Fermin paradoksina tunnettu kysymys, miksi emme ole havainneet maan ulkoista sivilisaatiota, on varmaankin askarruttanut monen tähtitieteen harrastajan mieltä. Aihetta on käsitelty ainakin Stephen Webbin kirjassa (suomennetulta nimeltään) Missä kaikki ovat? sekä Paul Daviesin teoksessa (suomennetulta nimeltään) Kolkko hiljaisuus. Onpa Esko Valtaojakin ottanut kantaa kysymykseen ainakin kirjassaan Kosmoksen siruja. Mikä on oma suosikkiratkaisusi Fermin paradoksiin?
Tämä on enemmänkin kysymys kuin vastaus. Näin maalikkona ajatellen ja sen enempää aiheeseen perehtymättä. Jos muu sivilisaatio on tuhansia/miljoonia vuosia meitä edellä, voisiko olla mahdotonta meidän nykylaitteilla edes havaita mitään?
1. Heitä ei kiinnosta olla tekemisissä väkivaltaisen lajin kanssa.
2. Valonnopeuden ylittäminen on mahdotonta ja siksi tänne matkustaminen ei ole mahdollista.
3. Etäisyyksistä johtuen emme ole saaneet vielä tietoa heistä, vaikka heitä olisikin ollut olemassa (teknisiä sivilisaatiota) jo tuhansia vuosia.
4. Havaintotarkkuutemme ei ole vielä riittävä. Olemme vasta alussa vieraiden tähtien ja niiden eksoplaneettojen tutkimuksessa.
5. Sivilisaatioita oli jo paljon, mutta ne ovat jo tuhoutuneet keskustähden sammuessa ja he eivät ehtineet kehittyä riittävästi päästääkseen pois tuhosta (me olemme ilmeisesti ensimmäisen polven jäännöksiä, emmekä kovin hyvin nytkään panosta ympäristöön)
Kyllähän näitä skenaarioita löytyy, mutta aina kun asioita mietitään ne eivät saisi asettaa meidän aikaamme ja sijaintiamme erityisasemaan maailmankaikkeudessa?
Oma selitykseni - vai pitäisikö sanoa valistunut arvaukseni - syntyi muutama vuosi sitten luettuani Webbin kirjan, jossa tarjotaan 50 selitystä Fermin paradoksiin. Ensinnäkin uskon jopa meidän galaksissamme, Linnunradassa, olevan tällä hetkellä joitakin vanhoja, edistyneitä sivilisaatioita. (Vaikkakin luulen oman galaksimme teknisten sivilisaatioiden määrän rajoittuvan muutamaan kymmeneen - jos nyt niinkään moneen.) Emme kuitenkaan havaitse niitä, koska ne haluavat pysytellä piilossa meiltä. Syy tähän on yksinkertaisesti se, etteivät ne tahdo millään tavalla puuttua ihmiskunnan tieteelliseen, tekniseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen. Päättelen, että vaikkapa 200 miljoonaa vuotta meitä edellä oleva sivilisaatio on kyllin viisas tietääkseen, ettei ole syytä muunnella eläinyhteisöjen ja nuorten teknisten sivilisaatioiden elämää, tai antaa niille tietoa, jota ne eivät kuitenkaan ymmärrä tai käytä oikein. :rolleyes:
Viimeisimmät havainnot ovat pakottaneet planeettojen olemassaolon arviot Linnunradassa aivan uudelle tasolle ja niitä voi olla jopa 100 miljardia (varovasti arvioiden) Mikäli näissä olisi kehittynyt elämää ja edelleen teknisiä sivilisaatioita voi lopputulos niille olla vaikkapa 100 miljoonaa (edelleen varovasti arvioiden) Asetit meidät siis valitustuneella arvauksellasi erityisasemaan muihin nähden, joka on alan teoreettikoiden päässä hälytyksen aihe (mennään ehkä metsään) ja siksi minäkään en ole samaa mieltä, mutta ei tässä ole tarkoitus aloittaa juupas-eipäs väittelyä, vaan mahdollisuuksien miettimistä ja on mielenkiintoista seurata, miten asiat kehittyy. Kiva siis olla mukana seuraamassa tutkimusta tässä ajassa ja tässä paikassa. Seurataan siis porukalla;)
Lainaus käyttäjältä: Jutte - 22.10.2013, 20:05:54
Viimeisimmät havainnot ovat pakottaneet planeettojen olemassaolon arviot Linnunradassa aivan uudelle tasolle ja niitä voi olla jopa 100 miljardia (varovasti arvioiden) Mikäli näissä olisi kehittynyt elämää ja edelleen teknisiä sivilisaatioita voi lopputulos niille olla vaikkapa 100 miljoonaa (edelleen varovasti arvioiden) Asetit meidät siis valitustuneella arvauksellasi erityisasemaan muihin nähden, joka on alan teoreettikoiden päässä hälytyksen aihe (mennään ehkä metsään) ja siksi minäkään en ole samaa mieltä, mutta ei tässä ole tarkoitus aloittaa juupas-eipäs väittelyä, vaan mahdollisuuksien miettimistä ja on mielenkiintoista seurata, miten asiat kehittyy. Kiva siis olla mukana seuraamassa tutkimusta tässä ajassa ja tässä paikassa. Seurataan siis porukalla;)
Elämän synty lienee harvinainen tapahtuma. Lisäksi on otettava huomioon, ettei evoluutiolla ole mitään päämäärää. Näin ollen voitanee perustellusti ajatella, että edes ihmisen tasoiseen älyyn yltävien lajien määrä, ainakin omassa galaksissamme, on erittäin (paino sanalla erittäin) vähäinen. Jotkut tiedemiehet ovat esittäneet, että olemme Linnunradassa ainoa älyllinen laji. Se, muuten, selittää tyylikkäästi Fermin paradoksin. Avaruudessahan vallitsee niin sanottu kolkko hiljaisuus. Mitä nyt vuonna 1977 Ohion radioteleskoopilla vastaanotettiin 72 sekunnin pituinen Wow-signaali, jolle ei ole - ainakaan vielä - löydetty selitystä. Toivo elää, että kyseisen signaalin olivat lähettäneet älykkäät olennot joltakin toiselta planeetalta - kenties tuhansien valovuosien takaa. Maapallolla on elänyt miljardeja eläinlajeja ja vain yksi niistä, ihminen, omaa kyllin paljon älyä kysyäkseen, olemmeko yksin avaruudessa. Ihmisenkin olemassaolo ja kehitys älylliseksi olennoksi on mitä ilmeisimmin vaatinut lukuisia onnellisia yhteensattumia. Eikö tämäkin viittaa vahvasti toisten teknisten sivilisaatioiden määrään vähäisyyteen?
"Maapallolla on elänyt miljardeja eläinlajeja ja vain yksi niistä, ihminen, omaa kyllin paljon älyä kysyäkseen, olemmeko yksin avaruudessa. Ihmisenkin olemassaolo ja kehitys älylliseksi olennoksi on mitä ilmeisimmin vaatinut lukuisia onnellisia yhteensattumia. Eikö tämäkin viittaa vahvasti toisten teknisten sivilisaatioiden määrään vähäisyyteen?"
Tuo oli muuten yksi ja mielestäni tärkeä pointti, jota jo mietin ensimmäisessä vastauksessani, mutta jäi ilta-askareissa kirjaamatta. Teknisen sivilisaation muodostuminen voi toki olla kiinni sattumasta, joka edellytti "ulkopuolista kaaosta" (asteroidin törmäys, joka tasoitti tietä nisäkkäille) mutta jos haihatellaan, niin miksi muissa Aurinkokunnissa vastaavat tapahtumat eivät olisi tyyppillistä ja normaalia kehitystä? Taitaapi jopa olla ja taas palataan erityisasemaan:)
No, mutta jos Linnunradassakin on satoja miljoonia muita teknisiä sivilisaatioita, niin missä he ovat? Tämähän on juuri se Fermin paradoksi! Minä annan selitykseksi, että älykkäät lajit ovat erittäin harvinaisia ja niistä teknisesti kehittyneimmät (esimerkiksi 200 miljoonaa vuotta meitä tekniikassa edellä olevat) eivät halua meidän tietävän heistä. Se on selitys Fermin paradoksille ja sen mukaan ei ihminen nyt niin missään erityisasemassa ole. Anteeksi, mutta en ihan ymmärrä, mihin pyrit ja siksi palan halusta kuulla sinun mielestäsi uskottavimman selityksen kolkolle hiljaisuudelle.
Lainaus käyttäjältä: MarttiM - 22.10.2013, 21:11:03
No, mutta jos Linnunradassakin on satoja miljoonia muita teknisiä sivilisaatioita, niin missä he ovat? Tämähän on juuri se Fermin paradoksi! Minä annan selitykseksi, että älykkäät lajit ovat erittäin harvinaisia ja niistä teknisesti kehittyneimmät (esimerkiksi 200 miljoonaa vuotta meitä tekniikassa edellä olevat) eivät halua meidän tietävän heistä. Se on selitys Fermin paradoksille ja sen mukaan ei ihminen nyt niin missään erityisasemassa ole. Anteeksi, mutta en ihan ymmärrä, mihin pyrit ja siksi palan halusta kuulla sinun mielestäsi uskottavimman selityksen kolkolle hiljaisuudelle.
Tuo on tietysti yhtä hyvä selitys kuin se ettei muita ole.
Yleensäkin ihmettelen miltei pakonomaista halua löytää "älyllistä elämää" maapallon ulkopuolelta.
Lainaus käyttäjältä: EJP - 22.10.2013, 21:20:38
Tuo on tietysti yhtä hyvä selitys kuin se ettei muita ole.
Yleensäkin ihmettelen miltei pakonomaista halua löytää "älyllistä elämää" maapallon ulkopuolelta.
Näinhän se on. Luultavasti Fermin paradoksin purkava vastaus on keksitty, mutta emme tiedä, mikä niistä toinen toistaan paremmista osuu oikeaan. Mielipiteitä voidaan esittää ja sehän on tämän keskustelun tarkoitus. Jos SETI-projekti löytäisi täysin varmasti ulkoavaruuden älykkäiden olentojen viestin, voitaisiin kyseinen paradoksi vihdoin heittää roskakoriin. Mainitsemastasi pakonomaisesta halusta löytää älyllistä elämää maapallon ulkopuolelta kumpuavat muiden muassa kaikenmaailman U.F.O.-tarinat ja humanoidijutut. Ihminen kai haluaa, ettei olisi yksin.
"No, mutta jos Linnunradassakin on satoja miljoonia muita teknisiä sivilisaatioita, niin missä he ovat? Tämähän on juuri se Fermin paradoksi! Minä annan selitykseksi, että älykkäät lajit ovat erittäin harvinaisia ja niistä teknisesti kehittyneimmät (esimerkiksi 200 miljoonaa vuotta meitä tekniikassa edellä olevat) eivät halua meidän tietävän heistä. Se on selitys Fermin paradoksille ja sen mukaan ei ihminen nyt niin missään erityisasemassa ole. Anteeksi, mutta en ihan ymmärrä, mihin pyrit ja siksi palan halusta kuulla sinun mielestäsi uskottavimman selityksen kolkolle hiljaisuudelle"
Annoin tälle kysymykselle mielipiteitäni jo aiemmin. Jos ajattelet samaa asiaa pohtivaa ja vain 300 valovuoden etäisyydellä olevaa eliömuotoa se voisi kysyä ihan samoja selityksiä kolkolle hiljaisuudelle. Meistä ei vaan saa vielä mitään tietoa.
En muuten asettanut ihmistä erityisasemaan vaan päinvastoin. Me emme saa olla missään erityisasemassa juuri tässä ajassa ja tässä paikassa.
Yksi ongelma elämän syntymisessä on abiogeneesi. Ihminen ei vielä ole onnistunut rakentamaan itseään kopioivaa kemiallista konetta. Sen täytyy olla vaikeaa kun meillä kuitenkin on käytössä erinomaiset laitteet.
Vaikeaa on kuvitella että muilla sivilisaatioilla olisi jonkinlainen diili että pidetäänpäs Maan asukkaat pimennossa. Koska muut mahdolliset sivilisaatiot ovat vähintään tuhansien valovuosien päässä toisistaan niin heidän keskinäinen kommunikaatio on melko verkkaista. Tuskin siinä kovin kummoisia diilejä neuvotellaan. Toki jollain sivilisaatiolla voi olla tuommoinen ajatus mutta tuskin kaikilla.
Oma veikkaus on se että alkeellinen elämä on melko yleistä. Auringonikäisillä tähdillä voi hyvinkin olla (hatusta vedettynä) 10%:lla jonkuntasoista elämää.
Mutta älykäs elämä on hyvin todennäköisesti erittäin harvinaista. Muuten he olisivat jo täällä.
Lainaus käyttäjältä: Kettu-Pekka - 23.10.2013, 14:56:47
Vaikeaa on kuvitella että muilla sivilisaatioilla olisi jonkinlainen diili että pidetäänpäs Maan asukkaat pimennossa. Koska muut mahdolliset sivilisaatiot ovat vähintään tuhansien valovuosien päässä toisistaan niin heidän keskinäinen kommunikaatio on melko verkkaista. Tuskin siinä kovin kummoisia diilejä neuvotellaan. Toki jollain sivilisaatiolla voi olla tuommoinen ajatus mutta tuskin kaikilla.
Oma veikkaus on se että alkeellinen elämä on melko yleistä. Auringonikäisillä tähdillä voi hyvinkin olla (hatusta vedettynä) 10%:lla jonkuntasoista elämää.
Mutta älykäs elämä on hyvin todennäköisesti erittäin harvinaista. Muuten he olisivat jo täällä.
Ei tietenkään pelkästään maan asukkaiden boikotoinnissa olisi mitään järkeä, mutta ylipäätään kaikkien nuorten sivilisaatioiden voi olla mahdotonta havaita vanhoja, meitä ehkä kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia vanhempia sivilisaatioita. Mielestäni tähän voi syy olla hyvinkin se, etteivät nuoret sivilisaatiot ole vielä ikään kuin lunastaneet paikkaansa valiojoukossa. Maan ilmaston lämpeneminen, väestön kasvun hallintaan saaminen ja muut isot ongelmat vasta nostavat päätään meidänkin planeetalla.
Olen samaa mieltä siitä, että vähintään ihmisen tasoiseen älyyn yltävien lajien määrä on vähäinen omassakin galaksissamme.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 23.10.2013, 14:17:22
Yksi ongelma elämän syntymisessä on abiogeneesi. Ihminen ei vielä ole onnistunut rakentamaan itseään kopioivaa kemiallista konetta. Sen täytyy olla vaikeaa kun meillä kuitenkin on käytössä erinomaiset laitteet.
Aivan niin - tekniikkamme on edistynyt jättiaskelin ja yltää nykyään ihmeellisiin suorituksiin, mutta keinotekoisen elävän solun valmistaminen ei ole onnistunut. Monisoluinen elämä onkin sitten taas yksisoluisesta jättiharppaus eteen päin. Uskomatonta, että tämä kaikki on joskus saanut alkunsa sattuman kautta. Voihan se tietenkin olla, että kyseessä ei ole niinkään sattuma, vaan jonkinlainen kemiallinen evoluutio, jonka tuloksena on syntynyt joskus 4 miljardia vuotta sitten ensimmäisiä soluja. Joka tapauksessa, vaikka Linnunradassa olisi satoja miljardeja planeettoja, on helppo pitää ajatusta, että ihminen on galaksimme ainoa älyllinen laji, täysin järkevänä ratkaisuna Fermin paradoksiin.
Lainaus käyttäjältä: Jutte - 22.10.2013, 18:52:51
2. Valonnopeuden ylittäminen on mahdotonta ja siksi tänne matkustaminen ei ole mahdollista.
3. Etäisyyksistä johtuen emme ole saaneet vielä tietoa heistä, vaikka heitä olisikin ollut olemassa (teknisiä sivilisaatiota) jo tuhansia vuosia.
Itse suosin näitä kahta todennäköisimmiksi selityksiksi. Pidän hyvin mahdollisena että jonain päivänä löydämme merkkejä vieraista sivilisaatioista, mutta joudumme toteamaan että signaali tulee niin kaukaa että sen lähettänyt sivilisaatio on todennäköisimmin kadonnut jo miljoonia vuosia sitten.
"vaikka Linnunradassa olisi satoja miljardeja planeettoja, on helppo pitää ajatusta, että ihminen on galaksimme ainoa älyllinen laji, täysin järkevänä ratkaisuna Fermin paradoksiin"
Hyvä juuri näin se on historiassa usein mennyt eli haetaan helppoa ratkaisua:
- Taivaan tähdet selitettiin reijiksi taivaan kannessa, joista autuaitten valo loistaa (ei siis ollut muita tähtiä)
- Maapallo oli maailmankaikkeuden keskus, koska näytti juuri siltä, että kaikki pyörii meidän ympäri.
Näissä asetettiin maapallo ja ihminen erityisasemaan ja muuta ei ole siis olemassa. Varmuuden vuoksi toisinajattelijoille laitettiin ukaasi: Jos muuta väität tulee turpaan ja poltetaan roviolla;)
- Jos nyt uudet planeettalöydöt ja sen myötä niiden yleisyyden arviot kuitataan tyyliin "ei niissä kuitenkaan voi olla elämää" asetetaan maapallo taas erityisasemaan kaikkeen muuhun nähden ja siksi olen eri mieltä, vaikka kunnioitankin asiassa kaikkien näkemyksiä.
J-P
Evoluutio ei pyri mihinkään; se toimii ilman päämäärää. Maapallollakin on elänyt miljardeja ja miljardeja lajeja ja yksi niistä, ihminen, on ollut kyllin älykäs rakentaakseen teknisen sivilisaation. Silti ihminen ei ole mikään luomakunnan kruunu. Ylivertainen älymme on piirre, jonka vuoksi lajimme on selviytynyt. Miljardit muut eläinlajit ovat joiltakin muilta ominaisuuksiltaan, kuin älyltään, ylivertaisia. Esimerkiksi kärpänen on vaikuttanut maapallolla aina tertiäärikaudelta alkaen. Jos ihminen pysyy lajina kukoistuksessa yhtä kauan, niin siinä tapauksessa olemme kuin vasta alkusuoralla oleva maratonjuoksija. Kaikki muutkin eliölajit ovat yhtä lailla luomakunnan kruunuja kuin ihminen. Väite, jonka mukaan meidän galaksimme kuhisee vieraita älyllisiä lajeja, on nimenomaan ihmiskeskeistä ajattelua. Silloinhan otaksumme, että ihmisen erityisominaisuus, äly,on luomakunnassa (muilla planeetoilla) suosiossa ja se kehittyy hyvin usein, jos monisoluinen elämä pääsee vauhtiin.
"Väite, jonka mukaan meidän galaksimme kuhisee vieraita älyllisiä lajeja on nimenomaan ihmiskeskeistä ajattelua"
Tuo ei ole väite, vaan otaksunta, jossa asiaa pohditaan mahdollisuuksien rajoissa ilman juuri meidän ominaisuuksiamme.
"Silloinhan otaksumme, että ihmismäinen äly on luomakunnassa (muilla planeetoilla) suosiossa ja se kehittyy melkeinpä heti, jos monisoluinen elämä pääsee vauhtiin"
Miksi juuri ihmismäinen äly olisi galaksissa vallalla? Me olemme tällaisia, koska olosuhteet näin meidät evoluutiossa muokkaisivat. Toisenlaisissa olosuhteissa voisi tilanne olla täysin erilainen, mutta silti älyllistä elämää, joka voisi ollla meille ehkä vaikeaa havaita tai yleensä ymmärtää, mutta heille luonnollista ja vaivatonta.
Minulla ei ole vaikeuksia asettaa muita mahdollisuuksia samalla tasolle ilman siihen liittyvää ihmisyyttä, koska me emme ole erityisasemassa ja se on mielestäni hyvä lähtökohta avoimella lähestymiselle asioihin.
Minä olen vanha ja sairas mies ja aion lopettaa tämän jäsenyystunnuksen, mikäli se on mahdollista. Sinä tahallasi kiusaat minua jostakin syystä, joku minussa ärsyttää sinua ja luet kirjoituksiani kuin sarvipää isoa kirjaa. Ei tästä mitään tule.
Tässä vaihdetaan ajatuksia eikä kiusata. Ikävää, että suhtaudut asiaan noin, ajatuksesi olivat ihan hyviä. Keskustelusta oli varmasti hyötyä useille foorumin jäsenille, herätti muissakin ajatuksia ja kuka tietää, mitä tulevaisuuden havainnot tuovat tullessaan. Me olemme yhdessä vain pieninä ihmisinä todistamassa tulevia tapahtumia ja kivaa olla mukana spekuloimassa tulevia mahdollisuuksia. Kenenkään ei ole mielipiteineen tarpeen kadota täältä!
Jos en ole samaa mieltä kanssasi se ei tarkoita, että juuri sinä olet väärässä. Tulevaisuus näyttää miten käy!
Heitänpä minäkin lusikkani älylliseen soppaan.
Ajatusleikki: tuhat vuotta sitten älyllinen elämänmuoto käväisi Kuussa, kuunteli koko tuntemaansa radiokaistaa, ja totesi, ei kuulu mitään. Maassa ei ole älyllistä elämää, jatketaan matkaa.
Syy, miksi emme löydä viestejä avaruudesta, johtuu siitä, että sivilisaatioiden pitää olla suunnilleen samalla tasolla ymmärtääkseen toisiaan.
Kaj Wikstedt
Mitä hyötyä meille olisi siitä että vieras sivilisaatio tietäisi olemassaolostamme, tai mitä riskejä. Olisiko viisasta olla varovainen ja vain kuunnella. Ihan siltä varalta että joku agressiivinen sivilisaatio olisi sittenkin keksinyt valoa nopeamman tavan liikkua avaruudessa. Sitten kaikki Linnunradan miljoona sivilisaatiota kuuntelee korvat höröllä ja ihmettelee kolkkoa hiljaisuutta. Nythän mekin jo osaamme siirtää tietomme kaapeleita ja kuituja pitkin eikä niitä välttämättä tarvitse säteillä ympäri maailmankaikkeutta. Maapallolta säteilee nyt noin sadan valovuoden säteinen radiosaastepallo jonka joku kuulolla oleva sivilisaatio voi havaita. Toivokaamme että Vogonit eivät huomaa sitä. Toisaalta jos huomaavat niin olisi mielenkiintoista kuulla heidän mielipiteensä signaaleista, vaikkapa siitä isolla teholla lähetetystä Neuvostodieselistä joka yritti peittää Vapaan Amerikan äänen.
Kaizu
Ei tuohon paradoksiin tosiaan mitään uutta ja mullistavaa taida olla keksityn. Muun elämän löytämistä ja kohtaamista vaikeuttaa pitkät etäisyydet joissa valonkin nopeus tuntuu etanan vauhdilta. Toisaalta ihmisenkin tuleminen on vaatinut useita asteroiditörmäyksiä ja niiden aiheuttamia kehityksensuunnan muuttumisia. Eli sattumaa sattuman perään...Mutta kun ovat nuo miljardit galaksit niin ainahan edes jossain olosuhteet osuvat lopulta otollisiksi.
Oletamme tai ainakin otaksumme usein että valon nopeus on jotenkin tähtien välillä liikkumisen rajoittava tekijä. Otaksummeko näin sen vuoksi että ihmisen elinikä on kovin rajallinen eikä siten ihminen ole oikein kiinnostunut tähtienvälisestä matkaamisesta kun useampi sukupolvikaan ei riittäisi siirtymiseen. Mistä me voimme tietää tai oikeastaan edes arvailla mahdollisen toisen sivilisaation biologiasta millaiseksi elinikä ja sukupolven pituus on vuosimiljoonien aikana muodostunut. Voihan jonkin vieraan sivilisaation yksilön elinikä olla keskimäärin vaikkapa 10 000 vuotta tai enemmänkin jolloin tähtien välinen matkustaminen muuttuukin jo kokonaan toisenlaiseen merkitykseen.
Lainaus käyttäjältä: cardic - 24.10.2013, 19:49:35
Mistä me voimme tietää tai oikeastaan edes arvailla mahdollisen toisen sivilisaation biologiasta millaiseksi elinikä ja sukupolven pituus on vuosimiljoonien aikana muodostunut. Voihan jonkin vieraan sivilisaation yksilön elinikä olla keskimäärin vaikkapa 10 000 vuotta tai enemmänkin jolloin tähtien välinen matkustaminen muuttuukin jo kokonaan toisenlaiseen merkitykseen.
Lajin kehittyminen (= sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin) on sitä hitaampaa mitä pidempi on yksilöiden elinikä. Pitkäikäisten olioiden laji ei selviä elinlosuhteiden hitaistakaan muutoksista. Niinkuin jääkausista, kasvihuoneilmiöistä etc. Hiiret ja rotat ja kärpäset perivät maan eivätkä ole hirveän kiinnostuneita avaruusmatkailusta.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 24.10.2013, 22:12:42
Lajin kehittyminen (= sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin) on sitä hitaampaa mitä pidempi on yksilöiden elinikä. Pitkäikäisten olioiden laji ei selviä elinlosuhteiden hitaistakaan muutoksista. Niinkuin jääkausista, kasvihuoneilmiöistä etc. Hiiret ja rotat ja kärpäset perivät maan eivätkä ole hirveän kiinnostuneita avaruusmatkailusta.
Kaizu
Aloin pohdiskelemaan mikäköhän olisi lajin maksimi elinikä maapallon kaltaisella planeetalla jotta se seviäisi elinolojen muutoksista?
Luulisi että planeetalla jolla on hyvin vakaat olot (ei jääkausia,ym) elinikä voisi muodostua hyvin pikäksi.
Kovin vakaissa olosuhteissa ei tapahdu mitään kehitystä. Maassa on tarvittu aika monta askelta enne kuin RNA-molekyylista on kehittynyt kädellinen tietokonetta naputteleva olento. Kehitys on sisältänyt lukuisia massatuhoja joissa lähes kaikki elolliset oliot ovat kuolleet ja tehneet tilaa niille harvoille jotka eivät kuolleet ja antaneet niille taas mahdollisuuden kehittyä eteenpäin. Massatuhojen aiheuttajia ovat olleet välillä eliöt itse,välillä kosmiset kolarit, välillä allamme oleva maapallo. Nopeista katastrofeista elämä on selvinnyt monimuotoisuutensa ansiosta, on jo ollut valmiina eliöt tulevia olosuhteita varten. Hitaista katastrofeista elämä selviää eliölajien muuntautumiskyvyn ansiosta. Tämä kyky on sitä tehokkaampi mitä lyhyempi on sukupolvien kierto. Tulevaisuuden katastrofeista saattavat kärpäset ja rotat selvitä vanhalla luomu menetelmällä. Pitkäikäiset eliöt tuskin selviävät paitsi ehkä jotkin ihmiset älynsä avulla. Maapallolla ei ole enää aikaa ottaa koko kehityshistoriaa uusiksi. Aikaa lienee jäljellä n. 500 milj.vuotta ennen kuin Auringon kasvanut säteilyteho kärventää meidät.
Aurinkokunnan n. 10 mrd vuoden eliniästä täällä esiintyy älyllistä elämää yhdellä planeetalla maksimissaan 500 milj vuoden ajan eli n.5% kokonaisajasta. Jos osaamme siirtyä asumaan muille planeetoille niin 5%=>50%. Tässä valossa on todennäköisempää saada yhteys sellaiseen sivilisaatioon joka kykenee avaruusmatkailuun. Kannattaako yhteyttä ottaa onkin jo sitten ihan toinen juttu, huonolla tuurilla saadaan yhteys uutta kotia etsivään lajiin.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 25.10.2013, 09:40:45
Kovin vakaissa olosuhteissa ei tapahdu mitään kehitystä. Maassa on tarvittu aika monta askelta enne kuin RNA-molekyylista on kehittynyt kädellinen tietokonetta naputteleva olento. Kehitys on sisältänyt lukuisia massatuhoja joissa lähes kaikki elolliset oliot ovat kuolleet ja tehneet tilaa niille harvoille jotka eivät kuolleet ja antaneet niille taas mahdollisuuden kehittyä eteenpäin. Massatuhojen aiheuttajia ovat olleet välillä eliöt itse,välillä kosmiset kolarit, välillä allamme oleva maapallo. Nopeista katastrofeista elämä on selvinnyt monimuotoisuutensa ansiosta, on jo ollut valmiina eliöt tulevia olosuhteita varten. Hitaista katastrofeista elämä selviää eliölajien muuntautumiskyvyn ansiosta. Tämä kyky on sitä tehokkaampi mitä lyhyempi on sukupolvien kierto. Tulevaisuuden katastrofeista saattavat kärpäset ja rotat selvitä vanhalla luomu menetelmällä. Pitkäikäiset eliöt tuskin selviävät paitsi ehkä jotkin ihmiset älynsä avulla. Maapallolla ei ole enää aikaa ottaa koko kehityshistoriaa uusiksi. Aikaa lienee jäljellä n. 500 milj.vuotta ennen kuin Auringon kasvanut säteilyteho kärventää meidät.
Aurinkokunnan n. 10 mrd vuoden eliniästä täällä esiintyy älyllistä elämää yhdellä planeetalla maksimissaan 500 milj vuoden ajan eli n.5% kokonaisajasta. Jos osaamme siirtyä asumaan muille planeetoille niin 5%=>50%. Tässä valossa on todennäköisempää saada yhteys sellaiseen sivilisaatioon joka kykenee avaruusmatkailuun. Kannattaako yhteyttä ottaa onkin jo sitten ihan toinen juttu, huonolla tuurilla saadaan yhteys uutta kotia etsivään lajiin.
Kaizu
Totta kirjoitat jos elämää ajattelee maapallon kehityksen kannalta, mutta muusta meillä ei ole tietoa.
Lainaus käyttäjältä: cardic - 24.10.2013, 19:49:35
Oletamme tai ainakin otaksumme usein että valon nopeus on jotenkin tähtien välillä liikkumisen rajoittava tekijä. Otaksummeko näin sen vuoksi että ihmisen elinikä on kovin rajallinen eikä siten ihminen ole oikein kiinnostunut tähtienvälisestä matkaamisesta kun useampi sukupolvikaan ei riittäisi siirtymiseen.
Riittävän suurella osuudella valonnopeudesta pääsee koko maailmankaikkeuden halki helposti yhden ihmisiän kestäessä. Jos jotain asenneongelmaa asiassa on, niin sitten varmaan se, että matkaan lähtijän jäähyväiset ovat ihan aidot hyvästit: kotoa tulee sukupolvi toisensa jälkeen pelkkiä kuolinilmoituksia.
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 25.10.2013, 09:40:45
Kovin vakaissa olosuhteissa ei tapahdu mitään kehitystä. Maassa on tarvittu aika monta askelta enne kuin RNA-molekyylista on kehittynyt kädellinen tietokonetta naputteleva olento. Kehitys on sisältänyt lukuisia massatuhoja joissa lähes kaikki elolliset oliot ovat kuolleet ja tehneet tilaa niille harvoille jotka eivät kuolleet ja antaneet niille taas mahdollisuuden kehittyä eteenpäin. Massatuhojen aiheuttajia ovat olleet välillä eliöt itse,välillä kosmiset kolarit, välillä allamme oleva maapallo. Nopeista katastrofeista elämä on selvinnyt monimuotoisuutensa ansiosta, on jo ollut valmiina eliöt tulevia olosuhteita varten. Hitaista katastrofeista elämä selviää eliölajien muuntautumiskyvyn ansiosta. Tämä kyky on sitä tehokkaampi mitä lyhyempi on sukupolvien kierto. Tulevaisuuden katastrofeista saattavat kärpäset ja rotat selvitä vanhalla luomu menetelmällä. Pitkäikäiset eliöt tuskin selviävät paitsi ehkä jotkin ihmiset älynsä avulla. Maapallolla ei ole enää aikaa ottaa koko kehityshistoriaa uusiksi. Aikaa lienee jäljellä n. 500 milj.vuotta ennen kuin Auringon kasvanut säteilyteho kärventää meidät.
Aurinkokunnan n. 10 mrd vuoden eliniästä täällä esiintyy älyllistä elämää yhdellä planeetalla maksimissaan 500 milj vuoden ajan eli n.5% kokonaisajasta. Jos osaamme siirtyä asumaan muille planeetoille niin 5%=>50%. Tässä valossa on todennäköisempää saada yhteys sellaiseen sivilisaatioon joka kykenee avaruusmatkailuun. Kannattaako yhteyttä ottaa onkin jo sitten ihan toinen juttu, huonolla tuurilla saadaan yhteys uutta kotia etsivään lajiin.
Kaizu
Täällä ihmisen evoluutioteoria on se mitä suurin osa varmaankin pitää todenäköisimpänä. Mulla se on mennyt näin. Lapsena uskoin luomisteoriaan > nuorena evoluutioteoriaan > sen kuuluisan "puuttuvan lenkin" syystä nykyjään siihen, että nykyihminen on luotu risteyttämällä :wink:
Tuo yksilön eliniän pituus ei mielestäni ole enää määräävä tekijä silloin kun älykäs olento pystyy muokkaamaan ympäristöään vastaamaan paremmin fyysisiä tarpeitaan tai rajoituksiaan. Ihminen pukeutuu lämmittäviin vaatteisiin ja rakentaa suojan/talon kylmissä olosuhteissa. Tällä hetkellä pohditaan vakavissaan mahdollisuutta suojautua asteroidin törmäykseltä. Todennäköisesti tulevaisuudessa on mahdollista poistaa ihmksen fyysisiä rajoitteita erilaisten proteesien, implanttien jne. avulla ja pidentää ihmisyksilön elinikää huomattavasti. Veikkaan että ihmisten älykkyys kehittyy tulevaisuudessa pikemminkin biotekniikan kuin evoluution kautta.
Katsokaapa tämä Prof. Svetlana Berdyukinan youtube-luento aiheesta: "How to find life on other planets".
http://www.youtube.com/watch?v=UOQyv2wDyWU (http://www.youtube.com/watch?v=UOQyv2wDyWU)
Kuulun Svetlanan yhteen tiederyhmään, jossa meitä pro-amatöörejä (3 kpl) käytetään apuna hankkimaan dataa jo löydetyistä eksoplaneettajärjestelmistä. Ryhmän tähtitieteilijät kehittävät uusia malleja saadakseen järjestelmistä lisää tietoa ja tehdäkseen uusia havaintoja aivan uusilla menetelmillä. Ryhmän toinen 'vetäjä' Jeff Kuhn puolestaan vetää Colossus-kaukoputkihanketta, jonka tavoitteena on rakentaa maailman suurin kaukoputki (80m) havaitsemaan suoraan lähimpien tähtien ympärillä majailevia planeettoja. Olen mukana myös tässä hankkeessa, tosin pienellä panoksella.
Lainaus käyttäjältä: PetriKe - 25.10.2013, 14:30:34
Ryhmän toinen 'vetäjä' Jeff Kuhn puolestaan vetää Colossus-kaukoputkihanketta, jonka tavoitteena on rakentaa maailman suurin kaukoputki (80m) havaitsemaan suoraan lähimpien tähtien ympärillä majailevia planeettoja.
Jos Kuhn pyrkii toteuttamaan näin suuren projektin, maksaisi se aika paljon. Katsoin TS:n sivuilta Meaden 8" (1699,-)ja 16"(11700,-) ACF putken hintaeroa, oli melkein 7 kertainen. Jos tällä suhteella mennään, olisi se 80 metrinen 7x kalliimpi kuin Chilen 40 metrinen ELT-teleskooppi (joka on vasta valmisteilla).
Sinänsä hyvä että maan pinnalle rakennetaan mutta siitäkin huolimatta kallis...
Tämä on aika mielenkiintoinen kysymys.
Itse haluan uskoa, että meidän jo meidän galaksista löytyy tuhansia älykkäitä siviilisaatioita. Tosin tuo elämän synnyn todennäköisyys tuntuu olevan melko epävarma suure ja sen takia voipi olla jopa mahdollista, että elämä on syntynyt ainoastaan yhden kerran. Itse en tuohon kuitenkaan halua uskoa, mutta mahdollisuus on pidettävä mielessä. Tuo asia pitäisi pyrkiä kuitenkin varmistamaan esimerkiksi tutkimalla onko maapallolla elämä syntynyt useampaan kertaan. Itse uskoisin tässä tilanteessa, että mikäli elämä syntyy helposti, niin myös älykästä elämää syntyy kohtuullisen helposti, mikäli olosuhteet ovat otolliset. Tarkoitan tuolla, että mikäli planeetalla/kuulla on sellaiset olosuhteet, että se voi pitää yllä nisäkäs/matelija/lintu -tasoista elämää muutaman sata miljoonaa vuotta, niin todennäköisyys älykkään elämän syntymiselle lasketaan ehkä kymmenissä prosenteissa. Toki kyseessä siis oma arvaus, jota en ala tässä perustelemaan sen kummemmin.
Miksi sitten niitä ei ole löytynyt. Veikkaisin suurimpana syynä yksinkertaisesti tietotekniikan kehitystä. Siinä vaiheessa kun pystytään lähtemään avaruuteen, todennäköisesti tietotekniikkakin on pitkälle kehittynyttä. Kun saadaan tarpeeksi nopeita tietokoneita ja opitaan yhdistämään aivot tietokoneisiin, niin voidaan luoda virtuaalitodellisuuksia, joissa voidaan simuloida melkein minkälaista ympäristöä halutaan. Miksi siis lähtä tutkimaan ympäristöä jos se voidaan mallintaa lähes omanmielensä mukaan. Tässä on vielä sellainen etu, kun koneita nopeutetaan tarpeeksi virtuaalitodellisuudessa vietetty aika voi tuntua huomattavasti pidemmältä mitä sen ympäristössä kuluva aika. Tuossa skenaariossa ehkä suurin ongelma on, ettei tiedetä mihin asti tietokoneiden laskentatehoa voidaan kasvattaa, mutta raja saattaa olla hyvinkin korkealla mikäli kvanttitietokoneita todella pystytään rakentamaan ja ne saadaan todella toimiviksi.
Itse ainakin näen, että tekninen kehitys menee aika vääjäämättä siihen suuntaan, että kehittyneet siviilisaatiot lähestyvät jonkunlaista teknologista singulariteettiä ja siirrytään enemmän virtuaaliseen todellisuuteen.
Tuollainen siviilisaatio, mahdollisesti pystyy kohtuullisen helpostikkin lähtemään omalta kotiaurinkokunnalta pois. Ja noin mahdollisesti on käynytkin, koska tähdet muuttuvat jossain vaiheessa epävakaiksi ja mahdollisesti laskentatehoon tarvittavaa energiaa ei ole niin helposti saatavilla. Tässä käytän oletuksena, että energiana käytetään tähden energiaa. Tuollaisessa tilanteessa voi olla järkevää tallentaa virtuaalitodellisuudet "kovalevyille" ja laittaa pistää (virtuaali)todellisuus pauselle muutamaksi sadaksi/tuhanneksi vuodeksi ja muuttaa pois. Voisi kuvitella, että järkevintä olisi muuttaa jonkun pienen tähden ympärille, joka loistaa vakaana vielä kymmeniä miljardeja vuosia. Ehkä aurinko on yksinkertaisesti vaan liian iso ja lyhytikäinen tähti, että tänne kannattaisi tulla asumaan. Olisiko tuossa sitten uusille ja isoille kaukoputkille hyvä tutkimuskohde katsoa noiden pienten ja vakaiden (kaikki pienethän ei ole vakaita) tähtien planeetta ylityksiä ja yrittää niiden spektreistä löytää jotakin keinoteikoiseen viittaavaa? :)
Itseä on jossain määrin askarruttanut Von Neumanin koneiden puuttuminen. Mikäli oletus, että galaksissamme on ja on ollut tuhansittain siviilisaatioita, niin miksi näyttää silti että kukaan ei ole tehnyt von neumanin konetta. Tuohan on siis kone joka kopioi itsensä. Eli miksi vaikuttaa siltä, että mikään siviilisaatio ei ole tehnyt konetta, joka lähetetään toiseen tähtijärjestelmään, jossa se tekee itsestään kopioita ja lähettää ne seuraaviin paikkoihin, jossa sama toistuu. Tuollaisen laitteen kopioit voisivat valloittaa koko galaksin hyvin nopealla aikataululla (tietenkin kosmisessa aikaskaalassa). Tuohon tulee itsellä sellainen vastaus mieleen, että ehkä on, mutta mikäli laitteen tarkoitus on ainoastaan levittäytyä koko galaksiin, niin kannattaa pysyä poissa tähtijärjestelmien sisemmistä osista ja poissa tähden gravitaatio kuopasta. Sinne jarruttaminen ja sieltä ylösnouseminen kun vievät todella paljon energiaa. Ehkä tuollaisia laitteita on jo kopioitumassa aurinkokunnan ulko-osissa tai sitten ei.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 26.10.2013, 15:04:12
Jos Kuhn pyrkii toteuttamaan näin suuren projektin, maksaisi se aika paljon. Katsoin TS:n sivuilta Meaden 8" (1699,-)ja 16"(11700,-) ACF putken hintaeroa, oli melkein 7 kertainen. Jos tällä suhteella mennään, olisi se 80 metrinen 7x kalliimpi kuin Chilen 40 metrinen ELT-teleskooppi (joka on vasta valmisteilla).
Sinänsä hyvä että maan pinnalle rakennetaan mutta siitäkin huolimatta kallis...
Tässä olettamuksesi menee pieleen, sillä tämän kaukoputken peilit on tarkoitus valmistaa uudella menetelmällä, jossa peilin valmistuskulut on vain kymmennysosan nykytekniikkaan verrattuna. Samoin tuollainen 8-metrinen peili tulee olemaan vain tuuman paksuinen. Niin, siis tähän massiiviseen kaukoputkeen on tulossa 60 kpl 8-metrisiä peilejä. Tämän hetken kustannusarvio on miljardi dollaria.
Lainaus käyttäjältä: PetriKe - 29.10.2013, 20:25:28
Niin, siis tähän massiiviseen kaukoputkeen on tulossa 60 kpl 8-metrisiä peilejä.
Voi vaan kuvitella, minkä kokoiset laakerit tarvitaan tuollaisen koneiston pyöritykseen...
Lainaus käyttäjältä: hemmmo - 29.10.2013, 11:04:20
Itse uskoisin tässä tilanteessa, että mikäli elämä syntyy helposti, niin myös älykästä elämää syntyy kohtuullisen helposti, mikäli olosuhteet ovat otolliset. Tarkoitan tuolla, että mikäli planeetalla/kuulla on sellaiset olosuhteet, että se voi pitää yllä nisäkäs/matelija/lintu -tasoista elämää muutaman sata miljoonaa vuotta, niin todennäköisyys älykkään elämän syntymiselle lasketaan ehkä kymmenissä prosenteissa.
Maassa yhden lajin selviämistragediassa pääosassa on äly. Muitakin menestyksekkäitä strategioita on. Myöhemmin mainittavat bakteerit syövät ja jakaantuvat. Lukumäärältään ja biomassaltaan peittoavat ihmisen. Samansuuntainen strategia on muurahaisilla, ehkä pikkuisen enemmän älyä. Citykanitkin panostavat enemmän nopeaan lisääntymiseen. Kuka meistä sitten periikään maan. En ole vakuuttunut että elämän tarkoitus välttämättä on isopäinen nisäkäs. Jos luonto olisi ollut fiksu olisi se luonut dinosauruksille isot aivot, munasta kuoriutuminen on ison pään kanssa helpompaa. Vaikka onhan sitä toisaalta aika fiksuja lintuja olemassa.
Lainaa
Itseä on jossain määrin askarruttanut Von Neumanin koneiden puuttuminen. Mikäli oletus, että galaksissamme on ja on ollut tuhansittain siviilisaatioita, niin miksi näyttää silti että kukaan ei ole tehnyt von neumanin konetta.
Tunnistatko sellaisen jos sattuu tulemaan vastaan? Miten erotat Von Neumanin koneen bakteerista tai arkista?
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 30.10.2013, 19:29:23
Maassa yhden lajin selviämistragediassa pääosassa on äly. Muitakin menestyksekkäitä strategioita on. Myöhemmin mainittavat bakteerit syövät ja jakaantuvat. Lukumäärältään ja biomassaltaan peittoavat ihmisen. Samansuuntainen strategia on muurahaisilla, ehkä pikkuisen enemmän älyä. Citykanitkin panostavat enemmän nopeaan lisääntymiseen. Kuka meistä sitten periikään maan. En ole vakuuttunut että elämän tarkoitus välttämättä on isopäinen nisäkäs. Jos luonto olisi ollut fiksu olisi se luonut dinosauruksille isot aivot, munasta kuoriutuminen on ison pään kanssa helpompaa. Vaikka onhan sitä toisaalta aika fiksuja lintuja olemassa.
Niin eihän se mikään päämäärä todellakaan ole, mutta yksi ominaisuus josta on hyötyä. Itse näkisin, että älyn kehitys vaatii kuitenkin tietyt olosuhteet, että se voi kehittyä ja sen takia ei aivan itsestäänselvyys ole. Ehkä suurin edellytys älyn kehittymiselle on sellainen keho, jolla voi käyttää hyvin työkaluja hyödyksi. Siis en pidä sattumana, että nimenomaan kädellisellä lajilla äly alkoi kehittymään. dinosauruksilla ei käsittääkseni oikein ollut sellaisia ruuminrakenteita, joista suurempi äly olisi voinut isommin hyödyntää.
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 30.10.2013, 19:29:23
Tunnistatko sellaisen jos sattuu tulemaan vastaan? Miten erotat Von Neumanin koneen bakteerista tai arkista?
Kaizu
Periaatteessahan nekin ovat itsensä kopioivia koneita, mutta kuitenkin lienee selvää, ettei niitä ole luotu matkustamaan tähtienvälisiä matkoja, jollaisista tässä yhteydessä oli kyse.
Lainaus käyttäjältä: hemmmo - 30.10.2013, 22:50:38
Periaatteessahan nekin ovat itsensä kopioivia koneita, mutta kuitenkin lienee selvää, ettei niitä ole luotu matkustamaan tähtienvälisiä matkoja, jollaisista tässä yhteydessä oli kyse.
Ei ole kovin selvää. Mahdollisuuksien rajoissa noin kevyet kappaleet voivat päätyä atmosfäärin molekyylien brownin liikkeen ansiosta avaruuteen, saada suunnan ja vauhdin kosmiselta säteeltä, ja päätyä lopulta jonkin toisen planeetan (joka kiertää toista tähteä) pinnalle. Ja ehkä, EHKÄ, virota siellä elinkelpoisena, ja käynnistää jälleen yhden evoluution.
Aika kaukana mistään kokeellisesti varmennettavasta. Mutta eikös se passaa ketjuun jossa keskustellaan "Fermin paradoksista", tuosta hömppälehtien näennäistieteellisestä kultakimpaleesta, jonka premissit selviävät hädin tuskin edes pintapuolisesta tarkastelusta. Itse viihdyn paljon paremmin Draken yhtälön äärellä.
:-)
Oma päätelmäni on välimatkat ja rajallinen valonnopeus. Uskon kyllä että muualla on älyllistä ja pitkälle teknisesti kehittynyttä elämää täysin 100% varmuudella. Muu olisi melkoisen itsekästä ajattelua.
Saatan myös uskoa että elämä maapallolla on lähtöisin Marsista, esim meteorin mukana. En ole vielä saanut luettua aiheesta tarpeeksi, mutta kun olen lukenut niin teen oman päätelmäni.
Lainaus käyttäjältä: KEW - 23.10.2013, 22:03:05
Heitänpä minäkin lusikkani älylliseen soppaan.
Ajatusleikki: tuhat vuotta sitten älyllinen elämänmuoto käväisi Kuussa, kuunteli koko tuntemaansa radiokaistaa, ja totesi, ei kuulu mitään. Maassa ei ole älyllistä elämää, jatketaan matkaa.
Syy, miksi emme löydä viestejä avaruudesta, johtuu siitä, että sivilisaatioiden pitää olla suunnilleen samalla tasolla ymmärtääkseen toisiaan.
Kaj Wikstedt
Mielenkiintoinen heitto. Herätti heti ajatuksia itsessänikin :)
Mistä muuten heitit tuon 1000 vuotta sitten? Tuliko vain hatusta? Miksi eivät olisi saman tien käyneet itse planeetalla?
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 31.10.2013, 00:20:59
Ei ole kovin selvää. Mahdollisuuksien rajoissa noin kevyet kappaleet voivat päätyä atmosfäärin molekyylien brownin liikkeen ansiosta avaruuteen, saada suunnan ja vauhdin kosmiselta säteeltä, ja päätyä lopulta jonkin toisen planeetan (joka kiertää toista tähteä) pinnalle. Ja ehkä, EHKÄ, virota siellä elinkelpoisena, ja käynnistää jälleen yhden evoluution.
Aika kaukana mistään kokeellisesti varmennettavasta. Mutta eikös se passaa ketjuun jossa keskustellaan "Fermin paradoksista", tuosta hömppälehtien näennäistieteellisestä kultakimpaleesta, jonka premissit selviävät hädin tuskin edes pintapuolisesta tarkastelusta. Itse viihdyn paljon paremmin Draken yhtälön äärellä.
:-)
Joo ketjuun kyllä passaa :) eihän tälläisestä aiheesta voi edes mitenkään kovin tieteellisesti keskustella, vaan tehdä pelkkiä arvauksia jotka eivät varsinaisesti ole tieteen kanssa ristiriidassa.
Mutta itsellä kyllä tuosta kosmisen säteen antamasta vauhdista on melko skeptinen kuva. Kosmisten säteiden antamat potkut taitavat ylittää heti useammalla kertaluokalla atomien välisen sidosenergian. Eli toisinsanoen kosmisen säteen antama potku irroittaisi vain atomeita bakteerin dna:sta/solukosta ja kosmisen säteen energia kuluisi vaan irrottamaan atomeja ja rikkomaan molekyylirakenteita. Tilannetta lähinnä voisi ehkä kuvailla, että yrität työntää pulkassa istuvan naapurin juopon baarista kotiin antamalla kiväärin luodilla vauhtia. Kyllähän se varmasti liikkuisi, kun tarpeeksi monesti losauttaisi, mutta ei taitaisi elävänä päästä perille. (pahoittelut huonosta esimerkistä, saa keksiä paremman)