Avaruus.fi - keskustelualue

Vuoden 2012 oppositio tuli ja meni pilvien ja surkean seeingin pilaamana. Jupiter olisi edelleen illasta upeasti näkyvillä, vaan eipä tämä säätyyppi tunnu vaihtuvan. Tänään oli illasta melkein kirkasta, mutta surkeahko seeing. Seeingin kohentuessa ja Jupin kohotessa korkeammalle, pilvet tutusti tulivat estämään enemmät kuvausyritykset.

Tässä siis 50%:iin alasskaalattu ir-kuva 5.1.2013 klo. 20.20. Surkea on  :sad:, mutta näkee tästäkin siellä olevan kaikenlaista menossa. Ja näyttäisi taas hiukan näkymä muuttuneen.

(http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2013/Jupiter+kev%E4t+2013/jupirrgb30001+13-01-05+20-20-29.jpg/_full.jpg)

Kuvailin tuntia aikaisemmin ja totesin myös kehnon seeingin.
Eipä ylittynyt julkaisukynnys osaltani ;).

Lainaus käyttäjältä: einari - 05.01.2013, 23:51:55
Kuvailin tuntia aikaisemmin ja totesin myös kehnon seeingin.

Pirkanmaalla 5.1. näytti tosiaan ensin hyvältä, mutta klo 19 jälkeen seeing huononi nopeasti. Siksi Linear-kuvani menivät pieleen, kun lopulta löysin komeetan puutteelisten etsintäkarttojen takia.

-JM-

Tältä Jupiter näytti eilen 19:45 Jyväskylässä:

(http://www.albumini.fi/Valokuva-WK8BIAEK-D.jpg)

Yksityiskohtia ei irronnut eikä ole paras kuvani Jupiterista. Keli ei ollut paras mahdollinen, mutta ei voi pelkästään siitä syyttää kun kuvauskerrat saa laskettua kahden käden sormilla :wink: Opeteltavaa vielä riittää

Hyvä kuva Eagerilla.
Ei kai tämä sentään Canonilla kuvattu ?

Kuva on täysin vakiolla Canon 1000D:llä otettu polttotasolta. TeleVue Powermate 5x kamerassa kiinni. Tuosta yhtälöstä videota EOS Camera Movie Recordilla 5x suurennuksella. Kuva pinottu Regitax 6:lla.

Kyllä kuvaaminen vielä harjoittelua vaatii. Nyt olen kuvannut vasta muutaman kerran kuuta ja Jupiteria - sattuneesta syystä :sad:. Kuu on mukava harjoituskohde. Syvän taivaan kuvaaminen sitten joskun myöhemmin.

Hyvä havainnointikeli innoitti itsenikin taivaan katseluun viime lauantaina 5.1.2013. Tähtiharrastukseni on vasta aluillaan ja tämä planeettahavainto Jupiterista onkin ensimmäinen laatuaan. Visuaalisessa havainnossa Jupiter näkyi ihan hyvin. Kuvan nappasin käsivaralla.

Keskusteluissa aina puhutaan, että ensin pitäisi opetella tuntemaan tähtitaivas ihan vain silmillä tai kiikareilla katsomalla. Tämän huomasin itsekin, kun yritin saada putken goto toimintoa pelaamaan. Putken suuntaaminen jäi tekemättä, kun olisi pitänyt tietää mihin tähteen sen suuntaisi. Jupiterin sentään löysin, kun se loisti niin kirkkaana taivaalla. Mutta eiköhän se tästä pikkuhiljaa. Kunhan sopivia kelejä olisi vain vähän useammin.

Havainnointikalusto ja kuvaustiedot: Sky-Watcher Skyliner-200P Flextube Synscan Goto; 25 mm Super Plössl. Canon EOS 650 D; f/5,6, 1/20, ISO 6400

⠀

Hienoa! Siitä se lähtee. Vähän vastapainoa putken takaosaan niin helpottuu planeetan pysyminen kohdallaan

⠀

Ei ollut onni myötä edellisen kirkkaan yön ajan, ihmettelin omituisia tummentumia kuvissa, ja fläteissä iso tumma reuna-alue vaihteli. Kotona syyksi paljastui filsupyörästä lentoon lähtenyt koi, joten se niistä valotuksista. Onneksi tuli kokeiltua samana yönä Jupin kuvaamista pokkarilla (Canon Ixus 860IS) C11:n perässä, välissä 7.5mm Nagler.

(http://farm9.staticflickr.com/8088/8376262315_6acdd5d1be.jpg) (http://www.flickr.com/photos/mickut/8376262315/)
Jupiter (http://www.flickr.com/photos/mickut/8376262315/)

Pinottu minuutin VGA-videopätkästä ja tarkennus silmävaralta käsipelillä, käsittelyketjuna Castrator, AutoStakkert2, Registax6.

-Antti

12.tammikuuta oli ensimmäinen kirkas ilta sitten marraskuun alun, ja pääsin taas pitkästä aikaa kaasupallukan metsästykseen.
Seeingkin suosi, ollen tavallista pakkaslepatusta parempi.

C8, 2xbarlow, Ir/uv cut, dbk21, pinoaminen as!2, käsittely R6, kahden minuutin videosta 50% pinottu.

Jupiter 12.01.2013 21:54
(http://koneveli.kuvat.fi/kuvat/jupiter12012013-2154.jpg/full)

Kuvasin Jupiteria lähes samaan aikaan kuin Moikkis. Aika hyvän kuvan sait muuten.
Pikputken voimalla mennään..
Alkuillan aikana näkyi visuaalisesti melko paljon yksityiskohtia. Ion varjo näkyi hyvin selvästi planeetan "pinnalla"
Puolen yön aikoihin huomasin että seeing muuttui aika huonoksi.

Upea selkeä (eikä edes hirveän kylmä) ilta Järvenpäässä. Vielä enemmän iloa kuin taivaankappaleiden katsomisesta itse, saa siitä kun katsoo kun oma 3-vuotias tyttö on innoissaan siitä mitä näkee kaukoputkella <3

"Äiti äiti, mä näin kuun ja Jupitelin isona!"

Voi mun palleroa <3

Lainaus käyttäjältä: kommo - 17.01.2013, 18:12:40
Vielä enemmän iloa kuin taivaankappaleiden katsomisesta itse, saa siitä kun katsoo kun oma 3-vuotias tyttö on innoissaan siitä mitä näkee kaukoputkella

Näinhän se on. Ja monesti tällaisista lapsuusmuistoista muodostuu ihmiselle elinikäinen rikkaus.

Eilen 17.1.2013 oli surkea seeing, ykkösen luokkaa. Kuukuvat meni suoraan roskiin. Ihan dokumentiksi Jupista pieni ir-rgb-kuvajainen klo 20.45. Olipahan kylmää touhua. Nytkin on putki ulkona, mutta pilvihötö syöksyi heti hämärän langetessa pilaamaan Kuukuvausyritykset. Ehkäpä myöhemmin illalla taas Jupia pääsee yrittämään.

(http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2013/Jupiter+kev%E4t+2013/JUPIRRGB70005+13-01-17+20-45-27-ir-rgb.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2013/Jupiter+kev%E4t+2013/JUPIRRGB70005+13-01-17+20-45-27-ir-rgb.jpg)

Menin sitten tekemään heräteostoksen ja hommasin Shangaista ASI120mm-merkkisen kameran.
Tästä lisää ehkä jossain toisessa ketjussa, mutta tässä yksi ensimmäisistä koeotoksista.
Kuten ari toteaakin niin tänä iltana keli oli suorastaan ennätyksellisen huono ja tilannetta ei kohdallani auta kun kuvaan parvekkeella ja ovi on rakosellaaan piuhojen takia jolloin sisältä pääsee mukavasti lämmintä ilmaa sekoittamaan tilannetta - ja kun lämpötilaeroakin oli mukavat 40 astetta...

(http://www.ursa.fi/yhd/capella/foto/jupiter_2013_17_01_20_32.jpg)

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 18.01.2013, 18:26:19
Eilen 17.1.2013 oli surkea seeing, ykkösen luokkaa. Kuukuvat meni suoraan roskiin. Ihan dokumentiksi Jupista pieni ir-rgb-kuvajainen klo 20.45. Olipahan kylmää touhua. Nytkin on putki ulkona, mutta pilvihötö syöksyi heti hämärän langetessa pilaamaan Kuukuvausyritykset. Ehkäpä myöhemmin illalla taas Jupia pääsee yrittämään.

Arin surkeat kuvat menevät kyllä monille täydestä kuin väärä raha (ml. itseni). :smiley:
Tuo eilisillan seeingin heikkous tuntui ds-kuvauksessakin, jossa FWHM-lukemat pyörivät tarkennuksessa 5"...9" tienoilla ja se sumupilvihöttö vei loputkin kuvien detaljeista. Tänään en lähtenyt edes yrittämään kun läpinäkyvyys on eilistä heikompi ja pakkasta -26C.

Uuden jalustan kyydittämä pikkuputki yllättää taas positiivisessa mielessä.
Tässä pari kuvaa 18.01.13 illasta.

Nyt varmaan mennään jo tuon putken erotuskyvyn äärirajoilla, kun lisäsin sen ja kameran väliin 3x barlovin.

Onko muuten avoimessa maastossa "maaseudulla" ilma rauhallisempi kuin vaikka kerrostalon parvekkeelta katsottuna?

Lainaus käyttäjältä: Jurassic - 19.01.2013, 14:50:19
Onko muuten avoimessa maastossa "maaseudulla" ilma rauhallisempi kuin vaikka kerrostalon parvekkeelta katsottuna?

Ilman muuta. Seinät kerää lämpöä ja väreilee, samoin ikkunoista/ovista karkaa lämpösäteilyä.

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 18.01.2013, 21:52:36
Arin surkeat kuvat menevät kyllä monille täydestä kuin väärä raha

Laitetaan välillä myös aitoa kovaa valuuttaa. Eilen illalla oli täällä 24 pakkasta ja taivaalla pilvihötöä, joka esti Kuun kuvaamisen täysin. Sen sijaan Jupiter osui lopulta pilviraitojen väliin ja sain muutaman videon otettua. IR oli huonohko, mutta värikanavat mukavahkoja ja otinkin ylipitkiä videoita (reilu minuutti eli nelisentuhatta framea per värikanava) ja väänsin sitten Winjuposilla kunkin kanavan AS!2:lla pinkatut osakuvat kohdillaan olevaksi värikuvaksi. Kokeilin myös väännellä raakavideoita Winjuposilla, mutta siinä kohden tuli AVI-codekkien kanssa jotain häslinkiä ja laatu jäi jopa huonommaksi. Tällä siis mennään.

18.1.2013 klo 21.32, RGB. Jostain syystä tuo GRS tuntuu meikäläiselle poikkeuksellisen usein hymyilevän...
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2013/Jupiter+kev%C3%A4t+2013/2013-01-18-1932.jpg/_full.jpg)

Tässä sitten linkki isonnettuun versioon. Enempää detaljeja siinä ei kyllä ole. (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20kev%C3%A4t%202013/2013-01-18-1932-RGB4b.jpg/_full.jpg)

Ja tästä linkistä löytyy erikseen eri värikanavat, eli R, G ja B  (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20kev%C3%A4t%202013/JUPIRRGB10014%2013-01-18%2021-30-16-R-G-B.jpg/_full.jpg)

Tähän on hieman vaikea enään keksiä kehuja, mutta sanotaan nyt lyhyesti että on erittäin hyvä.

Normaalisti kaukoputken läpi katsottaessa kannattaa katsoa hieman pidempään, jotta näkee paremmin yksityiskohdat, tähän pätee sama - kannattaa katsoa hieman pidempään, kaikki yksityiskohdat ei sisäisty kertavilkaisulla. Hämmästyttävä määrä yksityiskohtia.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 19.01.2013, 19:47:24
Laitetaan välillä myös aitoa kovaa valuuttaa. Eilen illalla oli täällä 24 pakkasta ja taivaalla pilvihötöä, joka esti Kuun kuvaamisen täysin. Sen sijaan Jupiter osui lopulta pilviraitojen väliin ja sain muutaman videon otettua.

No on todella kovaa kamaa! Harvoin CN:n foorumillakaan tällaista näkee! Ehkä aavistus sinertävä minun kalibroimattomalla näytöllä. Muuten erinomaisen hyvin käsitelty detaljeja hävittämättä!  :cool:

Jep, näkee hyvin kuinka Arilla Jupiter-kuvat ovat aina seeing-rajoitteisia ja sitten kun ilmakehä hetkeksi rauhoittuu, katsoja saa taas keräillä leukaansa pöydältä. Komea kuva!  :cheesy:
Värisävyt ovat ihan ok kalibroidulla ruudulla, mutta voisi parantua vielä kun lisäät värikylläisyyttä Photarissa (esim. "Match color... Color intensity" säätö 100->135 tienoille).

Kiitosta vaan. Tämä oli nyt varmaankin semmoinen 3,5 seeing, jota kesti vajaan puoli tuntia. Läpinäkyvyys samaa luokkaa. Ihan inasen kun vielä keli paranisi seuraavalla kerralla...

Tein vielä yhden prosessoinnin. Nyt ensin AS!2:lla pinoten, sitten Registax6:lla waveletit, sitten winjuposilla derotatoiden värikuvaksi ja lopuksi photarilla hiukan jyrkemmäksi värit. Pöytäkoneen nykyinen näyttö on näitä joissa mainostetaan hurjia dynamiikkoja ja siinä GRS olikin jo kuin kananmunan keltuainen iltaruskossa. Läppärin näytöllä taas aika sopiva. Vielä voisi hiukan ehkä parantaa painottamalla R-kanavaa detaljeissa, mutta jääköön toiseen päivään sen toteutuksen pohdinta.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2013/Jupiter+kev%C3%A4t+2013/2013-01-18-1931-RGB2.jpg/_full.jpg)

Yksityiskohtaa piisaa mutta meikeläisen makuun inasen liian punertava.

Joo, hiukan tosiaan punottaa nyt. Mielessä on käynyt semmoinen sadepäivän aktiviteetti, että laittaisi tuon kuvauskaluston sopivan pikkuobjektiivin perään ja kuvaisi kellarissa vaikka Tikkurilan värikarttaa ja koittaisi saada hirveän venyttelyn jälkeen mahdollisimman originaalit värit aikaan. Tuntuu, että etenkin ruskea ja keltainen ovat jotenkin vaikeita saada aikaan.

On Arin kuvat huikeita! Ihmetellä pitää miten tuollaisia saa...

Tässä vastapainoksi aloittelijan kuva jottei totuus kuvaamisesta unohdu  :wink:

(http://www.albumini.fi/Valokuva-88T4OFKE-D.jpg)

Kuva otettu keskiyöllä 19...20.01.13 Jyväskylässä

Tässä Jupiter AlCCD-5:n (=värillinen qhy-5) ja CPC1100:n (luulisin että lyhentämättömän, mutta enpä nyt osaa vannoa) läpi mulkaistuna.  500 ruudun video, josta Autostakkert!2 poimi minulle toistaiseksi tuntemattoman määrän kuvia.  AS2 vaikutti hyvältä, helpolta ja myös nopealta softalta, johon tutustun jatkossa lähemmin ... AlCCD5:n väridata on "outoa", en saa siitä mitään hyvännäköistä irti, joten tässä harmaasävyversio.  Keli ei ollut erityinen, ainakaan verrattuna viime viikon tähtinäytännössä vallinneeseen -- silloin jos olisi saanut kameran putkeen kiinni ...

Edit: ainiin -- taas aivan yli hilseen menevä tuo Arin viimeisin, voimakkaasti saturoitu kuva.  Uskomattoman upea!

(http://cdn.astrobin.com/images/6362601f-8729-4abc-b722-77b24f4089e9_thumb.png) (http://astrob.in/30513/)

Edit2:  Video Io:n pimennyksen päättymisestä (http://www.youtube.com/watch?v=06_AvrZ8N0c).

Laitetaanpa omat kuvat.. Ei niin komeat kuin muilla, noo punaisen pilkun kyllä huomaa..
Kuvattu  Logitech c100 vebbikameralla.

Sorvasin vähän aikaa sitten kyseiselle kameralle okulaarisovitteen testaaksen sen, että kehtaako sillä ottaa kuvia.
No ei hullumpaa, vaikka itse sen sanon :azn:

Kuvattu 20.1.2013
Kaukoputkena SkyWatcher 102mm maksutov Televue 3x barlovin läpi.

Ai niin, jalustaan olen toistaiseksi ollut erittäin tyytyväinen.

Yllättävän komea ja kookas Jupiteri Jurassicilla - kun ottaa putken ja kameran huomioon.

Puolipilviseltä taivaalta 23.1. sain tämmöisen kuvan:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/Jup230113.JPG)
Tal 200K Dbk21 200 kuvaa R6.

Kuvattu keltasuodattimen läpi. IrPass-kuvat olivat huonompia. Tämä suoraan polttotasolla, ensi kerralla Barlowia väliin.

En ole vuoteen käsitellyt Jupiterin kuvia, joten jälki on sen näköistä.

Jorma M.
Kangasala

Ensimmäistä kunnon kokeilua uudella ASI-kameralla kun kelikään ei ollut tavanomaisen surkea (muttei hyväkään).
Vertailun vuoksi otin myös DMK-kameralla (ja IR pass-filsulla) kuvaa ja se veti voiton tällä kertaa.

(http://www.ursa.fi/yhd/capella/foto/jupiter_2013_01_22_23_31.jpg)

Edit: Vaihdettu kuva myöhemmin kuvattuun hieman parempaan versioon.

Vertailun vuoksi kuvattu Jupiteria vanhalla DMK-kameralla.

(http://www.ursa.fi/yhd/capella/foto/jupiter_2013_01_22_2206.jpg)

Tervehdys kaikille !

Ohessa tänään aivan ensinmäiset koskaan ottamani Jupiter kuvat !

Siis uusi harrastaus kokeilu tämä planeetta kuvaus, ollut enemänkin visuaali puolta.

Putkena Celestron CPC 800, kamerana ASI120MM. FireCapture kuvaus softana ja Registax 6 pinoamiseen. Kumassakin kuvassa käytetty Baaredin IR-filtteriä sekä toisessa mukana myös Baader VIP-2X Modular Barlow. Kuvat suoraan polttotasolta.

Kysymys kokeneenmille: FireCapturessa on oikealla ylhäällä niitä filttereitä. Käytättekö niitä ja sitten yhdistelette kuvat jollakin kuvankäsittely softalla vai miten ? Tuleeko näin enemän yksityiskohtia näkyviin vai mikä lienee käyttötarkoitus ? Löytyykö foorumilta tähän mitään ohjeita tai jostain muualta. 

Ari

Hienoja kuvia Arilla. Tervetuloa hienon harrastuksen pariin.
Jos nyt oikein muistan ulkoa niin ne  filtterit on tiedoston nimeämistä varten.
Planeettakuvauksessa oikeastaan kannattaa käyttää vain ir block ja pass  (siis blokkaavaa tai päästävää) suodatinta.

Lainaus käyttäjältä: akj - 03.02.2013, 22:57:44
Kysymys kokeneenmille: FireCapturessa on oikealla ylhäällä niitä filttereitä. Käytättekö niitä ja sitten yhdistelette kuvat jollakin kuvankäsittely softalla vai miten ? Tuleeko näin enemän yksityiskohtia näkyviin vai mikä lienee käyttötarkoitus ?

Ei kannata käyttää mitään kuvaussoftien filtereitä, vaan stackauksen jäljestä (registax/autostakkert) käyttää registaxin waveletejä yksityiskohtien esiintuomiseksi ja korjaa värit/gamman sitten ihan viimeiseksi vaikka photoshopilla tai vastaavalla, muuta oikeastaan kuvankäsittelyssä ei sitten tarvitsekaan tehdä.

Edellisestä astrokuvaussessiosta on vierähtänyt yli vuosi. Tässä kauteni avaus.

Jupiter 3.2.2013 n. klo 20 (1/200s ja ISO800). Pinossa 45 kuvaa.

10" GSO Dobson, 2x Barlow ja Canon EOS 500D.

Lainaus käyttäjältä: akj - 03.02.2013, 22:57:44
FireCapturessa on oikealla ylhäällä niitä filttereitä. Käytättekö niitä ja sitten yhdistelette kuvat jollakin kuvankäsittely softalla vai miten ? Tuleeko näin enemän yksityiskohtia näkyviin vai mikä lienee käyttötarkoitus ? Löytyykö foorumilta tähän mitään ohjeita tai jostain muualta.

Hienot kuvat kaimalla, komea on aloitus.

Noita Firecapturen filttereitä voi käyttää vain apuna oikeiden fyysisten filttereiden käytössä, mitään ohjelmallista suodatusta ne eivät tietääkseni tee: Kun valitset valikosta vaikkapa ir-pass-suotimen (IR), Firecapture muistaa kamera-asetukset joita viimeksi käytit kun IR oli valittuna. Jos käytät useita eri fyysisiä suotimia vuorotellen ja vastaavasti valkkailet samaan tahtiin FC:stä nuo filtterit, ei tarvitse säädellä käsin valotus- ja gain- arvoja joka kerta uudestaan vaan ohjelma muistaa ne. Jos käytössä sattuu olemaan ascom-yhteensopiva moottoroitu suodinpyörä, tuolla pystyy vieläpä vaihtamaan sen itse suotimenkin kohdalleen automaattisesti. Jos olisi vielä ascom-yhteensopiva moottorifokuseri, tuon saisi opetettua muuttamaan fokusoinninkin suotimen mukaan. Lähinnä tuo on kätevä, kun kyseisillä varusteilla kuvaa L-R-G-B - suodinten läpi vakaissa olosuhteissa esim. Jupiteria muodostaakseen värikuvia. Suomessa vaan ne olosuhteet harvoin ovat niin vakaat, ettei tarvitsisi käsin välillä säädellä.

Pikkasen Tertsi vielä kirkkaus/kontrasti-säätöä lopuksi niin on helpompi katsoa.  Hyvä kuva!

En vaan osaa Registaxia. Olen kokeillut versioita 6 ja 5, mutta aina tuloksena on höttöä, mihin en saa waveletteja säätämällä kuin hämähäkinseittikuviota pinnalle (tai siis semmoista mosaiikkia, missä Jupiter on jaettu 4-6 osaan).

Avistack vaikutti paljon helpommalta. Dobsonilla ilman seurantaa EOS Movie Recordilla otin muutaman videon Jupiterin lipumisesta ja tällainen oli tulos:
(http://ellipsis.fi/~mhjlai/t%C3%A4hti/kuvat/Jupiter/jupiter_2013-02-03_2_scaled.jpg)

Vaatii harjoitusta tuo wavelettien käsittely.

Kokeilepa myös Autostakkertia.
Ei ole kovin monimutkainen.
Tosin voi vaatia videon muunnosta jos järkkärivideota käsittelee.

Täältä myös suositus autostakkertin suuntaan, helppo ja tekee hyvää jälkeä kunhan videon saa sen käsittelemään formaattiin. Onnistuu ainakin VirtualDubilla, kunhan oikeat palikat on asennettuna.

Pitääpä kokeilla. Mun piti video muuntaa jo Avistackiakin varten VirtualDubilla, kun sekään ei ymmärtänyt.

Onko muuten kellään tiedossa Linuxilla toimivia pinoamissoftia?

Lainaus käyttäjältä: micko - 06.02.2013, 13:02:05
Pitääpä kokeilla. Mun piti video muuntaa jo Avistackiakin varten VirtualDubilla, kun sekään ei ymmärtänyt.

Onko muuten kellään tiedossa Linuxilla toimivia pinoamissoftia?

Avistack toimii planeettapinoamiseen myös Linuxissa. Tarvitsee IDL-vm:n (virtual machine), mutta saman kai tarvitsi myös windowsissa (toki windows-version..). Itse sen hain, muttei ole vielä materiaalia jolla kokeilla, enkä sitten ole myöskaan jaksanut ohjelmaa asentaa :-P

Registax v5 (ehkä myös v6?) toimii ongelmitta wine:ssä.

Sää ei ollut edes aivan kehnoimmasta päästä.  Edelleen joudun asentamaan ASI-ajurin uudelleen ~joka sessiossa, onkohan kellään muulla ilmennyt vastaavaa?  Kuvauskoneessa on XP.

Edit: Kuvattu IR-block -filtterin läpi, pinoaminen Autostakkert!2 ja terävöitys Registax6.

Minulla myös xp ja teki tuon riesan yhden kerran: Ensin ajoin sen driverin exe-tiedoston, sitten kamera kiinni ja  "uusi laite löydetty" ja "etsi/asenna ajuri automaattisesti tms." . Sen jälkeen testailin Firecapturella. Kun seuraavan kerran laitoin kameran kiinni, taas kertoi että uusi laite löydetty. No, klikkasin taas "etsi/asenna..." ja tästä toisesta kerrasta uskoi ja sen jälkeen toiminut. Tuota exeä en siis ajanut kuin kerran. 

Onpas hyvä Jupi. Onko tuo L-kuva vai joku väri/ir-kanava?

Jotkut laitteet tekee sitä kun laittaa eri usb-portteihin.

Vihdoin kelit salli kokeilla Jupiterin kuvaamista - hävyttömän vähän ollut mahdollisuuksia Jyväskylässä. Kokeilin ensimmäistä kertaa Web-kameran käyttöä. Barlowin kera tietty

(http://www.albumini.fi/Valokuva-RUMHRGB4-D.jpg)

Pitäisi löytää jostain parempi kuvaussofta kun liian valotettuja pyrkii tulemaan - tai sitten vaatii opettelua. Mikä on hyvä?

Ei tuo liian valottuneelta vaikuta. Mutta SharpCap on ihan hyvä vaihtoehto.

Tässä on sitten jupiteria piskuisimmalla putkellani elikkä käytössä Celestron Nexstar 102slt, lyhyt akromaatti. Ei barloweja tai drizzleä tai muuta hapatusta. Suotimena Fringe Killer ja kamerana NexImage5, fps 50.

(http://i805.photobucket.com/albums/yy339/lithos2k/jupiter_102slt_zps65d22859.png)

Tykkään tuosta pienemmästä skaalasta vastaa jotenkin mukavammin okulaarinäkymää... jos koskaan on keliä niin kunnianhimoinen projekti olisi ottaa komposiitti jossa kuut ja jossain vaiheessa monta sellaista yhdistettynä animaatioksi... ei näillä keleillä tänä talvena.

Kiitos einarille vinkistä - kokeilen heti kun pilvet väistyy... Liika valo oli ongelma kuvatessa - hyvä että sai mitään esille Jupiterista. Tuon suosittelemasi ohjelman säätömahdollisuudet lupailee helpotusta asiaan.

Vaikka hieman epäpyhältä kuulostaakin niin on vielä eräs ohjelma jonka nimeen vannon planeettakuvan alkukäsittelyssä. Tämä on mielestäni vielä paljon parempi kuin castrator. Itse kun tykkään terävöittää ja käsitellä värikamerankin kuvat eri kanavina ja tämä hoitaa mm splittauksen kolmeksi eri aviksi.

https://sites.google.com/site/astropipp/

Hoitaa myös debayeroinnin, leikkauksen ja keskityksen ja rajauksen.. voi vieläpä laittaa framet output videoon laatujärjestykseen jotta muilla käsittelyohjelmilla on helpompaa. Voisi hyödyttää myös eageria ja kaikkia jotka eivät ole ennen tähän tutustuneet.

Tämmöisen sain 20.2. klo 19:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/Jup200213.JPG)
Noin 250 kuvaa Dmk21 Tal200K + 2xBarlow + R6.

En ollut oikein tyytyväinen, mutta enpä ehtinyt kuvata kuin tunnin niin taivas menikin taas pilveen.
Tämäkin kuvattu xp:llä. Se vaatii (lähes) joka kerta IS:n levykkeen, muuten ei tunnista kameraa. Osaavat nämä tosiaan kupruilla.

Jorma M.

Canon EOS60D suoraan polttotasolla, Skywatcher 200p (1200/F6). ISO100, Shutter 1/20s. Videot meni kaikki aivan plörinäksi ja paloivat puhki. Pari RAW:ia onnistu jotenkin joista tämä kaivettuna esiin. Jupiter, vieressä Europa, Io ja Ganymedes.


(http://monni.org/jupiter_24.2.2013_monni.jpg)

Toinen kuvaus sessioni ja kiitos kaikille hyvistä neuvoista !

Jupiter 25.2.2013 kello 19:43. Putkena Celestron CPC 800, kamera ASI120MM ja Baaderin IR-filtteri välissä. Softna Minuutin valotus FireCapturella ja sen jälkeen Registax 6:lla loput.

Ari

Näyttää kohtuullisen hyvältä.
Olikos tuossa nyt barlowia ?

Tässä ei ollut Barlowia välissä. Piti kyllä ottaa Barlowin kanssa mutta putki meni niin pahasti huurteeseen että homma jäi siihen.

Ari

Eilen vihdoin repesi pilvipeitteeseen reikiä ja pääsin kuvailemaan. Kelikin oli kohtuullinen joten tämän voi laittaa näytille.
C14, ASI120MM ja IR Pro 807 suodin.
(https://lh4.googleusercontent.com/-8BHdN2Lsrfg/USzPnICHwsI/AAAAAAAAIyc/G9aXtn_2tMQ/s500/conv_Capture%252025.2.2013%252019_37_36_g3_b3_ap70.jpg)

Palataan sitten C14:lla otetun kuvan jälkeen karuun todellisuuteen jupiterin mehupilli versiolla toissa illalta. 100mm / 650 mm akromaatti ja nyt piti puskea vielä se barlowkin perään. Fringe killer suotimena joten värit ovat hieman.. erikoiset.

(http://i805.photobucket.com/albums/yy339/lithos2k/4fdbf231-5465-41ba-b260-64c0c3500a0b_zps073b65b3.jpg)

Ransulla mainio Jupi eikä Lithoksenkaan version kanssa tarvitse hävetä - varsinkaan kun ottaa huomioon että on akromaatilla otettu.

Kiitokset, Lithoksen kuvahan on vallan mainio nopealla akromaatilla otetuksi

Näyttää siltä kuin Lithos ei vielä olisi waveletejä tuolle tarjonnut?  Jos näin, niin saattaisi kannattaa kokeilla ...

Lainaus käyttäjältä: Lithos - 27.02.2013, 20:09:17
Palataan sitten C14:lla otetun kuvan jälkeen karuun todellisuuteen jupiterin mehupilli versiolla toissa illalta. 100mm / 650 mm akromaatti ja nyt piti puskea vielä se barlowkin perään. Fringe killer suotimena joten värit ovat hieman.. erikoiset.

Mjaa, tuo kyllä ylittää kaikki ennakko-odotukseni siitä mitä tuollaisella akromaatilla voisi saada jupiterista aikaan ainakin kymmenkertaisesti. Suunnileen samaan tasoon olen itse yltänyt C8:lla.

Tämän sain aikaan 27.2. klo 19:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/Jupiter270213.JPG)
Tal 200K + DBK21 + 3xBarlow + keltasuodatin + R6.

Jorma M.
Kangasala

Heh, olin viikon reissussa ja täällähän on taivaat aukeilleet tietysti sillä välin! Komeita kuvia kaikilla ja Ransulla oikein nappiotos: Tiedettiin että olet haka taltioimaan Auringon valoa eri aallonpituuksilla, mutta eipä se näköjään haittaa vaikka olisi kertaalleen vielä heijastettu jättiläisplaneetastakin... :rolleyes:

No, äsken kävin yrittelemässä kuvaamista itsekin. Seeing oli oikeinkin mukava, mutta tuuli ulvoi ja ravisteli putkea pilaten useimmat videot, saapa nähdä saanko kuvaa aikaiseksi. Jäi ASIn ensivalokin vielä ottamatta. Sen verran hyvä keli kumminkin, että voisi ehkä harkita Saturnuksen kuvaamista aamuyöstä vaikka lupaileekin hurjan kylmää yötä.

EDIT: 1.3.2013 klo 19.42 yhdessä ir-videossa oli pätkä tyyntä ja siitä:
(http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2013/Jupiter+kev%E4t+2013/Jupir10033+13-03-01+19-42-02.jpg/_full.jpg)

Ja klo 19.50 aineet tämmöiseen värikuvaan, jossa ir luminanssina. Kamerana siis DMK21.
(http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2013/Jupiter+kev%E4t+2013/juppirrgb10041+13-03-01+19-50-41-IR-RGB2.jpg/_full.jpg)

Voi jösses mitä kuvaa taas  :shocked: Arilta.
Jep, kyllä Ransu tais jotain oppia Hauholla  :grin: Jälki on ainaki huimaa.

Huh mitä kuvia taas Arilta, näitä on kyllä ilo katsella. Olisi hienoa saada kunnon komeettatörmäys taas Jupiteriin, nykyisellä harrastajavälineistöllä saataisiin varmaan upeaa jälkeä. Kiitoksia myös positiivisesta palautteesta Jyrki ja Ari, Hauhon keikka oli selkeästi kannattava kun tulokset parani heti :laugh:

Eilen laitoin putken kasaan ja kauden aloituskuvaksi otin hätäisen videon jupiterista. Kuvaa piennetty reilusti rakeisuuden takia kun valotus jäi liian pienelle. Pimeässä on vaikeaa laittaa valotusta kohdalleen kun tulee sisälle niin huomaa että video on liian himmeä.

SW 150 2 X barlowilla, MS lifecam cinema. Myös ganymedes tarttui kuvaan.

(http://img40.imageshack.us/img40/8237/jupiter132013205041.png)

Janiuksella oikein maukas Jupiter.
Lifecam näyttää hyvin toimivan.

Lainaus käyttäjältä: janius - 02.03.2013, 18:25:59
Eilen laitoin putken kasaan ja kauden aloituskuvaksi otin hätäisen videon jupiterista.

Ohoh, onpas yksityiskohtainen kuva. Nyt on kyllä pakko kysyä, että missä ja minkälaisissa olosuhteissa otit tuon? Itse kun olen yrittänyt lifecamilla (ja canonilla) jupiteria kuvata 8" putkella, niin ongelmana on ollut aina se, että kuvan kontrasti on täysin olematon. Eli minuutin videopätkässäkin näkyy vain murto-osassa frameista pieniä viitteitä siitä, että Jupiterilla mahdollisesti on näitä vöitäkin. Muissa frameissa Jupiter näkyy vain harmaana kiekkona ilman mitään detaljeja - samaa ongelmaa on kyllä visuaalisestikin.

Itse veikkaan ainakin osasyyksi liian valoisaa parveketta, jossa hajavaloa ei saa edes huurreputkella kunnolla aisoihin, mutta toisaalta viimeksi kokeillessa huurreputkella ei tuntunut olevan mitään vaikutusta lopputulokseen.

Kuulostaa siltä että jokin on pielessä. Olisiko tarjota esimerkkivideota? Jupiterin ei pitäisi välittää yhtään hajavalosta tai valosaasteesta, kunhan sitä ei suoraan paista kennolle.

Jos keli on normaali (Suomen mittapuun mukaan) niin videossa ei juuri yksityiskohtaa näe.
Mutta pinoaminen (ja waveletit) sitten tuo niitä esiin.
Tosin kannattaa kyllä panostaa kuvausvaiheessa tarkennukseen ja säätöihin (esim. gamma suhteellisen pieneksi - 50% tai alle jos pystyy säätämään. ja histogrammi niin että koko alue käytetty mutta ei mene yli).
Kuten Lauri totesi niin videopätkä voisi kertoa onko jotain pielessä.

Tarkennusvaiheessa kannattaa säätää kuva liian himmeäksi ja konrastia ja gammaa niin että ruudulta alkaa erottua yksityiskohtia, tämän jälkeen tarkennuksen pitäisi olla helpompaa. "normaalikirkkaudella" erottuu vaan häivähdys vöistä.

Lainaus käyttäjältä: kjj - 03.03.2013, 12:30:10
...Eli minuutin videopätkässäkin näkyy vain murto-osassa frameista pieniä viitteitä siitä, että Jupiterilla mahdollisesti on näitä vöitäkin. Muissa frameissa Jupiter näkyy vain harmaana kiekkona ilman mitään detaljeja...

Onko tämä kuvausvaiheessa liveruudulla vaiko myös sisätiloissa kaapattua videota uudelleen katseltaessa? Äsken nimittäin kokeilin Jupiteria kuvata ASIlla ja uudella kuvausläppärillä ja järkytyin kun läppärin ruudulla Jupiter oli vain kirkas piirteetön möllykkä. Vaihdoin tilalle DMK:n ja sama homma. Syynä oli tämä Acerin led-taustavalaistu kosketusnäyttö, joka vaan oli ihan liian kirkas ja raju himmeimmilläänkin... Näyttöasetuksista sitten laitoin gammaa ja kirkkautta reippaasti alas kunnes livekuvassa alkoi näkyä vöitä. Ilmeisesti siis yksi salaisuuksistani on ollut vanhan Samsungin LCD-näyttö, jonka kontrasti sopii pimeään ja on tarkennettaessa erinomainen apu. Eli jos kuvausläppärissäsi on jokin "dynamic boost - led- höhhöö" - näyttö, koita säätää näyttöasetuksia.

Huomasin kyllä sitten, että muutenkin kuvauskeli oli aivan tolkuttoman surkea läpinäkyvyydeltään eikä niitä vöitä sittenkään oikein näkynyt. Katsoin vielä lopuksi visuaalisesti 6mm ortoskoopilla ja huonosti näkyi vyöt. Eli huono (paikallis)seeing ja/tai lämpövirtailut/putken lämpö voivat myös tehdä kiusaa. Itseasiassa yleisin keli on juuri tuommoinen "sohjopallurakeli". Mutta kyllä siellä hiukan vöitä pitäisi silti näkyä koko ajan.

Edit: Ai niin, laitetaanpas nyt kuvakin. Eli 3.3.2013 klo 19.40. DMK21 poikkeuksellisesti 4X powermate edessä ja siltikin rajusti pienennetty. Tämä irpro 807 - suotimen läpi (eli ir yli 807nm) 5000 ruutua, joista 30% pinottu. Muiden suotimien läpi otetut sekä ASI:n eri skaalan videot olivat kaikki niin surkeita, ettei autostakkert saanut niitä edes kunnolla pinottua :angry:
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2013/Jupiter+kev%C3%A4t+2013/conv_jupdmkirrgb20010+19-40-41_g2_ap46.jpg/_full.jpg)

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 03.03.2013, 22:09:22
Onko tämä kuvausvaiheessa liveruudulla vaiko myös sisätiloissa kaapattua videota uudelleen katseltaessa? Äsken nimittäin kokeilin Jupiteria kuvata ASIlla ja uudella kuvausläppärillä ja järkytyin kun läppärin ruudulla Jupiter oli vain kirkas piirteetön möllykkä.

Itse asiassa se usein näyttää kuvaushetkellä kameran liveviewistä tai läppärin näytöltä parempana kuin sitten pöytäkoneen ääressä jälkeenpäin. Visuaalisti baaderin neodyymi auttaa hiukan, mutta en oikein ole huomannut kuvauskäytössä olevan siitä apua. Tarkennuksen olen säätänyt Jupiterin kiekon reunan perusteella - pinnan yksityiskohtia etsimällä se on täysin mahdotonta. (Juu, bahtinov auttaisi tietysti tässäkin)

Täällä (Hervannassa) on toisaalta paljon lämpöä hohkaavia kerrostaloja ympärillä, sekin tietty voi sotkea.

Mutta kiitoksia kaikille tähänastisista vinkeistä, pitänee kaivella esille pari esimerkkifreimiä tai videonpätkän tuolta muistikorteilta ehtiessäni. Ja toisaalta kyseessä on vasta ensimmäinen vuosi kun harrastan kuvaamista kaukoputken läpi, niin en jaksa tällaisista hirveästi stressata - hämmästyttää vain aina välillä, jos joku muu on saanut suunnilleen samoilla vehkeillä selkeästi kertaluokkia parempia kuvia aikaan  :rolleyes:

Jos haluat käyttää maskia tarkennuksen apuna mutta haluaisit tarkentaa kerralla jupiteriin, itse käytän linssiputkeni kanssa Hartmann maskia ja sen avulla voin tarkentaa ihan jupiteriin tuolla live kuvalla. Käytännössä niin että näkyy kaksi pallukkaa ja kun ne kohtaavat tarkennus on kohdillaan. Kelistä riippuen näkyy pari vyötä tai jopa häivähdys muuta yksityiskohtaa tai sitten ei juuri  mitään live viewissä. Waveleteillä ne sitten sieltä tulevat ne yksityiskohdat.

Tärkeintä on että kuva ei pala puhki joten mikäli ohjelmasta löytyy histogrammi katso että koko palkki ei täyty.

D200 mm tienoon putkella voi näkyä jotain tällaista:

http://youtu.be/8M21_wdEjsQ

Kokeilen upata vielä raaka videota 100/650 mm akromaatilta jotta on jotain vertailukohtaa siihen mitä raakakuvasta voi pikkuputkella odottaa.

Tänne sattui 3.3 illalle taas paikalliseen normiin nähden hyvä keli, kuvasin ASI+IR807:lla mustalkokuvaa ja MS lifecamilla värikuvaa, joka oli kyllä tasoltaan aivan surkea. Otin siitä kuitenkin värit omaksi layerikseen ja tein kokeellisen värikuvan kahden eri kameran kuvista.
Kuvausaika on hyvin lähelle sitä, mitä Arilla oli aiemmassa kuvassa, punainen pilkku häämöttää reunalla.

(https://lh5.googleusercontent.com/-sHstZVoDEws/UTYwEJYuO7I/AAAAAAAAI24/RsXXAPGiy1U/s512/Jupiter_3_3_vari.jpg)

Kun tuo punnerrus häiritsi niin kokeilin pikaista väritasapainon säätöä Nebulositlla. Kyllä se jonkin verran parani.

Hupsista, tulipas osittaisen värisokeuden vaivaamalle hiukan erikoisempi versio :grin:
Vaihdoin punaisten lyhtyjen näkemyksen tilalle picasan automaattisen värinsäädön jälkeisen yritelmän..

On se parempi nyt.

Tämä on sunnuntailta. Keli oli hyvä mutta putken kollimaatio ei sallinut tämän tarkempaa tulosta.

(http://img132.imageshack.us/img132/889/jupiter332013194043.png)

Vallan mainio kuva Janiuksella.
Ei välttämättä kollimaatiota ole syyttäminen jos laatu kaihertaa...

Janius tuo on hieno kuva munkin mielestäni.

Mahtavia kuvia kaikilla!! Laitan näytille hieman vaatimattomampia kuvia.
Napsittu pikku Maksutovilla ja vastikään hankitulla SW- 150/750newtonilla.

Jupiter 7.3.13 klo 19:15 Jyväskylässä tuulessa kuvattuna. Videokuva oli levoton kun tuuli oli vielä puuskittaista

(http://www.albumini.fi/Valokuva-XUD43LEX-D.jpg)

Kamera MS LifeCam Studio. Ensimmäisiä likimain onnistuneita kuvia tällä kameralla.

Kaunista säätä oli viikonloppu, mutta seeing aivan hirveä. Perjantai-iltana vain ir-kanavalla näkyi jotain, värisuotimien läpi näkyi vain suhjuinen valopallo. Siitä muistoksi irpro 807:n läpi ASI120MM:lla 8.3.2013 klo 19.59:
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2013/Jupiter+kev%C3%A4t+2013/Jupir-8-3-2013-195913.jpg/_full.jpg)

Lauantai-iltana tuuli ajoittain pakotti alailmakehää hiukan kuosiin ja sain yhteen sarjaan väritkin kuvattua. Luminanssi tässäkin ir-kuvasta. 9.3.2013 klo 18.51
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2013/Jupiter+kev%C3%A4t+2013/Jup_185103.jpg/_full.jpg)

Sunnuntaina session aluksi oli hetken jopa keskimääräistä seeingiä ennen kelin romahtamista jälleen. Siitä ir-rgb-kua sekä ir-kuva erikseen. 10.3.2013 klo 18.49.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2013/Jupiter+kev%C3%A4t+2013/Jup-184939-IR-RGB2.jpg/_full.jpg) (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2013/Jupiter+kev%C3%A4t+2013/conv_Jup_184939-ir.jpg/_full.jpg)
Mutta mikä ihme tumma pilkku tuolla GRS:sta oikealle, keskellä vyön pyörteitä on? Ihan kuin jokin kuun varjo, paitsi ettei tuolloin ollut kuin Amalthea tekemässä ylikulkua ja sen varjo nyt tuskin näkyy saatika kuu itse. Seeing romahti heti tämän jälkeen, mutta myöhemmissä kuvissakin näkyy jotenkin ja vaikuttaisi Jupiterin pyöriessä pysyvän pilvivyön tahdissa. Alla vielä tuo sama ir-rgb-kuva klo 18.49 ja vieressä suttuinen ir-kuva klo 19.07, jossa tuo myös näkyy.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2013/Jupiter+kev%C3%A4t+2013/Jup-184939-IR-RGB1.jpg/_full.jpg) (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2013/Jupiter+kev%C3%A4t+2013/Jup-190753-ir.jpg/_full.jpg)

Aika mielenkiintoisen näköinen tumma läntti tosiaan.

Muuten paljonko sulla on valotusta ASI:lla IR-valossa ?
Onko paljon eroa verrattuna DMK:n kameraan (etkös sillä kuvannut aikaisemmin) ?

Koitin haeskella netistä tuoreita Jupiter-kuvia maailmalta, josko olisi tuo pilkku näkynyt jonkun muunkin kuvissa ja tarkemmin. Eipä löytynyt äkkiseltään oikein yhtään tuoretta kuvaa tienoosta. Täytyy jatkaa etsimistä.

Lainaus käyttäjältä: einari - 11.03.2013, 10:00:26
Muuten paljonko sulla on valotusta ASI:lla IR-valossa ?
Onko paljon eroa verrattuna DMK:n kameraan (etkös sillä kuvannut aikaisemmin) ?

Olen yllättynyt ASIn ir-herkkyydestä positiivisesti. Käytännössä en ole huomannut mitään eroa ja olen käyttänyt samoja valotusaikoja ir:lla tai jopa hiukan alle. Jos DMK:lla käytin 1/60s ja gain siellä 700...800 kun maksimi on reilu tuhat, niin ASIlla eilen kuvasin 16,1 ms valotuksella ja gain 68/100. Tietysti kuvaskaalassa hiukan on eroa joka myös tasaa eroja. Ohessa firecapturen logitiedosto eilisestä ir-videosta.

Käytännössä tällä hetkellä käytän mieluummin ASIa, kun IR käytännössä sama kuin DMK21 ja värikanavilla pienellä ROIlla pääsen sitten 6...9 ms valotusaikoihin ja pienellä ROIlla 125 fps nopeuksiin, kun DMK:lla maksimi oli aina 60fps. Lisäksi nyt liikuttelen kaappauksen aikana ROIta hiirellä koko kennon alueella kompensoiden näin seurannan heittoja, jolloin hyvinkin pieni ROI onnistuu. Saan helposti jopa 15000 framen videoita per värikanava. Ainut haittapuoli ovat nuo pölypallerot, joita on koko ajan ja joita täytyy väistellä.

Jupiter 11.3.2013.  Celestron CPC 800, kamera ASI120MM, Baaderin IR-filtteri. Baader 2X barlow. Kuvissa minuutin valotus. Kun otin kahden minuutin video pätkät niin Registax 6 ei niitä pystynyt käsittelemään loppuun saakka, lopussa tuli vain valkoinen ruutu, tiedoston koko yli 2 Gt ja toinen lähemmäs 3Gt. Miten saan R6:n käsittelmään isoja video tiedostoja?

Eilisillan puolipilvisyys esti DS-kuvaamisen, joten oli hyvä tilaisuus Jupiterin kuvaukseen.
Otin vaihteeksi kahdella eri putkella, Celestron 6 ja CPC 925:lla Baaderin IR-filsun läpi
samalla barlowilla. Pilvien vaihdellessa laatua, ei AS!2 oikein pärjännyt Registax 5:lle.
Haamuzonet vaivasi aika lailla AS!2:lla.

⠀

Tällainen saalis oli 9.3. klo 18.50:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/Jup090313.JPG)
Tal 125APO + 3xBarlow + DBK21 + keltasuodatin + R6.

Jorma M.
Kangasala

Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 12.03.2013, 20:02:47
Tal 125APO + 3xBarlow + DBK21 + keltasuodatin + R6.

Ihan mielenkiinnosta: miksi keltasuodin värikameran kanssa?

Lainaus käyttäjältä: pnuu - 12.03.2013, 20:25:51
Ihan mielenkiinnosta: miksi keltasuodin värikameran kanssa?

Olen testannut erilaisia värisuotimia planeettoihin ja todennut keltaisen hyväksi Jupiterin kuvauksessa. Tal 125APO:n optiikka on optimoitu näkyvälle valolle ja siksi IR tuottaa huonompaa kuvaa. Keltainen lisää sopivasti kontrasteja ja tuo pilvivyöhykkeet hyvin esiin.

-JM-

Eilen 11.3 oli melko hyvä seeing. Ensimmäinen kuva klo 19.47 ja toinen 20.03, piennennetty silti 20%. hoidatteko te oikeilla tähtikameroilla kuvaajat tarkennuksen myös ihan pelkästään silmämääräisesti ruudulta vai onko käytössä jotain lisäkikkoja?

(http://img833.imageshack.us/img833/2513/jupiter1132013194643.png)

(http://img40.imageshack.us/img40/171/jupiter1132013200556.png)

Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 12.03.2013, 21:11:32
Olen testannut erilaisia värisuotimia planeettoihin ja todennut keltaisen hyväksi Jupiterin kuvauksessa. Tal 125APO:n optiikka on optimoitu näkyvälle valolle ja siksi IR tuottaa huonompaa kuvaa. Keltainen lisää sopivasti kontrasteja ja tuo pilvivyöhykkeet hyvin esiin.

Millainen tuo keltainen suodatin on ja blokkaakohan se varmasti sen infrapunan?

Hyvä kuva janiuksella vallankin tuo eka. Totesin saman seeingistä. Jotain semmoista kelissä kumminkin oli, että pinottaessa ei irronnut niin paljon yksityiskohtia kuin liveruudulta olisi odottanut. Mutta hyvä näinkin. ASIlla syntyi asiallista jälkeä:
Täällä Lempäälässä paras kelipiikki osui noiden janiuksen kuvien väliin, 11.3.2013, tässä ensin ir ja G - osakuvat. (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2013/Jupiter+kev%C3%A4t+2013/b_conv_Jup_195315_g2_ap70ir.jpg/_full.jpg) (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2013/Jupiter+kev%C3%A4t+2013/b_conv_Jup_194941_g2_ap75G.jpg/_full.jpg)

RGB-kuva klo 19.55, pinottu AS2 ja eri värikanavien loppukuvat käännelty värikuvaksi Winjuposilla.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2013/Jupiter+kev%C3%A4t+2013/2013-03-11-1750_3-JUPIRRGB10014+13-RGB2.jpg/_full.jpg)

Ja sitten tuolla klo 19.53 ir-kuvalla luminanssi Winjuposissa lisäten:
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2013/Jupiter+kev%C3%A4t+2013/2013-03-11-1754_1-JUPIRRGB10014+13-LRGB3.jpg/_full.jpg)

Pitää taas ihastella noita Juliuksen kuvankäsittelytaitoja: Jupi on kovin kolmiulotteisen näköinen. Minulla (ja monella muullakin) tulee semmoinen levyn näköinen...

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 12.03.2013, 22:09:37
Hyvä kuva janiuksella vallankin tuo eka. Totesin saman seeingistä. Jotain semmoista kelissä kumminkin oli, että pinottaessa ei irronnut niin paljon yksityiskohtia kuin liveruudulta olisi odottanut. Mutta hyvä näinkin. ASIlla syntyi asiallista jälkeä

Itse ajattelin eilen pihalla putken ääressä innoissaan ihan samaa että no nyt... mutta sisällä selvisi taas kerran että ei se lopputulos sen kummempi ole. Taitaa olla ihan seeingistä riippumaton juttu. Mutta noista kuvista on vaikea enää parantaa...

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 12.03.2013, 22:03:28
Millainen tuo keltainen suodatin on ja blokkaakohan se varmasti sen infrapunan?

Maalaisjärjellä ajateltunahan keltainen suodin blokkaa kaikki muut aallonpituudet paitsi keltaisen, mutta jorman kuvassa näkyy olevan kaikki värit tallella. Tosin jos IR tulee läpi niin minun putkella ainakin tulos on violetti suttupallo ja sellaisena se pysyy vaikka miten kuvaa vääntelisi. Tuossa kuvassa on kuitenkin yksityiskohdat ja värit kohdillaan.

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 12.03.2013, 22:03:28
Millainen tuo keltainen suodatin on ja blokkaakohan se varmasti sen infrapunan?

Se on Celestron nro 12 Deep yellow 74%. Minulla on muitakin, mutta tämän olen todennut parhaaksi Jupiterin kuvauksessa.
Väritasapaino on yksinkertaisesti palautettu painamalla Registax 6:ssa RGB auto-balance -nappia.
---
Tarkennuksesta kysyttiin. Minä olen käyttänyt tarkennuksessa apuna Jupiterin kuita ja yrittänyt saada ne mahdollisimman pistemäisiksi. Näkyvät DBK-kameralla, kun vähän pidentää valotusaikaa. Ei tarkentaminen silti helppoa ole, noin puolet kuvista menee roskikseen tarkennusongelmien takia.

Jorma M.

Planeettakuvauksessakin voi yhtälailla käyttää Bahtinovia ja Jupiterin kuut käyvät kohteeksi siinä missä joku tähtikin.

Nyt kun itsekin on ihan pikkuisen päässyt Jupiterin kuvauksessa vauhtiin yhdistyksen CPC:llä, niin olen tähän mennessä parhaaksi fokusointimenetelmäksi todennut sen että pistää kuvausohjelman (tällä hetkellä SharpCap) tekemään sekvenssiä riittävän pitkällä luppointervallilla (eli 20-30s), jonka aikana muljaan live-kuvan fokusta niin hyväksi kuin pystyn.  Samalla ehtii tarpeen vaatiessa väistää pölypalloa, tai muuten liikuttaa kohdetta ruudulla.  En tiedä voiko vaisuhkoa tulosten julkistamista pitää merkkinä menetelmän heikkouksista :rolleyes: -- mutta jo pari sekvenssiä (siis julkaisematonta) ovat olleet fokuksen puolesta kiitettävän tasalaatuisia.  Kuillakin olen fokusoinnut, ja vaikka se normikelissä (= kuu näkyy parhaimmillaankin n. kolmessa eri kohdassa per silmäys) on "teoriassa" vähän yhtä tyhjän kanssa niin hyvin se toimii -- yhdelle videopätkälle.  Seuraavalla on sitten taas oma seeinginsä, joten menetelmä on minun hermoillani käyttökelpoinen vain jos kuu mahtuu samaan kuvakenttään.

Bahtinov on tähän asti jäänyt käyttämättä Jupiter-kuvauksissa, kokeilenpa ensi kerralla sitäkin.  Parin vuoden takaisissa Kuu-sessioissa bahtinov kirkkaalla tähdellä oli korvaamaton!

Lainaus käyttäjältä: akj - 12.03.2013, 00:27:34
Jupiter 11.3.2013.  Celestron CPC 800, kamera ASI120MM, Baaderin IR-filtteri. Baader 2X barlow. Kuvissa minuutin valotus. Kun otin kahden minuutin video pätkät niin Registax 6 ei niitä pystynyt käsittelemään loppuun saakka, lopussa tuli vain valkoinen ruutu, tiedoston koko yli 2 Gt ja toinen lähemmäs 3Gt. Miten saan R6:n käsittelmään isoja video tiedostoja?

Ennen minulla yli gigan avit eivät toimineet. Muunsin ne virtualdubilla 24bit aviksi, jolloin ne paisuivat nelinkertaisiksi ja sen jälkeen toimivat, vaikka kokoa oli 4 gigaa. Nyt ei tuo näköjään onnistunut ja sain myös valkoisen loppuruudun. Kas vaan... Suosittelen Autostakkert!2:ta ja vaikka registaxilla sitten vain waveletit syntyneelle tiffille.

Lainaus käyttäjältä: janius - 12.03.2013, 22:30:40
Itse ajattelin eilen pihalla putken ääressä innoissaan ihan samaa että no nyt... mutta sisällä selvisi taas kerran että ei se lopputulos sen kummempi ole. Taitaa olla ihan seeingistä riippumaton juttu. Mutta noista kuvista on vaikea enää parantaa...

Tässä pohdin, että olisiko se sittenkin huono läpinäkyvyys joka Suomessa monesti jyllää. Tekee kaikesta suhjua ja suttua. Ja varsinainen seeingin kiehunta ja kiemurtelu peittyy sinne jonnekin taakse paljon pienempänä. Ja nyt kun eilen läpinäkyvyys oli parempi, kuva näytti livenä kontrastikkaammalta. Ja nyt sitten "seeing" kumminkin edelleen suttasi ne pienemmät detaljit pois näkyvistä. Kuvasimme siis seeingiltään yhtä kehnoa näkymää kuin aiemminkin, mutta nyt vain huono läpinäkyvyys ei enää verhonnut sitä huonon kontrastin taakse  :tongue: Tämän ajatelman mukaan suurimman osan ajasta Suomen huono läpinäkyvyys peittää taakseen muualla maailmassa keskinkertaisena pidetyn seeingin ja kun läpinäkyvyys paranee, luulemme sitä hyväksi seeingiksi. Ja itseasiassa pari kertaa vuodessa tuosta vielä yhtäaikaa se seeingkin menee melkein hyväksi...

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 12.03.2013, 23:51:26
Tässä pohdin, että olisiko se sittenkin huono läpinäkyvyys joka Suomessa monesti jyllää.

Itsellekin on sattunut nyt jo pari kertaa tuommoinen "no nyt on hyvä keli -- ai silti näistä tulee tämmösiä"-kokemus.  Tulkitsen, teidän jutut huomioiden -- janiuksellakin on oikein mainio kuva rutinoistaan huolimatta --, niin että huonolla kelillä pinoaminen antaa paljon anteeksi, mutta paremmalla kelillä parantamisen varaa pinoamisen vinkkelistä ei vaan niin paljoa ole.  Eli live-kuva on jo valmiiksi lähempänä totuutta.  Ehkä?

Edit: Maltoin lukea Arin viestin loppuun -- paljon järkeä tuossakin.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 12.03.2013, 23:51:26
Ennen minulla yli gigan avit eivät toimineet. Muunsin ne virtualdubilla 24bit aviksi, jolloin ne paisuivat nelinkertaisiksi ja sen jälkeen toimivat, vaikka kokoa oli 4 gigaa. Nyt ei tuo näköjään onnistunut ja sain myös valkoisen loppuruudun. Kas vaan... Suosittelen Autostakkert!2:ta ja vaikka registaxilla sitten vain waveletit syntyneelle tiffille.

Kiitos kaima vastauksesta ! Tajusin tuon tekniikan sattumalta itse eilen kun kokeilein Autostakkert!2:ssa ja siinä tosiaan toimi isot tiedostot mainiosti. Vein TIFF kuvan sitten Registaxiin ja säädin kuvaa waveleteilla. Oli sen verran myöhäinen että en sen tarkemmin tehnyt lopullista kuvaa mutta jatkan harjoituksia torstai iltana maanantain materiaalista ja katsotaan mitä saan aikaiseksi. 

Ari

Jos putki sattuu olemaan goto-mallia, voi myös ajaa johonkin kirkkaaseen tähteen ja tarkentaa kuvan bahtinovin maskilla. Bahtinovilla Jupiterin kuihin tarkentaminen on hieman haastavampaa, sillä kuut ovat kuitenkin himmeähköjä.

Ok, noin 4kk hiljaiselon jälkeen sain kuin sainkin jonkinlaista keliä alle, tosin putki ei kerinnyt jäähtyä kunnolla kuvaussessioon (loimotusta näkymässä) enkä sitten kehdannut odotella enempiä kun kaverikin oli tulossa visuaalitarkkailuun. Tuossa "paras" loimotusmateriaalista, yritän huomenna katsella josko olisi parempi seeing, tänään en jaksa. Kuva siis eiliseltä (perjantailta):

(http://terop.kuvat.fi/kuvat/astro/15.3.2013/capture%2013-03-15%2020-37-23.png/_full.jpg)

Joo, vaikka Kuusta sai jotain irti, korkeammalla olevasta Jupiterista ei irronnut sitten millään. Sain kumminkin rutistettua jonkinmoisen ir-kuvan Perjantailta 15.3.2013 klo 19.34, jossa näkyy tuo aiemman kummallisen tumman pisteen kohta. Jokin pilvimyllerrys tuo on, kun tumman pilkun alla näkyy nyt myös jonkinlainen vaalea läikkä.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2013/Jupiter+kev%C3%A4t+2013/conv_Jup_193459_g2_ap77.jpg/_full.jpg)

Lauantaina sama homma, en kauaa jaksanut Jupia yritellä. Tässä kumminkin tuokiokuva ir-kaistalla 16.3.2013 klo 16.03.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2013/Jupiter+kev%C3%A4t+2013/Jup_16032013_193152.jpg/_full.jpg)

En päässyt perjantaina ja lauantaina kuvaamaan muuta tänään oli siihen mahdollisuus. Kuva kello 20.42 jonka jälkeen keli muuttui todella huonoksi. Hyvä se ei ollut tässäkään ajankohdassa mutta kuitenkin kohtalainen. Tähän käytin pinoamiseen AS!2:ta.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 17.03.2013, 09:51:17
Joo, vaikka Kuusta sai jotain irti, korkeammalla olevasta Jupiterista ei irronnut sitten millään. Sain kumminkin rutistettua jonkinmoisen ir-kuvan Perjantailta 15.3.2013 klo 19.34, jossa näkyy tuo aiemman kummallisen tumman pisteen kohta. Jokin pilvimyllerrys tuo on, kun tumman pilkun alla näkyy nyt myös jonkinlainen vaalea läikkä.

Puolta tuntia aiemmin otettu kuva punafiltterillä näyttää samaisen (venyneen) täplän, vaikkei ihan niin tarkasti.
Käsittelin suht. kovalla kontrastilla.

Kannanpa korteni kekoon, vaikka ei tulos päätä huimaakkaan. Piti harjoitella planeettakuvausta pitkästä aikaa, jos sitä vaikka kohta rupeaisi yrittämään jokavuotista pakollista saturnusta.
Täytyy kyllä sanoa, että tämä homma on vaikeaa. Jos tarkennuksen saa edes jotenkin kohdilleen, niin kiehuminen viimeistään pilaa senkin.  :cheesy:

Aika hyvän sait, keli oli nimittäin ainakin täälläpäin aivan kaamea (vaikka meteoblue lupaili jopa nelosen seeingiä). Itse sain tämmöisen ir-kuvan klo 18.26 valoisalta taivaalta, sen jälkeen seeing romahti täysin. Värejä en saanut kuvattua. Revittelin yksityiskohtia esiin hiukan ronskimmin. Tuosta eteenpäin kaikki meni roskikseen. Koitin vielä Kuuta, mutta kiehunta oli aivan tolkutonta.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2013/Jupiter+kev%C3%A4t+2013/Jup_24032013_182623.jpg/_full.jpg)

Tänä iltana nopea kokeilu uudella ASI120MM:llä ilman sen kummempia hifistelyjä. Baaderin neodyymi oli välissä. Pitänee käydä jossakin syrjemmässä joku kerta kuvaamassa. Jos ei muuten, niin näkee ainakin, millainen vaikutus näillä kymmenillä ympärillä olevilla kerrostaloilla on seeingiin - nyt tuntuu vähän siltä, ettei se ainakaan auta asiaa  :angry:

Kyllä se tästä pikku hiljaa... Tältä illalta pari IR-kokeilua 2x-barlowilla ja ilman. Kokeilin myös 3x-barlowia, mutta niistä pätkistä ei oikein saanut mitään irti lähinnä videoiden lyhyyden takia. Noinkohan sitä pitäisi hommata seurantamoottori, että saisi kohteen pysymään näytöllä vähän pidempään, eikä tarvitsisi aina viittä sekuntia kerrallaan odotella kohteen valumista laidasta toiseen.

Jupi myös tältä illalta !

AS120MM + Baader ir

Ari

Oikein mukavaa jälkeä. Seurantamoottori mahdollistaisi pidemmät videot ja saisi kohinaa alas ja lisää detaljia edelleen. AS!2 ei kylläkään taida suuttua, vaikka videon aikana Jupi välillä luiskahtaa reunalle tai reunalta ulos ja sitten takaisin taas kennolle, eli vaikka videon aikanakin korjailisikin putkea pikaisesti ja ottaisi useamman "ylikulun" samalle videolle.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 27.03.2013, 19:26:48
Seurantamoottori mahdollistaisi pidemmät videot ja saisi kohinaa alas ja lisää detaljia edelleen. AS!2 ei kylläkään taida suuttua, vaikka videon aikana Jupi välillä luiskahtaa reunalle tai reunalta ulos ja sitten takaisin taas kennolle, eli vaikka videon aikanakin korjailisikin putkea pikaisesti ja ottaisi useamman "ylikulun" samalle videolle.

Joo, nykyiselläänhän olen 3-6 "ylipyyhkäisyä" ottanut per video ja käsin hakenut Jupiterin aina takaisin kennon toiseen laitaan. Tämän jälkeen sitten Virtualdubilla saksinut siirtokohdat pois ja siitä sitten Castratorin kautta AS!2:lle. Tuolla seurantamoottorilla välttäisi toistuvan putken kohdistamisen ja sitten "ylimääräisen" prosessoinnin virtualdubilla.

Toisaalta, kuten sanoit, tuskin AS!2 hämääntyy noista uudelleenkohdistuksista, mutta onpahan ainakin mielenrauha sitten siitä, ettei stackiin vahingossakaan eksy muodottomaksi venyneitä tai puoliksi näkyviä planeettoja, laiska kun olen  :azn:

Upeita kuvia kyllä tässä ketjussa.

Oma ensimmäinen "tosissaan" yritetty Jupiterini. Skywatcher 1200/200 GOTO Dobson, EOS60D 1080p + 2x Baader Barlow. Käpistely PIPP -> AS!2 -> Registax waveletit -> Photari. Siihen nähden miten surkea tuo jalustan seuranta on ja miten napakasti tuuli kävi niin olen varsin tyytyväinen tulokseen.

(http://monni.org/astrokuvat/jupiter/janne_kari_jupiter_27.3.2013_small.jpg)

Monnin Jupiterhan on todella hieno.

Lainaus käyttäjältä: monni - 27.03.2013, 23:12:01
Upeita kuvia kyllä tässä ketjussa.
Siihen nähden miten surkea tuo jalustan seuranta on ja miten napakasti tuuli kävi niin olen varsin tyytyväinen tulokseen.

Hieno ensimmäinen kuva, ja tuon skywatcherin goto dobsonin seurantatarkkuuden parantamisesta kannattaa jututtaa tuota Haaviston Aria joka postaa tänne aina upeita kuvia. hänen instrumenttinään on samanlainen dobsoni, tuplasti isompi vaan. Potentiaalia noissa putkissa on planeettakuvaukseen vaikka millä mitalla mutta varmasti vaatii pikkukikkoja jotta saa toimimaan halutulla tavalla.

Pääsin ensi kertaa ajelemaan yhdistyksen AP900-jalustalla ja tässä kokeeksi Jupiter.
Ihan polttotasolta vaan.
Eipä kovin kummoinen, mutta ei ihme kun paikalla oli puolenkymmentä ihmistä ilmakehää liikuttamassa ;).

(http://www.ursa.fi/yhd/capella/foto/jupiter_2013_03_26_1916.jpg)

Yllättävän hyvissä olosuhteissa, mutta valitettavasti Jupiter on jo aika kaukana. Tältä illalta joskus 20:00 aikoihin:

(http://terop.kuvat.fi/kuvat/astro/29.3.2013/capture%2013-03-29%2019-56-02.png/_full.jpg)

Voisin ehkä yrittää siivoilla matskua jossain vaiheessa, mutten taida jaksaa. Eiköhän nämä Jupiterin parhaat palat ole jo nähty tällä kaudella, syksyllä sitten parempia uudelleen.

Tietääkö kukaan, mikä kuu tuossa kuvassa piirtää tuon varjon jupiterin pintaan?
Kuvattu eilen 29.3 noin Klo:21.15-22.00

Voisi veikata että olisi Io.

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 30.03.2013, 12:13:44
Voisi veikata että olisi Io.

Io se on juu, tuohon aikaan juuri tuossa kohtaahan se oli. Hieno kuva!

 Vielä yksi Jupiter ja muuan sen kuita...Kamerana DMK 21 BF. ALccd 5 kameran kuva Marraskuulta oli terävämpi, oliko parempi seeing?  Kuvat ilman suotimia.

Tämä taitaisi olla enempi tuota aloittelijaketjun kamaa, mutta laitetaan kuitenkin tänne komeiden Jupiter-kuvien jatkeeksi. S-W SKYMAX-127 SynScan GOTO putella & jalustalla otettu Jupiter-otos. 2 min videokuvaa järkkärin (Canon 500D) kennolle putken mukana tulleen 10 mm okulaarin läpi. Pinoaminen Lynkeoksessa, pientä hienosäätöä Lightroomissa ja tämmöinen tuli. Ruutuja pinossa 1400 kpl.

(http://www.jyv-weather.info/kuvat/Jupiter_1407x_31.3.2013.jpg)

Innostuin kuvailemaan Jupiteria ja tämmöstä tällä kertaa. En kyllä paljoa enepää saa näistä kuvista irti revittyä.

AutoStakkertilla pinottu ja terävöitetty

CPC 800 + 2 X Baader Barlow + Baader IR Blockin

Ari

Jos ympäristön seeingiin ei voi vaikuttaa niin parannusta saa siirtymällä parempaan paikkaan tai odottamalla parempaa seeingiä.

Tuo einarin kommentti pitää varmasti paikkansa. Tässä kun kuvailen omakotitalo alueen kattojen yli niin koskaan ei ilma ole kovin rauhallinen. Jos ei tulisijat ole päällä (mitä aika usein on) niin piiput ainakin hohkaa lämintä + muut lämpövuodot ym.

Ari 

Tänään oli ehkä hiukan parempi keli. Jupiter kello 21.00 suomen aikaan.   

CPC 800 + 2 X Baader Barlow + Baader IR Blockin

Olin aamuyöstä kuuta kuvailemassa ja pitihän se Jupiterkin sieltä kymmenen asteen korkeudesta aamuruskon ja sumun seasta bongata ir-kuvaan 27.7.2013 klo 04.05:

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jup-27072013-040551.jpg/_full.jpg)

Jupiter loi upean sillan mereen Virolahdella 17.8.2013, klo 02.01.

Canon EOS 60D; 30s, F3.5, ISO6400

Syyskiireiden lomassa on tullut kuvattuakin kaikenlaista, mutta en ole ehtinyt kuvia vielä käsittelemään. Tässä kumminkin 25.8.2013 aamuyöltä klo 5.10 Jupiteria infrapunassa. Keli ei oikein riittänyt vielä väriknaviin. Tutulta näyttää maisemat...

Kuva sama kuin Taivaanvahdissa oleva.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jupiter-25082013_051030_ir.jpg/_full.jpg)

Kuvasin Kuu eilen klo 04 ja huomasin kirkas tähti, tarkistus jälkeen huomasin kun oli Jupiter ja kokeilin minun itse rakennettu kaukoputke. EOS500D + 2x ja 3x, Zuiko ja Vivitar telejatke.

Videossa ei näky mitä, silti tein PIPP muutos aville ja AutoStakker pinotti, uskomaton hyvä ensimainen planeta kuvaus tuli.   

Tuo on CBS oikeasti hyvä aloitus Jupiterista. Itselläni meinasi usko loppua kun ensimmäisen kerran yritin.

Jupiter 26.8.2013 klo 05.04 RGB. Kosteus imi ir-kaistan, mutta sainpa värikaistat kumminkin ja siellähän se keltuainen taas poseeraa...

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jup-26082013-0504.jpg/_full.jpg)

Upea kuva, Ari!

Kiitos, monni!
Ja tästä lisää silmänruokaa:Jupiter Torstain aamuyöltä 5.9.2013 klo 5.12. Keli oli hetken oikein mukava ennenkuin haipui taas aamusumuun. Paras hetki tuntuu monesti osuvan tuohon n.tunti ennen aamunkoittoa. Tällä kertaa värikanavat olivat hyviä ja erityisesti sininen erottui edukseen dispersiokorjaimen vielä terävöittämänä. Niinpä tähän en ole sotkenut infrapunaa mukaan ollenkaan (vielä).

Ion varjo näkyy komeasti. Itse Io ehti liikkua pinnan edustalla eri värien kuvauksen aikana ja AS!2 teki siitä tuommoisen venyneen suhnun. Koittakaapa löytää.  Europa sen sijaan näyttää jopa yksityiskohtia ja täytyykin tuota koittaa vielä venytellä enemmän. Samoin voisi koittaa tälle tarjota hiukan Winjuposia.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jupiter-05092013-0514rgb1.jpg/_full.jpg)

Ei tule muuta mieleen, kuin WTF :)

Alkaa olla sellaista kamaa, että vetää sanattomaksi. Itse en yleensä jaksa kommentoida näitä kuvia, kun en planeettakuvauksesta tajua mitään.
Mutta näitä postauksia seuranneena, voi vain kuvitella sitä työmäärää mitä tämänkin kuvan takana on.

En keksi muuta, kauan mietin :)

Loistavasti alkaa Arin kausi, mahtavaa jälkeä! Europan yksityiskohtien esiin saaminen on ihailtava saavutus.
Jännä juttu että Io on venynyt mutta varjo näkyy hyvinkin selväpiirteisenä.

Huikea kuva Ari!

Saisiko vähän teknisiä yksityiskohtia laitteistosta ja valotuksista?

//pete

Kiitosta vaan! Hiukan kohinainen tosin oli tuo pikakäsittely, kun oli läppärin ruudun kirkkaus minimissä käsittelyn aikana. Tässä hiukan huolellisempi pitely jossa Europakin nyt oikeasti näyttää ne detaljinsa. Kokeilin myös winjuposta, mutta ei tuonut mitään uutta näin lyhyisiin videoihin. Mennään siis tällä.

Lainaus käyttäjältä: kissamies - 06.09.2013, 07:42:39
Huikea kuva Ari!
Saisiko vähän teknisiä yksityiskohtia laitteistosta ja valotuksista?
//pete

Toki. Eli SW400P Flextube synscan goto (Newton 405/1800), Televuen 4x powermate, ASI120MM kamera, Baader interferenssi-RGB-suotimet, Pierro Astron ADC dispersiokorjain. n. 3500 ruutua per väri, joista 25% pinottu AS!2. Valotus oli n. 7-9ms ja gain 80...83%. R, G ja B  -videot otettu n. 2,5 min aikana. Nytkin oli yksi sarja ylitse muiden, kun yhteensä kyttäsin puolisentoista tuntia.

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 06.09.2013, 06:16:37
Loistavasti alkaa Arin kausi, mahtavaa jälkeä! Europan yksityiskohtien esiin saaminen on ihailtava saavutus.
Jännä juttu että Io on venynyt mutta varjo näkyy hyvinkin selväpiirteisenä.

Ilmeisesti autostakkert tarttuu tuohon varjoon helpommin kuin itse Ioon (joka on aika himmeä värikanavilla) ja siten Io venähtää, mutta varjon Autostakkert siirtelee väkisin kohdilleen. Koko värisarjan kuvaamiseen meni 2,5 min, jonka aikana varjo ja Io liikkuivat yli oman halkaisijansa verran.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jup051402-rgb4.jpg/_full.jpg)

Aivan ihmeellisen hienoja ovat nämä kuvat. Tuossakin Arin ottamassa kuvassa näkyy jos minkälaisia yksityiskohtia ja kruununa ovat Io ja kyseisen kuun varjo. Olen joskus 80 mm:n refraktorillani nähnyt kuun varjon Jupiterin kaasukehän pinnalla, mutta en tiedä, mikä kuu oli kysymyksessä.

Seeing oli aamuyöllä hyvä, mutta paksuhko sumu vei läpinäkyvyyden ja siten terävyydessä jäi uupumaan. Sekoitin photarissa ir-kanavaa sekaan ja terävöitin turhankin rajusti, lopuksi pienentäen 80%:iin ja sain hiukan paremmaksi sitä kautta. Alkaa ihmetyttämään, miten tuo GRS aina osuu kohdille :huh:

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jup-14092013-0549-80p.jpg/_full.jpg)

EDIT: Laitetaan kaveriksi vielä kerran uudelleenkäsitelty versio tuosta 5.9. - kuvasta.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jup-05140-RGB3.jpg/_full.jpg)

Kehitys kehittyy Arillakin eli taitaa olla paras Jupiter-kuvasi (ainakin tällä sivulla, miellytti silmääni kovin)... :cool:

Alkaa ylisanat itsellä loppua näitä Arin jupiterkuvia katsoessa. Ihan mieletöntä jälkeä!

Kuvat ovat loistavia, ja Arin GRS tuuri jotain käsittämätöntä - allekirjoittaneelle sattunut kohdalle kahdella kuvauskerralla. Olen myös havainnnut että Stellarium ei läheskään aina ole kovin luotettava tuon pilkun sijaintia ennustamaan.

Täällä on niin huikeita kuvia Juperista, että tuskin kehtaa laittaa omia tänne. Noh, jokatapauksessa Jupiterin kuvauskausi aloitettu.

10" GSO Dobson, 2x Barlow, Canon EOS 60D (640x480 Crop video, 1/160s, ISO 400). Video otettu ilman seurantaa. Kuva koostettu AS!2:lla 308 kuvan videosta, jossa mukana vain 25% parasta. Kuvassa ilmeisesti myös Io kuu.

Hyvä kuva Tertsillä, pilkkukin esillä.


Kelit tänä syksynä heiluu ääripäästä toiseen. Viime yönä (20.10.2013 klo 06.42) korkealla killuva Jupiter oli suhteellisen rauhallinen, mutta kiekko oli yksityiskohdiltaan valju, piirteetön. Yhdestä ir-videosta sitten sain jonkin verran yksityiskohtia pakotettua esiin ja ainekset tähän kuvaan. Parikymmentä astetta alempana, mutta kumminkin 30 asteen korkeudella ollut Mars sitten taas hyppi ja pomppi varmaan kymmeniä kaarisekunteja edestakaisin kun yritin sitä kuvailla heti tämän jälkeen.

Käsikapula meni muutaman kerran täysjumiin ja jouduin käynnistelemään/kohdistamaan jalustaa useamman kerran uudelleen ennekuin tajusin syyn, kun kapula sanoi "no connection to mount". Edellisaamun pikku raekuuro oli päivällä sulanut putken päälle ja putki oli valuttanut vettä suoraan azimutimoottorikotelon päälle ja moottoripiuhan liitinpesään. Kun irrotin liittimen kotelosta ja kuivasin liitinpesän paperilla, alkoi homma taas sujua. Näköjään herkkä kosteudelle tuo nimenomainen liitin, pitää varmaan suojata vesitiiviiksi.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jupiter-20102013-0642-irrgb1.jpg/_full.jpg)

Tänään aamuyöstä oli semmoinen "melkein"-keli. Yksityiskohdat joutui ottamaan ir-kanavasta, jolloin edelleen värimaailma tuommoinen valju. Vaan sainpa kerrankin sitä ei-GRS-puolta kuvattua. Io ylittämässä Jupiteria (vaalea tuhnu SEB:issä) ja varjonsa tummana pinnalla. Kallisto Jupiterin oikealla puolen näyttää hitusen detaljeja. Kuva skaalattu 80%iin, alkaa olla Jupilla kennolla juhlavasti kokoa kun vaan kelit suosisi.

21.10.2013 klo 05.53
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jup-21102013-0553-irrgb1.jpg/_full.jpg)

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 21.10.2013, 19:24:52
Tänään aamuyöstä oli semmoinen "melkein"-keli. Yksityiskohdat joutui ottamaan ir-kanavasta, jolloin edelleen värimaailma tuommoinen valju. Vaan sainpa kerrankin sitä ei-GRS-puolta kuvattua. Io ylittämässä Jupiteria (vaalea tuhnu SEB:issä) ja varjonsa tummana pinnalla. Kallisto Jupiterin oikealla puolen näyttää hitusen detaljeja. Kuva skaalattu 80%iin, alkaa olla Jupilla kennolla juhlavasti kokoa kun vaan kelit suosisi.

Onpas roimasti yksityiskohtia! Värimaailma on aika paljon vihreään kallellaan, muuten ihan uskomaton suoritus!

Ohops, vilkaisin pöytäkoneen näytöllä ja olipas tosiaan vihreä! Mahtoiko viime yön pakkanen tukistaa läppärin näyttöä? No, täytyypä säätää läppärin näyttö paremmin kohdilleen kun tässä on aika neutraali.

Hyvä kuva on, mutta tosiaan vihreään päin. Olen tainnut aikaisemminkin sanoa, eli viimeinen värien tarkistus kannattaa kyllä tehdä sillä photoshopin "levels" säädöllä, joka automaattisesti osaa pistää värit aika hyvin kohdalleen (3 eri vaihtoehtoa, joista voi silmämääräisesti valita parhaan).

Uusi yrite läppärin näytön "kalibroinnin" jälkeen. Jätin tuon äskeisen tuonne paikoilleen verrokiksi. Olisiko parempi nyt?

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jup-21102013-0553-irrgb2.jpg/_full.jpg)

Uskaltaakohan sitä nyt katsoakaan vanhempia kuvia, mitä ylläreitä sieltä löytyykään  :rolleyes:

No nyt näyttää jo tosi hyvältä!

Siinnä olisi minun otokseni tältä illallta. ainaki omasta mielestäni parhaimmat.
Saa heittää krittiikiä mutta miel myös hyviä neuvoja :)

Lainaus käyttäjältä: kurppa - 22.10.2013, 01:18:51
Saa heittää krittiikiä mutta miel myös hyviä neuvoja :)

Mitäpä sitä kritisoimaan, tuollaisia ne Jupiter-kuvat ovat ilman erityistä planeettavideokameraa + kuvakaappausta videosta + parhaimpien erillisruutujen pinoamista. (Olen itsekin saanut tuollaisia aikaan... :wink:)

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 21.10.2013, 21:32:08...Uusi yrite läppärin näytön "kalibroinnin" jälkeen...

Hiukan OT, mutta opinpahan taas jotain uutta. Käytin kalibrointiin nimittäin windowsin omaa värien kalibrointia. Sen jälkeen kuvien katselu ja oikeastaan koko kone hidastui aika lailla. Paljastui että windowsissa (ainakin 8 ja 7) on semmoinen bugi. Kalibroitu väriprofiili piti käydä tiettyä kautta poistamassa (väriasetusten palautus ei riitä) ja sen jälkeen säätää värit väriasetuksista väri kerrallaan käsin. Nyt toimii taas normaalisti.

Eli kannattaa välttää windowsin ohjauspaneelista löytyvää värienkalibrointityökalua.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 24.10.2013, 00:42:08
Eli kannattaa välttää windowsin ohjauspaneelista löytyvää värienkalibrointityökalua.

Siinä on pari muutakin bugia, sekä windowsin color managementissa yleensäkin (esim. väriprofiili ei lataudu/häviää ohjelmia käynnistellessä).

Itse kalibroinnista sen verran, että värejä ei pysty silmämääräisesti kalibroimaan oikeiksi, vaan se täytyy tehdä kalibraattorin avulla. Silmä ei pysty erottelemaan mikä on juuri oikea väri ja mikä ei, joten värit ovat sitten lähinnä silmää miellyttävään suuntaan. Tosin olen näitä kuvia katsellut foorumilta aika monella eri monitorilla ja kaikilla näyttää erilaiselta, enkä usko että jokaisella ihmisellä on muutenkaan kalibroitu monitori (itselläkin noin vuoden vanha kalibrointi, se muuttuu monitorin vanhetessa), joten ei se ehkä ihan niin tarkkaa kuitenkaan ole(?)

Jos kalibraattoria ei omista eikä halua siitä maksaa, niin netistä onneksi löytyy paljon monitoritestejä, joista "yleisimmille" näytöille löytää oikeat kalibrointiväriarvot sekä väriprofiilit (.icm tai .icc) mutta tässäkin tapauksessa pitää muistaa se, että näytöt ovat yksilöitä eikä yhdellä näytöllä tehty kalibrointi ole 100% identtisen toisen samanlaisen näytön kanssa. Tämän  takia suosittelen aina säätämään värit kohdilleen kuvankäsittelyohjelman automaattitoiminnoilla (levels, huom. ei stakkerien toiminnolla), yleensä ne tekevät aika hyvää jälkeä ja ennenkaikkea samankaltaisia samankaltaisesta materiaalista.

Tosin jostain syystä auto levels tuppaa polttamaan kuvan vaaleita alueita puhki, ainakin omien kokemuksieni mukaan. Itse tuppaan tekemään levelsin ja curvesin nykyään adjustment layereillä.

Lainaus käyttäjältä: Lithos - 06.11.2013, 16:59:39
Tosin jostain syystä auto levels tuppaa polttamaan kuvan vaaleita alueita puhki, ainakin omien kokemuksieni mukaan.

Se syy on säädöissä, Photoshop defaulttaa level clippingin suuremmaksi kuin nolla, mutta senhän voi level säädöistä käydä itse korjaamassa nollaksi. Muista valita "save as defaults" niin asetus muistuu seuraavankin kerran.

(http://108.imagebam.com/download/_AI5CNf4z6nUo6zkN_vlug/28718/287171296/levelclipping.png)

Jupiter kauden avaus jäätävässä viimassa, näytti visuaalisesti paremmalta mitä kuvaksi oikeastaan saikaan. Joskus 03:37 aikoihin kuvailtu, tuskin muukaan materiaali tuon parempaa on, mutta tarkistelen aamuisella.

Kerrankin sattui tuo grs kohdalle:

(http://terop.kuvat.fi/kuvat/astro/18.11.2013/capture%2013-11-18%2003-00-45.png/_full.jpg)

EDIT: matsku käyty läpi ja tuo olisi sitten kai se vähiten huono(?)

Olipahan tosiaan outo keli viime yönä: Jupiter oli kyllä vakaa ja rauhallinen, mutta yksityiskohdat olivat kuin hunnun takana. Ikään kuin kuvat olisivat olleet äärimmäisen kohinaisia vaikka histogrammin sai kuudella millisekunnilla täyteen. Tavoistani poiketen laskin gainin 64%iin (yleensä käytän 80% gainia) ja nostin valotusaikaa, mutta turhaa oli.

Tämmöinen rgb-kuvajainen sitten syntyi 18.11.2013 klo 03.53 tilanteesta, pienennettynä 60%:iin:
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jup-18112013-0353-rgb1.jpg/_full.jpg)

Opettelin myös sellaisen uuden jipon, että ensin laserkollimoin putken normaalisti, sitten käänsin putken suunnilleen Jupiteria kohden ja ripustin fokuseriin kamerapaketin vääntöä vastaavan massan ja kompensoin aiheutuneen taipuman säätämällä fokuseria kallistussäädöistään niin että kollimointi oli jälleen kohdallaan massan kanssa. Ikään kuin kollimoin putkeen ennakon kameran aiheuttamaa taipumaa varten  :tongue:  Ikävä kyllä keli ei antanut mahdollisuutta arvioida tempun vaikutuksia.

 Tuoreimmat Jupiter otokseni; APO 160, kamerana vanha DMK 21 johon vaihdettu ICX 618 ALA kenno ja kuvattuna luminanssi suotimen läpi. Nyt törmäsin tuohon mitä ei ALccd 5:llä viime talvena helposti ilmennyt; sipulirenkaisiin. Ikäänkuin olisi gain ja muiden säätöjen suhteesta kiini. Nuo nyt tuohon kuitenkin odotellessa kuvauskelejä ja parempien säätöjen etsintää...

Lainaus käyttäjältä: Tane - 19.11.2013, 05:00:21
Nyt törmäsin tuohon mitä ei ALccd 5:llä viime talvena helposti ilmennyt; sipulirenkaisiin. Ikäänkuin olisi gain ja muiden säätöjen suhteesta kiini.

Mitä huonompi seeing, sitä helpommin ne sipulirenkaat sinikuutioilla kuvaan saa aikaiseksi. Pitäisikin varmaan hieman googlata asiasta lisää, josko tuohon olisi jonkunlaista lisäinfoa tullut.

Täysin luokaton jupiterkuva tältä yöltä täysin luokattomassa kelissä otettuna:

EDIT: se vähiten huono kuva...

(http://terop.kuvat.fi/kuvat/astro/26.11.2013/capture%2013-11-26%2003-02-47_HQLinear.png/_full.jpg)

Ohops, tuli hiukan isokokoinen kuva, mutta tuommoinen se tällä hetkellä meikäläisen kennolla on.

Viime yönä oli tosiaan luokaton seeing ja olin jo lopettaa kuvailun yli tunnin turhailun jälkeen, kun yllättäen Jupiter napsahti ruudulla terävämmäksi ihan parin minuutin ajaksi. Siitä sitten ir-rgb-sarja ja mukavahko loppukuva. Noiden parin minuutin jälkeen seeing palasi takaisin tuhnuksi. Pääsipä taas yllättämään, vaikka ei mikään ihan huippupiikki vielä ollutkaan. Nyt tuntuu olevan palikat kohdallaan, kunhan vaan tulisi kunnon keliä. 26.11.2013 klo 04.07

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jup-26112013-0407b4.jpg/_full.jpg)

Edit:kuva vaihdettu hiukan huolellisemmin käsiteltyyn ja eka versio laitettu tänne linkin taakse piiloon (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jup-26112013-0407b3.jpg/_full.jpg)

Ohhops tosiaan, Ari :)  On nimittäin nyt ainekset kelin sattuessa ihan maailmanluokan otokseen. Tuo on nyt jo todella hieno.

Heh, kiitos!
Tosin käyttiksen päivitys Windows 8.1:een näköjään resetoi näytön väriasetukset ja taas käytiin hiukan vihreän puolella, vaihdoin kuvan hiukan punakampaan.

Jupiter 25.11.2013. Kuva koostettu videosta; PIPP ja AutoStakkert.

Canon EOS 60D, 10" GSO Dobson, 2x Barlow, Wedge, 1/160s, ISO400, Crop-video

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 26.11.2013, 23:27:44
Tosin käyttiksen päivitys Windows 8.1:een näköjään resetoi näytön väriasetukset ja taas käytiin hiukan vihreän puolella, vaihdoin kuvan hiukan punakampaan.

On tuo vieläkin vihertävä kun katsoin tuota kalibroidulta näytöltä. Otin kuvasi PhotoShopiin ja sinne rinnalle myös Histogrammi-näkymän + tein sen mukaan kuvan siniselle kanavalle Levels-säädön, mikä näkyy liitekuvassa. Merkitsin myös kuvaan miten sinisen värin histogrammin oikea reuna muutti paikkaansa muiden värien kanssa samaan tasoon, jos tuo säätö tehtäisiiin. Tuon jälkeen ollaan allekirjoittaneen mielestä paremmin väritasapainossa Jupen värien suhteen :wink:
Hieno kuva silti!

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 27.11.2013, 18:20:41
On tuo vieläkin vihertävä kun katsoin tuota kalibroidulta näytöltä. Otin kuvasi PhotoShopiin ja sinne rinnalle myös Histogrammi-näkymän + tein sen mukaan kuvan siniselle kanavalle Levels-säädön, mikä näkyy liitekuvassa. Merkitsin myös kuvaan miten sinisen värin histogrammin oikea reuna muutti paikkaansa muiden värien kanssa samaan tasoon, jos tuo säätö tehtäisiiin. Tuon jälkeen ollaan allekirjoittaneen mielestä paremmin väritasapainossa Jupen värien suhteen :wink:
Hieno kuva silti!

Kiitos. Onko tuo "histogrammin oikea reuna samaan tasoon eri väreillä" semmoinen jatkossakin Jupille sopiva peukalosääntö? Ja mistähän tuokin johtuu, että kun mielestäni kuva on photarissa kaikin tavoin sopiva ja ajan sen jpegiksi, niin esikatselussa samainen jpeg onkin jotenkin kirkkaaseen päähän pakkautunut ja taivaanvahdissa tai kuvapalvelussa vieläkin kirkkaampi, melkein puhkipalanut... Miten yleensä ajatte tiffit jpegeiksi?

Tein tuon levels-säädön, tosin laiskuuttani jpeg-kuvalle enkä tiffille, ja samalla innostuin säätelemään tietysti muutakin. Laitetaan lopputulos tänne linkin taakse piiloon. (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jup-26112013-0407b5.jpg/_full.jpg)

Lainaus käyttäjältä: Tertsi - 27.11.2013, 07:09:35
Jupiter 25.11.2013. Kuva koostettu videosta; PIPP ja AutoStakkert.

Canon EOS 60D, 10" GSO Dobson, 2x Barlow, Wedge, 1/160s, ISO400, Crop-video

Mikä tuo Wedge tässä tapauksessa on? Oletko kiilannut dobsonin azimutiakselin kohti pohjantähteä?

Lainaa
Mikä tuo Wedge tässä tapauksessa on? Oletko kiilannut dobsonin azimutiakselin kohti pohjantähteä?

Täältä löytyy kuva rakentamastani wedgestä: http://rubor.org/gallery2/v/tertsi/equipment/IMG_2250.JPG.html (http://rubor.org/gallery2/v/tertsi/equipment/IMG_2250.JPG.html)

Alustan suuntauksen katon "noin about" kohti pohjoista. Kallistuskulma on myös "noin about".  Toimii ihan kivasti siten että ei tarvitse kuin työtää putkea alustassa ja kohde löytyy taas kuvaan.  :cheesy:

Tuohan on kätevä värkki! Tuohon vielä yhdistät muistaakseni nimimerkki RETiisin lanseeraaman "taikasauvan", jolla sai dobsoniin helpon käsikäyttöisen hienoliikunnan aikaiseksi.

 Laitan vertailuksi Jupiterin 300 f/3.7 newtonilla. Ei tuo jää paljoa APO 160 kuvista. Apupeili peittää sentään 80mm. Kohtuullinen yleisputki...Muut laitteet; DMK 618, TAL-3x barlow. Visuaalisesti kuva peilillä on vähän pehmeämpi kuin APO:lla mutta kestää suurennusta aina 4mm okulaariin ja lähelle kolmeasataa.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 27.11.2013, 19:16:22
Onko tuo "histogrammin oikea reuna samaan tasoon eri väreillä" semmoinen jatkossakin Jupille sopiva peukalosääntö?

Ei niinkään sopiva, vaan sehän on käytännössä se ainoa oikea tapa väritasapainon saavuttamiseen. Värikameralla kuvaajana itselläni on tuo homma joka kerta, kun katson ensimmäistä kertaa miltä keli näyttää kennolla histogrammi avoinaisena, eli värikanavat kohdilleen histogrammin avulla. Sitten käsittelyvaiheessa katsotaan vielä photarissa homma kertaalleen läpi, mutta kuten olen täälläkin neuvonut, niin käytän siihen laiskuuttani levels säätöä.

Lainaa
Ja mistähän tuokin johtuu, että kun mielestäni kuva on photarissa kaikin tavoin sopiva ja ajan sen jpegiksi, niin esikatselussa samainen jpeg onkin jotenkin kirkkaaseen päähän pakkautunut ja taivaanvahdissa tai kuvapalvelussa vieläkin kirkkaampi, melkein puhkipalanut... Miten yleensä ajatte tiffit jpegeiksi?

Olisiko niin, että sinulla on tiffit 16 bits per channel (kuten itselläni png:t) ja siitä suoraan jpegiksi tallentaessa tapahtuu jotain outoa photoshopin toimesta? Kokeileppas niin, että ennen kuvan tallennusta teet seuraavan photoshopin valikoista:

image -> mode -> 8 bits/channel

Ja sitten tallennus + tarkistus.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 27.11.2013, 22:21:03
Tuohan on kätevä värkki! Tuohon vielä yhdistät muistaakseni nimimerkki RETiisin lanseeraaman "taikasauvan", jolla sai dobsoniin helpon käsikäyttöisen hienoliikunnan aikaiseksi.

Minulla jäi kesken manuaalisen säätösysteemin tekeminen korkeudelle, mutta saimpa tästä nyt kipinän tehdä se loppuun ja pitää alkaa suunnitella myös vaakatasonsäädölle!  :azn:

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 28.11.2013, 12:21:23
Ei niinkään sopiva, vaan sehän on käytännössä se ainoa oikea tapa väritasapainon saavuttamiseen...

Onko se niin, että Jupiter nyt vaan sattuu olemaan sen värinen, että kanavien histogrammit menee oikeasta reunasta tasan?  Ja esim. Marsilla sitten taas pitää olla punainen ihan eri sfääreissä kuin esim. sininen?

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 28.11.2013, 12:21:23
Olisiko niin, että sinulla on tiffit 16 bits per channel (kuten itselläni png:t) ja siitä suoraan jpegiksi tallentaessa tapahtuu jotain outoa photoshopin toimesta? Kokeileppas niin, että ennen kuvan tallennusta teet seuraavan photoshopin valikoista:

image -> mode -> 8 bits/channel

Ja sitten tallennus + tarkistus.

Kiitos, kokeilin tuota, mutta ei näyttäisi olevan tuosta kyse. Joko näyttö on saanut pakkasesta siipeensä ja välillä näyttää mitä sattuu, tai todennäköisemmin minulla vaan on semmoinen puusilmä joka "adaptoituu" liikaa kuvankäsittelyn aikana. Niin kirkkauteen, kuin väreihinkin...

Tai olisiko väriprofiileista kyse ?

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 28.11.2013, 20:04:02
Onko se niin, että Jupiter nyt vaan sattuu olemaan sen värinen, että kanavien histogrammit menee oikeasta reunasta tasan?  Ja esim. Marsilla sitten taas pitää olla punainen ihan eri sfääreissä kuin esim. sininen?

Missä vaiheessa? Jos kuvauksen jälkeen olevassa materiaalissa histogrammin kanavien välillä on eroja, sillonhan kuvauksen aikana eri kanavat ovat valottuneet eri valovoimalla. Ainakaan itselläni ei kanavien välillä ole eroja, kun olen tietylle kohteelle säätänyt RGB-värikanavat kuvaamisen aikana samalle tasolle.

Viimeisen jälkikäsittelyn aikana tulisi varmistaa se, että kaikki värikanavat ovat samalla tasolla, ennenkuin kuvan tallentaa, kuten Timpe tuossa aikaisemmin jo näyttikin.

Lainaa
Kiitos, kokeilin tuota, mutta ei näyttäisi olevan tuosta kyse. Joko näyttö on saanut pakkasesta siipeensä ja välillä näyttää mitä sattuu, tai todennäköisemmin minulla vaan on semmoinen puusilmä joka "adaptoituu" liikaa kuvankäsittelyn aikana. Niin kirkkauteen, kuin väreihinkin...

Voihan se näyttö näyttää omiaan riippuen toimintalämpötilasta (ja varmasti näyttääkin), jos se on ainoa kone jota käytät kaikkeen, niin ulkona kuin sisälläkin :laugh:


EDIT:
Otin tuon kuvasi ja heitin siihen auto colors + snap neutral colors asetuksella, joka tasasi histogrammin automaattisesti hyväksi ja kuva näyttäisi ainakin tällä näytöllä todella neutraalilta. Timpenkin säädöissä on hieman vihreää mielestäni (omassa ehkä karva sinistä)

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 28.11.2013, 20:23:18
Missä vaiheessa? Jos kuvauksen jälkeen olevassa materiaalissa histogrammin kanavien välillä on eroja, sillonhan kuvauksen aikana eri kanavat ovat valottuneet eri valovoimalla.

Jos kohde on vaikkapa punainen, kuten Mars, eikö punaisen kanavan pitäisikin valottua eri valovoimalla kuin sinisen ja vihreän kanavan? Koska punaisella alueella on enemmän valovoimaa? Eli kanavien tasaus toimisi tällöin vain Jupiterilla joka sattuu olemaan suht. neutraali? Ja vihreä yleisväritys tulisi siitä, kun ASI on vihreäherkkä enkä ole sitä kompensoinut säätämällä joko vihreän filsun valotusta hiukan alas tai loppukuvassa vaimentanut vihreää kanavaa? Vai ajattelenko nyt jotenkin taas tuon histogrammin väärin?

Ja joo, nykyään myös käsittelen kuvat tällä läppärillä. Mutta nämä kuvan näkymisvaihtelut tapahtuvat ihan huoneenlämmössä, ikään kuin näyttö olisi saanut pakkasista siipeensä ja välillä jotenkin sekoilisi, etenkin kuvausyön jälkeiset pari päivää (kosteutta jossain?) tai sitten siis tosiaan puusilmässä vika  :rolleyes:

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 28.11.2013, 21:01:48
Jos kohde on vaikkapa punainen, kuten Mars, eikö punaisen kanavan pitäisikin valottua eri valovoimalla kuin sinisen ja vihreän kanavan? Koska punaisella alueella on enemmän valovoimaa?

Itse asiassa en ole täysin varma tästä, mutta kyllähän juurikin dbk21au618 värikameralla eri kohteiden kanssa pitää aina tasata histogrammilla värit eri tavalla per kohde. Esim jupiterilla R=29 ja B=60 (vihreätä kanavaa ei voi säätää) ja muistaakseni Saturnukselle säädöt olivat R=6 ja B=57 joten jotain eroa noissa tosiaan on.

Mietin, että oliko tuo jälkimmäinen arvo itseasiassa marsille, mutta tuota nopeampaa kameraa minulla ei ole ollut niin kauan, että olisin sillä marsia koskaan kuvannut. Ehkäpä vuodenvaihteen jälkeen?

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 28.11.2013, 21:01:48
Jos kohde on vaikkapa punainen, kuten Mars, eikö punaisen kanavan pitäisikin valottua eri valovoimalla kuin sinisen ja vihreän kanavan? Koska punaisella alueella on enemmän valovoimaa? Eli kanavien tasaus toimisi tällöin vain Jupiterilla joka sattuu olemaan suht. neutraali? Ja vihreä yleisväritys tulisi siitä, kun ASI on vihreäherkkä enkä ole sitä kompensoinut säätämällä joko vihreän filsun valotusta hiukan alas tai loppukuvassa vaimentanut vihreää kanavaa? Vai ajattelenko nyt jotenkin taas tuon histogrammin väärin?

Ajattelet sen toisaalta ihan oikein eli kohteen natiivi-väritys vaikuttaa myös tuohon sävyjen säätöön. Tein tässä yhtä hätäisen säädön vanhalle Mars-kuvallesi (täältä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=8231.msg93177#msg93177)) kuin tuossa aiemmin Jupiterille. Lopputulos on liitteenä alla. Nyt Marsin sävyistä tuli vähän sellaisia Mars-kulkijan ottamien NASA-kuvien sävyisiä. (Tuokin taisi jäädä hitusen vihreään kallelleen, kun en ole tehnyt säätöjäni mitenkään tarkasti vaan ennemminkin esimerkin vuoksi.) Makuasioitahan nämä ovat kun verrataan näiden kahden Mars-kuvan sävyjä keskenään, enkä menisi sanomaan kumpi näistä olisi parempi. Yhtä kaikki, käsittelyläppärin näytön olisi syytä olla kalibroitu, jotta sen antamaan "väritasapainoon" voisi yhtään luottaa silmämääräisesti.

ASI:n viherherkkyydestä voit ajatella myös siten, että loppukuvaa pitäisi kompensoida muiden värien osalta niitä korostaen, koska muutoin kuviin tulee "astian makua" eli kuvausväline tuottaa niihin "värivirhettä". Mutta kuten sanottua, niin en tiedä näistä planeetta-kuvista ja niiden käsittelystä tuon taivaallista... :rolleyes:

Lopuksi vielä ajatus taustataivaan käyttämisestä värien kompensointiin. Olisiko hyvä ajatus nostaa loppukuvan kirkkautta hetkellisesti niin suureksi (esim. Levels-säädöllä), jotta taustataivaasta saadaan esiin sen sisältämä perusvärisävy? Tämän pitäisi olla musta/harmaa tai hitusen sinisen suuntaan vivahtava, koska se on luonnollisen yötaivaan väritys. DS-kuvissa tulee seurattua taustataivaan väritystä melko aktiivisesti, jollei esim. kaasusumu täytä koko kuva-alaa.

Hyvää vinkkiä!
Täytyypä kokeilla tuota taustataivas - juttua josko se toimisi planeettakuvissakin. Jos taas pian saisi uutta materiaaliakin.

Lisää huonohkoja kuvia huonohkoista olosuhteista. Tänäänkin kuvattaessa oli oranssi huntu taivaalla ja joutui käyttämään 800-850 gainia @ 60fps <700 sijasta jota normaalisti käytän ja silti histogrammi oli vain noin 70% mahdollisesta. Luulin että kuvista tulisi vähintään yhtäsurkeita kuin eilen (heitin kaiken materiaalin roskiin), mutta ei näistä nyt ihan täysin karmeita tullut. Toki eihän tuo hyvä ole vieläkään, mutta parempaan ei vain yksinkertaisesti taivu näillä roskakeleillä.

(http://terop.kuvat.fi/kuvat/astro/1.12.2013/capture%2013-12-01%2002-51-02_g4_ap163.png/_full.jpg)


P.S. Näin 04 jälkeen aamulla kun näitä hommia miettii kuvaksen jäljestä, niin tekee mieli joskus (lue: yleensä aina) heittää hanskat tiskiin ja pistää kuvausvälineet myyntiin. Miksi kyykkiä yöt näiden perässä kun laatukamaa tuntuisi saavan pari kertaa vuodessa?

 Tietysti noita ajatuksia aina mieleen tulee; Viime syksynä oli yksi yö ylitse muiden Jupiterin näkyvyydessä, missasinko jonkun ? Tuskin, sillä eihän koko aikana ollut täysin selkeää yötä. Tuo hyväkin vilahteli pilvien raossa. Tämä syksy ei sentään ole noin surkea...Viime kevättalven pelasti senkin yksi yö, 8 Huhtikuuta kun Saturnus piirtyi kuviin terävänä. Kyllä sen voimin jaksaa taas monta vuotta...
Enemmittä lörinöittä asiaan; Jupiter kuva lyhyen polttovälin newtonilla (300/1130). Taitaa se APO vielä pysyä planeetta kuvauksissa tästä eteenpäin...

Tanen Jupiter näyttää siltä kuin putki ei olisi kunnolla jäähtynyt? Tosin joskus seeing voi myös tehdä tuollaista, kuten kerran kun Io näkyi kahtena...

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 01.12.2013, 04:26:09
P.S. Näin 04 jälkeen aamulla kun näitä hommia miettii kuvaksen jäljestä, niin tekee mieli joskus (lue: yleensä aina) heittää hanskat tiskiin ja pistää kuvausvälineet myyntiin. Miksi kyykkiä yöt näiden perässä kun laatukamaa tuntuisi saavan pari kertaa vuodessa?

Jos saanti menee alle 1/10, alkaa se pikkuhiljaa harmittamaan. Toisaalta pitkän suhnukauden jälkeen voi tulos olla entistäkin parempi. Kuu on siitä hyvä kaveri planeetoille, että se näkyy suhteellisen usein ja monesti tottelee hiukan erilaista seeingiä kuin planeetat. Ja voipi olla, että jossain välissä ne kelit taas kääntyvät.

Itse olen jemmaillut tuolla kellarissa NEQ6 - jalustaa + romppeita ihan siinä mielessä jos jossain vaiheessa vaikka tekisi mieli mennä kokeilemaan ds-kuvauksen puolelle. Vaan kun ei tule nämä planeettakuvaushommat "valmiiksi". Itseasiassa huonot kelit tekevät sen, että itse asia edistyy vain muutaman kerran vuodessa ja homma kestää siksi sitäkin kauemmin. Etenkin kun ei ole mitään hajua, missä se raja menee ja mitä se "valmis" sitten oikein on  :laugh: 

No, nyt yöllä pitäisi olla kirkasta ja voisi taas mennä kokeilemaan jos tuo myrsky tuosta laantuu. Meteoblue lupailee ykkösen kuraseeingiä ja suihkuvirtauksen nopeudeksi 50m/s. Täytyyhän se mennä katsomaan miltä se näyttää. Eli itse asiassa me olemme TeroP:n kanssa ennemminkin seeing-bongareita kuin planeettakuvaajia  :tongue:

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 01.12.2013, 22:25:07
No, nyt yöllä pitäisi olla kirkasta ja voisi taas mennä kokeilemaan jos tuo myrsky tuosta laantuu. Meteoblue lupailee ykkösen kuraseeingiä ja suihkuvirtauksen nopeudeksi 50m/s. Täytyyhän se mennä katsomaan miltä se näyttää. Eli itse asiassa me olemme TeroP:n kanssa ennemminkin seeing-bongareita kuin planeettakuvaajia  :tongue:

Niin se muuten taitaisi luvata kirkasta keskiyön jäljestä, jokohan kävisi tekemässä lumityöt ja viskaisi putken pihalle odottamaan kuuta nousevaa? Ykkösen kuraseeing kuulostaa standardilta.

EDIT: lumityöt on tehty, mutta sen verran pyryttää lunta katoilta, ettei tuonne putkea kehtaa viedä lunta keräämään.

 Omituisia poikkiviivoja Jupiterin pinnalla, vai tekikö kuvauskalusto tepposet..?Jos ei, niin moni-ilmeinen planeettahan tuo on. APO ja DMK 618 asialla.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 01.12.2013, 22:25:07
Itse olen jemmaillut tuolla kellarissa NEQ6 - jalustaa + romppeita ihan siinä mielessä jos jossain vaiheessa vaikka tekisi mieli mennä kokeilemaan ds-kuvauksen puolelle. Vaan kun ei tule nämä planeettakuvaushommat "valmiiksi". Itseasiassa huonot kelit tekevät sen, että itse asia edistyy vain muutaman kerran vuodessa ja homma kestää siksi sitäkin kauemmin. Etenkin kun ei ole mitään hajua, missä se raja menee ja mitä se "valmis" sitten oikein on  :laugh: 

Jos yhtään lohduttaa, niin täällä on varastossa 300/1500mm Newton-putki pienellä apupeilillä & kollimoimattomana odottamassa "ensivaloaan" ...ihan siinä mielessä jos jossain vaiheessa vaikka tekisi mieli mennä kokeilemaan Kuu/planeetta-kuvauksen puolelle. Vaan kun ei tule nämä ds-kuvaushommat "valmiiksi".  Itseasiassa hyvät (kuvaus)kelit tekevät sen, että itse asia edistyy vain muutaman kerran vuodessa... jos silloinkaan! :rotfl:

Noh tänään oli jo selkeästi paremmat näkymät, vaikka visuaalihavaintosession aikana metsän keskellä hiekkamontun laidalla olikin puuskittaista tuulta, niin kyllähän sen näki, että parempaa oli luvassa. Kolmetuntisen jälkeen kotia ja putki kuvauskuntoon noin 01:30 aikoihin + kameran säätöä ja odottelua Jupiterin hieman paremmalle paikalle siirtymistä varten.

Olipahan alustus, kuva nyt kuitenkin on vain noin keskiverron luokkaa. Seeing indexit 2-3/1, mutta ihan ok silti. Tuli 33 videota eli vajaa 34GB materiaalia, en mitenkään jaksanut tehdä kuin tämän yhden kuvan tänään, huomenna aamu-uintitreenien jälkeen voisi katsella ne muutkin.

Kuita on siirretty lähemmäksi Jupiteria:

(http://terop.kuvat.fi/kuvat/misc/dbk21au618/test.png/_full.jpg)

4.12.2013 #1 olkoon vaikka tämä:

(http://terop.kuvat.fi/kuvat/astro/4.12.2013/capture%2013-12-04%2002-08-45_HQLinear.png/_full.jpg)

Onpas Terolla komeat kuut!

Keli ei edelleenkään ollut häävi, seeing oli ehkä 2. Paras hetki Pirkanmaalla oli hiukan yhden jälkeen ja oli semmoinen vartin mittainen. Kello kahta kohden keli palasi sitten takaisin 1:een. Mutta on tuo nyt tosiaan kumminkin parempaan päin.

Tässäpä ir-kuva 4.12.2013 klo 1.18 ja ir-rgb - kuva klo 1.08. Huono laatu pakotti alasskaalaamaan 80%:iin.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jup-03122013-0118556-ir.jpg/_full.jpg) (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jup-03122013-010855-irrgb3.jpg/_full.jpg)

Red Spot Junior (Tuo isoin punertava laikku) tuossa on jo ehtinyt vastakkaiselle puolelle kuin GRS (Suuri punainen pilkku) itse. Reilu vuosi sitten (katso vaikka tämä kuva) (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9470.msg101426#msg101426) pikkupilkku ohitti ison ja vuoden päästä ovat jälleen kohdakkain. Dynaaminen planeetta tuo Jupiter.

#2

(http://terop.kuvat.fi/kuvat/astro/4.12.2013/capture%2013-12-04%2002-17-47_HQLinear.png/_full.jpg)

On niin paljon näitä kuvia, että näistä saisi komean animaation (32kpl) josta näkyisi miten seeing heittelee pariinkin otteeseen (osa hieman tarkempia, osa keskivertoja ja osa karvan alta keskiverron, yhtään "huonoa" ei ole).

Ensikokeilu ihkauuden Powermate 4x:n kanssa! Seeing oli kyllä huono, ei meinannut tarkentamisestakaan tulla yhtään mitään. En malttanut odottaa että planeetta nousisi korkeammalle, kun on aikainen herätys huomenna.

Ensimmäinen kuva on 100%, toinen pienennetty puoleen.

Putki siis Skyliner 200, TeleVue Powermate 4x ja Canon EOS1000D, ISO400 ja 1/8 s. Jälkimuokkausta Aperturella.

Nyt kun on vihdoin Powermate hommattu, niin en malta enää odottaa uutta 400-putkea  :wink:

Tuossa klo 23:30 harjoittelin Jupiterin kuiden kuvaamista. Canon 1100D ja EF 75-300. Olettaisin että sain kaikki 4 kuuta kuvaan?

#3 ja samalla viimeinen, heitin myös taivaanvahtiin siitä jupi+kuut kuvasta karvan verran parannetun version.

(http://terop.kuvat.fi/kuvat/astro/4.12.2013/capture%2013-12-04%2002-26-59_HQLinear.png/_full.jpg)

Näistä tuli ihan siedettäviä lopulta.

Jupiter onkin käyty läpi, mutta entäs ne kuut? Joku viritelmä pelkistä kuista tässä:

Ganymede, Europa ja Io oli siis järjestys vasemmalta alkaen.
(http://terop.kuvat.fi/kuvat/misc/dbk21au618/jup-moons.png/_full.jpg)

Tero ja Ari. Onko teidän upeissa kuvissa käytetty useita kuvia eli ootteko pinonneet? Eli onko yksityiskohtien esiin saaminen kiinni pinoamisesta vai peilin koosta ja seeingistä? Sormet syyhyää täällä jo SW400 hommaamista...

Itse en pinoamiseen alkaisi koska olen Apple-seksuaali, Macille ei juurikaan niitä softia löydy. PC:tä tähän taloon ei tule  :azn:

Oho, Terolla upea kuva kuista!

Jupiter 4.12.2013

Canon EOS 60D, 10" GSO Dobson, 2x Barlow, wedge, crop-video (n. 60-70 kuvaa, 1/200s, ISO400). Softat: PIPP, AutoStakkert2, CS2.

Lainaus käyttäjältä: kommo - 05.12.2013, 06:01:34
Tero ja Ari. Onko teidän upeissa kuvissa käytetty useita kuvia eli ootteko pinonneet? Eli onko yksityiskohtien esiin saaminen kiinni pinoamisesta vai peilin koosta ja seeingistä? Sormet syyhyää täällä jo SW400 hommaamista...

Itse en pinoamiseen alkaisi koska olen Apple-seksuaali, Macille ei juurikaan niitä softia löydy. PC:tä tähän taloon ei tule  :azn:

Eipä näistä irti saa oikein mitään jos ei stakkaa. Omat kuvat tulee 3600 kuvan sarjoista, joista stakkaan noin 95% (~3400 kuvaa). Yksityiskohtien näkyminen stakkaamalla riippuu seeingistä sekä peilin koosta, eli 8" vehkeellä alkaa jo saada ihan hyvää jälkeä mutta isompi on aina parempi tässä touhussa.

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 05.12.2013, 13:50:12
Omat kuvat tulee 3600 kuvan sarjoista, joista stakkaan noin 95% (~3400 kuvaa).

Hmmh, kuinka vakaissa oloissa yleensä kuvaat - siis seeingin kannalta?

Tuossa kun käsittelin noita omia kuukuviani suunnilleen samankokoisilla sarjoilla, niin huomasin, että yksityiskohtien määrä kasvoi merkittävästi, kun pinosin esim. 3000 kuvan sarjasta vain noin 20% (eli ne oikeasti hyvät framet) sen sijaan, että olisin pinonnut esim. 60-80 %. Oma Hervanta-seeingini kun tyypillisesti on sitä, että kuva on lähes koko ajan yhtä suttua, mutta puoleksi sekunniksi jokusen kerran minuutissa kuva terävöityy oleellisesti.

Tietysti, jos seeing on "vakaa" (oli se sitten surkea tai hyvä), niin silloin isompi pino on toki aina parempi.

Lainaus käyttäjältä: kommo - 05.12.2013, 06:01:34
Itse en pinoamiseen alkaisi koska olen Apple-seksuaali, Macille ei juurikaan niitä softia löydy. PC:tä tähän taloon ei tule  :azn:

Tästä ketjusta löytyy mac softaa http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9891.msg93320#msg93320 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9891.msg93320#msg93320)

Lainaus käyttäjältä: kjj - 05.12.2013, 14:23:30
Hmmh, kuinka vakaissa oloissa yleensä kuvaat - siis seeingin kannalta?

Yleensä omat videot ovat tasalaatuisia, eli näissä ei ole "äärimmäisen hyviä" frameja juuri ollenkaan, vaan ne ovat tasapaksua mössöä. Tai sitten mössöä jossa on puolet lepatusta.

LainaaTuossa kun käsittelin noita omia kuukuviani suunnilleen samankokoisilla sarjoilla, niin huomasin, että yksityiskohtien määrä kasvoi merkittävästi, kun pinosin esim. 3000 kuvan sarjasta vain noin 20% (eli ne oikeasti hyvät framet) sen sijaan, että olisin pinonnut esim. 60-80 %. Oma Hervanta-seeingini kun tyypillisesti on sitä, että kuva on lähes koko ajan yhtä suttua, mutta puoleksi sekunniksi jokusen kerran minuutissa kuva terävöityy oleellisesti.

Kokeilin huvikseni stakata voin tuon #1 kuvan materiaalista ~1000 framea. Silmämääräisesti menetin aika paljon tarkkuutta, sekä kohinan moninkertaistui joten jouduin käyttämään denoisea neljälle kuudesta layeristä 25% enemmän.

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 05.12.2013, 14:41:21
Yleensä omat videot ovat tasalaatuisia, eli näissä ei ole "äärimmäisen hyviä" frameja juuri ollenkaan, vaan ne ovat tasapaksua mössöä. Tai sitten mössöä jossa on puolet lepatusta.
Kokeilin huvikseni stakata voin tuon #1 kuvan materiaalista ~1000 framea. Silmämääräisesti menetin aika paljon tarkkuutta, sekä kohinan moninkertaistui joten jouduin käyttämään denoisea neljälle kuudesta layeristä 25% enemmän.

Kuvaatko digijärkkärillä videota ja purat videon kuviin?

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 05.12.2013, 14:41:21
Kokeilin huvikseni stakata voin tuon #1 kuvan materiaalista ~1000 framea. Silmämääräisesti menetin aika paljon tarkkuutta, sekä kohinan moninkertaistui joten jouduin käyttämään denoisea neljälle kuudesta layeristä 25% enemmän.

Joo, ilmeisesti seeing ei sitten ole antanut hetkeksikään armoa tuolla alkuperäismateriaalilla.

Lainaus käyttäjältä: kjj - 05.12.2013, 15:29:15
Joo, ilmeisesti seeing ei sitten ole antanut hetkeksikään armoa tuolla alkuperäismateriaalilla.

Itseasiassa käsittelin nuo kuvat vielä photarissa, niin eipä niissä lopulta ollut oikeastaan mitään erroa, kun kaikkien kuvien kohinan tasasi vastaavaksi. Heikoin oli 1000 framen R6:ssa kohinattomaksi filteröity kuva, sitten about samaa tasoa oli photarissa despecletetty 1000 framen kuva + 3400 framen kuva ilman despecleä.

Tuo 1000 framen kuva oli itseasiassa sittenkin hieman tarkempi samoilla registaxin wavelet/denoise säädöillä kun 3400 framen kuva, mutta se oli niin pahasti kohinainen, että ainakin tällä monitorilla se näytti huonolta. Pyrin kuvissani tasaamaan tarkkuuden ja kohinan välillä siten, ettei liika pehmeys tai liika kohina pistäisi silmään ihan hirveästi.

Lainaus käyttäjältä: kommo - 05.12.2013, 15:15:45
Kuvaatko digijärkkärillä videota ja purat videon kuviin?

En, kamerana toimii planeettakuvaukseen vartavasten tehty IS dbk21au618 debayer kamera.

Terolla huippukuutamo!

Lainaus käyttäjältä: kommo - 05.12.2013, 06:01:34
Tero ja Ari. Onko teidän upeissa kuvissa käytetty useita kuvia eli ootteko pinonneet? Eli onko yksityiskohtien esiin saaminen kiinni pinoamisesta vai peilin koosta ja seeingistä? Sormet syyhyää täällä jo SW400 hommaamista...

Itse en pinoamiseen alkaisi koska olen Apple-seksuaali, Macille ei juurikaan niitä softia löydy. PC:tä tähän taloon ei tule  :azn:

Pinoaminen on oikeastaan se lähtökohta ja seeing taas on se joka käytännössä lähes aina rajoittaa yksityiskohtien esiinsaamista. Seeing ei kuitenkaan ole mikään absoluuttinen raja, joka rajoittaisi tietyllä kelillä yksityiskohtien koon esim. 0,5 kaarisekuntiin, vaan sitä voi venyttää kuvaustavan, kuvauskaluston ja peilin koon avulla.

-Mitä isompi peili (ja/tai herkempi kamera), sitä lyhyemmäksi valotusajan saa ja tällöin seeing ehtii sutata detaljeja vähemmän. Ja sitä enemmän hyviä ruutuja pinottavaksi saa seeingin hetkellisesti parantuessa. Sanoisin tässä, että kamera on ehkäpä tärkeämpi tekijä kuin peilin koko. Kumpikaan ei riitä yksinään.

-Jos kuvaa eri värit/aallonpituudet erikseen eri suotimilla, kuten minä teen, yleensä jokin aallonpituus on muita selkeästi parempi ja lopullista värikuvaa yhdistettäessä tuota parempaa kanavaa/väriä voi korostaa

-Ja erikseen vielä infrapuna-alueella seeing on keskimäärin melkein aina parempi ja infrapunaa korostaen saa edelleen enemmän yksityiskohtia. Näin toimin näissä viimeisimmissäkin kuvissa.

-Ja nykyäänhän käytän myös dispersiokorjainta, joka auttaa hiukan hyvällä seeingillä.

-Kun kuvaa vain yhtä väriä kerrallaan, on valon määräkin pienempi ja valotusaika tahtoo venyä. Tällöin isompi peili on erityisen hyödyllinen. Kuvaamalla värit erikseen isolla peilillä valotusaikaa lyhentäen saa enemmän detaljeja kuin värikameralla isolla peilillä valotusaikaa lyhentäen.

-Yhteenvetona: Pinota pitää, seeing sanelee mihin voi päästä ja iso peili (sekä kamera + suodintemput yms) auttaa venyttämään keskinkertaista ja sitä parempaa seeingiä sekä toki huippuseeingillä saattaa olla myös pullonkaula ihan erotuskyvynkin suhteen. Mielestäni peilin koossa valonkeräyskyky nykyisten kameroiden herkkyyksillä on se tärkeämpi ominaisuus ja ison koon tuoma erotuskyky sitten tulee kylkiäisenä. Ehkä tulevaisuuden kameroilla tasapaino muuttuu...

Ja minä siis kuvaan erikseen infrapunan, punaisen, vihreän ja sinisen valon videoksi ja pinoan erikseen ja sitten kokoan värikuvaksi. Yleensä kuvaan  n. 3000 ruutua parasta kanavaa ja muita vähemmän. Ja pinoon minäkin, kuten kjj, kelpuutan yleensä 25%, sen alle tai yli laatu alkaa laskea. Hämmästellä täytyykin tuota Teron tasaista seeingiä. Minulla ero voi olla parin tunnin aikana ja jopa yhden videon aikana 1-4. Lähes aina saamani hyvät kuvat ovat kotoisin siitä kymmenen minuutin paremmasta pätkästä koko illalta ja niistäkin siis 25-max 40% pinoon...

Tuosta Teron kertomuksesta nyt herääkin semmoinen ajatus, että pitäisi varmaan joku kerta puolivälissä kuvausta pakata kamat kärryyn ja roudata 30km johonkin suuntaan ja jatkaa kuvausta siellä paikallisseeingin vertailun merkeissä. Olen ollut paikallisseeingiin tyytyväinen ja kuvitellut saavani hyvän seeingin piikkejä, mutta mitäs jos olenkin koko ajan kuvaillut jostain räkäseeingin silmästä?

Noh, olihan tämä nyt ihan pakko tehdä:

Koko kuvaussessio, 32 framea, 01:53 - 2:36.

(http://terop.kuvat.fi/kuvat/astro/4.12.2013/janim_4_12_2013.gif/_full.jpg)

WoW! Komea animaatio!

Nostan hattua - kun tietää kuinka työlästä tuollaisen tekeminen on.

Tässä nyt on parin tunnin kikkailun ja hiusten repimisen tulos. Nebulosityn demoversiolla leikin ja sain jotenkuten yhdistettyä 6 eilistä Jupiter-kuvaa. Vasemmalla paras yksittäinen kuva ja oikealla kuuden kuvan stacki. Olen ilmeisesti (?) tehnyt jotain oikein kun oikeanpuoleisessa on mielestäni enemmän yksityiskohtia kuin vasemmalla.

Harmitti kun en saanut Nebulosityllä aikaan raw-kuvista väriversiota, lykkäsi aina vain mustavalkoista. Piti sitten tuoda värilliset jpegit Nebuun niin sitten sain väriä ulos ja siinähän sitten hukkuu tietoa samalla :(

Meteoblue uhkasi tälle päivälle seeing indexiä 1/1, joka siis olisi huonoin tänä syksynä/loppuvuodesta. Melkein en kehdannut kuvata, kun pilviäkin vilisti aikamoista haipakkaa, joten jouduin tähtäilemään niiden välistä. Lopputulos noinkin surkealla seeingillä tämän syksyn huonoin?

(http://terop.kuvat.fi/kuvat/astro/14.12.2013/capture%2013-12-14%2003-09-12_SmoothHue.png/_full.jpg)

Ei taida olla. Ei tainnut seeingkään olla ihan se 1/1 mitä uhkailtiin...

Kuu on Ganymede, siinä on taas tuota "detailia" näköjään.

Eilisiltainen otos. Ensin kuvasin EOS 600D:llä fullhd videon, josta stackasin Keith's Image Stackerilla noin 60 kuvaa. Sitten jälkikäsittelyä melko reilusti Aperturella.

Onko tuo yläosan tumma alue jonkun kuun varjo?

Lainaus käyttäjältä: kommo - 14.12.2013, 07:40:23
Eilisiltainen otos. Ensin kuvasin EOS 600D:llä fullhd videon, josta stackasin Keith's Image Stackerilla noin 60 kuvaa. Sitten jälkikäsittelyä melko reilusti Aperturella.

Onko tuo yläosan tumma alue jonkun kuun varjo?

EOS 600D:llä kannattaa ottaa video resoluutiolla 1280 × 720, koska se tallentaa n. 50kuvaa/sek, kun taas fullhd < 30. Riippuu mihin aikaa otit kuvan, mutta se lienee Ganymedes kuun tekemä varjo Jupiterin pinnalle.

Lainaus käyttäjältä: Tertsi - 14.12.2013, 08:39:16
EOS 600D:llä kannattaa ottaa video resoluutiolla 1280 × 720, koska se tallentaa n. 50kuvaa/sek, kun taas fullhd < 30. Riippuu mihin aikaa otit kuvan, mutta se lienee Ganymedes kuun tekemä varjo Jupiterin pinnalle.

Noin klo 2130 kuvattu. Onko toisaalta väliä tallentaako 50 fps normiresolla tai 25 fps isolla resolla, kun kuitenkin pätkää tulee noin 20 sekuntia? Ja mukavampihan se on sitten työstää suuriresoluutioisempaa kuvaa kuvaeditorissa. Keith's Image Stacker kaatuu jokatapauksessa jossain 200 kuvan tienoilla, joten ei videostakaan voi kuitenkaan kaikkia kuvia käyttää...

edit: Kokeilin kyllä tuolla 1280x720 resolla, mutta planeetta jää niin auttamattoman pieneksi, että ei siitä saa mitään selvää. Powermatesta huolimatta.

Eikös 600D:lläkin saa otettua kroppivideota ?
Sitä kannattaa ilman muuta suosia planeettakuvauksessa.

Lainaus käyttäjältä: kommo - 14.12.2013, 07:40:23
Ensin kuvasin EOS 600D:llä fullhd videon, josta stackasin Keith's Image Stackerilla noin 60 kuvaa.

Voisitko pistää näitä videoita ainakin yhden jonnekin jakoon, voisin tsekata R6/AS!2 mitä niistä saisi irti, kun tuo näyttää jo aika hyvältä? (värien kohdistus, sopivat waveletit)

Aika lupaavalta näyttää kommon järkkäri-Jupiter. Eilen oli nimittäin niin tuskaisen kahtiajakoinen seeing, että lopetin homman Kuun kuvaamisen jälkeen ja menin nukkumaan! Nyt oli yhtä aikaa jokin alailmakehän lepatus isoille yksityiskohdille, että suihkuvirtauksen sumennus pikkudetaljeille. Tännepäin meteoblue lupaili 3/1 ja se päti aikalailla.

Tero, onko sinulla esim. viimeyön kuvat jotenkin kohinaisempia kuin hyvänkelin kuvat? Itse olen ihmetellyt näitä loppusyksyn kelejä, kun on ikään kuin pikkuyksityiskohdat olisivat jotenkin kohinaisempia kuin yleensä ennemmin kuin vain kiehuisivat sinne tänne?

Lainaus käyttäjältä: kommo - 14.12.2013, 11:05:49
Noin klo 2130 kuvattu. Onko toisaalta väliä tallentaako 50 fps normiresolla tai 25 fps isolla resolla, kun kuitenkin pätkää tulee noin 20 sekuntia? Ja mukavampihan se on sitten työstää suuriresoluutioisempaa kuvaa kuvaeditorissa. Keith's Image Stacker kaatuu jokatapauksessa jossain 200 kuvan tienoilla, joten ei videostakaan voi kuitenkaan kaikkia kuvia käyttää...

Mustaa kannattaa kuvata mahdollisimman vähän; ts. kroppivideo käyttöön, jos mahdollista.  Suuri fps on hyvä asia (google "lucky imaging"), ja mahdollisimman pieni kuvakoko tukee myös tätä.  Kannattaa kokeilla myös muita pinoajia (registaxit, avistack ja varsinkin autostakkert, linkit löytyy foorumilta),

Lainaa
edit: Kokeilin kyllä tuolla 1280x720 resolla, mutta planeetta jää niin auttamattoman pieneksi, että ei siitä saa mitään selvää. Powermatesta huolimatta.

Kuvakoon ei pitäisi vaikuttaa planeetan kokoon, vaan siihen kuinka paljon mustaa olet kuvannut planeetan ympärille.

Lainaus käyttäjältä: ketarax - 14.12.2013, 13:15:47


Kuvakoon ei pitäisi vaikuttaa planeetan kokoon, vaan siihen kuinka paljon mustaa olet kuvannut planeetan ympärille.

No se varmaan skaalaa sitä tuohon pienempään kokooon.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 14.12.2013, 13:03:43
Tero, onko sinulla esim. viimeyön kuvat jotenkin kohinaisempia kuin hyvänkelin kuvat? Itse olen ihmetellyt näitä loppusyksyn kelejä, kun on ikään kuin pikkuyksityiskohdat olisivat jotenkin kohinaisempia kuin yleensä ennemmin kuin vain kiehuisivat sinne tänne?

Huonon kelin kuvat ovat aina kohinaisempia kuin hyvän kelin kuvat. Johtuu ihan siitä, että huonon kelin materiaalille joutuu pistämään karvan enemmän gainia (läpinäkyvyys heikompi, lisää kohinaa) sekä joutuu käyttämään voimakkaampia wavelet sharpen layereitä. Esim eilisen wavelet sharpenin voimakkuudet olivat 0,9 layer1:lle ja loput layerit 2-6 olivat 0,8. Sitten kun siihen pitäisi vielä käyttää minimimäärä denoisea, niin kohinaiset kuvat ovat valitettava tosiasia.

Jos sitä kohinaa kehtaisi jättää enemmän noihin kuviin, niin olisi asteen verran tarkempia nuo kuvat itsellä... nyt teen vielä photarissa despeclen, niin kuvan tarkkuus pehmenee entisestään siitä, mitä se on R6 denoisen jäljiltä.

Sininen värikanava on näissä kuvissa täyttä myrkkyä, joudun vetämään sen aina nollille R6:ssa...

Lainaus käyttäjältä: einari - 14.12.2013, 11:18:31
Eikös 600D:lläkin saa otettua kroppivideota ?
Sitä kannattaa ilman muuta suosia planeettakuvauksessa.

Saahan sillä croppivideota, mutta se on kuin digizoom, eli suurentaa pikselit ei-optisesti, eli kuvanlaatuhan siinä vain kärsii?

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 14.12.2013, 12:15:24
Voisitko pistää näitä videoita ainakin yhden jonnekin jakoon, voisin tsekata R6/AS!2 mitä niistä saisi irti, kun tuo näyttää jo aika hyvältä? (värien kohdistus, sopivat waveletit)

Juu, yritän...

Lainaus käyttäjältä: ketarax - 14.12.2013, 13:15:47
Kannattaa kokeilla myös muita pinoajia (registaxit, avistack ja varsinkin autostakkert, linkit löytyy foorumilta)

Ei onnistu koska Mac. Nebulosityä kokeilin, mutta en saanut jostain syystä värejä toimimaan raweissa ollenkaan.

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 14.12.2013, 12:15:24
Voisitko pistää näitä videoita ainakin yhden jonnekin jakoon, voisin tsekata R6/AS!2 mitä niistä saisi irti, kun tuo näyttää jo aika hyvältä? (värien kohdistus, sopivat waveletit)

Sait yv

Lainaus käyttäjältä: kommo - 14.12.2013, 14:21:04
Saahan sillä croppivideota, mutta se on kuin digizoom, eli suurentaa pikselit ei-optisesti, eli kuvanlaatuhan siinä vain kärsii?

Ei suurenna, vaan nimensä mukaisesti croppaa kennolta pienemmän läntin ­- kuvanlaatu ei itsessään muutu mihinkään.

Lainaa
Ei onnistu koska Mac. Nebulosityä kokeilin, mutta en saanut jostain syystä värejä toimimaan raweissa ollenkaan.

Olen itse käyttänyt Registaxia sekä Autostakkertia Winen päällä Linuxissa, jossa ne toimivat aivan hyvin. Macille näyttäisi olevan jonkinlainen porttaus Winestä, mutta allekirjoittaneella ei ole hajuakaan, kuinka toimiva se oikeasti on.

Lainaus käyttäjältä: kjj - 14.12.2013, 15:11:47
Ei suurenna, vaan nimensä mukaisesti croppaa kennolta pienemmän läntin ­- kuvanlaatu ei itsessään muutu mihinkään.

Ainakin videoasetuksissa se on nimellä "digital zoom"

Ei se ainakaan vaikuta, että olisi oikea digizoom ainakaan 70Dssä. 10-kertainen zoom olisi kuitenkin vain 108x192 pikseliä, joka pitäisi huomata selvästi.

Kommon kuvasta AS!2:llä stakattu ja R6+photoshop säädetty kuva. Jonkin verran sai terävyyttä kuvaan, sekä vöistä löytyy nyt selkeästi detailia (valkeita pistemäisiä alueita). Skaalailtu hieman, vastannee Kommon kuvan kokoa.

Yllättävän hyvälaatuinen järkkärillä kuvatuksi, seurantaa ei ilmeisesti ole(?) ja tämän lisäksi hyvälaatuinen barlow tai powermate auttaisi varmaan aika paljon, jos sellainen ei ole jo käytössä.

R6 oli ihan sekaisin liikkuvasta kohteesta, lisäksi piti muuntaa tiedostoformaatti lagarith/lossless R6:lle (R6:lla ei järkevää lopputulosta saanut) ja tuosta RAW RGB muotoon AS!2:lle. Digijärkkäri ilmeisesti tallentaa nämä videot AVC1 formaatissa.

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 14.12.2013, 16:28:01
Kommon kuvasta AS!2:llä stakattu ja R6+photoshop säädetty kuva. Jonkin verran sai terävyyttä kuvaan, sekä vöistä löytyy nyt selkeästi detailia (valkeita pistemäisiä alueita). Skaalailtu hieman, vastannee Kommon kuvan kokoa.

Yllättävän hyvälaatuinen järkkärillä kuvatuksi, seurantaa ei ilmeisesti ole(?) ja tämän lisäksi hyvälaatuinen barlow tai powermate auttaisi varmaan aika paljon, jos sellainen ei ole jo käytössä.

Upea! Vielä kun saisi itsekin noin paljon irti... Seurantaa ei ole. 4x Powermate on ollut käytössä.

Lainaus käyttäjältä: kommo - 14.12.2013, 16:31:02
Upea! Vielä kun saisi itsekin noin paljon irti... Seurantaa ei ole. 4x Powermate on ollut käytössä.

Noh tässä tapauksessa kunnon stacker olisi pakollinen (eli R6/AS!2) ja sitten pitäisi päästä noihin wavelet filtereihin käsiksi, joka taas löytyy R6:sta... virtuaalikone tulille ja siihen xp?

Hiphei! Löytyihän tuosta Keith's Image Stackeristakin hyviä työkaluja! Samasta videosta uusi näyte, 110 kuvaa stackattu. Skaalattu 50% kokoon.

Lainaus käyttäjältä: kommo - 14.12.2013, 19:41:30
Samasta videosta uusi näyte, 110 kuvaa stackattu.

Paranee vaan... löytyykö siitä stackerista RGB align? Sillä voi kohdistaa värikanavat, niin tuo oranssi ja sininen väri katoaa reunoilta ja kuvaan tulee lisää tarkkuutta.

Sen verran vielä stackmäärästä, että noinkin hyvälaatuisessa videossa stackin koko kannattaa pitää vaikka 95%:ssa, eli vain 5% menee hukkaan.

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 14.12.2013, 20:09:41
Paranee vaan... löytyykö siitä stackerista RGB align? Sillä voi kohdistaa värikanavat, niin tuo oranssi ja sininen väri katoaa reunoilta ja kuvaan tulee lisää tarkkuutta.

Sen verran vielä stackmäärästä, että noinkin hyvälaatuisessa videossa stackin koko kannattaa pitää vaikka 95%:ssa, eli vain 5% menee hukkaan.

RGB alignia ei ole, mutta Apple Aperturen "chromatic aberration" -työkalulla saa jonkin verran värikanavia kohdalleen, en tosin saanut täysin.

Fullhd-tason pätkässä tuo Keith katuu parinsadan framen jälkeen. Pitää odottaa uutta selkeää iltaa ja kuvata pienemmällä resolla 50 fps ja cropin kanssa. Saa sitten enemmän frameja taas mukaan stäkkäykseen.

Jupiter 13.12.2013 klo 22.43. Pinnalla on ilmeisesti Ganymede kuun varjo. Kuva pinottu crop-videosta ja pinossa n. 220 kuvaa. Softat: PIPP, AS!2, Registax ja CS2. 

Tein myös GIF-animaation Jupiterin liikkeistä ajalla 22.30-23.40. Löytyy Astrobin:stä Jupiter animation  (http://astrob.in/68378/0/)

Laitteet: Canon EOS 60D, 10" GSO Dobson, wedge, 2x Barlow. Crop-video: 1/60s ja ISO400.

Hoplaa!

Värkkäsin Registaxin toimimaan Macilla, Wineskinin avulla. Ohessa on nyt sitten vasemmalla Keiths Image Stackerilla tehty otos ja oikealla puolella on Registaxilla tuotettu kuva. Värikanavat saa Registaxilla kyllä kohdalleen RGB alignin avulla mitä ei Keithissä ole.

Registaxilla tuotin kuvan ihan vain perusasetuksilla, tämän ohjeen mukaan: http://www.youtube.com/watch?v=ALqQfExMRBA

Registax ei toimi Macissa kunnolla ainakaan tuon Wineskinin avulla, välillä kaatuu, välillä väittää että kuvassa ei ole mitään jne... Taistelun tulos :)

Kuva näyttää nyt jo ihan siltä, miltä sen pitäisikin materiaaliisi nähden, hyvä!

Lainaus käyttäjältä: kommo - 17.12.2013, 21:34:22
Registaxilla tuotin kuvan ihan vain perusasetuksilla, tämän ohjeen mukaan: http://www.youtube.com/watch?v=ALqQfExMRBA

Katsonpa tuon videon ja kommentoin myöhemmin...

EDIT: Noh, toimiihan se noinkin, itse teen asiat aika lailla eritavalla, varsinkin alignmentissa. Ja waveletit säädän täysin myös täysin eri tavalla (linked wavelets, arvot kaikissa 100, voimakkuus säädetään sillä "kertoimella" joka defaulttaa arvoon 0,1).

R6 ongelma on vähän se, että siihen ei ole todella hyvää yleispätevää ohjetta kirjoitettu missään, vaikka kotisivuilta tämä löytyykin (http://www.astronomie.be/registax/previewv6paul.html). Olen itse kirjoittanut yksityisviesteillä ohjeen parille tämän foorumin käyttäjistä, valitettavasti ei näytä olevan enää tallessa lähetetyissä viesteissä, siitä olisi voinut tehdä ihan oman threadinsa käyttöohjeeksi R6:lle.

LainaaRegistax ei toimi Macissa kunnolla ainakaan tuon Wineskinin avulla, välillä kaatuu, välillä väittää että kuvassa ei ole mitään jne... Taistelun tulos :)

Registax6 kaatuu kyllä ihan vakiona vähän väliä millä koneella tahansa, on erittäin buginen softa johon olen korjauksia saanut aikaiseksi ottamalla yhteyttä tuon ylläpitäjään (cor berrevoets), mutta luvattoman surkeasti se toimii silti ja sisältää paljon ongelmia.

Yksi R6 ongelmia on esimerkiksi sinun materiaalisi kanssa on se, että kun sinulla ei ole sitä seurantaa, niin R6 ei yksinkertaisesti kykene suorittamaan tuolle materiaalille alignmenttia, tai onnistuu siinä äärimmäisen huonosti. Jos yrittää käyttää prefiletereistä normalizeä, kuvasta katoaa kohde kokonaan (syy minulle tuntematon).

Kannattaa ehkä tehdä niin, että ilman seurantaa hoitaa stakkaamisen AS!2:lla ja säätää R6:lla vain kuvasta (.png) waveletit.

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 17.12.2013, 21:49:40
Registax6 kaatuu kyllä ihan vakiona vähän väliä millä koneella tahansa, on erittäin buginen softa

Näinpä. Eräs hyvä mielessäpidettävä perussääntö Registaxin kanssa on se, että kannattaa ehdottomasti edetä pinoamisprosessissa aina suoraviivaisesti loppuun asti. Tämän jälkeen softa kannattaa sulkea ja käynnistää uudestaan uutta materiaalia varten. Uudelleenkäynnistys (eli aloittaminen uudestaan alusta) kannattaa tehdä myös silloin, kun tuntuu, että tarvitsee palata takaisinpäin kesken prosessin. Muuten on ongelmia luvassa - enemmän tai vähemmän.

Yleensä enemmän.

Lainaa
Kannattaa ehkä tehdä niin, että ilman seurantaa hoitaa stakkaamisen AS!2:lla ja säätää R6:lla vain kuvasta (.png) waveletit.

Joo, AS!2:ta kandee noin yleensä käyttää aurinkokunnan pinoamiseen. Jos kuitenkin haluaa jostakin syystä Registaxissa pysyä, niin AS!2:n kehittäjältä on olemassa myös softa Castrator, joka osaa erinomaisesti cropata ilman seurantaa (tai toki muistakin) olevista videoista itse planeetan juuri sen kokoisena kuin minimissään tarvitsee. Tällöin Registaxin alignmentti toimii niin luotettavasti kuin se nyt yleensä on mahdollista.

Itse käytin Castratoria rutiininomaisesti silloin, kun jalustassani ei vielä ollut seurantamoottoria.

Lainaus käyttäjältä: kjj - 17.12.2013, 22:07:50
Joo, AS!2:ta kandee noin yleensä käyttää aurinkokunnan pinoamiseen.

Itse käytän AS!2 vain ja ainostaan todella huonon materiaalin kanssa, jossa on paljon liikettä, koska paremmasta materiaalista saan registaxilla karvan verran tarkemman ja yksityiskohtaisemman kuvan. En tiedä mistä johtuu, mutta jos kuvassa on esim. tuollaista helminauhaa Jupiterin vyössä, mitä oli edellisessä materiaalissa (http://terop.kuvat.fi/kuvat/astro/14.12.2013/capture%2013-12-14%2003-09-12_SmoothHue.png/_full.jpg), vetää AS!2 tuon enemmänkin "viivaksi" kuin tuommoiseksi "helminauhaksi".

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 17.12.2013, 22:29:12
Itse käytän AS!2 vain ja ainostaan todella huonon materiaalin kanssa, jossa on paljon liikettä, koska paremmasta materiaalista saan registaxilla karvan verran tarkemman ja yksityiskohtaisemman kuvan.

Mielenkiintoinen huomio - en ole varsinaisesti ikinä verranut näitä tässä mielessä.

No, arvatkaapa, kuka joutuu nyt käyttämään suuren osan lähitulevaisuuden vapaa-ajastaan kuvien uudelleenpinoamiseen  :azn:

Tai sitten vain hyväksyn asian ja ajattelen, että kaikki materiaalini on "todella huonoa". Ehkä niin on parempi  :grin:

Lainaus käyttäjältä: kjj - 17.12.2013, 22:35:59
Mielenkiintoinen huomio - en ole varsinaisesti ikinä verranut näitä tässä mielessä.

En oikein tiedä mistä tuo johtuu, olisiko alignmentissa jotai todella paljon erilaista (tai joku smoothen) tuossa AS!2, koska lopulta waveletit yms säädöt yleensä ovat aika lailla identtiset, pidän myös stack määrän samana. Pitäisi tutkia asiaa, mutta ei oikein jaksaisi, varsinkin kun AS!2 ei oikein tykkää avata noita lagarithilla enkoodattuja videoita (lossless, tilan säästämiseksi), koska se ei ilmeisesti osaa käyttää windowsin codecceja ollenkaan videoiden avaamiseen.

Lainaus käyttäjältä: kjj - 17.12.2013, 22:07:50
pysyä, niin AS!2:n kehittäjältä on olemassa myös softa Castrator, joka osaa erinomaisesti cropata ilman seurantaa (tai toki muistakin) olevista videoista itse planeetan juuri sen kokoisena kuin minimissään tarvitsee. Tällöin Registaxin alignmentti toimii niin luotettavasti kuin se nyt yleensä on mahdollista.

Itse käytin Castratoria rutiininomaisesti silloin, kun jalustassani ei vielä ollut seurantamoottoria.

Käytin aikaisemmin Castratoria, mutta se vaati videot aina avi-formaatissa. Kun taas PIPP (https://sites.google.com/site/astropipp/ (https://sites.google.com/site/astropipp/)) lukee suoraan Canonin .mov formaattia (ainakin minun Win7:ssa) ja tuottaa AS!2:lle sopivan esiprosessoidun .avi tiedoston. PIPP myös yhdistää useita videoita yhdeksi, joka on todella hyödyllinen.

Edit: typo korjattu

Ja taas uusi kuva!

Vasen on siis Keith's Image Stackerilla, keskimmäinen vain Registaxilla tuotettu ja oikeanpuoleinen on alkuperäisestä videosta AS!2:lla pinottu ja Registaxilla säädetty ja vielä hieman Aperturella säädetty.

Sain kuin sainkin toimimaan Macissa Wineskinin avulla tuosta AS!2:sta sen version joka tukee suoraan .mov tiedostojen käsittelyä.

Erot kyllä huomaa! Vekkuli ohjelma tuo AS!2, nyt kun toimii minullakin.

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 17.12.2013, 22:40:54
Pitäisi tutkia asiaa, mutta ei oikein jaksaisi, varsinkin kun AS!2 ei oikein tykkää avata noita lagarithilla enkoodattuja videoita

No, ainakin minä pyrin tästä lähtien pinoamaan kuvani molemmilla tavoilla jos vähänkin tuntuu siltä, että seeing olisi ollut normaalia parempi - ei siihen kuitenkaan niin paljon turhaa aikaa saa kulumaan.

Hyvä, että tällainen havainto sattui tulemaan esille.

Tein tämmöisen vertailukuvan AS!2 ja R6 välille.

Kieltämättä jotkin kohdat näyttävät paremmalle AS!2:lla tehtynä, mutta mihin katosi alemman vyön "helminauha"? Lisäksi monessa kohdassa näyttää siltä, että AS!2 blendaa pieniä yksityiskohtia taustaan, esimerkiksi ylemmän vyön vasemmalla puolella olevia vaaleita alueita. Myös Jupiterin alaosassa olevalla tummemmalla alueella näkyy R6 kuvassa vasemmalla kolme pienempää vaaleata aluetta vasemmalla sekä yksi oikealla planeetan reunalla. Tuo oikeinpuoleinen erottuu kyllä AS!2:llakin, muttei niin selvästi.

Kokeilin paria eri noise robustia AS!2:lla eikä kuvat merkittävästi muutu, tuon pitäisi olla se "paras" vaihtoehto mielestäni, minkä AS!2 tuotti.

Imaging Sourcen DMK CCD -planeettakameran kokeiluajot jatkui, tässä Jupiter 18.12.2013 21:30 Uudessakaupungissa. Kuvattu Astronomic Planetary Pro 807 IR pass -suotimen ja Skywatcher 200p 8" newtonin kanssa, eli pelkkä IR alue. Käsittely AS!2 + Photari. Kuvaus on tuollaisen pikkuisen CCD:n kanssa kyllä yhtä juhlaa, kun on DSLR:n kanssa ennen puuhastellut. Kovasti vielä hakusessa varsinaiset kuvausasetukset parhaan tuloksen saavuttamiseksi, mutta pientä positiivista järkytystä kyllä sen suhteen miten hyvin homma lopulta toimi.

Ensimmäinen Jupiterini, missä GSR on selkeästi kuvissa. En malta odottaa RGB filsusetin saapumista ja 2x barlowilla testailua. Josko kohta itsekkin pääsisi Suomen Seeing Harrastajat Ry:n kanssa spekuloimaan, että mitä suhnua milläkin kertaa oli tarjolla  :evil:

(http://monni.org/astrokuvat/jupiter/Jupiter_18.12.2013_Eur-Cal-Gan-Io.jpg)

 Monnilla hyvä avaus sinikuutiolla, järkkäri kuvaus antaa valmiuksia josta jatkaa... Kuvasin myös Jupiteria ja uskalsin kasvattaa barlow välimatkaa kennoon. Seeingistä taitaa olla kiini että paljonko sitä voi kasvattaa, raja tulee aina lopulta vastaan. Nyt tuossa käytin TAL 3x barlow, DMK 21 ja APO-160.

Tarina:

01:00 katson pihalle ja kas kas, siellähän on taivas auki?
01:10 putki pihalla, revinpä vielä fastar apupeilin irti, jotta putki saa "hengitettyä" kunnolla ja jäähtyisi nopeammin
02:05 kuvasvehkeet kiinni, alignment, tarkistus: "ei se perskutarallaa jäähtynyt"
02:10 kuvaus alkakoon

Eli kun tarkennan kameralla jupiterin kuihin, niin normaalisti niistä saa aika kivat pikkupallerot. Nyt kun putkessa oli lämpövirtauksia, niin defocusoituna difraktiokiekossa oli ylöspäin pitkä tumma V-muotoinen kiila, joka lepatti oikein kivasti. Jupiterin kuut näyttivät siltä, että niillä pikkupalleroilla olisi ollut sarvet päässä parhaassa focuksessa minkä irti sain, kuten tällä hymiöllä :evil:

Seeingistä sen verran, että jouduin käyttämään gainia 780 @ 60fps (1/60s valotusajalla) ja sain silti histogrammista käyttöön vain noin 75%. Vastaavasti edellisen kerran kuvatessa histogrammista oli ~95% käytössä ja gain oli vain 750 muutoin samoilla kameran asetuksella, joten jotain sumua/usvaa/whatever siellä oli haittaamassa läpinäkyvyyttä, vaikka aika kirkkaalta kaikki silmään näytti. Noh, kameran kenno ei valehtele. Väistelin pieniä pilvihuntuja, joita tuli ja meni aika vauhdikkaasti, kunnes lopulta tuli niin paljon pilveä, että jouduin lopettamaan noin 03:00 aikoihin.

Tuossapa sarjan viimeinen otos, kokoajan tarkkuus parani kennolla putken jäähtyessä lisää, mutta eipä tällä kertaa kerinnyt jäähtyä ennen session päättymistä. Jupiterilla alkaa olla sen verran kokoa ja on niin lähellä, että nyt näitä kuvia on lähes mahdoton epäonnistua täysin, vaikka eihän tuo nyt kovin kummoinen ole. Ottaen huomioon kaiken mitä kävi, odotin todella paljon surkeampaa lopputulosta.

(http://terop.kuvat.fi/kuvat/astro/18.12.2013/capture%2013-12-18%2002-52-55_HQLinear.png/_full.jpg)

Lainaus käyttäjältä: monni - 18.12.2013, 02:07:38
Josko kohta itsekkin pääsisi Suomen Seeing Harrastajat Ry:n kanssa spekuloimaan, että mitä suhnua milläkin kertaa oli tarjolla  :evil:

Täälläpäin olen nimennyt sen "pohjois-karjala sumuksi", joka on paikallisen tähtitaivaan yleisin ja näyttävin havaintokohde.

Mainioita kuvia kaikilla.
Ja hyvin näyttää tarttuneen Arin taikaa monnin sinikuutioon  :smiley:

Olipahan taas outo seeing viime yönä... Tai siis Suomen Seeingyhdistyksen termein  :veryangry:

No, kuvailin sitkeästi ja hirveän kuvankäsittelyjumpan jälkeen jotain syntyikin. Tosin jokaisen onnistuneen kuvan kohdalla seeing oli ollut tyyliltään erilainen ja loppukuva täytyi luoda eri tavalla  :shocked:

Ensin ir-rgb - kuva 18.12.2013 klo. 00.34. Värikanavat olivat kohtuulliset ja terästin hiukan infrapunalla yksityiskohtia. Sitten klo. 00.49 sai pelkän ir-kuvan.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jup-18122013-0034-irrgb2.jpg/_full.jpg) (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jup-18123013-0049ir4.jpg/_full.jpg)


Sitten oli vuorossa melkein puolitoista tuntia suttuturbulenssia, jonka jälkeen klo. 1.55 sain ainekset ir-rgb-kuvaan
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jup-18122013-0156-irrgb6.jpg/_full.jpg)


Ja kokeeksi otin yhden videon puhdasta luminanssia (eli ir-uv-block) ja sitä käyttäen kokeellinen L-RGB-kuva klo. 02.05
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jup-18122013-0205-Lrgb3.jpg/_full.jpg)

Noi on kyllä ihan jäätävä kokosia ja hienoja nuo Arin kuvat, paljon noissa olikaan polttoväliä?

Lisäkyssärinä vielä sitten ihan mielenkiinnosta, eli minua on ruvennut kiinnostamaan powermate barlowin sijasta, mutta ennen ostoa (jos edes ostan siis) haluaisin nähdä vertailukuvat samalta illalta barlow vs powermate välillä. Eli jos sulla on vielä barlow nurkassa ja jonkin verran "turhaa aikaa", niin voisitko vetästä ihan simppelin RGB-vertailun barlow ja powermate välillä, mielellään edes samankaltaisella polttovälillä (ilman kuvan suurennusta/pienennystä).

Yritin googletella tuota, mutta tuloksetta. Kävi myös mielessä muisto, että olisitkohan joskus aikaisemmin tehnyt moisen vertailun tällä foorumilla, mutta en sitten muistanut/löytänyt lopulta mitään vähäisellä etsinnällä.

Firecapture laskee polttoväliksi 7400mm, näitä kuvia olen skaalannut alas n. 80%:iin originaalista laadun vuoksi. Olen joskus vertaillut Powermatea ja tavallista barlowia. Ero on siinä, että barlow on ronkeli kennon etäisyydelle barlowista ja toimii oikein vain tietyllä etäisyydellä jos silläkään. Minulla on 2x, 3x ja olikohan vielä 5x perusbarlowit. Kaikissa on palloaberraatiota. Powermate taas ei sitä aiheuta (minulla on 4x ja 5x). Kaivelin äkkiseltään kuvaparin Marsista vuodelta 2012.
Perusbarlowlla otettu Mars (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Mars%202012/Kev%C3%A4t%202012/newt2xirrgb10002%2012-03-17%2023-57-08-RGB1.jpg/_full.jpg)   ja sama muutamaa minuuttia myöhemmin Powermate 4X. (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Mars%202012/Kev%C3%A4t%202012/newtirrgb10006%2012-03-17%2023-40-39db-RGB1.jpg/_full.jpg) Keli ei olennaisesti vaihdellut, kuvankäsittelyssä oli eroa jonkin verran. Tuo perusbarlow-kuvan huntu siis ei ole Marsin ilmakehä vaan palloaberraatiota.

Samankaltaisia havaintoja tein myös käyttäessäni DMK21:lla sekä kahta barlowia sarjassa, että Powermate 5X:aa. Barloweilla tuli aberraatiota, planeettojen ympärillä oli ikään kuin komeettamainen huntu ja kuva jäi epäteräväksi, powermate piirsi skarpisti. Pitää tietysti muistaa, että minulla on hurjasti etäisyyttä barlowin ja kennon välissä (dispersiokorjain, filsupyörä ja loittoja) joka voimistaa ilmiötä. Värikamera lähellä barlowia ei välttämättä näe ilmiötä ainakaan yhtä voimakkaana.

Voin uusia tuon testin, jahka taas joskus tulee riittävän tasainen seeing. Luulen, että saattaa kiinnostaa monia tuommoinen vertailu.

Jaahas, ja Arin spesiaalien perään pari höyhensarjan suttua. Kuvattu viime yönä yhden aikoihin. On tuo syvätaivas normaalisti kohteena, mutta kiinteän havaintopaikan remontti vielä työn alla. Jos vielä tällä kaudella pääsis taas sitäkin jatkaa... Vuoden pölyt ainakin liikkeelle kalustosta.

Ei ole tuossa modatussa webbikamerassa mitää lasia kennon edessä, varmaan vois joku kerta kokeilla ir-cuttia. Vaikka peiliputki onkin niin kai tuo noista barlowin linsseistä saattaa sutata, tiedä häntä. Vaikka kyllä tuo sellaista nopeaa lepatusta piti muutenkin ihan kiitettävästi.

Kuvauskalusto: TS 8" F5 newton, barlow 2x + barlow 2,5x, MS Lifecam cinema HD mod (640x480 yuy 30fps).

(http://greenroseastro.kuvat.fi/kuvat/Solar+System/jupi5555_g5_ap9.jpg/_full.jpg) (http://greenroseastro.kuvat.fi/kuvat/Solar+System/jupi1_g3_ap8.jpg/_full.jpg)

Jyrki G

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 19.12.2013, 00:13:52
Firecapture laskee polttoväliksi 7400mm, näitä kuvia olen skaalannut alas n. 80%:iin originaalista laadun vuoksi. Olen joskus vertaillut Powermatea ja tavallista barlowia. Ero on siinä, että barlow on ronkeli kennon etäisyydelle barlowista ja toimii oikein vain tietyllä etäisyydellä jos silläkään. Minulla on 2x, 3x ja olikohan vielä 5x perusbarlowit. Kaikissa on palloaberraatiota. Powermate taas ei sitä aiheuta (minulla on 4x ja 5x).

Samankaltaisia havaintoja tein myös käyttäessäni DMK21:lla sekä kahta barlowia sarjassa, että Powermate 5X:aa. Barloweilla tuli aberraatiota, planeettojen ympärillä oli ikään kuin komeettamainen huntu ja kuva jäi epäteräväksi, powermate piirsi skarpisti.

Oolrait. Nämä tiedot tukevat tuon powermaten hommaamista, mutta on sen verran arvokas lasinpala, että vähän työntää luotaan pois.

Tuolla 2,5x powermatella oma polttoväli kasvaisi seitsämään metriin, nythän se on barlowin kanssa noin 5,6m ja hieman mietityttää, että tuleeko tuossa jopa liikaa polttoväliä 11" vehkeelle. Palloaberraatiosta tekisi mieli päästä eroon, sitä kyllä on omalla 45e barlowilla jonkin verran havaittavissa, mutten ole toistaiseksi sen antanu kovin paljon haitata mieltä.

Ehkäpä ensivuoden puolella sitten...

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 19.12.2013, 02:20:55
Tuolla 2,5x powermatella oma polttoväli kasvaisi seitsämään metriin, nythän se on barlowin kanssa noin 5,6m ja hieman mietityttää, että tuleeko tuossa jopa liikaa polttoväliä 11" vehkeelle.

Itseasiassa kun tutkit täältä linkistä powermaten kerroin vs. etäisyys - kaaviota tarkemmin (http://www.televue.com/engine/TV3b_page.asp?id=53&Tab=_app#MagChart) eri powermate - versioiden ominaisuuksista, huomaat että 2,5x versio toimii siten, että kerroin pienenee etäisyyden kennoon kasvaessa. Laitat väliin jatkopaloja niin, että etäisyydeksi tulee 100mm ja kerroin onkin enää n. 2,2 tai alle. Ja onhan tuosta 2x versiokin olemassa 2" koossa (Alan kuulostaa ihan Televuen myyntimieheltä, vaikka en ole...). Ylipäänsä tuota linkittämääni kerroinkaaviota kannattaa jokaisen tutkia ennen powermaten hankintaa, ettei tule yllätyksiä. Jokainen toimii hiukan eri tavalla.

Hienosti tulee Jupiter-kuvaa porukalta! Jahka keli tulee, on kaikilla prosessit hallussa.

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 19.12.2013, 02:20:55
Oolrait. Nämä tiedot tukevat tuon powermaten hommaamista, mutta on sen verran arvokas lasinpala, että vähän työntää luotaan pois.

Tuolla 2,5x powermatella oma polttoväli kasvaisi seitsämään metriin, nythän se on barlowin kanssa noin 5,6m ja hieman mietityttää, että tuleeko tuossa jopa liikaa polttoväliä 11" vehkeelle. Palloaberraatiosta tekisi mieli päästä eroon, sitä kyllä on omalla 45e barlowilla jonkin verran havaittavissa, mutten ole toistaiseksi sen antanu kovin paljon haitata mieltä.

Ehkäpä ensivuoden puolella sitten...

Olen kyllä niin tyytyväinen Powermaten omistaja että en voi kuin suositella! Joka euron arvoinen, ainakin itselleni :) Tosin mitään vertailukohdetta ei ole. Omistan TeleVuen 2x barlowin (1,25") mutta sillä ei paljon digijärkkärillä kuvailla joten siitäkään ei ole verrannoksi Powermatelle

http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/20966 (http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/20966)
Kameraoptiikalla otettu kuva, jossa en edes unelmoinut itse planeetan yksityiskohdista.

Jupiter klo 22.45

Videon reso 1280x720@50fps, eli 1200 framea yhteensä, AS!2 pinoaminen ja Registax-muokkaus päälle. Jälkikäsittelyä vielä Aperturella.

Ensimmäinen oma otos jossa GRS hyvin näkyvissä. Planeetan reunat jouduin "yliterävöittää" jotta sain pinnasta enemmän irti.

Muutama täällä ehdotti croppi- eli digitaalizoomvideota. Yritin sitä 1920x1080@25fps:llä ja 3-kertaisella suurennoksella (50fps ei onnistu, 50fps saa vain 1280x720 resolla tässä kamerassa). Niin hirveetä suttua että ei tullut yhtään mitään. Ihan niinkuin arvelinkin.

Tyytyväinen kuitenkin olen tämän illan saldoon (punkkupullo litkineenä), tuuli oli melkoisen suuri kokoajan ja seeing huono. Liitekuva on 2-kertainen suurennos alkuperäisestä resosta.

Lainaus käyttäjältä: kommo - 23.12.2013, 00:10:29
Muutama täällä ehdotti croppi- eli digitaalizoomvideota.

Kuten sanottua, kroppivideo ei ole digitaalizoomi, vaan tosiaan leikkaa kennolta alueen jolta sitten käytetään jokaikinen pikseli. Nuo täyden kennon videomoodit taasen skaalaavat kuvaa (en ole varma poimivatko vain osan pikseleistä vai tekeekö kamera jonkinlaisen keskiarvoistuksen).

Ja piti vielä tarkistaa että eihän sitä 'oikeaa' kroppivideota ole tarjolla kovinkaan monessa (Canon) kamerassa.
Ei siis tuossa 600D:ssäkään.
http://www.astropix.com/HTML/I_ASTROP/EQ_TESTS/Canon_One_To_One_Pixel_Resolution.HTM
Tietääkö joku noista uudemmista malleista ?

Onkos 60Dssä croppivideo millä lailla? 70Dssä kun on digizoom-video, mutta onko se sama 60Dssä, vai erillinen tila crop-videolle?

Linkin takaa:
"640 x 480 Movie Crop Mode is a special mode only available on the Canon 60Da, 60D and T2i (550D) cameras. It crops the image down to the central 640 x 480 pixels in the sensor at 1:1 resolution. It records video at 60 frames per second, which is also really nice for high-resolution planetary imaging."

Eli siinä kropataan kennon keskeltä tuollainen pieni alue, jolloin ei turhaan tule paljon mustaa taivasta mukaan ja nopeuttakin saadaan kiitettävästi.

Tein tällaisen pikku testin, onko 70Dssä oleva digizoom-video oikeasti croppi, vai digizoom. Tulos ei aivan tarkka ole, sillä otin nämä vain kuvankaappauksena, ja kannettavan näyttö ei aivan FullHD ole, joten tarkkuus kärsii. Näyttäisi siltä, että kyllä se croppaa, joka on iso helpotus.

 Jupiterit Tal 3x barlowilla ja televue 5x powermatella. Tallia on pari senttiä loitonnettu kun niin saa hieman paremman  ja isomman kuin ihan kiini...

Tanella makoisat Jupiterit!


Olin myös äsken pilvipilkillä ja töin tuskin sain ainekset tähän vuoden viimeiseeni: 30.12.2013 klo 23.38
Niin hankalaa oli kuvaaminen, että taisi värikuva jäädä haaveeksi, tämä siis infrapuna. Io varjoineen tuossa, tai itseasiassa tupla-Io  :tongue:  Täytynee huomenna vielä kokeilla uutta pinoamista, jos saisi väritkin sittenkin ja toisen Ion hukattua.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jup-30122013-2338ir.jpg/_full.jpg)

itse seurailin visuaalilla tota ion matkaa jupiterin halki ja jäi justiin se viimenen 15min katsomatta. Kun pullahdin ulos niin sekundääri oli umpijäässä (kuka unohti sulkea kannen..) , ja sen sulettua io juuri ja juuri pilkisti näppylänä jupiterin pinnasta.

(sensurioitua tekstiä)... kivat vaan, hieno kuva. Aiemmin kuustakin ihan kivoja kuvia (kerrassan törkeän upeita).
Oletpa todellakin omistautunut näille pintakohdekuvauksille ja siitä kumarrus sekä kiitos kuvista Ari.
Nähdään Hauholla...

Joo, vaatiihan tämä omistautumista (eli hullunsitkeyttä kytätä kultaista hetkeä  :rolleyes:) sekä tuuria, onnea ja harjoitusta... Mutta Hauholle tuleekin oikein superkeli sitten!

Tässä vielä samasta kuvasta ir-rgb - versio. Skaalasin alas, kun väri-informaatio oli hiukan sekaisempaa. Hassu keli oli, kun läpinäkyvyys oli hyvä ja kontrastia oli jo liveruudulla rutkasti, mutta eipä vaan sen kummemmin yksityiskohtia kumminkaan. Ja joku ihme hajataitto ilmakehässä, kun Io oli muillakin väreillä tuommoinen tupla ja jopa raakaruuduissa :shocked: Olkoon siis tupla!

(http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jup-30122013-2338ir-rgb3.jpg/_full.jpg)

Jälleen hienoa tavaraa Arilta.
Uskotaan jos sanot että raakakuudutkin näyttää venyneeltä.
Mutta saako heittää että näyttä tuolta koska tummempi ylä/alaosa 'sulautuu' maisemaan ja siksi näyttää epämuotoiselta ?

Lainaus käyttäjältä: einari - 31.12.2013, 22:00:55
Jälleen hienoa tavaraa Arilta.
Uskotaan jos sanot että raakakuudutkin näyttää venyneeltä.
Mutta saako heittää että näyttä tuolta koska tummempi ylä/alaosa 'sulautuu' maisemaan ja siksi näyttää epämuotoiselta ?

Holy smoke!!! Eihän tuo tullut edes mieleeni, että tosiaan Io on niin iso, että nuo olisivatkin Ion pinnanmuotoja, eikä kaksi pikku-Io:ta  :shocked:

Tässä täyden skaalan pinotusta kuvasta croppi:
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Io.jpg/_full.jpg)

Niinhän sen täytyy olla kuin sanot, koot täsmäävät. Ja tosiaan raakaruuduilla näkyy parhaimmillaan sama. Herää siis seuraava kysymys, että mikä se tuo kirkas kohta Iossa on (kuvassa Io:n kello kahdeksassa), joka tuon illuusion synnyttää? Ei kai vaan tuossa nyt näy infrapunassa kirkas tulivuorenpurkaus? :shocked: :shocked: Vaiko vaan vaaleampaa rikkiä tulivuoren ympärillä?

Edit: Täällä linkin takana (http://www.newscientist.com/article/dn3060-titanic-volcanic-eruption-seen-on-io.html#.UsMtktHxu00) New Scientist - uutinen ja Keckin kuvat isosta purkauksesta Iossa 2001. Ja ilmeisesti nyt Elokuussa 2013 oli ollut iso purkaus...

Edit2: No joo, vakoilin Damian Peachin kuvia ja tuommoiselta kaksijakoiseltahan se näyttää kun vaaleammat purkausalueet sopivasti osuvat. Täytyy katsoa hiukan josko k.o. pinnanmuodolle tai sen emotulivuorelle löytyisi nimikin.

 Olin aloittanut uuden powermaten testausta kun tuo kuu purjehti planeetan eteen. Ei vain saanut terävyyttä eikä pysty sanomaan sitä tai tätä.

Lainaus käyttäjältä: Tane - 31.12.2013, 23:37:43
Olin aloittanut uuden powermaten testausta kun tuo kuu purjehti planeetan eteen. Ei vain saanut terävyyttä eikä pysty sanomaan sitä tai tätä.

Päätellen siitä, että kuvassasi varjokin on hiukan soikea, on pinoamissofta päästänyt kuun ja varjon liikkeen lopputulokseen. Mutta ikään kuin häivähdys epäsymmetrisyyttä olisi tuossakin.

Ajoin winjupos-simulaation tilanteesta ja näkyyhän siinä kaksi vaaleata aluetta suunnilleen oikeassa asemassa kun huomioi pienet rotaatioerot simulaation ja oman kuvani välillä. Vasemmanpuoleinen pienempi kirkas reunaläikkä olisi Bosphorus Regio ja isompi oikeanpuoleinen läikkä Colchis Regio. Kartta Iosta täällä (http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Io_map_regio_labeled.jpg). Kartan keskikolmannes/puolikas, ylösalaisin käännettynä, vastaa kuvanoton tilannetta.

Älä Ari perhana laita tuommoisia kuvia Io:sta tänne, kun aiempien kuviesi perusteella joku äkkiä luulee, että nuo ovat itse ottamiasi  :cheesy:

Ja hyvää uutta vuotta samalla kaikille foorumin lukijoille!

 Pitkulaiselta Io vaikuttaa kauempana vielä ennen eteen tuloaankin. Registaxilla pinottua, ei suotimia, pelkkä objektiivilinssi.

Lainaus käyttäjältä: Tane - 01.01.2014, 02:22:20
Pitkulaiselta Io vaikuttaa kauempana vielä ennen eteen tuloaankin. Registaxilla pinottua, ei suotimia, pelkkä objektiivilinssi.

Joo, tuo on ihan selvä tapaus. Onpas Iossa nyt kovat kontrastit :huh:

Pinosin vielä uudelleen Iohon lukiten myös värikanavat, kohdistin huolellisesti ja sitten aloin venytellä ja saturoida ja löytyihän se Io sieltä sitten lopulta melkein kokonaan.

Täällä linkin takana (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Io-saturated-5.jpg/_full.jpg) cropattu värisaturoitu kuva. Tuo kirkas "purkaus" näkyy keltaisena.

Leikkelin sitten Io:n erilleen tuosta saturaatiokuvasta ja käpistelin vielä lisää ja tein erilliskuvan:
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Io-saturated-2.jpg/_full.jpg)

Lopuksi sijoittelin erilliskäsitellyn Io:n paikalleen kokonaiskuvaan:
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jup-30122013-2338ir-rgb-2.jpg/_full.jpg)

Sekä isompana täällä linkin takana (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jup-io-30122013-2338-ir-rgb-1.jpg/_full.jpg)

Huom! Tuo Io siis todella venytelty väreiltään suhteessa Jupiteriin.

Aika mainio. Ehkä hieman hillitympi värimaailma olisi voinut olla tuossa Jupiterkuvassa.
Muistan että sain samantapaista ilmiötä (http://www.ursa.fi/yhd/capella/ilmot/jupiter_240810.htm) näkyviin vuonna 2010.

Aika selkeä juttu Einarin kuvissa nyt kun sen ymmärtää, samoin kuin noissa Tanen kuvissa. Kiitos, Einari!

Kaivoin esiin tämän 5.9.2013 rgb-satsin, kun muistin sielläkin olleen pinoamisvirheeksi luulemani venynyt piilo-Io.  :oops: Käsittelin ja kohdistin uudestaan ja sieltähän löytyi nätti Io. Värimaailma nyt lähellä aitoa, koska kyseessä rgb. Hiukan annoin kuitenkin Iolle lisää värisaturaatiota, jotta paremmin erottuisi taustastaan. Tuo toinen kuu on Europa.

Jupiter ja Ion ylikulku 5.9.2013 klo 05.14 (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202013/Jupiter%20syksy%202013/Jup-io-05092013-0514-rgb2.jpg/_full.jpg)

Joo, on se hurjaa kuin saa sivusta katsella kun nämä virtuoosit kaivavat Jupiterin kuista (!) pinnan yksityiskohtia näkyviin. :shocked:

Tässä seuraava haaste Arille  :tongue:
http://www.youtube.com/watch?v=dN-MBXp30Ao&feature=c4-overview&list=UUNn1p7cpyoquq82qBrcoG8Q

Tosin Suomen oloissa voi olla hieman liian vaikea pala (säiden puolesta).

Tänä talvena tuntuu jäävän edes kerran parissa kuukaudessa kuvaaminen haaveeksi tässä maassa.. Milläkohän ohjelmalla ne tekevät noita sylinteriprojektioita, tuollaisen tekeminen havainnosta olisi kyllä kivaa.

Lainaus käyttäjältä: Lithos - 03.01.2014, 17:49:02
Milläkohän ohjelmalla ne tekevät noita sylinteriprojektioita, tuollaisen tekeminen havainnosta olisi kyllä kivaa.

Ainakin WinJuposilla onnistunee.

Nykyisellään vuodessa tulee Jupiterille 4kpl "kultaista 15-minuuttista". Jostain syystä kaikki pidemmät pätkät on osuneet Kuulle. Tällä tahdilla viiden sekunnin animaation keräämiseen menee 35 vuotta :rotfl:
Kaiken lisäksi jokainen hyvä keli suosii hiukan eri aallonpituuksia, jolloin jokainen kuva on hiukan erilainen...

Näiden järjestelmien (http://www.okotech.com/ao-systems) kehitystä ja halpenemista odotellessa. Olisiko 10 vuotta vielä? Yhdistettynä 70cm+ hunajakennopeiliin...(SW400P:n paras ominaisuus taitaa olla sen nopea mukautumiskyky lämpötilaeroihin).

Tässä pdf-latauslinkki (http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0CEgQFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.researchgate.net%2Fpublication%2F44188436_Integrated_adaptive_optics_system_for_small_telescopes%2Ffile%2F9fcfd5076d39ba5000.pdf&ei=VyLHUuj5Aoa-yQOx-IFo&usg=AFQjCNHwJZJ_eIF1ABepDjOl5CBSxlKlrw&bvm=bv.58187178,d.bGQ) julkaisuun y.o. adaptiivisen optiikan kokeilusta 25cm Newtonissa ja 14" SCT:ssä.

Lainaus käyttäjältä: Lithos - 03.01.2014, 17:49:02
Tänä talvena tuntuu jäävän edes kerran parissa kuukaudessa kuvaaminen haaveeksi tässä maassa..

Muutama vuosi sitten oli ihan samanlainen talvi, eli ei päässyt kuvaamaan juuri lainkaan. Tänä talvena ei tosin edes näillä leveyspiireillä tunnu lunta saavan maahan asti, en ole koko elämäni aikana nähnyt sitä, että itäsuomessa on tammikuussa täysin sula maa ja lumipeite 0cm, poislukien aurauslumien kinokset.

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 04.01.2014, 07:38:28
Muutama vuosi sitten oli ihan samanlainen talvi, eli ei päässyt kuvaamaan juuri lainkaan. Tänä talvena ei tosin edes näillä leveyspiireillä tunnu lunta saavan maahan asti, en ole koko elämäni aikana nähnyt sitä, että itäsuomessa on tammikuussa täysin sula maa ja lumipeite 0cm, poislukien aurauslumien kinokset.

Ainoa kerta kun muistan "mustanjoulun" Kaavilta, Koillis-Savosta on 1972. Silloin vanhat kertoi kuinka he olivat eläneet samat joskus 30-luvun alkupuolella...

Täällä Jyväskylässä se musta joulu ei niin harvinaista ole, mutta kun vieläkään ei ole kuin ne eilen sataneet 1cm lunta

Lainaus käyttäjältä: einari - 03.01.2014, 16:48:33
Tässä seuraava haaste Arille  :tongue:
http://www.youtube.com/watch?v=dN-MBXp30Ao&feature=c4-overview&list=UUNn1p7cpyoquq82qBrcoG8Q

Tosin Suomen oloissa voi olla hieman liian vaikea pala (säiden puolesta).

Tuon videon tekijä Paolo Porcellana kertoo projektistaan  CN-säikeessä  (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/6287047/page/1/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1). Sieltä paljastuu, että koosteeseen on käytetty seuraavien henkilöiden kuvaamaa materiaalia: "A.Bianconi - A.Coffelt - C.Go - C.Pellier - D.Parker - D.Peach - E.Morales - E.Pottillius - F.Volpe - F.Willems - G.Jolly - G.Tarsoudis - G. Walker - H.Einaga - J.Poupeau - L.Aerts - M.Kardasis - P.Edwars - R.Iwamasa - T.Hansen - T.Horiuchi - T.Yoshida - W.Jaeschke - ZuoZhao".

Aika outoa, että näitä kuvaajia ei huomioida tuossa koosteessa mitenkään.

MTV:n teksti-TV:n mukaan Jupiter näkyy erityisen hyvin koko ensi yön. Harmi että on pilvistä :-)

Lainaus käyttäjältä: Immo - 05.01.2014, 19:45:41
MTV:n teksti-TV:n mukaan Jupiter näkyy erityisen hyvin koko ensi yön. Harmi että on pilvistä :-)

Jupiterin oppositio olisi ollut eilen (4.1) hieman ennen yhtätoista illalla.

Ja Iltalehti ilmoittelee samaa. Hyvin voi vähän värittää, että vain ensi yön (vaikkei edes se oikea)näkyy niin hienosti, kun kuitenkin on pilveä, eikä kukaan näe sitä...

Kyllähän jupi näkyi, vaikka mitään muuta ei näkynytkään. Ei edes kaksosten päätähdet näkyneet. Tässä tällaisena hupikuvana Jupiter ja Io 5.1.2014.

(http://www.noba-finland.org/kuvat/23.23.jpg)

LKE

Tässä tämän illan räpsyjä, noin kello 20.20.

Ensimmäinen on 1920x1080 25fps ja kolmikertainen kameran zoom. AS!2 pinoaminen ja R6 käsittely eli rgb align ja wavelet-terävöitys. Kuva on suttua juuri siksi koska kameran digizoom ei ole se oikea cropvideo mitä pitäisi olla. Photoshopissa denoise ym ym.

Toinen on samasta stäkistä hieman erilainen R6 waveletkäsittely. Photoshopissa denoise ym ym.

Kolmas on 1920x1080 25fps ilman digizoomia. AS!2 pinoaminen ja R6 käsittely eli rgb align ja wavelet-terävöitys ja loppuun Photoshop-kylpy.

Kaikki EOS 600D + Powermate 4x

Registax kun toimii Macilla tämän Wineskin Wineryn kautta, niin jostain syystä mikään muu kuvankäsittely tuossa R6:ssa kuin rgb align ja waveletit ei toimi. Varmaankin osittain siksi menetän kuvanlaatua R6-vaiheessa.

Lainaus käyttäjältä: kommo - 14.01.2014, 22:00:18
Registax kun toimii Macilla tämän Wineskin Wineryn kautta, niin jostain syystä mikään muu kuvankäsittely tuossa R6:ssa kuin rgb align ja waveletit ei toimi. Varmaankin osittain siksi menetän kuvanlaatua R6-vaiheessa.

En tiedä mitä muuta kuvankäsittelyä pitäisi Registaxissa tehdä kuin nuo.
No ehkä joskus denoise.

Olikohan tämä muuten jo aikansa elänyt ?:
http://keithwiley.com/software/keithsImageStacker.shtml

Lainaus käyttäjältä: einari - 14.01.2014, 22:09:41
En tiedä mitä muuta kuvankäsittelyä pitäisi Registaxissa tehdä kuin nuo.
No ehkä joskus denoise.

Olikohan tämä muuten jo aikansa elänyt ?:
http://keithwiley.com/software/keithsImageStacker.shtml

Ajattelin josko Registaxissa olisi jotenkin parempi/fiksumpi juuri se denoise.

KeithImageStacker kaatuu jokatapauksessa resoluutiosta riippuen jossain 50-100 framen kohdalla joten siitä ei hirveästi apua ole. Lisäksi se siinä vaiheessa valittaa muistin loppumista vaikka sitä todellisuudessa on 6 gigaa vielä vapaana. Täälläkin ja muualla on arvosteltu KIS:ia hyvin vanhanaikaisesta koodista ja ohjelmoinnista. Ei oikein pelitä enää nykyajan tehomaceilla.

Huh, tuli kaiveltua vanhoja videoita ja löytyi tämä ihan unholaan jäänyt yksilö. Tämä siis pokkari kokeilu 200/1200 dobsonilla. Joten "päivitän" 2013 vuoden Jupiter kautta parin kuvan verran. Silloin en tiennyt pinoamisesta mitään, nyt yritin saada jotain aikaiseksi siltä osin.

Pinotussa kuvassa niinkuin näkyisi tämä suuri punainen pilkku, mutta muuten kuva meni aika suttuiseksi. Pinoamattomassa ei haisuakaan pilkusta, vaikkakin muuten terävämpi tunnelma. No, en tiedä menikö parempaan vai huonompaan suuntaan, mutta kyllä melko alkeellisillakin värkiillä saa jotain aikaiseksi  :rolleyes:

Pinoamaton
(http://cdn.astrobin.com/images/thumbs/152d2a0be940d022c2e514e2d5e6b93d.1824x0_q100_watermark_watermark_opacity-40_watermark_position-4_watermark_text-Copyright%20Elina%20Lahti.jpg)

Pinottu 40 ruutua
(http://cdn.astrobin.com/images/thumbs/8a0f0ff9d6f485c6e88f4e55ba82f33f.1824x0_q100_watermark_watermark_opacity-40_watermark_position-4_watermark_text-Copyright%20Elina%20Lahti.jpg)

Jännästi vaaleni reuna-alueet tuossa pinossa.

Lainaus käyttäjältä: Oskari - 15.11.2015, 01:53:33
Jännästi vaaleni reuna-alueet tuossa pinossa.

Näin tapahtuu kun kuvankäsittelyssä käytetään liian vahvoja wavelet säätöjä.

Joo eipä tuo kuva kärsiny paljon unsharpin käyttöä, kun yritin kaivella noita raitoja esiin. Tässä tapauksessa pinoaminen ei ollut mielestäni edukseen.

Lainaus käyttäjältä: ellu - 15.11.2015, 16:52:14
Joo eipä tuo kuva kärsiny paljon unsharpin käyttöä, kun yritin kaivella noita raitoja esiin. Tässä tapauksessa pinoaminen ei ollut mielestäni edukseen.

Kävikö tossa siis vähän samoin, kun mun katuvalokokeessa (https://c1.staticflickr.com/9/8662/28993104176_0951eac904_b.jpg); yksi terävähkö ja 4 epätarkkaa ruutua -> yksityiskohdat katoaa pinottaessa.

Vai voiko ohjelma pinota kuvat jostain syystä vähän sinne päin, jolloin terävyys katoaisi sen takia?