Joulu saapui minulle varhain kun posti toi eilen odotetun paketin TS:ltä (tutuksi tulleen karkkipaketin kera).
Kamera minkä hankin on siis saman sukuinen kuin foorumillakin esitelty ja muutamalla käytössä ollut Atik 460EX (jossa siis sama Sonyn ccd-kenno Sony ICX694).
Minullakin oli tuo vaihtoehtona mutta päädyin kuitenkin Starlightin tuotteeseen muutaman enemmän tai vähemmän merkittävän seikan takia.
- tuttu merkki minulle jo aikaisemmin
- hyvä tuki (joka tosin henkilöityy aika pitkälle yhteen henkilöön)
- soveltuu hyvin Hyperstar-käyttöön (koon puolesta)
- reguloitu delta-jäähdytys -40 (siis ympäristöään kylmemmäksi)
- kamerassa mahdollisuus säätää tilttiä (siis optisen akselin suhteen suoraan)
Bonuksena vielä kamerassa on kolmen usb-paikan hubi (esim fokuserille, guidekameralla, filtteripyörälle) ja argon-täytteinen kennokammio - näiden merkitys minulle (ainakin vielä) tuntuu aika marginaaliselta.
Linkki valmistajan sivulle (http://www.sxccd.com/trius-sx694).
Kamerapaketin sisältöä. Virtalähde tuli mukana mutta jäi kuvasta pois.
Kannattaa huomaa kuvassa oleva kameran sarjanumero - kamera on siis harvinainen keräilykappale ;)
(http://www.ursa.fi/yhd/capella/foto/sxv694%20001.jpg)
Muutamia esimerkkikuvia.
Aluksi perinteinen M15, 2000mm polttovälillä 15 sekunnin valotuksia 1 minuutin edestä.
Rumia sydämenmuotoisia tähtiä (ei autoguidausta).
Esimerkkikuvat otettu bin2-asetuksella.
(http://www.ursa.fi/yhd/capella/foto/2013_10_01_m15_1min_sxv694.jpg)
M74 ja kaksi valotusta (300s ja 400s).
(http://www.ursa.fi/yhd/capella/foto/2013_10_01_m74_9min_sxv694.jpg)
Näistä huomasin ruman 'valovirheen'. Jostain heijastusta, joku ei ole nyt oikein ?
Tässä venytellystä huomaa paremmin.
(http://www.ursa.fi/yhd/capella/foto/2013_10_01_m74_400s_bin2_002.jpg)
Onnittelut uudesta kamerasta. Hyvän pelin menit hankkimaan.
Samainen kamera tulossa minullekin pian.
http://mydeepspaces.blogspot.fi/2013/09/ccd-project-2013-part-1.html (http://mydeepspaces.blogspot.fi/2013/09/ccd-project-2013-part-1.html)
jr
Hyvää Joulua sitten vaan :tongue:
Kyllä nyt kelpaa!
Outo tuo heijastus, mikäs siinä nyt sitten, tähdet mallikkaita jne...?
-jari
Heippa,
Onneksi olkoon uuden lahjan johdosta, et sitten viitsisi sanoa sille joulupukille että kyllä tännekin kelpaisi tollaset lahjat. :wink:
terveisin Antti
Onneksi olkoon!
Näyttäisi apupeilin varjolta tuo tumma alue. Kannattaa kollimoida skooppi, ovat näköjään epäkeskisesti nuo valo- ja varjokiekot.
Kiitoksia kaikille.
Ajatuksena oli että tästä kamerasta olisi iloa jopa eläkepäivillä.
Tuo epätasaisuus ihmetyttää/kummastuttaa pientä kulkijaa.
Putkea kun on juuri kollimoitukin ennen kauden alkua.
Epäilys om että käämtyykö peli niin tarkennettaessa.
Kannattaa selvittää myös kennon kohtisuoruus optisella akselilla ja säätää kohdilleen. Kuinkahan tarkasti se on mahdettu säätää tehtaalla? Enpä tosin tiedä voiko se vaikuttaa noiden valokiekkojen sijaintiin.
Lainaus käyttäjältä: einari - 02.10.2013, 20:08:10
Tuo epätasaisuus ihmetyttää/kummastuttaa pientä kulkijaa.
Putkea kun on juuri kollimoitukin ennen kauden alkua.
Epäilys om että käämtyykö peli niin tarkennettaessa.
Teoria:
Voisko olla asteen päässä oleva 3.62mag. Eta Psc, jonka valo juuri sopivasti heijastuu kameran IR ikkunasta ( siis siitä joka lienee ruuvattu kameran 2" holkin päähän) takaisin taivaalle, ja tämä lähtevä valo heijastuisi korrektorilinsisstä takaisin kameraan.. no siis sisäisiä heijastuksia. Kokeile seuraavan kerran M74:sta ilman IR-suodinta.
Ajopuuteorialtani putoaa pohja jos sinulla ei ollut mitään suodinta edessä..
Ja onnea uudelle hienolle kameralle!
Onnittelut täältäkin hienon kameran johdosta!
Timon teoria kuulostaa minusta ihan hyvältä.
Käytössä oli Idas LPS suodin ja heijastus voisi tulla läheisestä tähdestä (tai kaupungin valosaasteesta?).
Seuraavaksi voi kokeilla ilman suodatinta ja/tai huurre/vastavalosuojan kanssa.
Toki tuo kennon suoruuskin pitää tarkistaa.
Ccdinspectorin hankinta ilmeisesti edessä.
Onnittelut täältäkin ja samalla surunvalittelut tulevan alkutalven jatkuvasta 8/8 pilvisyydestä sillä suunnalla :grin:
Mielenkiintoinen kamera ja kenno tuollainen Sonyn ICX694AL, kun nämä vanhemmat Kodakin vastaavat alkavat tuntumaan jo osin jälkeen jääneiltä (no ei sentään!). Kaavailtu Hyperstar systeemi vaatinee hiukan tuunausta ennen kuin tuolla pääsee huipputuloksiin, mutta ainakin lähtökohdat ovat nyt todella hyvät.
Heippa,
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 02.10.2013, 20:56:42
Kaavailtu Hyperstar systeemi vaatinee hiukan tuunausta ennen kuin tuolla pääsee huipputuloksiin, mutta ainakin lähtökohdat ovat nyt todella hyvät.
Meinaatko kyljessä olevaa jäähdytintä, joka pisti silmääni kameran kuvaa katsellessani?
terveisin Antti
Ennemminkin ajattelin tuota kirjoittaessani Hyperstaria yleensä, joka tuntuu olevan kranttu hyvin monen asian suhteen. Mutta nyt kun mainitsit tuon jäähdyttimen, niin kyllähän se taitaa jotain jälkiä jättää kuvaan epäsymmetristen diffraktiopiikkien muodossa (vai mitenköhän tuossa käy?). Ainakin QSI tulee toimeen ilman puhallinjäähyä täällä Suomen pakkasissa, joten miksei myös SX/Sony? Teitähän on kaksi härpäke-miestä sillä suunnalla, joten keksitte kyllä keinot tuohon tuunaukseen jos se on tarpeen :wink:
Tuo kylkituuletin on ymmärtääkseni vain lisälaite, jolla höngitään kameran runkoa päin jos ei tuule yhtään. Varsinainen kennon jäähdytin on valmiiksi kameran sisällä. Sitä varten taitaa tulla tuo haaroitettu virtakaapeli. Lisätuuletin kannattanee poistaa hyperstaria käytettäessä.
Uskoisin että se jäähdytin aiheuttaa tähtiin yhden himmeän piikin kohtisuoraan jäähdyttimen reunan suuntaa vastaan. Tällä piikillä ei liene "vastaparia" tähden toisella puolella kuten peilinkannattimen tapauksessa jossa diffraktiota aiheuttavia reunoja on kaksi per kannatin. '
Kuinkahan lienee? Vetoja otetaan vastaan :laugh:
Kuten jo todettu niin tuo jäähdytin on 'ylimääräinen' ja ajattelin sen ottaa suosiolla pois.
Lainaus käyttäjältä: Nurinniska Observatory - 02.10.2013, 22:09:18
Uskoisin että se jäähdytin aiheuttaa tähtiin yhden himmeän piikin kohtisuoraan jäähdyttimen reunan suuntaa vastaan. Tällä piikillä ei liene "vastaparia" tähden toisella puolella kuten peilinkannattimen tapauksessa jossa diffraktiota aiheuttavia reunoja on kaksi per kannatin. '
Kuinkahan lienee? Vetoja otetaan vastaan :laugh:
Ei pidä paikkaansa. :smiley: Jokainen suora reuna aiheuttaa diffraktiopiikin kumpaankin suuntaan.
Diffraktiopiikit ovat ikäänkuin jatkuva kokoelma apertuurin reunaviivojen normaaleja, jotka sojottavat sitten eri suuntiin keskeltä tähden kuvaa alkaen. Sillä, missä päin apertuuria reunat ovat tai ovatko kuviot symmetrisiä keskipisteen suhteen vai eivät, on väliä vasta kun tähden kuva on poissa fokuksesta. Tähän perustuu bahtinovin maskin toiminta.
Kyllä pitää. Koska en osaa tähän aikaan vetää hatusta järjellisiä vastauksia, lunttasin Pedrottin veljesten Introduction to Opticsista. Siinä on esimerkkinä Cornu-spiraalin käytöstä suoran reunan aiheuttaman diffraktion amplitudi. Lopputulema ko. esimerkissä on sellainen, että se reunan aiheuttama diffraktiokuvio kyllä tulee myös "epävarjon" puolelle mutta paljon himmeämpänä kuin varjon puolelle, jossa se on hitaasti vaimeneva periodinen funktio. Sillä, missä kohdassa apertuuria ko. suora reuna on ei luonnollisestikaan ole mitään merkitystä paitsi epäfokuksessa kuten totesitkin.
Onkohan tosiaan noin. Pedrottini olen jo myynyt, mutta pistänpä matlabin FFT:tä tulille, kunhan pääsen isomman tietsikan ääreen.
Jäi kyllä vaivaamaan itseänikin niin, että ajattelin testata empiirisesti pahvisapluunalla kunhan ehdin :smiley:
edit. no niin, olin osittain väärässä. Katsoin nyt uusin silmin tuota Pedrottia ja öinen selostukseni meni just väärin päin, eli funktio onkin periodinen valon puolella ja varjon puolella paljon pienempi ja tasaisesti vaimeneva. Lopputulema tuon mukaan olisi kuitenkin se, että tähteen ko. reuna aiheuttaisi selvästi kirkkaamman piikin valon puolelle verrattuna varjon puoleen.
Ongelmaa oli kuvakentän tasaisuudessa ja parantelin hieman flättivalaistusta.
Nyt vaikuttaisi ainakin hieman paremmalta - tosin vieläkin keskellä outoa hotspottia.
Tässä pari hätäistä testiräpsyä (4 x 2 min) galakseista.
(http://www.ursa.fi/yhd/capella/foto/ngc1720_2013_10_14.jpg)
(http://www.ursa.fi/yhd/capella/foto/ngc1723_2013_10_14.jpg)
Lainaus käyttäjältä: softis - 02.10.2013, 19:21:52
Onnittelut uudesta kamerasta. Hyvän pelin menit hankkimaan.
Samainen kamera tulossa minullekin pian.
http://mydeepspaces.blogspot.fi/2013/09/ccd-project-2013-part-1.html (http://mydeepspaces.blogspot.fi/2013/09/ccd-project-2013-part-1.html)
jr
UPS:in kuriiri toi eilen Triuksen kotiovelle. Kiitos valtiollisen verokarhun joka
mahdollisti tämän ja muutaman muunkin isomman hankinnan ;-)
http://mydeepspaces.blogspot.fi/2013/12/ccd-project-2013-part-7.html (http://mydeepspaces.blogspot.fi/2013/12/ccd-project-2013-part-7.html)
MaxIm DL:ssä kokeilin heti ja USB-hubi jaksoi antaa virtaa minifiltteripyörälle
ja Lodestarille. Darkit ja Biasit olivat ihan siistejä, myös 2x2 binnattuina.
The SkyX:n kanssa Camera Add On:in ASCOM-ajuri tuntui toimivan paremmin
kuin sisäinen SX-ajuri. Tuon näkee vasta sitten kun pääsee oikeasti taivaan
alle. Ajatuksena tuon CAO:n käytössä olisi se että se tekee plate solven aina
lennossa kun ajaa putkea kohteeseen.
jr
Linkitänpä nyt tähän ketjuun yhden mielenkiintoisen CCD-ketjun CN-foorumilta: http://www.cloudynights.com/topic/482175-question-about-qsi-660-darks/ (http://www.cloudynights.com/topic/482175-question-about-qsi-660-darks/)
Tuolla samaista Sony ICX694 kennoa käyttävä QSI 660 kamera saa rapaa niskaan harrastajayhteison taholta ja QSI yrittää selitellä taustalla asiaa parhaansa mukaan. Kyse on siis QSI:n "valohehkusta" pitkän valotuksen dark-kuvissa ja täältä löytyy QSI:n pääsuunnittelijan vastine asiaan: http://imgur.com/a/iDTEu (http://imgur.com/a/iDTEu)
Mahdollinen ongelma ("...this "glow" is a nonissue...") katoaa QSI:stäkin dark-kalibroinnilla. Olettaisin, ettei vastaavaa hehkua löydy ketjun Triuksista, mutta joutaisiko joku Truksen omistajista testaamaan tämän seikan ihan käytännössäkin (vaikkapa sen armottoman kiireisen ja tiukkatahtisen tähtikuvaamisen ohessa, mitä tänä syksynä on saanut tehdä täällä Suomessa :grin:). Kiitos!
Darkkeja ei ole tullut käytettyä tuon kameran kanssa ei edes 20 min. valotusaikojen kanssa. Mutta mielenkiinnon vuoksi tuon voisi kyllä testata. Menee tosin kevään puolelle kun laitteisto jalustan päällä vaihtuu. TAK + SX-814 pois ja tilalle EdgeHD800 + SX-694 ja niillä pienempien kohteiden jahtiin.
Eipä ole Atikinkaan kanssa ollut mitään ongelmaa ilman darkkeja.
Luin aiemmin tuota samaa CN:n ketjua, ja tällöin testasin pitkällä darkilla, että omassa Triuksessa (-814) ei mitään vastaavia hehkuja ole.
Tuossa QSI:n dokkarissa myös puhutaan että ko. hehku on tradeoff siitä, että kameran suunnittelussa on minimoitu lukukohina. Samassa dokkarissa sanotaan, että heidän 690-malleissa lukukohina on keskimäärin 2,5e- RMS, mikä on aika paljon vähemmän kuin omassa saman kennon omaavassa Triuksessa (6,5e- jos tein kalkyylit oikein).
Jep, kiitos kommenteista. Jarin mainitsema "tredeoff" lienee paras selitys tuolle ilmiölle eli suunnittelun mukanaan tuomaa tuollainen, jos asiaa haluaa näin miettiä.
Toinen näkökanta olisi tietysti tämä:
"QSI is just finding it cheaper to justify the issue like it is a non-issue rather then replacing the boards after a re-design (that they certainly will do in the future and then, in next months/years we will be told by some advertisement how they improved their cameras to make good even better blah blah marketing stuff)."
(Konihlav nimimerkin kommentti tuosta ketjusta ja saman herran lisäjuttua omilla blogisivuillaan: http://blog.astrofotky.cz/pavelpech/?p=1230 (http://blog.astrofotky.cz/pavelpech/?p=1230))
Saa nähdä mihin lopputulokseen päätyvät tuon kanssa :rolleyes:
Korjataanpa aiempaa lausuntoa, kyllä tässä Trius SX-814:ssäkin tuo hehku löytyy. Suuruusluokka on vain häviävän pieni, 30x30min darkkipinossa voimakkain hehku yläreunassa nousee noin 10 ADUa muun kuvan keskiarvon yläpuolelle. Sivuhehkujen intensiteetti on noin puolet tästä.
SX:n Yahoo-groupissa oli tästä puhetta, jotkut käyttäjät olivat kyselleet valmistajalta ja saaneet ohjeet kameran omatoimiseen säätöön, joka ilmeisesti auttoi asiaan. Mutta enpä ole tästä hehkusta nähnyt vielä omissa kuvissa jälkeäkään, vaikka kapeakaistaa on pääasiassa tullut kuvattua. Tarvitsisi siis pimeämmän kuvauspaikan ja kapeammat suotimet :).
Mielenkiintoista, jos tuo löytyy muiltakin valmistajilta eli ilmiö näyttäisi olevan kumminkin kennon tyypistä johtuva juttu.
Ja juu, pimeämpi kuvauspaikka kelpaisi tännekin, kun 12min valotus 80mm mehupillin läpi tuottaa noin 36000 ADUa L-kanavan taustataivaan hehkuksi.
Ei jaksa juuri enää yahoo-grouppeja seurailla. Joten, millaista omatoimista säätöä ?
Lainaus käyttäjältä: einari - 11.01.2015, 20:49:46
Ei jaksa juuri enää yahoo-grouppeja seurailla. Joten, millaista omatoimista säätöä ?
Ei ole julkisesti kerrottu muuta kuin "it was easy". Terryltä (SX) saa säätöohjeet jos tuolle on tarvetta.