26.04.2014, 16:57:43
Kuvasin viime yonä komeettaa 209P(LINEAR), josta ilmeisesti on odotettavissa jonkinasteinen meteorimyrsky toukokuun 24.2014.
Esko Lyytinen varmaan osaisi parhaiden kommentoida tätä meteorisuihkun mahdollisuutta?
Tästä on oma ketju Meteorit .. - ryhmässä.
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=12719.0
Ehkä sinne vielä jotain yritän kirjoittaa, joskin vaikea mitään oleellista tietää lisää.
Kuvasin K1 PanStarrsin ohituksen M51:stä.
(http://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/201405/24949_92173cd44329e87f86ad052ed72f500c.jpg)
[urlh]ttp://www.taivaanvahti.fi/observations/show/24949[/url]
Ihan hyvää jälkeä tuli, sain vaalealta taivaalta paremman kuvan M51:stä kuin pimeältä aiemmin ja komeetta näkyy hyvin.
C2012 K1 & M51 ohitus. 2.5. n.klo 1:20. Vähän hankalassa paikassa kirkkaiden tähtien välissä.
http://lakeudenursa.fi/galleria/index.php/jarik/planeetat/2mayklo120 (http://lakeudenursa.fi/galleria/index.php/jarik/planeetat/2mayklo120)
Kyseinen komeetta näyttäisi ohittavan myös galaksin M106 vajaan 2 asteen etäisyydeltä 13.5-14 aamuyöllä. Samassa näkökentässä lähempänä komeettaa saattaisivat erottua myös pienemmät ja himmeämmät galaksit NGC 4357 ja NGC 4220 ja M106:n molemmin puolin vielä pari muuta. Aivan eteläisimmässä Suomessa lienee tuolloin vielä hetken aikaa yöllä riittävän pimeää.
-Veijo Kallio
Lainaus käyttäjältä: veka - 19.04.2014, 00:27:13
Komeetan etäisyys auringosta on esim 20.8-14 vain n. 11 astetta, joten elokuun puolella sitä on Suomesta melko toivotonta nähdä. Tästä eteenpäin komeetan kulmaetäisyys Aurinkoon kasvaa vähitellen niin, että esim 10.9 se on jo n. 34 astetta. Samalla kun Aurinko nousee alkusyksyn edetessä yhä myöhemmin, komeetta puolestaan painuu yhä alemmas. Veikkaisin, että 10.9 eteenpäin sen saattaisi erottua matalalta pari tuntia ennen auringonnousua, jos lähelle horisonttia on seesteinen näkyvyys. Komeetan kirkkaus on tuolloin ilmeisesti n. 6 mag.
-Veijo Kallio
Katsoin vähän Theskyliveä, Stellariumia ja Yoshidan sivuja, ja ihan hyvältähän tuo syyskuun alussa näyttäisi.