Avaruus.fi - keskustelualue

Tuli hommattua uusi kamera joten kokemuksia/kuvia siitä.

Olin katsellut jonkin aikaa ulkomaisilla foorumeilla uutta tulokasta planeettakuvaajille - ASI120MM-kameraa.
Foorumeilla kamera oli saanut varsin positiivisia arvioita ja ominaisuudetkin olivat hyvät (riittävä kuvausnopeus - fps jopa 100 ja hyötysuhde - QE jopa 75%) - samoin myös kameralla otetut kuvat.
Kun lisäksi hintakin oli kohdallaan niin päätin vinguttaa visaa ja tilata moisen idän ihmeen itselleni.
Tilaustapahtuma oli varsin jännittävä kokemus kun hyväksytyn tilauksen ja vhvistuksen jälkeen sainkin uuden viestin jossa tilaus olikin peruutettu ja maksuvaraus palautettu. Kysyin mistä oli kyse mutten saanut kovin ihmeellistä vastausta. Kuitenkin kun kysyin asiaa toimittajalta niin sieltä tuli viesti että paketti on jo tulossa ja voin maksaa paketin kun olen saanut kameran käsiini.
Yllätys olikin jonkinmoinen kun kolmantena päivänä tilauksesta FedExin kuriiri soitti ja sovimme toimituksen töihin.
Paketti ole sellainen kuin pitikin ja bonuksena kamerassa oli mukana 150 asteen kalansilmälinssi (jonka testikuva ohessa).

Kamera toimii tällä hetkellä SharpCap-ohjelmalla ja uudella FireCapture:n beetta-versiolla.
Samoin PHD-guidauksen kanssa kamera pelittää. Vielä kun sen saisi pelittämään HandyAvi:n kanssa niin tarpeeni olisi täytetty.

Tilauksen jälkeen huomasin että Teleskop-Service on ottanut myös tuotteen valikoimiinsa. No olisin varmaan tilannut sieltä jos olisin ajoissa huomannut,mutta sainpahan nyt tavaran hieman edullisemmin.





Näkyy olevan nykyään myös TS:llä (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p5916_ASI120MM-SW-USB2-0-Kamera---abnehmbares-Objektiv---Planeten---Wetter---Deep-Sky---.html) tarjolla.

Hei,

olisiko tässä helppo askel minulle siirtyä planeettakuvauksen alkuun.

Eli meneekö homma näin, laitain kyseisen kameran kiinni adapterilla sw 200/1200 dopsoniin jossa ei ole mitään seurantaa. USB-piuha läppäriin kiinni. Jupiter kuvaruutuun etsintäkaukoputkella, tarkennus läppärillä ja videokuvaus käyntiin. Sitten videopätkistä erilaisten softien kautta upeita kuvia.

Jos tosiaan näin niin tilaus lähtee tänään.

//pete

Näinhän se periaatteessa menee.
Käytännössä haasteena on kohteen saaminen kennolle, tarkennus ja kohteen pitäminen kuvakentässä kun kuvaus on käynnissä.
Noihin auttaa moottoroitu seuranta mutta kyllä tuo onnistuu pienellä harjoituksella ilmankin.

Itse otin ensimmäiset kuvat juuri noin. Putki taisi olla 130/900 peili hontelolla jalustalla ilman seurantaa.

Vaikeata, mutta ei mahdotonta. Kun Jupiterin löysi kuvaan, piti putkea siirtää hiukan "ennakkoon" ja antaa jalustan tärinän rauhoittua. Sitten kun planeetta tuli kuvaan, n. 20 sekunttia aikaa tarkentaa, sen jälkeen kohde katosi toisesta nurkasta ulos. Taas sama uudestaan ja muutaman kierroksen jälkeen tarkennus siellä päin. Ja välillä planeetan löytäminen uudestaan oli hiukan tuskaista.

Kun sitten tarkennus hoidettu, samalla tavalla ennakko ja heti kun planeetta tuli kuvan nurkkaan kuvaus käyntiin. Siinä ehti sen 20 sekunttia saada videota. Välillä tuo kuvaus ei edes ollut hauskaa, mutta jos edes jotain sai pinoamisen jälkeen näkyviin niin ilo oli sitäkin suurempi.

Petri

Lainaus käyttäjältä: einari - 20.01.2013, 21:04:54
...(riittävä kuvausnopeus - fps jopa 100 ja hyötysuhde - QE jopa 75%)...

Aa, onpas melkomoista, nyt alkoi kiinnostaa...
CN - foorumilta löytyi QE-vertailukäppyröitä tälle ja mm. ICX618:lle (DMK21) esim. tämä (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/attachments/5622252-QE-graph-comparisons%26VisibleSpectrum.jpg). Näyttäisi tosiaan olevan kovastikin herkempi kuin DMK21 tuolla vihreän ja sinisen alueella. Punaisella sitten DMK alkaa mennä ohi ja infrapunalla DMK on vastaavasti herkempi mutta ei tuokaan huono ole. Spekseissä lukee "infrared blocking filter included", mutta ei selvinnyt onko se irtosuodatin jonka saa pois jos IR:aa mielii kuvata?  Kaikenkaikkiaan näyttää erinomaisen herkältä kameralta mukavalla resoluutiolla ja frameratella.

Näin pikaisella pohdinnalla Suomessa on neljänlaista seeingiä:

• Se yleisin on se huono seeing.
• Toiseksi yleisin on tosi huono seeing.
• Sitten tulee pienellä kaulalla yleisyydessä kolmoseksi semmoinen hyvä seeing, jossa paras terä on IR-alueella ja värikanavat vain keskinkertaisia.
• Ja se harvinaisempi neljäs laji on se, kun hyvä seeing ulottuu pitkälle visuaalialueelle asti, jopa siniseen väriin. Tällöin IR monesti on hieman huonompi kuin edellisessä tapauksessa, mutta punainen ja vihreä ja joskus sininenkin kanava taas parempia kuin IR kummassakaan tapauksessa. Eli tämä on se paras seeing kaikista (EDIT: Niin ja se teoreettinen erotuskykykin paranee kohti lyhyempää aallonpituutta eli siniseen päin)

Tämä pohdinta johtaa siis siihen, että oikein huippuseeingillä tämä kamera voisi tuottaa parempaa tulosta kuin muut ja muilla keleillä kelpo jälkeä myös. Toki QE on vain yksi tekijä ja sitten on kaikenlaisia lukukohinoita ym. tekijöitä joihin en ole sen enempää perehtynyt, mutta jotka myös vaikuttavat.

Hmmm... Täytyisi olla sellainen kaksiosainen moottoroitu "suodinpyörä", jossa voisi pyörittää barlowin perään sekä haluamansa suotimen, että haluamansa kameran... Mielenkiintoista kuulla einarin kokemuksia lisää jahka pilvisakko on lusittu. Onnittelut uuden kameran johdosta!

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 21.01.2013, 18:39:11
Spekseissä lukee "infrared blocking filter included", mutta ei selvinnyt onko se irtosuodatin jonka saa pois jos IR:aa mielii kuvata? 

Tästä olin myös hieman epävarma mutta nyt ainakin paketissa oli mukana kirkkaan näköinen suodin (jossa ei mitään lue), joten eiköhän se IR blokki ole siinä.
Odotan myös kovasti sitä keskinkertaista kolmosen seeingiä että pääsisi kokeilemaan mihin tämä kamera pystyy.

No sitten on kyllä todella houkutteleva kamera! Miten muuten tuon ROI:n käyttö esim. Firecapturessa menee, kun en ole päässyt sattuneesta syystä moiseen tutustumaan. Voiko pienempää ROI - aluetta liikutella kesken kuvauksen koko kuva-alueella ja siten kompensoida esim. huonosta tai puuttuvasta seurannasta aiheutuvaa Jupiterin liikettä kennolla? Muistelen EosMovRecissä digijärkkärillä toimineeni juuri siten.

Sitten tässä alkaa myös herätä kaikenlaisia ajatuksia LRGB-planeettakuvauksesta dispersiokiilan avustuksella, jota olen jo jonkun aikaa pohtinut, mutta kelit eivät ole rohkaisseet: IR/UV-block suodin nokalle, dispersiokiila säätöihin ja sitten tuolla kameralla 100fps matalalla gainilla luminanssikanavaa Jupiterista hyvällä kelillä ja piiiitkäää videota. Lopuksi värikanavat vielä erikseen ja AS!2 + Winjupos derotaatio. Niin ne taitaa isot pojat hyvällä kelillä tehdä, vaan olisiko Suomessa kelejä moiseen?

En ole tuollaista ROI:n liikuttelua keksinyt edes kokeilla.
Täytyypä tutkia.
Samoin minulle oli outo sana tämä dispersiokiila ? Mikähän se on alkukielellä ?

Taitaa olla yleisimmin tunnettu lyhenteellä "ADC", eli atmospheric dispersion corrector. Mm. Laurilta varmaan löytyisi tähän enemmänkin faktaa. On ymmärtääkseni ammattiobservatorioiden vakiovarusteita. Ja Damiankin tuollaista on käytellyt. Tässä yksi sivusto aiheesta: http://www.skyinspector.co.uk/Atm-Dispersion-Corrector-ADC(2587060).htm (http://www.skyinspector.co.uk/Atm-Dispersion-Corrector-ADC(2587060).htm)

Kun ilmakehä siis taittaa eri aallonpituudet erilleen, määrä riippuen mm. kohteen kulmakorkeudesta taivaalla, tällä järjestelyllä taitetaan värit takaisin yhteen. Värisuotimilla tätä pystyy aika pitkälle korjaamaan, muttei kokonaan. Etenkin sinisellä värillä hyvällä seeingillä voisi tällä saada hiukan lisää erottelua. Mutta sitten jos haluaa kuvata L-kanavaa, tällä onkin jo merkitystä. Samoin voisi ajatella värikameralle tästä olevan apua.

Tuollaista pierro-astron mallia olen pohtinut:
http://www.pierro-astro.com/accessoires-optiques/correcteurs-reducteurs/a-d-c-correcteur-de-dispersion-atmospherique.html (http://www.pierro-astro.com/accessoires-optiques/correcteurs-reducteurs/a-d-c-correcteur-de-dispersion-atmospherique.html)

Suomessa kun kohteet on useimmiten suhteellisen matalalla, tuollaisella voisi kerran vuodessa saada 5% lisää detaljeja tms... :tongue:

Muistelisin noista olleen jossain mainintoja, mutta enpä ole koskaan tarkemmin perehtynyt. Noissahan on tavallaan kapeakulmainen prisma, jonka kulma on säädettävä ja säätö tehdään pyörittämällä kahta vinoa prismaa toistensa suhteen.

Kun prismat ovat vastakkaisissa suunnissa, toimii laite vinona tasolasina ja pitää värit ennallaan mutta siirtää hieman kuvaa (yhdensuuntaissiirtymä). Kiertämällä toista palaa etu- ja takapinta ovat sitten vähän eri kulmassa ja koko hökötystä kiertämällä voidaan värkki asemoida siihen kierto- ja prismakulmaan joka niputtaa ilmakehän suttaamat värit takaisin päällekäin.

Ei muuta kuin testiin ja sitten kokemukset julki. :smiley:

Ostin myös saman kameran TS:ltä, pari kokeilukertaa olen saanut, mutta surkean seeingin takia kuvat eivät ole sellaisia että ilkeäisi julkaista. Mukana tosiaan tulee erillinen 1,25" suodin joka oletettavasti on IR-block. Myös mukana tuleva laajakulmalinssi on käyttökelpoinen ja kamera olikin viime yöna kyttäämässä josko citykettu olisi uskaltautunut kuvaan, taisi mokoma arvata joutuvansa filmitähdeksi ja pysytteli piilossa.

Firecapture ohjelmassa minulla oli sellainen ongelma, että se ei tunnistanut kameran täyttä resoluutiota, vaan väitti max resoluution olevan 640x480. Nettisivuilta löytyi ohjeet asetuksen muuttamiseksi INI filessä, tuolla sain täyden resoluution käyttöön.
En tuosta firecapturen ROI asetuksesta löytänyt Arin kysymää alueen liikuttelumahdollisuutta.
Firecapture ottaa minun Intel Atom/WIN7 starter miniläppärillä täydellä resoluutiolla vain n.11 fps, 640x480 n 45fps.
Maksimivalotus firecapturessa on 60s

Sharpcap tunnistaa 1280x960 resoluution automaattisesti ilman kikkailuja,  ja miniläppäri ottaa sillä tarkkuudella n 22fps.
640x480 nopeus on n.65fps ja 320x240 n.127fps.
Maksimivalotus sharpcapilla on 1024s, joten siitä riittää pitempäänkin valotukseen.

Täydet nopeudet saadakseen pitää molemmissa ohjelmissa käydä laittamassa täppä hihg speed kohtaan valikossa.

Pääsin ottamaan pari  30s. kokeiluvalotusta C14/0.33X reducerilla, M1 tuli selvästi näkyviin ja jopa C/2012S1 ISON tarttui kennolle. Kova pakkanen varmaan vaikutti edullisesti kuvan kohinattomuuteen, joka tapauksessa kamera tuntuu olevan erittäin herkkä, tästä voisi olla ainesta DS-kuvaukseenkin.

Jahas, joku muukin oli ehtinyt tarttua tilaisuuteen.
Kai Ransu muuten käytit 2.2 beta-versiota FireCapturesta ?

Lainaus käyttäjältä: einari - 22.01.2013, 06:54:14
Jahas, joku muukin oli ehtinyt tarttua tilaisuuteen.
Kai Ransu muuten käytit 2.2 beta-versiota FireCapturesta ?

Juu, käytössä on tuo 2.2 beta versio, pitää illalla vielä testailla tuota normaalikokoisella, nopeammalla läppärillä ja kokeilla minkälaisia fps nopeuksia saa aikaan. Epäilen että miniläppärin vääntö ei riitä firecapturen pyörittämiseen kunnolla ja se syö nopeutta. Tai sitten taas puuttuu joku täppä tai asetus jostain,.

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 22.01.2013, 10:07:18
Epäilen että miniläppärin vääntö ei riitä firecapturen pyörittämiseen kunnolla ja se syö nopeutta. Tai sitten taas puuttuu joku täppä tai asetus jostain,.

Omalla miniläpyskällä ja QHY5:llä ainakin muodostui pullonkaulaksi kirjoitusnopeus tälle aika laiskalle SSD-kovalevylle. Jos näihin ostaisi riittävän paljon keskusmuistia, voisi virittää Windowsiin RAMdiskin joka näkyy levyasemana. Sinne kirjoittelun pitäisi ainakin olla aika nopeaa, ja sitten voisi tyhjentää oikealle levylle välillä.

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 21.01.2013, 23:56:22
Muistelisin noista olleen jossain mainintoja, mutta enpä ole koskaan tarkemmin perehtynyt. Noissahan on tavallaan kapeakulmainen prisma, jonka kulma on säädettävä ja säätö tehdään pyörittämällä kahta vinoa prismaa toistensa suhteen.

Kun prismat ovat vastakkaisissa suunnissa, toimii laite vinona tasolasina ja pitää värit ennallaan mutta siirtää hieman kuvaa (yhdensuuntaissiirtymä). Kiertämällä toista palaa etu- ja takapinta ovat sitten vähän eri kulmassa ja koko hökötystä kiertämällä voidaan värkki asemoida siihen kierto- ja prismakulmaan joka niputtaa ilmakehän suttaamat värit takaisin päällekäin.

Ei muuta kuin testiin ja sitten kokemukset julki. :smiley:

Niinhän siinä nyt sitten kävi, että järki ei voittanutkaan ja tuollainen Pierro-Astron ADC nyt sitten lähti tilaukseen ja sille vielä ASI120MM kaveriksi  :oops:

No niin onneksi olkoon.
Kyllä mainostus kannattaa...

Aamulla huomasin että selkeää on ja Saturnuskin näkyy.
Vahvasti testikuvauksen puolelle menee tämäkin sillä keli oli suorastaan törkeän huono.
Mutta samalla tuli käytännössäkin todettua että tämä ASI tosiaan vaatii pidennystä valotusaikoihin kun IR pass-suodinta käyttää.



No näkee tuosta sentään miten rengaskulma on kasvanut sitten viimenäkemän.

Enpä ole ehtinyt viimeisiä kokeiluja vielä käsitellä mutta kiinnosti tuo nopeiden fps-lukujen käyttö ja ROI:n siirtely.
Tuli sitten vastaan LucamRecorder jossa spekseissä on ROI:n siirtely ja RAM-levyn käyttö.
Valitettavasti vain sinikuutiokamerat ja Lumenerat tuettuna.
QHY-kameran softassa oli sentään kiitettävää tuo ROI:n siirtely.

Kokeilin eilen illalla kuun loisteessa kameran soveltuvuutta DS kuvaukseen.
Kohteena M82, kuvauskalustona C14+meade 0.33X lyhentäjä.
Valottelin sharpcapilla 9kpl 90s ja 10 kpl 180s valotuksia, pinoaminen on tehty DSS:llä, nebulosity ei tunnistanut bmp. muotoisia kuvia mustavalkoisiksi, vaan avasi ne pystyraitaisina värikuvina.
Mitenkään helppo ja kätevä tuo sharpcap ei näihin yksittäiskuviin ole, ohjelma haluaa pitää kameraa jatkuvassa videotilassa ja esim 3min valotuksen sekvenssin käynnistäminen tökki, piti yrittää useamman kerran ennekuin onnistuin. jonkunlaiset flatit yritin ottaa, mutta niillä ei ollut mitään vaikutusta.
Kamera on minusta herkkä ja jos olisi parempi ohjelma, niin tuolla voisi aloitella MV ds-kuvausta.
Kuukvideoitakin otin,mutta ne ovat vielä kovalevyllä.

Tässä kokeilukuva.

Sarjassamme testikuvia edelleen.
Pitihän tätä herkäksi mainostettua kameraa kokeilla myös DS-kuvaukseen.
Ei käytetty seurannankorjausta, darkkeja eikä flättejä. Valotusta C8:lla 100x1s.
Oma tuomio on että eipä hassumpaa.

Pieni ongelma oli että AstroArt kyllä hyväksyi AVI-tiedoston mutta osa ruudusta oli siirtynyt toiselle puolelle kuvaa.
Piti kääntää VirtualDubilla ja käyttää toista koodekkia.
Toisen 1000x1 sekunnin valotuksen otin mutta se piti kääntää bmp:ksi ja käsittely menossa.

Pinosin Registaxilla noin 500 1 sekunnin valotusta.

Hei,

eilen kamera tuli sitten UPS:llä. Hieno homma, piuhat kiinni, ohjelmien asentelua, mutta pettymys oli suuri kun kuva olikin mustavalkoinen. Olin siinä uskossa että tällä otettaisiin hienoa värikuvaa jupiterista. Kyseessä siis malli ASI120MM.

Kuitenkin TS:n ja valmistajan sivuilla on värikuvia mitkä ovat ainakin merkattu kyseisellä mallilla otetuiksi. Mitä olen ymmärtänyt väärin? Olisiko pitänyt tilata ASI120MC-malli?

//pete, on tämä vaikeaa tämä tähtikuvauksen aloitus :-)

Hei!

MM on mono versio eli sillä otetaan värikuvaa vain käyttäen filtteripyörää ja kuvaten värikanavat erikseen, tällä tekniikalla saa tarkimmat värikuvat mutta itse kuvausprosessi on aikamoista kiirettä kun videota ei voi loputtomiin planeetan pyörimisestä johtuen ottaa. MC mallissa taas on väri kenno eli sillä voi ottaa värit yhtenä ajona mutta tarkkuuden kustannuksella. Eli molemmilla saa kyllä värikuvia toisella pitää vain käyttää eri tekniikkaa, ja hintavahkoja lisävarusteita (ohjttava filtteripyörä ja filtterit).

Moi,

mitähän mun nyt kannattaisi tehdä? Vaihtaa kamera siihen värimalliin vai hommata joku ihmeen filtterisetti? Kuinkas paljon siinä menetetään terävyydessä jos käyttäisi sitä värimallia? Mitäs sieltä TS:stä oikein pitäisi sitten tilata jotta tällä MV-mallilla saisi värikuvia? Mulla on siis SW1200/200 dobson ilman seurantamoottoreita.

//pete

Suosittelisin ottamaan yhteyttä TS:n ja kysymään vaihtoa värikameraan. käsikäyttöiseen filtteripyörään ja RGB filttereihin saat helposti kulumaan parisataa lisää ja kuvauksesta sekä käsittelystä tulee kertaluokkaa vaikeampaa. Dobsonilla ilman seurantaa lähestulkoon mahdotonta.
Enemmän vaikutusta kuvien laatuun on seeingillä, kollimoinnilla, fokusoinnilla kuin tuon väri/mustavakokameran välillä. Värikamera ei ole aivan yhtä herkkä, mutta sekään ei ole este. Joka tapauksessa dobson ilman seurantaa rajoittaa suurennukset aika pieneksi, eli käytännössä polttotasolta kuvaamiseen ilman barlowia, tällöin valoakin pitäisi olla riittävästi värikameralle.

Tänään hain ASI120MM:n postista. Asentelin ajurit ja Firecapturen ja näyttäisi kamera pelittävän. Firecapture 2.2. betasta oli uudempi versio. Siinä näyttäisi olevan toiminto, kuinka ensin valitaan cut-out - toiminnolla omavalintainen ROI (Region Of Interest) eli croppilaatikko jonka sisältö siis kaapataan videoksi, ja sitten täppä "let cut-out follow the planet" pohjaan ja croppilaatikko seuraa planeetan liikkeitä koko kennon alueen rajoissa. Juurikin Dobson-planeettakuvaajan unelma kompensoimaan epätäydellistä seurantaa. Ja siis ei tarvitsisi itse liikutella, vaan ohjelma COG-toiminnolla (Center Of Gravity) tekisi tuon automaattisesti. Jännä päästä kokeilemaan toimiiko tuo, kun ei käyttäjäkokemuksia vielä tuntunut löytyvän. Oli myös nyt RAM-disk - ominaisuus tuotu tuohon, jota Laurikin pohdiskeli, tuntui toimivan mukavasti ja sai säätää suoraan ohjelman optioista, ei vaatinut mitään omia kikkailuja.

Pierro-Astron ADC ei vielä ole saapunut. Laskeskelin, että ASIn pikselikoolla ja 4X Televue powermatella (4X-versio ei kasvata kerrointaan vaikka kennoa viedään kauemmaksi Barlowista) ja ADC välissä kohteet kasvavat kuvissa suuremmiksi kuin ennen. Saas nähdä mitä tulee...

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 02.02.2013, 21:13:15
Siinä näyttäisi olevan toiminto, kuinka ensin valitaan cut-out - toiminnolla omavalintainen ROI (Region Of Interest) eli croppilaatikko jonka sisältö siis kaapataan videoksi, ja sitten täppä "let cut-out follow the planet" pohjaan ja croppilaatikko seuraa planeetan liikkeitä koko kennon alueen rajoissa. Juurikin Dobson-planeettakuvaajan unelma kompensoimaan epätäydellistä seurantaa. Ja siis ei tarvitsisi itse liikutella, vaan ohjelma COG-toiminnolla (Center Of Gravity) tekisi tuon automaattisesti.

Tämähän kuulostaa älykkäältä. Toivottavasti toimii, odotan innolla tuloksia!

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 02.02.2013, 21:13:15
Siinä näyttäisi olevan toiminto, kuinka ensin valitaan cut-out - toiminnolla omavalintainen ROI (Region Of Interest) eli croppilaatikko jonka sisältö siis kaapataan videoksi, ja sitten täppä "let cut-out follow the planet" pohjaan ja croppilaatikko seuraa planeetan liikkeitä koko kennon alueen rajoissa.

Myös Arktos osti ja saikin jo ASI120MM:nsä.  Firecapture ei omassa koneessani toiminut (edes käynnisty), ja ehdin jo olla täysin tyytyväinen Sharpcapiin, mutta tuo kuulostaa varteenotettavalta toiminnolta.  Täytynee kokeilla uudelleenasennusta.  Kamera vaikutti kyllä mellevältä, vaikken tähtiin sitä vielä kokeilemaan päässytkään.

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 29.01.2013, 08:43:58
Joka tapauksessa dobson ilman seurantaa rajoittaa suurennukset aika pieneksi, eli käytännössä polttotasolta kuvaamiseen ilman barlowia, tällöin valoakin pitäisi olla riittävästi värikameralle.

Varsinkin jupiterin kohdalla tämä ei ole millään muotoa paha asia, kuvat jossa näkyvät sekä jupiter että monta kuuta ovat kaunista katseltavaa. Ja vastaa jotenkin mielekkäämmin myös sitä minkä ihan omin silmin okulaarissa näkee.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 02.02.2013, 21:13:15
Siinä näyttäisi olevan toiminto, kuinka ensin valitaan cut-out - toiminnolla omavalintainen ROI (Region Of Interest) eli croppilaatikko jonka sisältö siis kaapataan videoksi, ja sitten täppä "let cut-out follow the planet" pohjaan ja croppilaatikko seuraa planeetan liikkeitä koko kennon alueen rajoissa. Juurikin Dobson-planeettakuvaajan unelma kompensoimaan epätäydellistä seurantaa. Ja siis ei tarvitsisi itse liikutella, vaan ohjelma COG-toiminnolla (Center Of Gravity) tekisi tuon automaattisesti.

Lainaus käyttäjältä: naavis - 02.02.2013, 22:04:24
Tämähän kuulostaa älykkäältä. Toivottavasti toimii, odotan innolla tuloksia!

Jatkoin keittiötestejä ja osoittautui, että ei tuo ollut niin hyödyllinen kuin ensin vaikutti. Cut-out ei näköjään määrittelekään ROIta, vaan on oma pienempi laatikkonsa ROIn sisällä ja määrittää vain sen alueen ROIsta joka oikeasti tallennetaan videolle. Eli cut-out ottaa croppivideota ROIsta.

No, määritin ROIksi koko kennon alueen ja siihen sitten pienen cut-outin. Osoittautui, että ROI edelleenkin määrittää frameraten vaikka cut-out olisi kuinka pieni, tässä tapauksessa siis täyden kennon framerate n. 25...28 fps. Vaihdoin kumminkin "auto-align"-valikosta metodiksi COG:n sijaan blob detectionin ja täppä "let cutout follow the planet" päälle ja "cut-out"-täppä pohjaan ja kameran osoittaessa omaa pläsiä vedin hiirellä 300x300 cut-outin keskelle omaa naamaa... Cut-out laatikko lukittui nenääni ja pysyi siinä vaikka heiluttelin kameraa aika rajustikin! Eli sinänsä ominaisuus toimii, mutta huonolla frameratella ja itseasiassa cut-outin käyttö alensi sitä hiukan vielä normaalista, etenkin pienempää ROIta käytettäessä (75fps ROIlla tuli nyt 45...58fps). Lähinnä tuon arvoksi verrattuna täyden kennon kuvaamiseen jää siis levytilan säästö ja se, että kohde on siististi keskellä framea eikä vaeltele ympäriinsä isompaa kuva-aluetta.

Tälle optiolle vaihtoehtoinen tapa näyttäisi olevan Firecapturen "Autoguide" - toiminnon käyttö EQ-jalustalla. Tuolloin ohjataan cut-outin sijainnin sijaan itse jalustaa. Mielessäni on ollut Jupiterin pikkukuiden jahtausprojekti ja siinä tämä optio SW300P + NEQ6pro - putkella voisi tulla kyseeseen. En tiedä saanko GOTO-Dobsonia mitenkään viriteltyä niin, että tuo toimisi myös SW400P:llä.

Kun cut-out-ominaisuus ei osoittautunut ihan sellaiseksi kuin haaveilin, jatkoin ROIn liikuttelun tutkimista. Kun olin valinnut sopivan ROIn nopealla frameratella, klikkasin Firecapturen control-panelissa gain- ja gamma-asetusten alapuolella, exp. range - asetuksen vieressä olevaa rattaan kuvaa (open settings dialog). Siitä aukeaa uusi ikkuna, josta saa säätää kuvausarvoja. Ikkunassa on myös välilehti "ROI Misc.". Siitä aukeaa graafinen näkymä, miten ROI on sijoittunut kennon alueella ja nyt tuossa voi myös hiirellä liikutella ROIta kuvauksen aikanakin. Kokeilin ja toimii eikä fps juurikaan notkahda, vaikka ROIta raahaileekin. Nyt kun saisi vielä cut-out seurannan ohjailemaan sopivalla tiheydellä tuota ROIta, ettei tarvitsisi käsin raahailla, niin olisi hyvä. Pitänee laittaa vihjettä Torsten Edelmannille. Jokatapauksessa tuota ROIn liikuttelua nyt aion kokeilla tositoimissa. Hyvissä olosuhteissa se riittää seurannan epätarkkuuksien kompensoimiseen ja mahdollistaa pienemmän ROIn ja siten korkeamman frameraten käytön.

Jenkeissä kertoivat, että tuo uusi ASI-kamera toimisi paremmin "pölynimurina" kuin nykyiset IS-mallit. Onko suomalaisilla ASI-käyttäjillä jo samantapaisia kokemuksia tästä uutuuskamerasta?
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/5658969/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1 (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/5658969/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1)
"... I've never seen so much dirt before! I never had any problem with the DMK but the ASI seems to just attract dust!"
(Tuossa ketjussa oli asiaa myös kennon puhdistuksesta, sitten kun se likaantuu.)

Luin saman ja olen todennut saman.
Saapuessaan kamera oli pölytön mutta pian oli kerännyt pölyä enemmän kuin lääkäri määrää. Onneksi puhdistus ei ole vaikeaa.

Ja puhdistamiseen voi sitten käyttää tämmöistä keksintöä:
http://gizmodo.com/5981408/ionizing-blaster-stops-dust-from-sticking-to-your-cameras-sensor
Hieman kalliinpuoleinen vekotin tosin...

Muuten jos joku käyttää ASIa HandyAvin kanssa ja tulee ongelmia niin minulla on asiaan hieno rekisterinpuukotuskikka (ohjelman tekijä Howard Anderson oli tästä ihmeissään kun kerroin kuinka asian korjasin ;).
Ilmeisesti rekisterin puukotus on katoavaa kansanperinnettä.

Samalla hinnalla vois tutustua myös Visible Dustin puhdistusvälineisiin, esim. tämä on samassa hintaluokassa:
http://visibledust.com/products3.php?pid=3 (http://visibledust.com/products3.php?pid=3)
t. "yks lähes työkseen rekisteriä puukottava"

Olipa karmea ensivalo ASI:lle.  2.5h ja Jupiterin havaintoikkunan rippeetkin tuhraantui kameran ajurin hajotessa silmieni edessä.  Alussa sain n. 5-10s  asiallista videota ruudulle, sen jälkeen rupesi menemään huonosta huonompaan ja lopulta pimeni kokonaan.  Ehdin epäillä kaikkea huonosta pakkassiedosta tuhoisaan jännitepiikkiin.  Tilanne korjaantui lopulta poistamalla ja asentamalla ASI-ajuri uudestaan, mitään syytä tapahtuneelle en ole keksinyt.

Ylempänä puhuttu Firecapturen toimesta tapahtuva kohteen seuranta (kennolla) toimi, mutten käyttänyt cut-outia tai "let follow planet" täppää.  Määrittelin ROIn mieleisekseni (lusu läppäri, pieni ROI: 320x240), keskitin kohteen ROIlle ja oikeasta reunasta "AutoAlign".  Tällöin kohde pysyi ROI:n keskellä jalustaa kapulasta liikuttelemallakin => Firecapture "seurasi kennolla".

Jalustan RS-piuhakin oli mennyt poikki, niin ettei DS-kuvauksestakaan tullut mitään.  Kylläpä raikui ärräpäät juhlavasti kupolissa.

Lainaus käyttäjältä: ketarax - 06.02.2013, 11:01:57
Ylempänä puhuttu Firecapturen toimesta tapahtuva kohteen seuranta (kennolla) toimi, mutten käyttänyt cut-outia tai "let follow planet" täppää.  Määrittelin ROIn mieleisekseni (lusu läppäri, pieni ROI: 320x240), keskitin kohteen ROIlle ja oikeasta reunasta "AutoAlign".  Tällöin kohde pysyi ROI:n keskellä jalustaa kapulasta liikuttelemallakin => Firecapture "seurasi kennolla".

Innostuin tuosta josko sittenkin... Ja kun täälläpäin ei kelien puolesta kuvailla kuin keittiön lamppua, kokeilin taas sillä: Valitsin pienen ROIn, laitoin exposuret ja gainit niin että lamppu näytti hiukan puolikkaalta Venukselta ja autoalignin blob-detection tarttui siihen. Ja toden totta, näytti pysyvän keskellä ROIta vaikka liikuttelin kameraa. Mutta, mutta... ROI ei liikkunutkaan mihinkään, vaan tuo vain ikäänkuin leikkasi ja liimasi ROIn sisällön aina siten, että lamppu näytti olevan ROIn keskellä. Leikkasi näkymää ROIn oikeasta laidasta ja liitti sen vasempaan laitaan (Tuon huomasi, koska taustana ei ollutkaan musta avaruus vaan hämärä keittiön katto). Ja kun olin liikuttanut kameraa ROIn puolikkaan verran, lamppu saavutti (todellisuudessa) ROIn reunan, näkymä palasi normaaliksi ja lamppu humpsahti ROIn ulkopuolelle. Ja kun tarkkaan katsoi, livekuvassa näkyi kameran liikuttelun aikana neljä punaista pistettä jotka kertoivat missä kohtaa ROIta lamppu oikeasti on.

Koitin lukea ohjeitakin ja sen mukaan tuon toiminnon funktio on "siirtää" planeetta kaapatun videon framen keskelle vaikka se oikeasti vaeltelisikin kennolla ROIn sisällä. Tämä siksi, että jotkin pinoamissoftat toimivat paremmin kun planeetta ei vaeltele eri framejen välillä. Eli pienen toivonkipinän vallitessa kiinnostaa, josko todellisessa tilanteessa sittenkin myös ROI liikkui vai etkö kenties vain sattunut liikkuttamaan kapulalla tarpeeksi, että Jupi olisi mennyt ROIn reunan yli? Eli Firecapturessa näyttäisi olevan kaikki tarvittavat osatekijät: ROIn liikuttelu kuvatessa on mahdollista, autoalign-työkalu kohteen seurantaan on myös sekä vielä cut-out-työkalu kaappaamaan halutun palasen seuraten kohdetta isomman kennonalueen sisällä. Nyt vain ei vielä ole konstia yhdistää noita?

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 06.02.2013, 20:06:12
Eli pienen toivonkipinän vallitessa kiinnostaa, josko todellisessa tilanteessa sittenkin myös ROI liikkui vai etkö kenties vain sattunut liikkuttamaan kapulalla tarpeeksi, että Jupi olisi mennyt ROIn reunan yli? Eli Firecapturessa näyttäisi olevan kaikki tarvittavat osatekijät: ROIn liikuttelu kuvatessa on mahdollista, autoalign-työkalu kohteen seurantaan on myös sekä vielä cut-out-työkalu kaappaamaan halutun palasen seuraten kohdetta isomman kennonalueen sisällä. Nyt vain ei vielä ole konstia yhdistää noita?

Voi olla etten liikuttanut tarpeeksi.  Olen kuitenkin samaa mieltä että toivottu ja tarkoitettu toiminnallisuus Firecapturessa jo on, mutta se ei tosiaan ehkä vielä toimi.  Entä jos laittaa sekä autoalign:in että sen let cutout follow planet?  Mistä sen let cutout.. -täpän ylipäätään löytää :-)

Sain tänään ennen kerhoiltaa varsinaisen ensivalon ASIlla, tässä kerholla demonstraatioksi käsitelty versio.  Vähän meni yli terävöittäessä.  CPC1100 (ei redua) ja ASI120MM.  Pinottu AutoStakkertilla ja terävöitetty Registaxissa.

Ari, saavun Lautsiaan vasta puolenpäivän aikaan, ethän pidä WinJupos-derotaatio-esitelmää ennen sitä! :-)

Laitoin Torsten Edelmannille (Mr. Firecapture) kyselyä aiheesta, katsotaan mitä kuuluu. Päivitin SW400P:n kapulaan uusimman firmwaren, joka näyttäisi nyt olevan yhteinen EQ- ja Alt/Az - malleille. Saattaisi olla mahdollista nyt käyttää tuota Autoguide-ominaisuuttakin käsikapulan kautta kenties...

Joo, kenties Lautsiassa on jopa illalla kirkasta ettei tarvitse keittiön lamppuja kuvata ja derotatoida. Montako Diplomi-insinööriä tarvitaan derotatoimaan hehkulamppu?  :rolleyes:...

Lainaus käyttäjältä: einari
Jotkut laitteet tekee sitä kun laittaa eri usb-portteihin.

Mulla ilmenevä ongelma on pitkälti samannäköinen kuin usb-porttivaihtelu, paitsi että portti ei vaihdu.  Ja lisäksi olen tosiaan jo pariin kertaan nähnyt kuinka driveri lakkaa toimimasta oikein; eli ensin tulee kuvaa, sitten kuva jää jumiin (kone kuitenkin tunnistaa esim. kameran irrotuksen ja uudelleenkiinnityksen oikein), saattaa palautua hetkeksi, ja lopulta kuvaa ei enää saa näkyviin muuten kuin driverin uudelleenasennuksella.  Kirjoitan tästä tekijöille, mutta ensin testaan tulossa olevaa uutta ajuria (mm. 200fps ..) ja koetan muutenkin saada jotain konkreettisempaa raportoitavaa vian ilmenemisestä.

Vaikuttipa tämä ASI120MM Hauhon tapaamisessa äärimmäisen hyvältä hankinnalta. Täytyy laittaa vakaaseen harkintaan.

Jaaha, eipä mennyt kauaa kun päätettiin Polluxin vuosikokouksessa laittaa ASI120MM tilaukseen yhdistykselle. :grin:

Lautsialla tuli (nörttikertoimeni huomioiden vähän nolostikin) huomattua että ei kannata laittaa suuria datamääriä siirtävää usb-laitetta hubin perään (ainakaan jos hubin hinta on pari kymppiä).  Kamerasta rupesi irtoamaan rupuisellakin läppärillä (Asus EEE900) 100fps (320x240 pix) kun sen kytki suoraan koneen usb-porttiin.  Tuplasti enemmän kuin hubin läpi.

Edit 2013-02-21: samalla tempulla ylempänä ihmetelty driverinasennus-ongelma korjaantui; siis kun kytken kameran (samaan) porttiin koneen kyljessä, ilman hubia.

Uusi ajuri julkaistu http://www.zwoptical.com/Eng/Software/index.asp

Noniin, meikäläinenkin pääsi vihdoinkin ASIaan ja sai ensivalot otettua Saturnukseen. Televuen 4X powermate oli hiukan liikaa ja Saturnus oli hiukan turhan iso kennolla pidentäen suotta valotusaikoja (28mS oli käytössä). Harmi vain, että Powermateja ei ole 3X:aa vaan seuraava on 2X. Televuelta löytyy kyllä 3X Barlow, mutta olen jotenkin hurahtanut näihin Powermateihin eikä paluuta Barlowiin ole...

No, nyt tuli Ranskanmaalta postia että dispersiokiila on matkalla, joten pian pääsee vertailemaan kapeakaistaa vs. kapeakaista + laajakaistaluminassi dispersiokorjauksella.

Pölypallerot pitää vielä putsata kennolta pois. Oletteko käyttäneet ihan vaan ilmapumppua (blowerilla olen DMK:ta putsaillut) vai lenspeniä (siitäkin näyttäisi olevan erikseen kennoversiot) vai jotain muuta? Tuossahan oli jo linkitettynä hiukan teknisempiäkin värkkejä. Mietin jo pitäisikö T2-välirenkaaseen porata reiät ja virittää toiselle puolelle puhallussuutin kennoa kohden ja toiselle puolelle imusuutin jotta voisi vermeet koottunakin putsailla.

Tässä yksi (huono) yksittäisraakaruutu videosta, jossa pölypalleroa...

Mullahan on 2.5X PowerMate.
Ja eikös sitä suurennosta saanut säädettyä (kuten Hannu taisi jossain selvittää) kun lisää kennon etäisyyttä barlowiin ?

Lainaus käyttäjältä: einari - 03.03.2013, 13:52:36
Mullahan on 2.5X PowerMate.
Ja eikös sitä suurennosta saanut säädettyä (kuten Hannu taisi jossain selvittää) kun lisää kennon etäisyyttä barlowiin ?

Ai niin, olihan se 2,5X myös... Ja tosiaan näillä Powermateilla voi kerrointa noin muutellakin, normibarlowilla moinen johtaisi palloaberraatioon ja kuviin tulee haloa (koettu on). Tosin juurikin tuo 2,5x näyttää toimivan päinvastoin, eli kerroin pienenee etäisyyttä kasvattaessa, tosin loivasti. Täällä nuo eri Powermatejen kertoimet: http://www.televue.com/engine/TV3b_page.asp?id=53&Tab=_app (http://www.televue.com/engine/TV3b_page.asp?id=53&Tab=_app)

Jos tuon 2x:n tai 2,5x:n kerroinkäppyrä olisi samansuuntainen kuin tuon minulla olevan 5x:n, niin siinä olisi sopiva peli. No täytyy hiukan pohtia ja vaikka mallailla toimintaa Meaden 3X barlowilla, jollainen laatikosta löytyy. Sillä vaan ei parane kuvailla tosissaan, sen verran karmea kuvanlaatu siinä on...

Tänään tein taas hiukan autotallitestejä. Nyt kun SW400P:ssä on päivitetty firmware-versio, joka on yhteinen EQ-synscanien kanssa, päätin kokeilla josko saisin jalustan tottelemaan Firecapturen autoguide - komentoja.

USB-serial - adapter ei toiminut win8:lla, mutta vanhalla xp-läppärillä toimi ja sain yhteyden jalustaan käsikapulan kautta. Hyvin toimi normaaliliikkeet ASCOMin kautta. Sitten ASI 120MM kiinni läppäriin ja Firecapture päälle ja sieltä valiten ASCOM-jalusta autoguiden optioista. Celestron Nexstar i ja AltAZ. Muuten huoli, mutta pyysi asettamaan guiding raten käsin kun ei saanut automaattisesti selvitettyä.

Jalusta hurautti seurannan päälle. Nyt livekuvaan ilmestyi vihreät suuntanuolet joita hiirellä kliksuttelemalla k.o. nuoli muuttui punaiseksi ja jalusta liikahteli. Aikani autoalign/autoguide - asetuksia firecapturessa räplättyäni sain sen lukittumaan kuvassa ajoittain johonkin ja kameran kääntely aiheutti nuolten punastumista ja ilmeisesti jalusta sai lyhyitä korjauskomentoja. Lukitus oli kuitenkin huono ja vaikea sanoa mitä jalusta oikeasti teki.

Kokeilin sitten vielä vaihtaa jalustaksi EqN - jalustatyypin AltAzin sijaan. Nyt Firecapture pystyi päättelemään automaattisesti myös guiding raten ja jälleen komennot tuntuivat toimivan kun vain sai jonkinmoisen lukituksen kattolamppuun aikaiseksi. XP-läppäri vaan valitti koko ajan suurta kuormitusta ja nyki, joten täytyy hakea uuteen kuvausläppäriin uusi usb-serial - adapteri, jotta pääsee sillä kokeilemaan sitten tositoimissa. Aika hienoa jos oikeasti saan tuon toimimaan, helpottaisi kuvausta kummasti. Nyt jos oikeasti alan autoguidaamaankin, ei taideta enää olla kovin kaukana sumukuvista... Olympos Monsin aamusumujen

Hei,

olen nyt muutamana iltana päässyt käyttämään ASI120MC eli sitä väriversiota (jupiter + kuu) 200/1200 dobsonillani.

Missäs tilanteissa sitä mukana tullutta filtteriä kannattaa käyttää? Toistaiseksi olen kuvannut suoraan kennolta ilman barloweja.

//pete

Jos mukana tullut filtteri on IR block et tarvitse sitä mihinkään niin kauan kun on vaan putken peilit välissä eikä linssejä / laseja. jos lyöt kameran barlowin perään niin silloin kannattaa käyttää, tai jos käytät linssi tai katadioptrisessa putkessa.

Onko näissä planeettakameroissa muuten livetoimintoa olemassa?
et pystyy ihan reali ajassa seuraamaan kohdetta. esim Planeettaa tähteä sumua tai Galaksia?

Lainaus käyttäjältä: kurppa - 25.03.2013, 00:01:07
Onko näissä planeettakameroissa muuten livetoimintoa olemassa?
et pystyy ihan reali ajassa seuraamaan kohdetta. esim Planeettaa tähteä sumua tai Galaksia?

Joo, planeettoja ja tähtiä pystyy kyllä seuraamaan reaaliajassa, mutta sumut ja galaksit ovat pääsääntöisesti liian himmeitä tuolla tavalla seurattavaksi - toki valotusaikaa pidentämällä niitäkin alkaa näkymään, mutta en kutsuisi sillä tavalla tarkastelua enää "reaaliaikaiseksi"  :cheesy:

Ajattelin vaan et tommosen planeetta kameran voisi vaikka etsinputken jatkoksi pistää jos vaan olisi semmoinen etsinputki johon sen pystyis laittamaan. ei tarvitsis sitten rampata läppärin ja putken väliä koko aikaa  :grin:

Yksi ohjelma riittää tekemään etsinputken tarpeettomaksi: AstroTortilla :grin:

Sekö tässä nyt pitää viellä seuraavaksi Hommata?  :huh:

Huomasin tänään, kun täytin ostoskoriani TS:llä ensi kauden kaukoputkitarvikkeista, että tuo ASI120MM oli saanut "isoveljestään" kilpailijan: ASI130MM
Ainakin näin mitään mistään tietämättömälle tuo uudempi versio lyö pikkuveljensä kaikilla alueilla spekseissä.
Ja hintakin oli pari kymppiä halvempi kuin ASI120MM:ssä (279e)!

Itse ostin jo ensikaudelle väriversion tuosta pienikennoisemmasta eli ASI120MC mutta ajattelin että pitäiskö tuo toinen ostaa aurinkokuvausta varten?
Minulla kyllä on DMK21_618 mutta kun en saa millään sitä toimimaan PST:n kanssa ilman 2x Barlowia ja kuva tulee liian lähelle silloin niin ajattelin, että josko tuolla saisi ns. kaukokuvan auringosta?

Sivulta poimittua tietoa:
- 1.3 Mega Pixels
- CMOS Sensor 6,66mm x 5,3mm
- 1280 x 1024 pixels
- Pixel size 5.2µm

Ja kuvausnopeudet:
1280x1024@30fps
1280x600@50fps
1280x400@70fps
800x600@70fps
800x400@100fps
640x480@100fps
600x400@130fps
400x400@170fps
480x320@190fps
320x240@320fps

bin:
2x2bin 640x512@30fps
4x4bin 320x256@30fps

Linkki TS:n sivulle, jossa kamera tarkemmin esitelty:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p6077_ZW-Optical-ASI-130mm-SW-Astro-Kamera---1-3Mega-Pixel---5-2-m.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p6077_ZW-Optical-ASI-130mm-SW-Astro-Kamera---1-3Mega-Pixel---5-2-m.html)

Lainaus käyttäjältä: niklas1234 - 09.04.2013, 21:01:13
Huomasin tänään, kun täytin ostoskoriani TS:llä ensi kauden kaukoputkitarvikkeista, että tuo ASI120MM oli saanut "isoveljestään" kilpailijan: ASI130MM
Ainakin näin mitään mistään tietämättömälle tuo uudempi versio lyö pikkuveljensä kaikilla alueilla spekseissä.

snip

- Pixel size 5.2µm

Tuossa ASI120:ssä pikselikoko (3.75 µm) on pienempi, joten erotuskyky on parempi. Tietty sillä oletukselle ettei optiikan rajat tule vastaan. Pienissä kohteissa, kuten planeetat, tuo taitaa tuoda voiton "pikkuveljelle" :-)

t: toinen mitään mistään tietämätön :-D

Ehkä tuo aurinkokuvaukseen voi sopia.
Eroja: 120mm on herkempi, myös bittisyysero infon mukaan 12bit/8bit.
Ja tuleepa 120mm:n mukaan myös se laajakulmalasi.

Tuota bittisyys-eroa en huomannutkaan enkä kyllä itseasiassa edes tiedä, mitä se vaikuttaa ja kuinka paljon?

Mutta sen verran se sai aivosoluja päässäni liikkumaan, että tajusin, että voinhan laittaa sen jo ostamani 120MC:n kiinni PST-putkeen ja testata, että jos se sillä tarkentuu ilman barlowia niin voin tilata vastaavan mustavalkoisena, koska muuta käyttöä minulla tuskin tuolle olisi kuin juuri nämä laajemmat aurinko-jutskat.
Ja ainakin "Field of view" -calculatorilla laskettuna aurinko näkyisi melkein kokonaan tuolla 120MM:llä ja 130MM:llä jo oikein hyvin.

No ei se bittisyys planeettakuvauksessa niin paljon merkitse.
Ongelma tosiaan on pst:n kanssa se että kameraa ei saa tarpeeksi lähelle polttopistettä että saa tarkennettua.
Ongelmaa voi taklata joko barlowilla (sen voi muuten kiertää suoraan kameraan) tai sitten reduuserilla.

Nostellaanpas vähän vanhaa topiccia.

Onkos Arille tai kumppaneille tullut lisää tietoa tämän kameran tiimoilta? Tuli itse hommattua tuo 120MC ja ei yhtään haittaa, jos joku kameraa paljon räplännyt osaa kertoa onko tuo ROI:n seuraaminen saatu toteutumaan Firecapturessa kunnolla jne. Samoin, jos on valaa uskoa aloittelijaan, niin mitä asetuksia tuolle kameralle kannattaisi suunnilleen tarjoilla, jos kohteena on Kuu taikka Jupiter/Mars-osasto? Tosin monella täällä taitaa olla käytössä tuo MM-versio.

Saiko Ari Dobsonin guidautumaan? Onko tästä ollut iloa ihan kuvauksessa saakka vai jäikö asia vaan kokeiluasteelle ja nice to know -osastoon. 

Eipä saatu Dobsonia guidaamaan Firecapturella. Uusimmilla ascom-ajureilla jalustalle saa kyllä guidauskäskyt perille, mutta mokoma pysäyttää moottorin sekunniksi aina pulssikomennon saadessaan eikä guidaus siksi onnistu. Minulla on kyllä koneella DSSR, jonka motor guiding - ominaisuudella pitäisi voida guidata Dobsoniakin firecapture liveviewistä, mutta en ole vielä kokeillut. Ilmeisesti tuo ei anna pulssikäskyjä vaan muuttelee jalustan moottorinopeutta n.s. lennossa.

Myöskään ROI-ikkunan liikuttelu videoinnin aikana ei enää nykyisillä firecapturen versioilla onnistu, eikä Firecapturen mukaan k.o. ominaisuutta ole mahdollista toteuttaa saatika sen automatisointia. Kuulemma minulla se toimi tuurilla vanhassa versiossa.

Niinpä olen toistaiseksi panostanut Dobsonin tarkkaan vaaka-asemointiin ja alignmenttiin ja korjailen sitten käsikapulalla. Ihan kivasti sujuu siten. Ja jos vaikka tuuli heiluttelee tms. niin käytän sitten hiukan isompaa ROIta. Mutta aikeissa olen DSSR-guidausta kokeilla keväämmällä jos kelejä tulee.

Itse säädän gainin sinne 70% vaiheille (max. 80% yleensä) ja sitten valotusajalla haen histogrammin 80..90% täyteen (firecapturen histogrammi näyttää myös prosenttilukeman). Gammaan ei kosketa, mv-versiossa se on 50. Jos valotusajaksi tulee yli 25...30 ms, on riskinä seeingin blurraaminen, silloin rohkeasti gainia ylös. Joku muu osaa paremmin sanoa mihin päin väriversioissa säädöt yleensä menevät jos ovat erilaiset. Itse valotusaika sitten riippuu kalustosta, polttovälistä ja kohteesta, mutta gainin ja histogrammin avulla ne saa haettua tontilleen.

Tulipahan tuota kokeiltua vihdoinkin joku aika sitten, kiitoksia vain vinkeistä. Vaikuttaa ihan pätevältä kameralta tämä väriversiokin. Keli oli vaan testi-iltana niin kovin surkea, että ei kyllä Kuuta kuvatessa paljon tarvinnut tuon putken kanssa Powermatea tarjoilla. Semmosta kiehumista oli, ettei tarkennuksesta tullut yhtään mitään.

Mutta huomasinpa sellaisen asian, että kameran sisällä tuon suojaikkunan takana on jotain shaibaa eikä taida saada kovinkaan helpolla putsattua moista pois. Sama ilmiö näkyy niin videon yksittäiskuvissa kuin esim. tässä alla olevassa kuvassa, jonka nappasin sisätiloissa ilman mitään optiikkaa kameran nokassa. Vähän kyllä asia kismittää ja näyttää siltä, ettei tuota saa oikein puhdistettua millään ikkunan ollessa paikallaan.



Samalla katselin vähän ihmeissäni tuota kameran mukana toimitettua laajakulmalinssiä. Joko kamerassa on koko kenno vinossa tai sitten tuo laajakulmalinssi on vinossa kennoon nähden. Alla olevat kuvat selventävät tätä. Jos jollain on vastaava kamera, niin voisiko varmistaa, että onko tässä kyse nyt yksilöstä vai onko tämä taas 'ominaisuus'. Viimeisessä kuvassa kamera on fyysisesti suunnattu karttapalloon ja kuten näkyy, kuva-ala on keskittynyt johonkin ihan muualle.





Tarvitseeko tästä nyt olla huolissaan ja ottaa yhteyttä TS:ään vai onko vastaava normaalia näissä kameroissa? Tuo laajakulmalinssin käyttäytyminen nyt ainakin on ihan älytöntä eikä kuva-ala saisi olla noin paljon offsetissä.

...olethan huomannut, että ikkunassa näkyvää kamerakuvaa voi vierittää sivulle ja alas? Sinulla näkyy olevan sen verran pieni näyttö, että kameran kuvasta näkyy tällä hetkellä vain ylänurkka.

Ja seuraavaksi ohjelmassa parvekkeelta syöksyminen... Voi kele. Hyvä huomio. Yksi ongelma vähemmän  :rotfl:
Mutta nuo pölyt kyllä pukkaa kuvamateriaalissa läpi, kiva ois vähän saada putsattua. Ikkunan ulkopuolella ne nimittäin ei kyllä taida olla, kun sitä koetin jo puhdistella normaaleilla kameranputsausmetodeilla. Tietty tässäkin olen varmaan väärässä, track record ei nyt näytä hyvältä. 

Ja piste tälle nyt. Pölyt sai pois, kun availi koko värkin. Osa pölystä oli kennolla, osa tuossa 'ikkunan' sisäpinnalla. Vähän on taidettu autotallimeiningillä kasata näitä, kun tehtaalta tullessaan on tommosta kökköä ja paikat täynnä, mutta hinta selittänee laaduntarkkailun metodeja.

Lisäksi mukana tullut kalansilmälinssi on sitten omiaan aiheuttamaan kalustovaurioita. Manuaalissa kyllä kehotetaan olemaan tarkkana fokusta säätäessä, mutta niinhän siinä kävi, että tuli vahingossa ruuvattua liian 'pohjaan' ja siinä vaiheessa kun tuntee, että fokussäätö jäykistyy, on jo liian myöhäistä: kennoa suojaavaan ikkunaan jäi jäljet, joita ei saa pois, kun ovat mekaanista sorttia. Ihan vaan tiedoksi muille, että hiton varovaisena sen kalansilmän kanssa. Onneksi ei ainakaan tunnu haittaavan (toistaiseksi). Nähtäväksi jää miten esim. Kuun kanssa.

Cloudy Nights -säikeessä  raportoidaan (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/6537716/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1) testikäytössä olevasta ASI120MM-S -kamerasta, joka on tarkoitettu USB-3 -tasoiseen tietoliikenteeseen.

Australiassa ovat napanneet Mars-planeetasta kuvia tuolla kameralla nopeudella 395 fps  :cool:

Pohdin jo ASIn päivittämistä s-malliin, kun törmäsin seuraavaan:
ZWO:lla on ilmeisesti kehitteillä uusi kamera, ASI 174, jossa on IMX174 sensori.

Speksi olisi:
ASI174 features:
SONY's first global shutter CMOS
Size:1/1.2" 5.86um*5.86um
USB3.0 1936*1216@128fps 12bitADC
Peak QE:76%

Jotain tarinaa samasta sensorista, tosin eri kameran osalta, löytyy tuolta: http://www.rkblog.rk.edu.pl/w/p/taking-quick-look-sony-imx174-cmos-sensor/ (http://www.rkblog.rk.edu.pl/w/p/taking-quick-look-sony-imx174-cmos-sensor/)

Alkaa jo vesi tulla kielelle, kun ajattelee tuota etenkin kuumosaiikkien kuvaamiseen...

Päätin ryhtyä beta-testaajaksi ja vajaa pari viikkoa sitten saapui tämä uusi ASI174MM - kamera. Siitä rapsahti sitten pilvisakkoa viikkotolkulla  :cry: :cry:



Sen verran sisätiloissa testailin, että usb3:lla dataa tulee hurjaa tahtia. Täydellä resolla (1936x1216) firecapturella tarjosi jopa 183 fps, kunnes cache tuli täyteen ja kovon kirjoitusnopeus alkoi rajoittaa tahtia. Siltikin pääsi pitkällä kaappauksella keskimäärin 45 fps nopeuksiin!

Torsten Edelmann on kertonut työskentelevänsä 64 bittisen Firecapturen parissa, jolloin cacheen pystyisi käyttämään enemmän RAMmia, eikä kovon kirjoitusnopeus enää rajoittaisi niin paljon.

Ari, millainen kovalevy järjestelmässäsi on? Kuitenkin moderni SSD, oletan?

On kyllä aika kovaa FPS:ssää tuolla resoluutiolla. Vieläkun pilvisakosta selvitään :)

Ei ole SSD kovo, vaan perinteinen 500Gb malli. Siksi kirjoitusnopeus rajoittaa fps:aa. Ei oikein huvita lähteä kovoa vaihtamaan, kun tätä myllyä on jo pari vuotta pakkasissa rääkätty, mennee koko kone vaihtoon taas jossain vaiheessa kumminkin. Saisihan noita ulkoisia, mutten oikein keksi miten niistä saisi hyötyä tähän tarkoitukseen?

Onnea uuden kamerahankintasi johdosta.
Toivottavasti pilvisakot tulee pian lunastetuiksi ja pääsemme jälleen ihastelemaan upeita kuviasi kenties vieläkin upeampina uuden kameran ansiosta.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 01.03.2015, 22:27:39
Ei ole SSD kovo, vaan perinteinen 500Gb malli. Siksi kirjoitusnopeus rajoittaa fps:aa. Ei oikein huvita lähteä kovoa vaihtamaan, kun tätä myllyä on jo pari vuotta pakkasissa rääkätty, mennee koko kone vaihtoon taas jossain vaiheessa kumminkin. Saisihan noita ulkoisia, mutten oikein keksi miten niistä saisi hyötyä tähän tarkoitukseen?

Jos nykyisessä koneessa on eSata liitin ulkoiselle kovalevylle, niin voisi olla järkeä tasaisen suuren FPS:n saamiseksi ulkoinen SSD. Jos kone on pian vaihtumassa, niin ehkä se ei ole lopulta järkevää.

Omat kokemukset muuten on sellaiset, että vanhemmat läppärit "piristyy" eniten juuri SSD levyn vaihdosta koneeseen. SSD vanhan 2.5" mekaanisen levyn tilalle tuntui omassa läppärissä siltä, että koko kone olisi vaihtunut uuteen. Ero on huikea. Toki siinä on kaiken softan uudelleenasentamisen ja tuunaamisen vaiva.

Toivotaan onnea ja menestystä uuden kameran kokeiluissa  :azn: Edellämainitut eSATA portit kannattaa varmistaa konekohtaisesti, jos niitä on koneessa käytettävissä. Ainakin omassa vanhemmassa työläppärissä (Intel core i5) eSATA portin nopeus oli rajoitettu 3Gb/s tasoon. Ei siis saa 6Gb/s nopeutta. Jos kone tarvitsee kokonaan päivittää, niin se on oman harkinnan varassa...

Onko manuaaleissa sanottu, millainen datavirta tuosta kamerasta tulee? Voisi arvioida, että melko suuri... Jotain arviota voisi saada tallennetun videotiedoston koosta tietylle ajalle.

Tavalliset SATA III SSD levyt, niillä kirjoitusnopeudet on luokkaa 400...500MB/s (parhaimmillaan). Joissakin uusimmissa koneissa (laptop ja pöytä PC) on myös ns PCI-e M.2 liitäntäisiä kovalevyjä, joilla kirjoitusnopeudet voi olla jopa tuplasti edellä mainitun. Hintaluokka näissä korkeampi...

Kokeilin muutaman lyhyen ajon ja näytti puskevan gigan avin hiukan alle neljään sekuntiin. Jonnekin luokkaan 260-280 megatavua/s siis. Tuolla huristelisi siis 500 gigan SSD:n täyteen alle tunnissa vaikka välillä fokusoisi ja vaihtaisi kohtaa Kuun pinnalla. Eli käytännössä pitäisi olla useampi ulkoinen SSD, jotta saisi kaiken tyrkyllä olevan datan talteen...

No, siihen pitäisi olla Thunderbolt-liitäntä tai tuo eSATA USB3:n kaveriksi, jotta onnistuisi. Eipä ole tässä läppärissä kumpaakaan.

No, tuo ongelma tulee vain Kuun kanssa. Ja kun joka tapauksessa uudelleenfokusoin joka videon välissä, ehtii cache kirjoittelemaan sillä välin => saanen irti keskimäärin 60...70fps, jolla saa kyllä kovon täyteen silläkin... Ja kun nykykeleillä saa 10 fpy (frames per year)

Siis jos tolla olisi jossain Suomessa edustaja/jälleenmyyjä niin saattaisin ehkä tilata mutta ku joutuu ulkomailta tilaan niin en oikein tiiä.
mutta oikeesti löytyisi mielenkiintoa hankkia vaikkapa ekaksi tähti/planeetta kameraksi :)

Kun pilvisyys jatkuu ja jatkuu, tutkin hieman vielä tätä SSD-asiaa ja päädyin tilaamaan "HDDCaddyn", jonka avulla saan asennettua DVD-aseman tilalle toisen kovalevyn. Silloin saan siihen esim. 250Gt:n tai 500Gt:n SSD:n ja sen kaveriksi jää alkuperäinen 500Gt. Tuolla pääsee jo pitkälle. Ja mikä parasta, ei ole välitöntä pakkoa asennella käyttistä yms. heti uudelleen, kun vanha kovokin jää paikalleen. Katsotaan onnistuuko.

Ari, laitoitko levyt ns RAID konfiguraatioon, vai ilman RAIDia? Tavallisia HDD levyjä kun kaksi laittaa RAID0 "pakkaan", niin melko tarkkaan saa ilmoittamasi nopeuden - eli vajaat 300MB/s. Kolmella levyllä RAID0 konfis, siihen jäisi jo kirjoituksessa nopeusvaraa. Se on melko lähellä SSD nopeutta, esim luokkaa 3*150MB/s.

Esimerkiksi RAID0 määritelmässä kirjoitusnopeus kasvaa -> N*levyjen määrä. Perinteiset kiintolevyt (6Gb/s SATA III) on kohtuullisen edullisia vielä. Isoimpien koko on 3...6TB välillä. Toisaalta RAID0 ei takaa tiedon varmempaa säilymistä levyillä.

Aa, kiitos tiedosta. Mielenkiintoinen mahdollisuus, kun hiukan googletin tuota RAIDia. En ole vielä hommannut toista kovoa, juuri vasta tilasin tuon HDDCaddyn. Varmaankin tässä vaiheessa vain hommaan esim. 250 Gt:n SSD:n ja laitan ilman RAIDia.

Jos hommaan toisen 500Gt:n perinteisen kovon ja kytken RAID0:aan, häviääkö ensimmäisen kovon sisältö vai mitä tapahtuu? Ilmeisesti kokonaistilavuus kumminkin on kovojen lukumäärä kertaa pienemmän aseman koko, eli yli 500Gt ei hyödytä ellen vaihda molempia kovoja? Eli jos laittaisi pari uutta perinteistä 2Tt kovoa RAID0:aan, saisin 4Tt kovotilaa suunnilleen maksiminopeudella? Sitten olisi yhden hyvän seeingin session jälkeen vuodeksi prosessoitavaa :evil:

Mainitsin RAID tekniikan, koska se on yksi keino lisätä kirjoitusnopeutta. SSD levyllä on yksistään kirjoitus/luku nopeus korkea, mutta isomman kapasiteetin asemilla hinta nousee tosi korkealle.

Jos RAIDia aikoo käyttää, kannattaa koneesta tarkistaa emolevyltä/ohjainkortilta speksit. Sen on tuettava ko RAID tekniikkaa, jos aikoo ominaisuutta käyttää. Vapaita SATA liitäntöjä on myös oltava tarpeeksi.

Jos on jo yksi levy melkein täynnä ja siihen yrittäisi toisen tyhjän pariksi RAID0 asetuksella tehdä, voi olla ettei välttämättä (?) kokoonpano onnistu. Kun RAID "pakka" perustetaan, pitää olla myös tieto, miten datat jaetaan useamman levyn kesken. Jos irrottaisi esim toimivasta RAID0 pakasta yhden levyn, tietääkseni sieltä ei enää saa dataa ehjänä ulos (koska osa datasta muilla levyillä). Suosittelisin myös tallettamaan ison määrän raakadataa muuanne kuin sille levylle, millä käyttöjärjestelmä on...

ok. Taidan tosiaan laittaa 250Gt:n tai vaikka 500Gt:n SSD:n tuohon vanhan rinnalle ilman RAIDia. Aika juhlaa olisi jos melkein Teratavunkin saisi talteen hyvän seeingin materiaalia yhdessä yössä.

SSD-levyn käyttö nopeuttaa konettasi selvästi verrattuna kiintolevyihin ts. sinulla ei ole enää tarvetta mihinkään RAID-virityksiin tavallisilla kiintolevyillä. Kannattaa googlailla niiden SSD-levyjen nopeustestejä sillä nörttisivut kautta maailman testaavat niitä laajalti ja SSD-levyissäkin on hinta/laatu/nopeuseroja (=ei kannata tarttua ensimmäiseen SSD-levymalliin, mikä verkkokaupan hyllyllä osuu silmiisi) :wink:
Täällä mm. vuodelta 2011 oleva pöytäkone boottaa edelleen Windows 7:n työpöydälle 24 sekuntiin, kun koneesta löytyy iäkäs Samsung 830 (http://www.anandtech.com/show/4863/the-samsung-ssd-830-review) 128 GB SSD-levy, 16GB RAM muistia ja nykymittapuun mukaan keskitehoinen Core i7-3820 (http://www.cpubenchmark.net/cpu.php?cpu=Intel+Core+i7-3820+%40+3.60GHz) prossu.  :grin:

Ihan mukava tuo kalansilmä linssi, mikä tulee tämän mukana. Väriversiolla kuvattu.

Noniin, asensin kuvausläppäriin adapterin avulla DVD-aseman tilalle toisen kovalevyn, 500Gt:n Samsungin SSD:n. Siirsin käyttiksen ja tärkeimmät sovelluksetkin sille ja vanha läppäri on kuin olisi saanut uuden elämän! Kokeilin ASI174MM:lla ja nyt kirjoitusnopeus riittää iloisesti. Minuutissa syntyy 16 gigan AVI :rolleyes:

ASI120MC kameralla ja sw 9x50 etsimellä luontokuvausta. Ei malta oottaa, että uuteen apoputkeen saa laitettua tämän kameran..  :grin:

https://youtu.be/fALTVyKo1IM (https://youtu.be/fALTVyKo1IM)

Moi

Planeetta/kuu kuvaukseen etsin kameraa. Budjetti pieni 300-400€.

Kalustona C8EHD, 07,reducer ja nyt canon60Da. Alla Heq5 kiinteällä tolpalla parvekkeella. RegiStax ja PixInsight.

Mikä tärkeää kameraa valitessa? Olen ymmärtänyt, että ainakin suuri framerate.

ASI120 näyttää olevan muutaman huippukuvan kamerana täällä julkaistuissa otoksissa. Onko tuolla mahdollista saada parempaa kuvaa verrattuna Canoniin. Tuota siis olen katsellut:

http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p5919_ASI120MC-COLOR-USB2-0-camera-with-objective-image-Planets--Sky--Weather---Autoguid.html

Värikameran edut/haitat planeetta kuvauksessa? Minulla ei ole filtteripyörää saati värifilttereitä.

Timo
Sopiiko C8 kanssa yhteen?

Kyllähän ASI:n kamerat tällä hetkellä on hinta/laatu-suhteeltaan aika lyömättömiä.
Toinen vaihtoehto on katsella Imaging Source:n kameroita.
Itsellä on tällä hetkellä sekä mv- että värikamerat ASI:lta.
Värikameralla saa helpommalla nättejä värikuvia mutta herkkyydessä ja resoluutiossa pitää antaa pientä tasoitusta.
Mv-kameralla tosiaan saa huippu frameratet ja paljon ruutuja valittavaksi ja IR pass-filtterillä monesti saa parasta mahdollista laatua mitä keli antaa myöten.
Ja C8 on itsellä ja sopii siis hyvin. Joku laadukas barlowi toki kannattaa olla.

Jep, mulla on toi Tele Vue 5x Powermate. Sopiiko se planeetta- ja kuukuvauksiin?

Eikös MV kameralla joudu sitten ottamaan eri otokoset eri värikanavoille, kuten ds-kuvauksessa?


Korvaako frameraten pidempi otos, eli enemmän yksittäisiä kuvia sitä kautta prosessoitavaksi?

1. Voi olla että 5x on hieman liikaa jo - ts suomen kelit ei monesti suosi että moisia polttovälejä voisi käyttää.
2. Kyllä.
3. Kyllä voi pidemmällä videolla haalia enemmän ruutuja mutta esimerkiksi Jupiterilla planeetan pyöriminen rajoittaa - itse olen omissa kuvailussa rajoittanut pituudet noin kahteen minuuttiin tämän takia.

Auttaakohan asiaan 0,7 reduceri jo käytän 5x power matea?

oftopikkiin menee, mutta saisiko Registax asetuksista neuvoa:

Kuinka montaa framea pitäisi olla pinossa, niitä hyväksyttyjä ja laadukkaita, jotta lopulinen kuva voisi olla hyvä?

Onko registaxiin suomenkielistä ohjetta, kyllä engalntia osaan, kun tuossa on vielä niin monta uutta termiäkin opeteltavaksi.

Nyt menee jo ihan oftopikkiin, mutta suomi-tähtikuvaus-suomi sanakirja olis hyvä myös Pixinsightia opetellessa :)

Täytyypä ettiä registax -ketju foorumilta :)

Käytin ASI kameraa nyt vähän väärin, mutta piti testata kun tilasin TS:ltä adapterin, että saa Canonin objektiivit liitettyä CCD kameraan. Ihan kivoja lähikuvia pystyy ottamaan. Odottelen vielä selkeitä öitä niin saisi kokeilla tähtiin. (värit tietysti olisi poikaa).

iha hieno kuva Ellulla. :)

Kiitos  :smiley: Vähän sivuaa aiheesta, mutta joo ihan hyvä kamera tuohonkin hommaan.

Aloitan siis planeettakuvauksen mv kameralla. Monella näyttää olen ASI120. Onko ASI174 parempi esim. jupiterille tai kuulle ? korkeampi framerate ainakin. Pystyisin venyttämään budjettia, mutta onko sen arvoista? Putkena siis c8ehd.

Kaikki kommentit ja huomiot tervetulleita :)

Rippuu varmaankin siitä millä valotusajalla pystyt kuvaamaan ennen kuin frameista tulee liian himmeitä. joku 100+ FPS voi olla enemmän isojen jöötien heiniä, varsinkin jos käyttää IR filtteriä yms.

Minulla on putkena Celestron 800EdgeHD ja heq5 kiinteällä tolpalla. Keräisikö tuo valoa tarpeeksi isommile framerateille?

Kyllä se kirkkaimmilla kohteilla (Venus/Jupiter) kerää, mutta himmeämmillä ja varsinkin jos käyttää jotain IR pass tai UV pass-filsua niin fotoneita kertyy niin vähän että pitää käyttää korkeintaan muutamien kymmenien ruutu/sekunti-arvoja.

ZWO lykkää uusia kameroita markkinoille tiheämmin kuin Suomessa on hyviä kuvauskelejä  :shocked:

Nyt tuli kerralla kolme mallia: ASI224MC, ASI178MC ja ASI185MC. Kaikista kennoista on olemassa vain väriversiot, mutta ne ovat osoittautuneet niin herkiksi ja vähäkohinaisiksi, että ASI224MC peittoaa planeettakuvauksessa tällä hetkellä kaikki olemassaolevat MV-kameratkin... Lukukohina on vain neljäsosa ASI174MM:n lukukohinasta ja IR-herkkyys hyvä.

ASI224MC on kennokooltaan ja resoluutioltaan lähellä ASI120:ta, kun taas 185MC on 2,3MP ja ASI178MC peräti 6,4MP.

Laitoin tuollaisen ASI224MC:n tilaukseen ASI174MM:n kaveriksi. Katsotaan mitä sillä saa syksyllä irti Uranuksesta ja Neptunuksesta suhteessa monokameraan. Enpä olekaan värikameralla kuvannut sitten ihan alun MEADE LPI:n, saapa nähdä tuleeko siitä mitään  :tongue:

ASI224MC (http://astronomy-imaging-camera.com/products/usb-3-0/asi224mc/)
ASI178MC (http://astronomy-imaging-camera.com/products/usb-3-0/asi178mc-color/)
ASI185MC (http://astronomy-imaging-camera.com/products/usb-3-0/asi185mc-color/)

Hetken pohdin myös tuota 178:ia kuukuvaukseen, mutta pieni pikselikoko (2,4um) ajaa aukkosuhteen liian pieneksi dispersiokorjaimelle, lisäksi tarvitsisi lisätä komakorjain ja värikamera muutenkin epäilyttää Kuulle. Jään siis odottelemaan vastaavaa isoa mono-kameraa isommilla pikseleillä, joka epäilemättä jossain vaiheessa ilmestynee, esim. IMX250 - kennoon perustuva.

Minä puolestaan laitoin 185MC kameran tilaukseen. Värikamera liittyy siis joukkoon. Tuon mallin kennon pitäisi olla erityisen herkkä lähi-infrapunassa.
Nyt on sitten syksyn ja talven surkeat kelit varmistettu Arin ja minun toimesta.

Mielenkiinnolla odotetaan, mitä saatte aikaan noilla kameroilla. :cool: Mitenköhän nuo muuten toimii ds-kuvauksessa? 120mc ei oikeen sovellu siihen. Taino pinoamalla jotenkuten. Ja lyhyillä valotusajoilla.

Mielenkiinnolla odotellaan täälläkin.  :smiley:

Harmittaa tämmöset uudistukset, kun justiin on ostanut sen vanhemman version... No ehkä odotan sitten siihen seuraavaan uudistukseen  :azn:

Kiitos vinkistä; äidyinpä itsekin tekemään tilauksen heinäkuun ennakkoalesta.

Aikani ihmeteltyäni mitä ero noissa kolmessa mallissa on ja Cloudy Nightsin keskusteluja katsottuani päädyin ASI224MC:n kannalle (herkyys, kohinattomuus), vaikka siinä epäilyttää kovin pieni kenno. Kokemusta planeettakameroista minulla ei ole, mutta tuntuvat beta-testaajat saaneen hämmentävän komeita kuvia sekä planeetoista että syvän taivaan kohteista.

Hamottelin optimikonfigoraatiota näin: Käyttämäni C11:n 0,42'' erotuskyky vastaa 2800mm polttotasolla 5,7mikronia. Kameran pikselin koko on 3,75mikronia. Ymmärtääkseni suositus on (?), että pari pikseliä pitäisi mahtua erotuskyvyn sisään eli aika lähellä ollaan tätä normia ilman mitään polttovälin pidennystä. Vaikuttaako asiaan jotenkin se, että kyseessä on värikenno, jolloin väripiste muodostuu itse asiassa neljästä pikselistä. Sillon pitäisi pidentää polttoväliä 2x.

Sivulla suositellaan myös ZWO IR Cut ja IR 850 Pass filtterin hankintaa. Kunnon ohjeita niiden käytöstä ei kuitenkaan oikein löytynyt. Onko niin, että IR Cut on normaalisti kuvauksessa päällä, ellei vasiten halua otta IR kuvaa? Kuvasta tulee muuten suttuinen. Onko näin myös peiliputkella? IR kuvaa varten taas pistetään keulille IR Pass suodin, jolloin yleensä saa enempi yksityiskohtia näkyviin, kun IR ei ole niin herkkä huonolle seeingille. IR kuva on yksivärinen ja voi olla kiinnostava sellaisenaan. Käytetäänkö IR kuvia myös värikuvan päällä yksityiskohtien lisäämiseen Photoshopilla liittäen vai miten? Onko tuo 850nm leikkausraja toimiva tähtikuvauksessa; ZWO:n sivulla IR kuvauksen esimerkkinä olivat käden verisuonet...

Tuli tässä mieleen... Onnistuisiko jonkin focal reducerin käyttö ASI120MM-S + 400/1800 newtonin kanssa?

Minulla on käytössäni itse kasattu 400/2000 newton, jonka polttovälin olen saanut lyhennettyä reducerin avulla n. 1240 mm mittaiseksi kuvauskäyttöä ajatellen. Tämä kuitenkin edellytti polttotason nostamista etäämmäksi putken kyljestä, eli jouduin nostamaan pääpeiliä hieman ylemmäs. Toinen tapa olisi ollut siirtää apupeiliä alemmas ja tehdä fokusointilaitteelle uusi reikä  ja asennus putken kylkeen. Kaupallisiin putkiin moni ei mielellään tekisi näin mittavia muutoksia.  Polttotason nostamisella on myös sellainen huono vaikutus, että hyvälaatuisen kuvakentän läpimitta pienenee, mikä ei hirveästi haittaa jos käyttää suhteelisen pienikennoista CCD -kameraa.  Focusoinnista tosin tulee myös entistä haastavampaa.
En muista, minkä merkkinen n. 10 vuotta sitten tilaamani reducer oli, mutta kyseessä on vain yksinkertainen, normaalin okulaarin läpimittainen kokoava linssi kehyskierteineen. Niitä saa varmasti ainakin Telescope Serviceltä. Onhan niitä myös eri kaukoputkityypeille tarkoitettuja systeemejä korjauslinsseineen. Minulla taas on lisänä vielä erillinen coma corrector ennen reduceria.  Vielä sellainen juttu, että mitä lyhyempipolttovälistä reduceria käyttää, sitä voimakkaampi on tietysti polttoväliä lyhentävä vaikutus. Reduceri pitää myös olla riittävän lähellä kuvakennoa, jotta kuva ylipäätään saadaan tarkennettua ja tämä etäisyys vaikuttaa myös kaukoputken polttovälin lyhentymisen määrään.

t. Veijo Kallio

Joko minä en ole jotain asiaa ymmärtänyt tai tajunnut, miksi sitä pääpeiliä pitäisi nostaa ylemmäksi jos lisää focal reduserin? :huh: Eikös se kun sen focal reduserin laittaa tarpeeksi lähelle ccd-kameraa niin pääpeiliä ei tarvi siirtää yhtään mihinkään, vaikka siihen ccd-kameran kierteisiin.

No jos kaukoputken fokusointilaite on riittävän matalaa mallia ja säätövaraa alas riittää tai jopa CCD -kamera "uppoaa" riittävän syvälle fokusointilaitteen sisään, niin silloin mitään rakennemuutoksia kaukoputkeen ei tarvita. Vaikka itselläni on suhteellisen matalamallinen crayford -fokusointilaite ja reduceri oli mahdollista sijoittaa vain parin cm:n etäisyydelle kuvakennosta, jouduin siitäkin huolimatta nostamaan polttotasoa ylemmäs putken kyljestä, jotta kuvan tarkennus alkoi onnistua. Jos reduceri olisi laitteistossani vielä lähempänä kuvakennoa, sillä ei olisi enää toivottavaa vaikutusta kaukoputken polttovälin pituuteen.

Olisiko tuo ongelma riippumaton siitä käyttääkö reduseria tai ei ?

En tiedä, ymmärsinkö oikein Einarin kysymyksen, mutta kaikki edellä kirjoittamani on aivan omakohtaiseen kokemukseeni perustuvaa. Jos haluan kuvata ilman reduceria, joudun tarkentaakseni nostamaan CCD -kameran ylemmäs putken kyljestä kuin reducerin kanssa. Ideaalinen fokusointilaite olisi sellainen, jossa säätövara riittäisi ylöspäin myös, jos haluaisi pistää ilman jatkokappaleita barlowin reducerin paikalle.

Lainaus käyttäjältä: veka - 04.10.2015, 23:22:47
No jos kaukoputken fokusointilaite on riittävän matalaa mallia ja säätövaraa alas riittää tai jopa CCD -kamera "uppoaa" riittävän syvälle fokusointilaitteen sisään, niin silloin mitään rakennemuutoksia kaukoputkeen ei tarvita. Vaikka itselläni on suhteellisen matalamallinen crayford -fokusointilaite ja reduceri oli mahdollista sijoittaa vain parin cm:n etäisyydelle kuvakennosta, jouduin siitäkin huolimatta nostamaan polttotasoa ylemmäs putken kyljestä, jotta kuvan tarkennus alkoi onnistua. Jos reduceri olisi laitteistossani vielä lähempänä kuvakennoa, sillä ei olisi enää toivottavaa vaikutusta kaukoputken polttovälin pituuteen.

Kiitos veka infosta. Eli mahdollista olisi.

Elinalla olisi helppo muuttaa pääpeilin etäisyyttä kun tarvitsisi vain säätötankojen pituutta säätää, tosin kollimointi voi mennä pieleen jos kaikkien tankojen säätö ei mene saman verran. Lyösin aiemmin tuon http://www.wilmslowastro.com/software/formulae.htm#FR (http://www.wilmslowastro.com/software/formulae.htm#FR) sivun jossa voi laskea kuinka paljon fokus muuttuu sisäänpäin focal reduserilla, tuon mukaan minulla 0.5x focal reduserilla olisi 50mm fokus sisään päin, mutta nyt kun pääsin testaamaan kun on nyt tarvittavat vehkeet niin näytäisi että se on paljon vähemmän fokus sisään. Laskelmieni mukaan focal reduseri olisi kennosta 43mm päässä, tosin en tiedä varmaksi onko focal reduserin polttoväli 80mm kun sitä ei lue missään. Minulla on tuo (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p676_TS-Optics-TSRED051-Focal-reducer-0-5x---1-25-inch-filter-thread.html) focal reduseri, sain selvitettyä tänään kun vihdoin tähtiä vilahteli taivaalla sen tarkennuspaikan niin tarvitsen tuon TSM42-1 (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p1752_Adaptor-from-M42x1-to-T2-and-to-1-25--with-compression-ring.html) adapterin niin saa kunnolla kiinni, nyt on testi virityksellä fokuserissa kiinni. Jos jollain on tuollainen adapteri myynnissä niin kiinnostaa tai jos joku olisi nyt piakkoin tilaamassa täältä pk-seudulta tuolta teleskop-expressistä niin voisi samassa tilauksessa tilata niin tulisi vähemmän postikuluja. :smiley:

Testikuvissa näkyy olevan kuvan koko 30.9 x 23.1 arcmin (Astrometry sivun mukaan) jonka saan myös tulokseksi Stellarium ohjelmassa kun laittaa siihen tuon laskurin mukaisen 0.516x kertoimen focal reduserille, eli on lähellä tuota nimellistä kerrointa. :azn: Kuvan koko 0.321 astetta ja 1.45 arcsec/pixel. Focal reduserin olin laittanut kiinni siihen Asi kameran mukana tulleeseen T2 1.25" fokuseri adapteriin ja kameran 2 tuuman kiinnityksellä fokuseriin.

Lainaus käyttäjältä: henkkac - 11.11.2015, 19:28:10
Elinalla olisi helppo muuttaa pääpeilin etäisyyttä kun tarvitsisi vain säätötankojen pituutta säätää, tosin kollimointi voi mennä pieleen jos kaikkien tankojen säätö ei mene saman verran.

Joo kävi mielessä ettei muuta oikeastaan tarvitsisi  :smiley: Olen vaihtanut kylläkin focuserin matalempaan joten voisihan sekin jo ehkä riittää.

Lainaus käyttäjältä: henkkac - 11.11.2015, 19:28:10
tarvitsen tuon TSM42-1 (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p1752_Adaptor-from-M42x1-to-T2-and-to-1-25--with-compression-ring.html) adapterin niin saa kunnolla kiinni

Minulla on tullut tuossa ajatusvirhe, :shocked: onneksi en ole vielä tilannut, tuossa varmaan tuo ulkokierteen korkeus on varmaan jotain 5mm jolloin tuon korkeus 20mm vai onko se tuo 25mm? Jolloin tuo on liian korkea. Kameran ja fokuserin välinen etäisyys saa olla korkeintaan 21mm (tänään uudestaan mitattu) jolloin tarkennus on kohdalla kun fokuseri on ihan pohjassa. Joten tämän T2-2s (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p2748_TS-Optics-Adaptor-T2-to-2----low-profile---three-locking-screws.html) pitäisi olla sopiva jolloin tarkennus varaa jää 2mm. :undecided: Oiskohan missään matalampaa? Tietysti jos matalamman fokuserin vaihtaisi niin se auttaisi.. Mikähän ero tällä M42-2s (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p2749_TS-Optics-Adaptor-M42x1-to-2----low-profile---three-locking-screws.html) on edelliseen? Eikse oo käytännössä sama?

M42-malli on ns. pentax-kierteelle, jolla on eri nousu (1.0 mm) kuin T2-kierteessä (0.75 mm).

Lainaus käyttäjältä: eehy - 01.08.2015, 01:51:20

Hamottelin optimikonfigoraatiota näin: Käyttämäni C11:n 0,42'' erotuskyky vastaa 2800mm polttotasolla 5,7mikronia. Kameran pikselin koko on 3,75mikronia. Ymmärtääkseni suositus on (?), että pari pikseliä pitäisi mahtua erotuskyvyn sisään eli aika lähellä ollaan tätä normia ilman mitään polttovälin pidennystä.

Miten noihin tuloksiin on päädytty? Olisiko kaavaa näille? Miten lasketaan c8 erotuskyky? itse juuri mietin mitä kannattaa milläkin kameralla ja polttovälillä kuvata :)

Lainaus käyttäjältä: TimoSu - 17.12.2015, 19:37:42

Miten noihin tuloksiin on päädytty? Olisiko kaavaa näille? Miten lasketaan c8 erotuskyky? itse juuri mietin mitä kannattaa milläkin kameralla ja polttovälillä kuvata :)

Esim seuraavan linkin takaa löytyy laskentataulukko jolla voi laskea kuvaskaaloja eri kameroille ja polttoväleille:
http://www.12dstring.me.uk/fovcalc.php (http://www.12dstring.me.uk/fovcalc.php)

Ja seuraava linkin takaa voi laskea kaukoputken erotuskyvyn sekä esim. okulaarin antaman suurennoksen jne:
http://www.stargazing.net/naa/scopemath.htm (http://www.stargazing.net/naa/scopemath.htm)

Ja lyhyin nyrkkisääntöhän on, että erotuskyky (kaarisekunteina) = 115/objektiivin läpimitta(mm)  Edit: typo

Planeetta/Kuukuvauksessa erotuskyvyn sisään pitäisi mennä kaksi pikseliä ja huippukelillä mielellään "kulmittain" eli erotuskyvyn sisään 2,8 kertaa pikselikoko.

Deja vu? Ihan kuin olisin samassa ketjussa aiemminkin pohdiskellut uuden ASI-kameran hankintaa ja tässä sitä taas ollaan  :grin:

Luin CN-foorumilta että Sonyn IMX178 - kennosta on/tulossa monoversio ja menin ZWO:n sivuille tarkistamaan vastaavan värikennon speksejä (ASI178MC). Ja kuinka ollakaan sinnehän oli ilmestynyt tarjolle tuo monokennoinenkin, ASI178MM!

http://astronomy-imaging-camera.com/products/usb-3-0/asi178mm-mono/ (http://astronomy-imaging-camera.com/products/usb-3-0/asi178mm-mono/)

Se meni minulla tilaukseen alta minuutissa. Nyt sitten resoluutio kasvoi kerralla 3096x2080 pikseliin ja 60fps... Pikselikoko vaan on kovin pieni, 2,4 um, joten laskeskelin kuvaskaalat tällä (tuo edellisen viestin linkitetty laskuri kun ei tuntunut toimivan): http://www.12dstring.me.uk/fov.htm (http://www.12dstring.me.uk/fov.htm)   Näyttää siltä että tarvitsen uuden Powermaten, 2,5X:n, sekä uuden kuvausläppärin kaikelle datalle sekä enemmän kuvankäsittelytehoa. Kylläpäs se mopo nyt karkasikin horisonttiin.

ADC-korjaimelle suositellaan aukkosuhteeksi yli 10. 2,5X powermatella (joka pitkällä kuvausetäisyydellä toimii ehkä 2,2X:na) saan jotain F 9,75, toiminee ehkä. Lisäksi ollaan rajoilla, että tarvitaanko Kuukuvauksessa jo lisäksi komakorjainkin. Ainakin jos kuvaan ilman barlowia niin tarvitaan... Sinne meni mopo horisontin taakse :shocked:

Odotan kovasti mitä taikoja saat aikaan kuukuvauksessa tuolla kameralla, vaikuttaa aikalailla unelma peliltä siihen touhuun. Kuvittelisin myös että lyhytpolttovälisten aurinkoputkien omistajat ovat tästä kamerasta mielissään.

Pienten pikselien kanssa vastaan tulee vaan herkemmin optiikan piirtokyky, mielenkiintoista nähdä minkälaista jälkeä tuolla tulet saamaan. Valoa pitäisi kuitenkin kuuta kuvatessa riittää hyvin pienemmillekin pikseleille.

Ison newtonin kuva-alan keskikohdalla ei pitäisi piirtokyvyn kauheasti rajoittaa (kunhan peili on parempi kuin lambda/4  :smiley:). Aurinkoputkissakin aukkosuhteet lienee aika pitkiä, jolloin pitäisi geometristen optisten virheiden olla sivuosassa.

Itse olen tässä arponut jonkun aikaa 174MM:n ja 178MM:n välillä. Tarkoituksena on naittaa kamera tuon 80/480mm apo-putken perään ja kohteena tulevat olemaan kuu ja aurinko. Tuossa 178:ssa kyllä houkuttaa voimakkaasti sekä korkea resoluutio että tuon apon kanssa todella hyvä sovitus kuun full disk -kuviin ilman muuta optiikkaa välissä. Ilmeisesti Ari meinaa paukuttaa 10-bittisenä menemään, jos tuota 60 FPS:ää haetaan? Taitaa itselläkin mennä tästä läppäristä hdd vaihtoon ja ssd tilalle, koska tuolla resoluutiolla alkaa datamäärät olla melkoista tasoa.

Mahtaakohan tuolla meikäläisen putkella ja kameralla pärjätä ko. hommassa ilman kentän tasoittajaa (joka kyllä löytyy) vai pitäisikö sovitella homma/osat siten, että saa tasoittajankin hyödynnettyä? Kennon fyysinen kokohan tuossa 178:ssa ei ole kovinkaan iso edes aps-c:hen verrattuna.

Lainaus käyttäjältä: cmas - 30.12.2015, 19:52:40
Ilmeisesti Ari meinaa paukuttaa 10-bittisenä menemään, jos tuota 60 FPS:ää haetaan?

Juu, 8bit AVIna paukutan.

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 30.12.2015, 12:16:59
Ison newtonin kuva-alan keskikohdalla ei pitäisi piirtokyvyn kauheasti rajoittaa (kunhan peili on parempi kuin lambda/4  :smiley:). Aurinkoputkissakin aukkosuhteet lienee aika pitkiä, jolloin pitäisi geometristen optisten virheiden olla sivuosassa.

Joo, katsoin, että putkessani "komavapaa" vyöhyke on halkaisijaltaan 2mm. Hitaastihan tuo koma kait sen ulkopuolellakin alkuun kasvaa, 7,5x5mm on ASI178 - kenno, jännä nähdä suoraan polttotasolla sen nurkista näkyykö mitään vielä. Ja 2,3x powermatella tuo komavapaa ympyrä onkin sitten 4,6mm.

Toivottavasti se seuraava, entistä isompiresoinen kamera (8k UHD?  :evil:), on isommilla pikseleillä että voi ottaa käyttöön komakorjaavan barlowin (2,7x)...

Tänään tuli suoraan ZWO:lta ASI178MM kotiovelle! Hetihän sitä piti edes sisätiloissa testata. Ensin ZWO:lta uusin ajuri koneelle. Sitten kamera kiinni USBiin ja Firecapture tulille, vaan eipä FC saanut yhteyttä kameraan. FC:n sivuilta löytyi uusi versio FC:stä, 64 bittinen. Se asentaen ja johan lähti kamera toimimaan. Täydellä resolla ja 14bit ADC antoi 30fps, vajaan puolentoista minuutin video tuotti 14 gigan AVIn, melkein 2500 ruutua kooltaan 3096x2080 pikseliä. Hyvältä vaikutti.

Sitten AS!2 tulille ja hyvin näytti käsittely onnistuvan. Loppukuvaa katsoessani huomasin kumminkin koon olevan 2400x2000? AS!2 ei suostunut millään tuottamaan tuota isompaa loppukuvaa vaan siis pienensi originaalista. Höh. Vaan AS:n sivuilta löytyi myös uusi versio AS!2:sta, AS 2.6. Sen asennus ja johan alkoi syntyä oikeankokoista loppukuvaa!

2,5X Powermate on vielä matkalla tulossa, samoin kuin uusi kuvaus/käsittelyläppäri. Sitten olisikin valmista kasvavalle kuunsirpille loimottaa kuulaalta pakkastaivaalta janoisiin pikselikaivoihin. Ja näillä sanoin pilvisakko tai seeingsanktio on sinetöity!

Ööh 14 gigaa/1.5min... mitähän tohon sanois?  Niin onnea uuden kameran omistajalle.

Tuliko mukana alli linssiä - jos tuli - saako sillä millaista kokotaivaan kuvaa? Eli onko herkkyyttä tulipallo kuvaukseen?

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 04.01.2016, 23:08:20
Ööh 14 gigaa/1.5min... mitähän tohon sanois?  Niin onnea uuden kameran omistajalle.

Tuliko mukana alli linssiä - jos tuli - saako sillä millaista kokotaivaan kuvaa? Eli onko herkkyyttä tulipallo kuvaukseen?

Juu, tuli mukana 2,5mm linssi jolla saa 170 asteen kuvaa. Sopivuutta tulipallokuvaukseen en oikein osaa arvioida.

Tämmöinen linssi (http://www.electricsheep.co.jp/astroshop/images/asimc07.jpg)

Ovat sitten jättäneet linssin pois näistä uusista Cool-kameroista (mulle siis tuli 174MC).
Vaan eipä haittaa kun on jo ennestään moinen linssi.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 06.01.2016, 20:49:06
Juu, tuli mukana 2,5mm linssi jolla saa 170 asteen kuvaa. Sopivuutta tulipallokuvaukseen en oikein osaa arvioida.

Tämmöinen linssi (http://www.electricsheep.co.jp/astroshop/images/asimc07.jpg)

Kokeile millaista kuvaa sillä tähtitaivaasta saa, 15sek-30sek valotuksilla ja laita kuva näytille  :tongue:
Kiinnostaa kovasti, nyt mulla Canon 350D raksuttaa kokotaivaan kamerana, mutta se ei ole mitenkään käyttäjäystävällinen viritys.. Tuossa olisi parempi resoluutio ja herkkä kenno, siitä sais kivan Allin.

Ei ole keli suosinut ASI178MM koekuvia ja sitten vielä tuo filsupyörähomma. No, jospa huomenna saisi ensivalon ja samalla voisi kokeilla sopivuutta meteorikameraksi. Tämänhetkinen kuvausketju alla:



1,25" 2,5x Televue powermate on tuunattu 2" fokuseriin sopivaksi (saa tukevamman kiinnityksen ilman hemppumisia). Ensin on uros-uros adapteri 1,25" suodinkierteelle powermaten päähän. Siihen sitten adapteri jolla 1,25" suodinkierteestä pääsee 2" suodinkierteeseen. Ja kun se on "nurinpäin", siihen saa sitten 2" jatkopaloja takaisinpäin tuon 1,25" powermaten nokkapalan päälle. Lopuksi sovite 2"->T2 ja T2 jatkopala. Tuo T2 jatkopala toimii kuin liukusovite tuon powermaten rungon päällä, jolloin 2" osuus on tuettu molemmista päistään eikä ole vaaraa 1,25" suodinkierteen korkkaamisesta. Aika viritys, mutta parempi kuin käyttää 2"->1,25" adaptereita. Ostin taannoin TS:n 2"->1,25" adapterin tämän (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3000_TS-Adapter-2--to-1-25--reducer-with-twist-lock---self-centering.html) ja vaikka mainostetaan tukevaksi ja itsekeskittäväksi, niin käytännössä joka kiristyksellä asettuu eri tavalla... pitkä 2" sovite on tarkempi.

Tarvitaan näemmä hurjan näköiset kuvaussysteemit, jos aikoo päästä Arin laatutasolle Kuu-kuvissa eli eivät ne laatukuvat tule ihan ilmaiseksi ja itsestään Kuustakaan... :shocked:

Hieman tietoa tästä uudesta 178MM-kamerasta ja etenkin siitä millaista kuormaa se aiheuttaa datankeräykselle. Homman selvitys lähti liikkeelle omalla kohdallani siitä, että en meinannut saada täydellä resoluutiolla edes 30 FPS -tallennusnopeutta, vaan todelliset ruudunpäivitysnopeudet olivat 17-18 FPS luokkaa. Lähtötilanne siis se, että koneena on Asus zenbook UX32V, johon on päivitetty muistia 10 GB:n tasolle ja levyksi vaihdettu HDD:n tilalle Samsungin 850 evo SDD. Prossuna tässä jauhaa joku parisen vuotta vanha mobiili-i7. Crystal mark -testillä tuo levy saavuttaa yli 500 MB/s kirjoitusnopeuden, joka olisi riittävä 178MM:n hishspeed-optiollekin (tällöin taulussa pitäisi olla siis 60 FPS). Käyttöjärjestelmänä W10 home. Alla oleva voi olla tuttua niille, jotka rassavat näitä jatkuvasti, mutta minulle asia tuli vähän puskista, joten ajattelin jakaa tietoni tässä. Ehkä joku muukin askartelee tämän ongelman kanssa.

Olin yhteydessä ZWO/Sam:iin, mutta rautapuolen ongelma kameran suunnalla tämä ei ole. Sitten vaihtelin Torstenin kanssa (FireCapturen kehittäjä) ajatuksia ja testioptioita aiheen tiimoilta. Säätöjä hiomalla sain normaalilla kuvanlaadulla 30 FPS tiedostoon saakka. Tällöin 120 sekunnin ajassa levylle kertyy noin 22 GB:n avi-pätkä. Tämän saavuttamiseksi piti ottaa histogrammi pois päältä nauhoituksen ajaksi (voi toimia kyllä nyt jo sen kanssakin, en ehtinyt vielä testata tätä) ja nostaa RAM buffer tappiin saakka (noin 750 MB vakiona). Performance-asetuksista on valittuna DualCorelle tehdyt defaultit. Näillä asetuksilla Status-ikkunassa näkyvä buffer pysyy koko nauhoituksen ajan hyvin hallussa ja näyttää noin 118-119 ruutua bufferin suuruudeksi.

Highspeedin kanssa tilanne on toinen. Edellä mainituista säädöistä riippumatta täydellä resoluutiolla käy niin, että preview FPS vaihtelee käytännössä 50-63 FPS:n välillä, mutta tallennuksen aikana se romahtaa noin 30 FPS:n tuntumaan. Status-ikkunan buffer tippuu noin 10 sekunnin kuluessa nauhoituksen aloittamisesta ja pysyttelee loppuajan 0-6 FPS:n välillä. Toteutuneet FPS:t ovat lokitiedoston mukaan karvan yli 30. Käytännössä siis tilanne on se, että oman koneeni kohdalla, huolimatta natiiveista USB3-liittimistä ja SSD-levystä, on resource monitorin mukaan suurin saavutettu kirjoitusnopeus levylle saakka noin 202 MB/s ja tämä rajoittaa tallennusta. Asiaa voi koettaa parantaa (täytyy vielä testata) modifioimalla FC:tä ja nostamalla heapsizea ylös, jolloin myös RAM bufferin kokoa saa nostettua tuosta noin 750 MB:stä ylöspäin. Torstenin suositus oli, että heapsize nostettaisiin korkeintaan noin 50 %:iin koneessa olevasta RAMin määrästä. Ohjeistus tähän on seuraava (toimii v2.5.02 betan kanssa ainakin):

LainaaIn v2.5beta x64 you can increase heapsize by changing the "FireCapture_ASI" shortcut. Right-click on the shortcut -> Properties and under 'Target' edit the command line from:  "-Xms1g -Xmx1g"  to "-Xms3g -Xmx3g" for using e.g. 3GB heapsize. Then you can select more RAM in FC under the RAM buffer option. I recommend not using more than half of your physical memory as heapsize.

Näin siis voi käydä ja 178MM/MC pukkaa dataa ulos semmoisella vauhdilla, että kaikki koneet eivät välttämättä kestä mukana. Alkaa vaikuttaa siltä, että omalla kohdallani ongelma on jossain FC/USB3/SSD-välimaastossa. Vahva veikkaus on rautapuoli. Arin kanssa käymäni ajatuksenvaihdon perusteella tilanne on kuitenkin se, että nämä ovat konekohtaisia. Ari nimittäin oli omissa testeissään saanut highspeed-optiolla noin 51 FPS eli selvästi kovemmat lukemat kuin minä. Sam vastasi, että hän on saavuttanut 60 FPS MacBook pro:lla, mutta ei juuri millään muulla testikoneella (ei käynyt ilmi kuinka monta konetta on testattu). Täytyy vielä testailla tuota heapsizea muuttamalla ja kertoilla sitten asiasta lisää. Pöytäkoneellakin voisin kokeilla, mutta siinä on vain PCI-E-pohjainen USB3-adapteri, joka ei saavuta täyttä USB3-protokollan suunnittelunopeutta. Se mikä kuitenkin on hieman erikoista on se, että FPS näkyy rajoittuvan hyvin lähelle 30-lukemia, ilmeisesti tämä on kuitenkin vain sattumaa. Toisaalta hyvä näin, koska saan edes hyödynnettyä paremmalla kuvanlaadulla sen nopeuden mihin kamera pystyykin. Pienemmällä ROI:lla (1024x768) toteutuneet FPS-lukemat huitelevat noin 150:n kieppeillä ja 1900x1200 antaa 83 FPS lokitietojen mukaan.

Edit: Pari pikkulisäystä.

Hienoa selvitystä cmasilta.
Tulee vaan mieleen että täyttä resoluutiota tarvittaisiin lähinnä kuun kohdalla koko kuuta kuvattaessa.
Muuten kuun yksityiskohtia ja planeettoja kuvatessa pärjää pienemmällä ROI:lla (Region of interest) ja siten pienemmillä laitevaatimuksilla.

Lainaus käyttäjältä: einari - 19.01.2016, 10:24:45
Hienoa selvitystä cmasilta.
Tulee vaan mieleen että täyttä resoluutiota tarvittaisiin lähinnä kuun kohdalla koko kuuta kuvattaessa.
Muuten kuun yksityiskohtia ja planeettoja kuvatessa pärjää pienemmällä ROI:lla (Region of interest) ja siten pienemmillä laitevaatimuksilla.

Itsellä tämä tulee juurikin kuun ja auringon koko kiekkojen kuvaukseen. Tämä kamera on 80/480 apon kanssa passeli kombinaatio ko. toimintaan. Tosin täyttä resoluutiota kaipaillaan.

Jatketaanpas sitten hieman lisää. Heapsizen rajaksi 7 GB (tuon verran näytti olevan varaa allokoida siten, että muisti ei ihan kaikki vielä varattu ja koneelle jäi hieman resursseja) ja sitten FireCapturesta RAM-bufferin kooksi maksimi eli 6896 MB.

Testi #1
HIGHSPEED, performance settings: dual core
Tallennusaika: 120 sek
Ruutu-bufferin koko ennen nauhoituksen alkua: 1122
Pienin bufferin arvo nauhoituksen aikana: 149 eli bufferi ei ihan loppunut kesken
Muistin käytössä oleva määrä task managerin mukaan 9.2/9.9 GB
Videon koko 27.4 GB
Lokitiedoston average FPS 38
Kaapattu 4581 ruutua resoluutiolla 3096 x 2080
Kirjoitusnopeus levylle vaihteli välillä 143-267 MB/s

Testi #2
Ei HIGHSPEED-asetusta, performance settings: dual core
Tallennusaika: 120 sek
Ruutu-bufferin koko ennen nauhoituksen alkua: 1122
Pienin bufferin arvo nauhoituksen aikana: 1120
Muistin käytössä oleva määrä task managerin mukaan 9.3/9.9 GB
Videon koko 21.5 GB
Lokitiedoston average FPS 29
Kaapattu 3591 ruutua resoluutiolla 3096 x 2080
Kirjoitusnopeus levylle vaihteli välillä 146-256 MB/s

Testi #3
HIGHSPEED, performance settings: quad core
Tallennusaika: 120 sek
Ruutu-bufferin koko ennen nauhoituksen alkua: 1122
Pienin bufferin arvo nauhoituksen aikana: 649
Muistin käytössä oleva määrä task managerin mukaan 8.6/9.9 GB
Videon koko 24.4 GB
Lokitiedoston average FPS 33
Kaapattu 3591 ruutua resoluutiolla 3096 x 2080
Kirjoitusnopeus levylle vaihteli välillä 149-271 MB/s

Tämän perusteella näyttää datan siirto kamerasta FC:n kautta SSD:lle olevan pullonkaulana. Performance settingsejä kiristämällä tallennusnopeus ei juuri enää muutu, mutta jos niitä kiristää liikaa, meno alkaa hyytyä (ihan kuin olisi kokenut flashbackin - ilmiö vaikutti vanhojen BH5-muistien latenssien kiristelyä kellotussessioissa, hah). Lopputulema on siis se, että heapsizea kasvattamalla saan kyllä FC:n bufferin pysymään "elossa", mutta tämä ei merkittävästi enää muuta tallennusnopeutta. Saan siis normaalilla kuvalaadulla (14-bittinen A/D-muunnos) 29-30 FPS tiedostoon saakka ja highspeed-moodissa (A/D-muuntimelta tulee tällöin ulos 10-bittistä tavaraa) hieman heikommalla kuvanlaadulla noin 38 FPS. Tällä raudalla ei parempaan juuri enää pääse ja on melkolailla järkevä valinta pistää performance settings -osasto dual core -asetuksiin ja nauhoittaa dataa ilman highspeed-moodia. Heapsizen kokokin voi tällöin olla vaikka default 1 GB, se ei kuitenkaan lopu kesken.

Tilanne on toinen uusilla tietokoneilla, sillä tässä minun läppärissä on jo muutaman vuoden vanhaa teknologiaa ja SSD-päivityksestä huolimatta levyn nopeudesta ei saa kaikkea mahdollista irti, koska ilmeisesti väylänopeudet rajoittavat datansiirtoa.

Pääsin viimein eilen kokeilemaan ASI178MM:aa Kuuhun, vaikka keli olikin kauheaa suttua. 178 ei toimi kuin uusimman Firecapturen version kanssa ja tuntuu, että tuossa versiossa on vielä jotain hieman hassua tuon datan kanssa. Kuten ennenkin, nytkin aloitin RAM-buffer pois päältä. Tuolloin FC:n capture-osion vihreä palkki näyttää ilman mitään lisäsäätöjä n. 830 Mb RAMia. Tuo sitten heiluu edestakaisin videon taltioinnin aikana. 16 gigan video tulee kiltisti 30fps ja highspeed päällä tosiaan pääsee keskimäärin 51fps. Muttamutta... seuraavalla videolla RAM-palkki alkaakin painua alemmas, 250Mb, 100Mb ja lopulta 42Mb. Tässä kohtaa ruutuja ei taltioidu enää lainkaan, mutta siitä huolimatta RAM-palkki ei myöskään "toivu" . Lopetan taltionnin, mutta RAM ei toivu, lukema jää johonkin 100Mb tienoille. Ja kun aloitan uuden taltioinnin, tuo painuu heti 42Mb lukemaan ja todellinen fps on jotain1... FC:n uudelleenkäynnistys palauttaa RAMin täyteen, mutta heti ekalla videolla tilanne toistuu. Koneen uudelleenkäynnistyskään ei auta vaan aina viimeistään ensimmäisen videon jälkeen sama tökkiminen alkaa ilman mitään järjellistä syytä. Joskus taas menee useampi video putkeen.

No, RAM-buffer päälle ja kooltaan olisiko ollut 736Mb ja 123 framea. Nyt taltiointi onnistuu jatkuvasti max-nopeudella toistuvasti ja mikä ihmeellisintä framebuffer ei vajennu lainkaan tai korkeintaan yksi frame on jokus hetken bufferissa. Näyttäisi siltä että RAM-buffer optio pois päältä FC jotenkin ei vaan saa dataa menemään levylle asti kuin joskus. No, pääasia että optio päällä toimii kuin unelma.

Tämä tästä tietotekniikkapuolesta sen lisäksi että filsupyörä on nyt matkalla SX:lle UK:hon USB-päivitykseen (Jotta toimisi myös USB3:n kanssa)...

Tökkiminen voi johtua myös uuden FC:n käyttämästä uudemmasta Java:n versiosta. Vanhemman tyylin muistinkäytön saa otettua käyttöön, jos näkee tarpeelliseksi kokeilla. Tosin tuskin tarttee, jos kerran toimii RAM bufferin kanssa. Itselle tuosta ei ainakaan mitään iloa ollut.

Lainaa- go to the FC v2.5b folder and copy "start.bat" and rename it to "start.bat_backup"

- open "start.bat" with a text editor (e.g. notepad) and change line #86 (removing bold entries) from:

start /b jre\bin\FireCapture.exe %HEAP% %MAX_HEAP% -XX:+UseCompressedOops -XX:-UseAdaptiveSizePolicy -XX:SurvivorRatio=12 -XX:NewSize=150m -XX:MaxNewSize=150m -XX:MaxTenuringThreshold=2 -classpath "%~dp0lib\*"; de.wonderplanets.firecapture.gui.%1 %4

to:

start /b jre\bin\FireCapture.exe %HEAP% %MAX_HEAP%  -classpath "%~dp0lib\*"; de.wonderplanets.firecapture.gui.%1 %4

- save "start.bat"

This will put the JAVA memory handling back to how it was in v2.4. Please let me know if this changes anything. The only difference then would be Java 8 compared to Java 6 in v2.4

Sitten itse kuvaamiseen. Keli oli tosiaan karmea, mutta muutama asia selvisi. Ensimmäinen oli se, että 2,5X Barlowilla ja näin isolla kennolla ja kuitenkin 0,11"/pikseli, komavapaa alue ei ole iso. Heti liveruudulla näki, että kuvan vasen ylänurkka ei ole terävä, eikä sitä myöskään saanut mitenkään fokusoitua teräväksi. Vaikutti siltä, että "sweet Spot" ei osunut keskelle kennoa vaan jonnekin sen oikean alanurkan tienoville. Sen näkee esim. a.o. pinotusta kuvasta. Iso kraatteri oikeassa reunassa on Deslandres.



Täysikokoinen täällä linkin takana (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+2016/Deslandres1.jpg/_full.jpg)

Kuvanlaatua sinänsä ei voi tästä arvioida, koska keli oli surkea. Mutta todella mukavasti Deslandresissa näkyy detaljeja kumminkin.


Tässä sitten toinen esimerkki: Linkki täysikokoiseen kuvaan (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+2016/Maurolycus.jpg/_full.jpg) Tämän kuvan vasen ylänurkka sutta, mutta oikeassa reunassa puoliksi näkyvä Maurolycus aivan erinomainen (keliin nähden). Arvioisin, että vasemman reunan ja yläkulman virhe on nimenomaan komaa. Jos se olisi ADC:n aiheuttamaa astigmatismia, sitä ei mitenkään voisi olla noin paljon ja toisaalta sitä pitäisi olla joka puolella. Kyseessä siis lienee koma, koska kenno ei ole keskellä komavapaata keskiötä.

Kuvauksen jälkeen sitten tarkistin putken kollimoinnin ensin ilman kamerapakettia ja timmissä oli. Sitten laitoin kamerapaketin takaisin paikoilleen, vaihdoin kameran tilalle laserkollimaattorin ja siis ammuin säteen suodinpyörän, ADC:n ja Barlowin läpi, pitäen ADC:n säädön Kuuhun käyttämässäni  asennossa, ja tosiaan barlowoitu säde ei osunut lähellekään peilikeskiötä. ADC-kamerankallistussäätöpakettini ei siis ollut säädöissään. Nyt kuitenkin oli helppo laserin avulla säätää kamerapaketin tilttisäädin niin, että putki + kamerapaketti ovat kokonaisuutena kollimaatiossa oikealla ADC:n säädöllä. Näin siis seuraavan kerran komavapaan optisen keskiön, jonka ADC kääntää sivuun, pitäisi osua tilttisäätimellä vastaavasti sivuun käännetyn kameran kennon keskelle. Tällöin kuvanlaadun pitäisi riittää suunnilleen koko kuva-alalle. Vaan keli ei tänään suosinut uutta kuvauskokeilua...

Tässä sitten vielä yksi lupaava croppi yhdestä pinotusta kuvasta: Atlas ja Hercules (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+2016/Atlas_ja_Hercules-17012016.jpg/_full.jpg) Hyvältä näyttää. Sama kuva kokonaisuudessaan täällä linkin takana. (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+2016/Endymion-MareHumboldtianum-full.jpg/_full.jpg)

Olen nyt aika optimistinen sen suhteen, että saatuani säädettyä kollimoinnit kohdilleen ja jahka keli paranee, aika hyvää jälkeä voisi olla luvassa :azn:

Näillä surkeilla keleillä ei ole päässyt oikein kokeilemaan kunnolla, mutta hiukan on tullut sellainen fiilis, että kaiken säätämisen jälkeenkin reuna-alueen koma ja ADC:n astigmatismi alle F12 kartiolla tulee estämään täyden potentiaalin ulosmittaamisen tästä kamerasta nopealla Newtonilla. Niinpä päätin kokeilla tätä: http://www.apm-telescopes.de/en/optical-accessories/barlow-lenses/1-25-barlow-lenses/apm-comacorrected-1-1-4-ed-barlow-element-2-7-x.html (http://www.apm-telescopes.de/en/optical-accessories/barlow-lenses/1-25-barlow-lenses/apm-comacorrected-1-1-4-ed-barlow-element-2-7-x.html)

Eli APM:n 2,7x comacorrecting barlow. Katsotaan mitä reuna-alueen koman korjaaminen tekee keskialueen kuvanlaadulle. Tuo antaa myös hyvän kelin optimin 0,1"/pikseli - skaalan sekä F12 aukkosuhteen. Katsotaan jahka tuo saapuu...

APM:n komakorjaava 2,7x barlow saapui aikoja sitten, mutta kelit eivät saapuneet. Tänään sitten tuskastuin ja ajattelin kuvata maakohdetta eri barloweilla ja ADC:lla sekä ilman ADC:ta. Näin saisin eroteltua mahdolliset komat ja poissuljettua ADC:n astigmatismit F10:n tienoilla. Teippasin laudanpätkään ilmakiväärin maalitaulun ja pystytin sen pellolle sadan metrin päähän sekä valaisin voimakkaalla led-valaisimella. Sitten kaukoputkitallin ovi auki ja kuvaamaan taulua. Muutama kulkija tiellä ihmetteli pellolla pimeässä hohtavaa maalitaulua (eikä uskaltautunut sen taka-alalle...).

Vaan tietysti myrsky alkoi pauhata jälleen kerran ja heilutteli maalitaulua. Lisäksi tallista kumpuava lämpimämpi ilma ja kenties pyörteilyt pellon päällä aiheuttivat aivan tolkuttoman turbulenssin. Kuvista tuli aivan suttua eikä mitään johtopäätöstä voinut tehdä. Paitsi että APM barlow vaikutti lupaavalta ja kuvanlaatu saattoi olla parempi kuin 2,5x powermatella. Täytyy vaan jäädä kärsivällisesti odottamaan keliä tai sitten toistaa harjoitus putki ulkosalla, päivänvalolla, kun uteliaisuus edelleen polttelee.

Tänään sain filsupyörän takaisin Englannista ja taivaskin kirkastui, joten ei kun virittämään uutta setuppia kohdilleen (ASI178MM + APM 2,7X Barlow + muut hilppeet). Ensin pelkkä putki kollimaatioon, sitten apm barlow-adc-korjain-filsupyörä-tilttisäädin- yhdistelmä paikalleen ja uusi kollimointi myös niiden läpi barlowed-laser menetelmällä, tilttisäätimellä säätäen. Sen jälkeen kamera kollimaattorin tilalle ja fokusoimaan. Kas kummaa, APM barlow vaatii sen verran enemmän back fokusta, että fokuserin liike sisäänpäin loppuu millin murto-osan verran kesken (kuva melkein fokuksessa). Ähh!

No, ei kun purkamaan koko viritys ja etummainen sovitepala hiomakoneeseen jotta sen saisi menemään fokuseriin millin syvemmälle. Varttia myöhemmin koko komeus on koottu takaisin paikalleen ja hienosti fokusoituu ja nyt koko kuva-ala näyttää liveruudulla skarpilta skaala tosi hyvältä. Ja seeingkin näyttää hyvältä. Ei muuta kuin kuvaamaan...ja silloin pilvilautta vyöryy Kuun eteen... Räääääähhh! Naurattaisi jos ei itkettäisi nämä Suomen säät.

Vaikkei tätä kuvausta olekaan viime vuosina tullut harrasttettua juuri ollenkaan (yksi kevätkuukausi per vuosi) jatkuvien pilvipeitteiden takia, voisin silti kysäistä ja harkita uutta värikameraa (helppouden takia, vaikka mv-kuvaus värifilsuilla olisi luultavasti parempi idea). Mikähän olisi "paras" värikamera tällä hetkellä, jonka nyt pitäisi piestä ainakin tuo IS dbk21 618 versio? Luin tätä threadia hieman ja huomasin mainintoja ZWO ASI kameroista, joten ehkä jokin sellainen voisi olla sopiva? Eli herkkähän sen kameran pitäisi olla ja mielellään myös myös nopeampi kuin 60fps, resoluutiolla ei niin väliä kun tämä tulisi puhtaasti planeettakuvaukseen.

Vaikka on kesä tulossa ja kuvaaminenkin ollut kohta kuukauden tauolla työkiireiden takia, ei sitä silti pidä tavoistaan poiketa  :angel: Niinpä laitoin jälleen kameran tilaukseen, tällä kertaa ASI290MM. https://astronomy-imaging-camera.com/products/usb-3-0/asi290mm/ (https://astronomy-imaging-camera.com/products/usb-3-0/asi290mm/)

Ajattelin tuolla korvata ASI224MC:n joka jäi hyvin vähälle käytölle (en oikein koskaan päässyt värikameran makuun). ASI290MM:ssa on erittäin hyvä herkkyys infrapunassa ja punaisella ja alhainen lukukohina. Ja pikselikooltaan käy hyvin yhteen ASI178MM:n kanssa, voi vaihtaa lennossa keskenään ilman barlowien vaihtoa saaden kuitenkin hivenen eri skaalan. Tästä voisi olla syksyllä Uranukseen ja Neptunukseen hyvä kamera ja Kuuta kuvattaessa ehkä toimisi sitten detaljikamerana ja kenties kesätaivaalta saisi myös Kuusta jotain irti.

Aika taajaan näitä tulee nykyään, tuleekohan seuraava jo ennen kuin tällä saa yhtään kuvaa?

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 05.04.2016, 19:25:10
Mikähän olisi "paras" värikamera tällä hetkellä, jonka nyt pitäisi piestä ainakin tuo IS dbk21 618 versio?

No tuo ASI224MC, kohta saattaa tulla vähän käytetty tarjolle...

Onko ZWO:n kameroille nykyään mitään järkeviä vaihtoehtoja?

Guidauskäytössä altair astron gpcamit. Samat kennot ja pienempi hinta.

ZWO:lla (ASI) kilpailija, RisingTech.

https://risingcam.aliexpress.com/store/group/Telescope-Camera/1918400_506690055.html?spm=2114.12010612.0.0.lKa4gm (https://risingcam.aliexpress.com/store/group/Telescope-Camera/1918400_506690055.html?spm=2114.12010612.0.0.lKa4gm)

Aika lailla vastaavat kamerat löytyy kuin ZWO:lla, 178, 174, 224, 290, 1600. Ilmeisesti samalta pajalta kuin ToupTekin kamerat. Hinnat alle ZWO:n tason. Sharpcapin kanssa ovat näitä saaneet toimimaan, Firecapturessa ei taida vielä tukea olla. Sen mitä eri palstoilta lueskellut, niin ilmeisesti ihan toimivia kameroita. Cloudy Night:sta löytyy kahdeksan sivua tarinaa: https://www.cloudynights.com/topic/560368-risingtech-cheap-imx224-imx290-icx829-alternatives/ (https://www.cloudynights.com/topic/560368-risingtech-cheap-imx224-imx290-icx829-alternatives/)


Katselin tuolta tätä: https://www.aliexpress.com/store/product/20MP-USB3-0-Long-time-exposure-astronomical-telescope-camera-with-Sony-sensor-and-ST4-Guide-port/1918400_32770351640.html?spm=2114.12010612.0.0.eSPLYl (https://www.aliexpress.com/store/product/20MP-USB3-0-Long-time-exposure-astronomical-telescope-camera-with-Sony-sensor-and-ST4-Guide-port/1918400_32770351640.html?spm=2114.12010612.0.0.eSPLYl)

Eli 20Mpix värikamera, vastaava kuin QHY183C, mutta jäähdytys pelkällä puhaltimella. Hinta aika houkutteleva eikä ZWO:lla vielä vastaavaa tuotetta ole. 2,4um pikselikoko, eli tämä on ikään kuin ASI178MC kolme kennoa liimattu yhteen.

Hetken pohdin josko tällä ir-filtterin läpi voisi kuuta kuvailla, mutta sitten jatkoin penkomista ja löysin hyviä uutisia: Sony on tekemässä tästä kennosta myös mono-versiota! SVS-Vistek ensimmäinen kameravalmistaja joka mainosteli jo tästä tehtyä kameraansa (ei sovellu astrokäyttöön): http://machinevisionstore.com/Catalog/Details/1718#Details (http://machinevisionstore.com/Catalog/Details/1718#Details)  http://machinevisionstore.com/Catalog/Details/1704#Details (http://machinevisionstore.com/Catalog/Details/1704#Details)
Nyt täytynee hetki odotella, että mieluummin ZWO tai vaikka sitten tämä RisingTech tekaisee siitä astrokameran ja siinä sitten voisi olla ASI178MM:n korvaaja "kuisemakuvauksessa" .  Laskeskelin, että uuden 1,6x komakorjaavan telesentrisen APM barlowini perässä tällä syntyisi alta kymmenellä videolla 200 Mpix koko Kuun mosaiikki 0,15"/pix tarkkuudella (150Mpix Kuu + kulmat pyöreän Kuun ympärille jatketaan mustalla).  :tongue:

Hienoa, kehitys kehittyy ja uusia kameroita tulee tiheämpään kuin Suomessa kuvauskeliä  :tongue:

No niin, nyt se 20 Mpix monokamera Sony IMX183CLK-J kennolla on tulossa markkinoille. ZWO:n versio tulossa mallimerkinnällä ASI183MM, betatestitietoa löytyy täältä:
https://www.cloudynights.com/topic/599475-sony-imx183-mono-test-thread-asi-qhy-etc/ (https://www.cloudynights.com/topic/599475-sony-imx183-mono-test-thread-asi-qhy-etc/)

QHY183M tulossa samoihin aikoihin.
FLIR:n versio teknisine tietoineen: https://eu.ptgrey.com/blackfly-s-mono-200-mp-usb3-vision-sony-imx183-2 (https://eu.ptgrey.com/blackfly-s-mono-200-mp-usb3-vision-sony-imx183-2)

Tämä kiinnostaa ASI178MM:n korvaajaksi kovasti.

Kas, mikä tänään saapui ovelle  :cool:






Ennakkotilasin ASI183MM:n Joulun aikaan ja tänään se saapui. Mukana tuli normaalit T2-1,25" nokkapala, USB3 piuha, ST4 piuha ja lisäksi T2-1,25" suodinsovite. Mitään objektiivia ei tullut mukana. 2" suojahattu oli mukana. Uutuutena kameran 2" nokkaosa, jossa on normaaliin tapaan T2-sisäkierre, onkin T2-sisäkierreholkki, jonka voi kiertää pois ja alta paljastuu T2 ulkokierre kameran etuosassa.

 


Heti piti kameraa kokeilla ja hetken ehdin säikähtää, kun Firecapture ei saanut yhteyttä kameraan vaikka kaikki ajurit ja versiot oli varmasti päivitetty. Sitten tuli mieleen josko kamera on niin uusi, ettei Firecapture vain vielä tue sitä, ja näinhän se oli. Asensin Sharpcap 3.1:en ja johan alkoi pelittää  :azn:  Toivottavasti tämän takia ensi viikon kirkkaita ei nyt peruuteta...

Tuon kameran väriversiota ollaankin jo odoteltu kokotaivaskameraprojektia varten. Pitänee kohta pistää tilaukseen.

Mikä tuo pienin kierre on joka on tuossa mustassa palassa heti kennon edessä, 1.25" suotimille vai C-kierre? Tuo mustakin biitti taitaa lähteä irti?

Mun ASI120-kamerassa ainakin oli 1.25" kierre jossa PST:n kanssa olen käyttänyt barlowin lasia (jotta ylipäätään saa PST:n fokukseen).

ASI120:ssä oli muistaakseni niin että punaisen osan pohjassa on 1.25" kierre, siis siellä ihan kameran rungossa. Ja sitten siihen T2-sisäkierteeseen saa ruuvattua mustan palikan jossa on C-kierre (johon mukana tullut kalansilmä menee).

Onko samanlainen järjestely 183:ssa?

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 04.01.2018, 12:48:25
ASI120:ssä oli muistaakseni niin että punaisen osan pohjassa on 1.25" kierre, siis siellä ihan kameran rungossa. Ja sitten siihen T2-sisäkierteeseen saa ruuvattua mustan palikan jossa on C-kierre (johon mukana tullut kalansilmä menee).

Onko samanlainen järjestely 183:ssa?

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 04.01.2018, 10:15:33
Mikä tuo pienin kierre on joka on tuossa mustassa palassa heti kennon edessä, 1.25" suotimille vai C-kierre? Tuo mustakin biitti taitaa lähteä irti?

Ei ole samanlainen systeemi. Laittamani kuva on aika huonolaatuinen, mutta tuossa mustassa biitissä heti kennon edessä ei ole kierteitä kumpaankaan suuntaan. Se on heijastuksenestopinnoitettu kirkas suojalasi kehyksineen, joka on kiinni ristipääruuveilla alla olevassa punaisessa kameran rungossa, jossa olevassa keskireiässä ei siinäkään ole kierrettä (jos tuon suojalasin siis edestä poistaisi). Sen vuoksi mukaan onkin laitettu tuo irtonainen T2-1,25" suodinkierresovite, joka sopii tuon T2-sisäkierremuhvin sisään, kun ei suodinta muuten enää kiinni saa. Alkuperäisessä ASI120MM:ssa oli paljas kenno ja sen edessä tosiaan suodinkierre rungossa, johon sitten myöhemmin alettiin laittamaan kirkasta suojalasia kun pölypallerot olivat iso ongelma.

T2-C-kierrepalikka taas aiemmissa kameramalleissa on osa sitä objektiivilinssikokoonpanoa, jota siis ei tässä tullut mukana => ei C-kierre sovitetta. Mutta uutuutena siis tuo T2-sisäkierre onkin irroitettava muhvi, jonka irroittamalla käytössä on myös T2 ulkokierre.


Huomasin muuten, että Firecapturesta oli saatavissa 2.6 beta-versio, ja sillähän tuo kamera pyörikin jo. Ja olisihan sitä mahdollisuus ajaa ascom-ajurillakin, mutta tuolla beta-versiolla siis pyörii natiivisti. Kuvasin kokeeksi ihan ilman mitään objektiivia yhden koevideon täydellä resolla. Kun laittoi Firecapturessa RAM-bufferin käyttöön, sai kaapattua kuvaa 19 fps:n nopeudella ja tallennus laahasi korkeintaan 1-2 framea jäljessä, jonka asettamani 80 framen RAM-bufferi hoiti hienosti. Minuutin AVI:lle kertyi kokoa 1098 ruutua ja 20,6 gigaa  :rolleyes: 

Kun Kuukuvissa olen pyrkinyt pinoamaan 1500-3000 ruutua, tulisi tällöin pinota jopa 60 gigan videoita. Täytyypä kokeilla millainen ääni AutoStakkert 3:sta lähtee, kun tarjoan sille tämän kameran videoita.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 04.01.2018, 20:22:27
T2-C-kierrepalikka taas aiemmissa kameramalleissa on osa sitä objektiivilinssikokoonpanoa, jota siis ei tässä tullut mukana => ei C-kierre sovitetta. Mutta uutuutena siis tuo T2-sisäkierre onkin irroitettava muhvi, jonka irroittamalla käytössä on myös T2 ulkokierre.

Okei, kiitos noista tiedoista. Pitää siis tuon kameran kanssa ostaa se erillinen T-kierteinen sovitin jolla saa C-kierteen.

Siinä kalansilmäobjektiivikokoonpanossa on irroitettava se kaulusosuus, sillä saa muitakin C-kierteisiä linssejä kuin sen mukana tulevan kalansilmän.

Kokeillaanpa taas välillä värikameraa, laitoin juuri ASI462MC:n tilaukseen.

Kyseessä uunituore, erittäin ir-herkkä kamera https://astronomy-imaging-camera.com/product/asi462mccolor (https://astronomy-imaging-camera.com/product/asi462mccolor)

Oikeastihan tässä odotellaan josko tuosta tulisi mono-versio saataville, mutta Marsin oppositioon ja syksyn Uranukseen/Neptunukseen tällä on nyt mentävä.

Mikäs on Arin ja muiden samaa kennoa käyttävien kokemus tuosta 462C:stä? Mietin tässä itse planeettakuvaukseen värikameran hankkimista. Lisäksi tuossa 462:ssa näyttäisi olevan merkittävästi herkempi kenno IR-alueella kuin aurinkokuvauskäytöstä varastamallani 174mm:llä on ja tuostakin olisi varmaan iloa (pienempi valotusaika, suuremmat fps:t).

Putkena minulla on tuo 80 mm f/6 kiina-apo ja mietin, että jos värikameran hommaisi, niin voisi ehkä saada talteen myös planeettojen värejä - osc-malli on itselleni ainoa vaihtoehto (en ala viritellä suodinpyöriä yms mv-kameraan). Vaan jos meinaisi kuvata 462c-kennoisella planeettoja, niin tarvitseeko tässä alkaa miettiä ADC:tä vai selviääkö tommosella pikkuputkella (hyvin) ilman sitäkin? Jos siis vain pistäisi välillä nokalle UV/IR-cutin ja sitten vaihtaisi tarvittaessa nokalle IR-passin?

Se miksi aloin tätä miettiä on se, että kameroita valmistaa nykyään myös PlayerOne ja niitä on CN:llä kehuttukin. Lisäksi TS Saksassa on tehnyt näemmä PO:n kanssa sopparin ja myy heidän kameroitaan oman brändin alla. Firecapturen uusimmat versiot tukee lukemani mukaan PO:n kameroitakin. TS:ssä on kohtuu hyvässä hinnassa tuo TS:n oman brändin alla oleva versio: https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p13218_Offer--TS-462C-USB3-0-Color-Astro-Camera---CMOS-Sensor-with-D-6-46-mm.html (https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p13218_Offer--TS-462C-USB3-0-Color-Astro-Camera---CMOS-Sensor-with-D-6-46-mm.html)

Olen vähän huono sanomaan värikameroista mitään, kun en oikein ole saanut itseäni niillä kuvaamaan. Koitin ensin tuolla ASI224MC:llä, mutta luisuin hyvin nopeasti takaisin mono-kameroihin. 462MC:llä yritin uudestaan Marsin opposition aikoihin, mutta taas hyppäsin nopeasti 290MM:n mono-maailmaan. Isoilla putkilla seeing alkaa olla niin silppua, että osaan vaan hallita prosessin paremmin mono-kameroilla. Mutta pienemmällä putkella ilman suodinpyöriä, niin onhan se värikamera ihan ehdoton. Mutta täältä foorumilta löytyy niitä värikameravelhoja myös, osa myös ADC:n kanssa touhuilleita, niin osannevat paremmin vinkata.

Tänään saapui ASI462MM  https://astronomy-imaging-camera.com/product/asi462mm/ (https://astronomy-imaging-camera.com/product/asi462mm/)
Tilasin tuon jo vappuna, mutta lähettivät väärän kameran ja meni ZWO:n kanssa säätämiseksi ennen kuin nyt sain oikean kameran.

Tällä sitten syksyllä Jupiteria narraamaan. Nyt kun on tuo kameranvaihtaja tehtynä, voisi helposti myös tehdä kameravertailuja esim. 183MM:aa vasten ja vaikka MCta myös. Jotta planeetan saa helpommin isolla röörillä tällaiselle pikkukennolle, olen ajatellut laittaa ison putken selkään jonkun pikkuputken ja 183MC:n tähtäysputkeksi.