EDIT: laitoin aiheen laajemmaksi. entinen otsikko oli "Kolme pallomaista - M53, M3 ja M13"
EDIT2: Laajensin edelleen otsikkoa, edellinen oli "Kevään pallomaisia tähtijoukkoja"
Viimeyö oli harvinaista herkkua. Upea kevätyö, loistava läpinäkvyys ja hyvä seeing, Kuun sirppi oli jo painunut mailleen.
Kuvailin vaihteeksi DS kohteita, ja nämä pallomaiset teki vaikutuksen. Tuli nättejä jo yhdellä valotuksella, eikä tarvinnut säätää ollenkaan. Otin kyllä noista pidemmän sarjan, mutta en osaa sanoa saanko niistä yhtään sen parempia - on noi kuvan käsitttelytaidot vähän ruosteessa.
Kuvat on samankokoisia croppeja, muuten täysin käsittelemättömiä, 3min valotuksia - vähän niin kuin pallomaisten vertailua.
12"F4 putkella, modattu 350D ja Baaderin komankorjain.
M3 kirkkaus 6.3
M53 kirkkaus 7.7
M13 kirkkaus 5.8
NGC 5466 on himmeä pallomainen 5 astetta M3:n itäpuolella. Kirkkaus 9.1
⠀
NGC 5053 vajaan asteen itään M53 joukosta kirkkaus 9.3 Pallomainen se tämäkin on.
M92 Herkuleen tähdistössä kirkkaus 6.5 taitaa olla tiiviimpi joukko kun on palanut keskeltä puhki, vaikka on hieman himmeämpi kuin M13
M5 Käärmeen tähdistössä kirkkaus 5.7
M12 Käärmeenkantajan tähdistössä aika matalalla kirkkautta 6.1
M10 edelleen matallalla Käärmeenkantajassa, jännän toispuoleinen joukkio (vasenpuoli kirkkaampi?) kirkkautta 6.6
NGC 6366 7astetta itään M10 joukosta kirkkautta 9.5
Viimeisenä M14 joka kuvan perusteella "keltaisin" joukkio ilmakehä tuskin värjää tähtiä noin paljoa.. Kirkkautta 7.6
Astrotrac saapui Englannista kotiini hiljattain, joten pitihän sitä käydä testaamassa, etenkin kun en ollut aiemmin juuri seurannalla kuvannut. Vähän tarkempi olisi saanut olla napasuuntauksen kanssa, mutta kyllä tämän pallomaiseksi joukoksi tunnistaa nytkin. Kuvattu kittioptiikan maksimipolttovälillä 300 mm ja pinottu 15 sekunnin otoksia.
Ensi kerralla pitää selvittää, millainen heitto napasuuntauksessa aiheuttaa tähtien kipuamisen kentässä hyvin tarkasti ylöspäin, kun kohde on lähellä etelämeridiaania. Ajattelin myös vaihtaa kuvauspaikkaa, tämä oli talvella ihan hyvä mutta nyt lumien sulettua sinne pääsykin on hankalaa ja maasto ei ole kovin tasaista. Toisaalta Järvenpään keskustan tuntumassa hyviä paikkoja ei liiaksi ole.
(http://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/201304/13516_52178fc078e718112b4c383be84fa03e.jpg)
Kohteena siis Käärmeen tähdistön M5. Kohde on kirkkaudeltaan M13:n tasoa, loppukevään aamuöinä etelän suunnalla ja minusta rankasti aliarvostettu. Eipä ollut ennen tätä Taivaanvahdissa yhtä ainutta havaintoa siitä.
Tässä lisää pallomaisia:
M15 Pegasuksessa - hieno kirkkautta 6.4 , ja etäisyyttä Wikin mukaan 33 600 valovuotta.
M2 Vesimiehen tähdistössä noin 15 astetta M15 joukon alapuolella. Paljon tiiviimpi joukko - etäisyyttä 37 500 valovuotta.
M71 Nuolen tähdistössä kirkkautta 8.3 ja etäisyyttä vaivaiset 12 000 valovuotta.
NGC 7006 on Delffiinin tähdistössä, kaukainen (5x Aurinkokunta-Linnunradankeskusta etäisyydellä) 135 000 valovuoden päässä.
Kirkkautta 10.6 ja kokoa vain 2.8'
Kuvaustiedot samat kuin aiemmissa 12"F4 + 3min valotukset Iso200. Kuvissa mittakaava on sama 3465x2304 kuvasta cropattu 1805x1732 kuva joka sitten viellä puristettu foorumilla näytettävään 100x960 kokoon.
Aika kaukana on NGC 7006 jos on 135000vv. Linnunradan läpimitta olisi n.100000vv, joten se taitaa olla jossain kiertolaisgalaksissa?
Lainaus käyttäjältä: mistral - 25.11.2013, 00:05:10
Aika kaukana on NGC 7006 jos on 135000vv. Linnunradan läpimitta olisi n.100000vv, joten se taitaa olla jossain kiertolaisgalaksissa?
Kaipa se on Linnunratamme oma; halo ulottuuu kiekkoa kauemmas, eikä tuolla suunnalla ole muitakaan emokandidaatteja:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_nearest_galaxies
Erityisesti M71 sykähdytti Timon tämänkertaisessa pallo-kavalkadissa!