Erittäin mielenkiintoinen uutinen hyppäsi silmille aamukahveja juodessa ja uutisia katsellessa...tutkijat ovat löytäneet aurinkokunnan ulkopuolelta maankaltaisen planeetan...Eksoplaneetta sijaitsee vaa'an tähdistön suunnalla noin 20 valovuoden päässä....linkin takaa löytyy lisää :)
http://uutiset.msn.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkijat%20l%C3%B6ysiv%C3%A4t%20Maan%20kaltaisen%20planeetan/1135226798238?ref=msn
edit: toinen linkki http://www.nbc10.com/technology/13023236/detail.html
-HH-
toivon että ihminen ei koskaan pääsee tuhoamaan sitäkin paikkaa,
Erittäin mielenkiintoista. Jään innolla odottamaan lisätietoja tuosta löydöstä.
Ja totta kai tuo uutiseen liittyvä keskustelu on enimmäkseen Raamattu-juupas-eipäs-väittelyä...
Mainiota.
BBC:llä kerrottiin, että planeetan säde on 1.5 x maan säde, pintalämpötila 0-40 astetta celsiusta ja kiertoaika tähden ympäri on 13 päivää.
Lisäksi mainittiin, että planeetan pinnalla voi esiintyä nestemäistä vettä, tai ainakaan olosuhteet ei sitä estä.
Tuosta voidaan päätellä, että planeetta kiertää erittäin lähellä emotähteään (esim.merkuriuksen kiertoaika on 88 päivää ja se on palanut karrelle), mutta koska pinta on suht viileä,
on emotähden oltava heikkoenerginen. Pääsarjan matalaenrginen tähti vai pallogrilli? :)
Se jäi epäselväksi, miten tuo planeetta havaittiin? Epäsuoralla menetelmällä (se nyt ei ole varmaan yllätys) mutta oliko menetelmä doppler vai tähden valon jaksottaisen kirkkauden mittaus?
Seuraavaksi odotellaan spektrianalyysiä planeetan ilmakehästä (jos olemassa). Spektrianalyytikoita on varmaan jonoksi asti havaijilla venaamassa teleskooppiaikaa...
Lainaus käyttäjältä: marvin - 25.04.2007, 13:25:06
Tuosta voidaan päätellä, että planeetta kiertää erittäin lähellä emotähteään (esim.merkuriuksen kiertoaika on 88 päivää ja se on palanut karrelle), mutta koska pinta on suht viileä,
on emotähden oltava heikkoenerginen. Pääsarjan matalaenrginen tähti vai pallogrilli? :)
Se jäi epäselväksi, miten tuo planeetta havaittiin? Epäsuoralla menetelmällä (se nyt ei ole varmaan yllätys) mutta oliko menetelmä doppler vai tähden valon jaksottaisen kirkkauden mittaus?
Kiertää punaista kääpiötä. Täältä löytyy tarkemmin:
http://www.eso.org/outreach/press-rel/pr-2007/pr-22-07.html (http://www.eso.org/outreach/press-rel/pr-2007/pr-22-07.html)
Siellä myös kerrotaan millä menetelmällä löydettiin :)
-Outi
Kiitos Outi hyvästä linkistä...tuolla on myös hyvä video tästä!
Olipas mielenkiintoinen löytö,pitänee illan päälle lukea vielä tarkemmin. Ja nyt eikun menolippua tilaamaan uuteen ihmemaahan ;D
Mielenkiintoinen juttu! Tosin vielä ei tiedetä, onko planeetta kaasu- vai kiviplaneetta. En voinut olla kiinnittämättä huomiota HS:n nettisivujen artikkelin viimeiseen kappaleeseen:
"Maahan ei ole tullut vielä kertaakaan järjellistä viestiä elolliselta toiselta sivilisaatiolta. Esimerkiksi Seti-ohjelmassa älyviestiä on etsitty radioaalloin jo yli 30 vuotta." ;D
Muutama ajatus heräsi mieleeni tuosta uutisoinnista. Kyseessä voi olla maankaltainen planeetta, mutta planeetta käyttäytyy mielestäni hyvin eri tavalla kuin maa ja mielestäni asettaa elämän esiintymiselle haasteita.
Planeetta (Gliese 581 c) kiertää punaisen kääpiötähden 13 maan päivässä ja noin lähellä olevat kappaleet kiertävät oman akselinsa ympäri todella hitaasti (vrt. Merkurius ja miksei Venuskin). Vuosi tuolla planeetalla on todennäköisesti lyhyempi kuin päivän pituus, ellei se ole sitten peräti lukkiutuneena sama puoli tähteä päin kuten meidän planeettamme kuu kääntää saman puolen meihin päin. Jos ajatellaan, että tällä akselinsa ympäri pyörivällä ja ilmakehäisellä (ei todistettu) planeetalla olisi vettä, se todennäköisesti jäätyy yöpuolella hyvin pitkaksi aikaa. Onko sitten punaisella kääpiötähdellä, joka tosin loistaa planeetalla monta kertaa suurempana kuin oma aurinkomme, riittävästi energiaa sulattamaan tämä jäätynyt puolisko, kun se tulee taas tähden valoon. Tai riittävästi energiaa lämmittämään meret riittävän lämpimiksi, jotta ne eivät yöpuolella jäätyisi ainakaan kovin paljon.
Tiede-lehdessä(kö?) oli joku tuollainen mahdollisuus esitetty jossain artikkelissa, että planeetta olisi koko ajan sama puoli aurinkoonsa päin. Silloin ikuisen päivän puolella olisi liian kuuma ja ikuisen yön puolella liian kylmä, mutta terminaattorilla saattaisi olla joitain alueita, missä elämä olisi mahdollista. Ken tietää.
Lainaus käyttäjältä: Aldebaran - 26.04.2007, 18:48:40
Mielenkiintoinen juttu! Tosin vielä ei tiedetä, onko planeetta kaasu- vai kiviplaneetta. En voinut olla kiinnittämättä huomiota HS:n nettisivujen artikkelin viimeiseen kappaleeseen:
"Maahan ei ole tullut vielä kertaakaan järjellistä viestiä elolliselta toiselta sivilisaatiolta. Esimerkiksi Seti-ohjelmassa älyviestiä on etsitty radioaalloin jo yli 30 vuotta." ;D
ei ole kaasu planeetta, se on ymmärtääkseni jo varmaa...planeetan oletetaan olevan joko kivinen tai jään/veden peittämä...eihän sitä edes muuten luokiteltaisi "maankaltaiseksi"...vieläkö muuten seti ohjelma on toiminnassa...?
-H
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 27.04.2007, 12:21:19
En siitä jutusta, enkä myöskään viitteistä löytänyt tukea kiviplaneetalle. Lähinnä selvisi että 13 ja 84 päivän radoilla kiertävät 5 ja 7 kertaa maan massaiset planeetat selittäisivät tähden spektrissä havaitun huojunnan.
Kaizu
Totta, eihän tästä mitään varmaa vielä ole todistettu...tutkijat itse kuitenkin sanovat näin:
"Its discoverers aren't certain if it is rocky like Earth or if its a frozen ice ball with liquid water on the surface. If it is rocky like Earth, which is what the prevailing theory proposes, it has a diameter about 1? times bigger than our planet. If it is an iceball, as Mayor suggests, it would be even bigger."...no, odotellaan ja katsotaan mitä tuosta paljastuu lisätutkimuksissa...
Hei!
Wikipediasta löytyy artikkeli aiheesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gliese_581_c
Siinä on aika täydelliset tiedot aiheesta ja myös linkki alkuperäiseen artikkeliin. Minäkin osallistuin hieman artikkelin tekoon.
Seppo.Linnaluoto@ursa.fi
Lainaus käyttäjältä: Seppo Linnaluoto - 28.04.2007, 19:53:19
Wikipediasta löytyy artikkeli aiheesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gliese_581_c
Kiitos Seppo tuosta linkistä.
Ja hyvää Wappua;)
T
Olen uusi avaruuskerholainen ja tämä on ensimmäinen viestini! Toivon vielä ansioituvani näillä sivuilla, kun opin lisää...
mielestäni kumpikin vaihtoehto on jännittävä: !) Maa ainoana elämän kantajana tällä hetkellä, ja ihmiskunta lähtemässä vähitellen rakentamaan elämisen mahdollisuuksia muualle, tai 2) Elämää monilla muilla planeetoilla, joita kohti tutkimusretket vasta ovat alussaan
Vapaa arvuuttelu on mielestäni tärkeätä (ja hauskaa!), vaikka itse haluan oppia sen vahvikkeeksi kyllä jo todennetuista astronomian menetelmistäkin!
EDIT: poistettu viestistä foorumin säännöissä kielletty uskonnollinen julistus. Katso alla moderaattorin viesti.
Muistuttaisin jo tässä vaiheessa, että uskonto ei kuulu tälle foorumille (katso säänöt kohta 1.2. (http://astronetti.com/foorumi/index.php?topic=22.0)).
Lainaus käyttäjältä: Seppo Linnaluoto - 28.04.2007, 19:53:19
Wikipediasta löytyy artikkeli aiheesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gliese_581_c
Siinä on aika täydelliset tiedot aiheesta ja myös linkki alkuperäiseen artikkeliin. Minäkin osallistuin hieman artikkelin tekoon.
Seppo.Linnaluoto@ursa.fi
Pari päivää sitten tulleessa
Sky & Telescope -lehdessä 7/08 heitetään öljyä laineille: "The Wrong Earth-Like
Planet".
Jutussa siteerataan sveitsiläistä tutkijaa Stephane Urdyä, jonka mukaan Gliese 581c on sittenkin liian kuuma.
Gliese 581d olisi parempi, mutta se on jo elämänvyöhykkeen ulkorajalla...
Jorma M.
Kangasala
Hyvässä lykyssä sieltä löytyy jossakin vaiheessa elämää. Ainaskin planeetalla on vettä.
Minusta tuo elämän esiintyminen mittakaavassa, jossa vesi on oleellisessa osassa on _varmaa_: Maailmankaikkeuteen mahtuu niin monia mahdollisuuksia elämälle, ettei sitä voi olla olematta muuallakin, vaikka me/ihmiskunta ei sitä löytäisikään. Kuinka nuo autoketjuuntuvat molekyylit voisivat lakata toimimasta maapallon ulkopuolella.
Mutta miten on sitten mikrokosmoksen ja makrokosmoksen kanssa. Löytyykö niistä elämää.
Kun itsellä ei nuo kaavat oikein taivu niin kysyisin, osaako joku sano kuinka paljon suurempi painovoima tuon kokoisella planeetalla on? Miten se käytännössä vaikuttaisi ihmisen liikkumiseen tai tuntuisiko olo raskaammalta? Vai onko kokoero vielä niin pieni ettei huomattavaa eroa ole?
Lainaus käyttäjältä: tsinapah - 16.05.2010, 12:16:42
Kun itsellä ei nuo kaavat oikein taivu niin kysyisin, osaako joku sano kuinka paljon suurempi painovoima tuon kokoisella planeetalla on? Miten se käytännössä vaikuttaisi ihmisen liikkumiseen tai tuntuisiko olo raskaammalta? Vai onko kokoero vielä niin pieni ettei huomattavaa eroa ole?
Sikäli vaikea kysymys, ettei Gl 581 c:n läpimittaa toistaiseksi tunneta. Painovoiman suuruus kappaleen pinnalla kun riippuu sekä kappaleen massasta että sen läpimitasta. Lisäksi massasta tiedetään vain sen alaraja, joka on 5,4 Maan massaa. Jos planeetan ratataso on kovin jyrkässä kulmassa näkösäteestä, se voi olla paljonkin massiivisempi. Jos oletetaan radan olevan satunnaisessa asennossa meihin nähden, todennäköisyys massalle on paljon suurempi tuossa minimimassan lähistöllä. Siksi planeettaa pidetään oletusarvoisesti pienenä. Kovin suuri massa ei voi olla myöskään sen takia, ettei kohde näytä erityisemmin häiritsevän muiden samasta planeettakunnasta tunnettujen planeettojen ratoja.
Koska läpimittaa ei oikeasti tiedetä, se joudutaan arvioimaan sen perusteella, millainen rakenne noin kuuden maapallon massaisella planeetalla luultavasti olisi. Tällainen planeetta on liian pieni kerätäkseen itselleen kaasuvaippaa, joten se ei varmastikaan ole kaasuplaneetta, etenkään kun huomataan sen sijainti lähellä keskustähteään. Vaihtoehdoksi jää tällöin enemmän tai vähemmän kiinteä kappale.
Jos planeetta muodostuu enimmäkseen kivestä metallisella ytimellä (siis kuten vaikkapa Maa), painovoima planeetan pinnalla olisi noin 2,2 kertaa niin suuri kuin Maan pinnalla. Jos taas planeetta on enimmäkseen vettä tai jäätä, painovoima olisi noin 1,5 kertaa niin suuri kuin Maassa. Ero aiheutuu siitä, että neste/jääplaneetan tiheys on pienempi ja läpimitta suurempi kuin vastaavanmassaisella kivi-rautaplaneetalla. Todellisuus lienee jossain näiden välimaastossa.
Salilla käydessä voi sitten laittaa jalkaprässiin 1,5 - 2,2 kertaa oman painonsa verran rautaa ja kokeilla miten kyykistely tuolla sujuisi :cool:
Toivottavasti tämä valaisi asiaa :tongue:
--
Samuli
Lainaus käyttäjältä: xepheid - 17.05.2010, 12:24:20
Jos planeetta muodostuu enimmäkseen kivestä metallisella ytimellä (siis kuten vaikkapa Maa), painovoima planeetan pinnalla olisi noin 2,2 kertaa niin suuri kuin Maan pinnalla.
Jos tiheys on sama mutta massa 5 kertainen niin säde on 1.7 kertainen ja gravitaatio 2.9 kertainen
Lainaa
Jos taas planeetta on enimmäkseen vettä tai jäätä, painovoima olisi noin 1,5 kertaa niin suuri kuin Maassa. Ero aiheutuu siitä, että neste/jääplaneetan tiheys on pienempi ja läpimitta suurempi kuin vastaavanmassaisella kivi-rautaplaneetalla. Todellisuus lienee jossain näiden välimaastossa.
Salilla käydessä voi sitten laittaa jalkaprässiin 1,5 - 2,2 kertaa oman painonsa verran rautaa ja kokeilla miten kyykistely tuolla sujuisi :cool:
Minä olen jo aloittanut testaamisen. Lukiolaisena olin saman pituinen kuin nyt mutta painoin vajaa 70 kg ja olin melko ketterä liikkumaan.
Sen jälkeen olen syönyt itsen noin 1.5 kertaiseksi ja ketteryys on vähentynyt samassa suhteessa. Elän siis nyt 5 maapallon massaisen jääplaneetan pinnalla. Jalkakyykkyennätyksen perusteella saattaisin pysyä hetken seisaallani 8 maapallon massaisella kiviplaneetalla mutta kaatuminen olisi kohtalokasta.
Kaizu
Mikä on jalkakyykkyennätyksesi Kaizu?
LKE
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 17.05.2010, 17:29:15
Jos tiheys on sama mutta massa 5 kertainen niin säde on 1.7 kertainen ja gravitaatio 2.9 kertainen
Joo, mutta kun tiheys ei ole sama, koska se kasvaa massan funktiona ;)
Siitä ero tuloksissa. Samalla tiheydellä kuin Maa, tulos olisi tietenkin noin. Planeetan mekaaninen lujuus ei kuitenkaan salli moista ja käytännössä vaikuttaa siltä, että massiivisemmalla planeetalla olisi massiivisempi ydin. Tämä kasvattaa tiheyttä.
LainaaJalkakyykkyennätyksen perusteella saattaisin pysyä hetken seisaallani 8 maapallon massaisella kiviplaneetalla mutta kaatuminen olisi kohtalokasta.
Oman kokemukseni mukaan erot vaihtelevat tuossa pintagravitaatioskaalassa aika henkilökohtaisesti. Siksi ilmaisinkin asian noin :D Eiköhän useimmat kuitenkin huomaisi aika suuren eron Maahan nähden(*).
--
Samuli
(*) Tässä voi sitten saivarrella siitä, tietäisikö planeetalla tallusteleva henkilö tuon taivaallista kokemuksista Maapallolla, mutta se ei enää ole kovin relevanttia...
Lainaus käyttäjältä: YoKahainen - 17.05.2010, 17:34:11
Mikä on jalkakyykkyennätyksesi Kaizu?
LKE
180kg ennen kuin rikoin jalkani, sen jälkeen 135kg. Siinä kohdalla titaanilevyt ja luut joustavat eri tahtia ja se ei tunnu kivalta.
Lainaa
Joo, mutta kun tiheys ei ole sama, koska se kasvaa massan funktiona ;)
Silloinhan säteen pitäisi olla vielä pienempi ja kertoimen suurempi kuin 2.9
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: xepheid - 17.05.2010, 12:24:20
Salilla käydessä voi sitten laittaa jalkaprässiin 1,5 - 2,2 kertaa oman painonsa verran rautaa ja kokeilla miten kyykistely tuolla sujuisi :cool:
Kyykyssä oleminen ja siitä nouseminen noin parikertaisessa painovoimassa on raskasta mutta ei todellakaan mitenkään mahdotonta - olen kokeillut ;) Enkä usko että jaksaisin nostaa edes sataa kiloa prässissä, sitä kun en ole testannut vuosikausiin. Painan itse ehkä 75.
Täytyy siis saivarrella sen verran että jalkaprässissähän nostetaan koivilla koko painoa. Mutta kehossa painoa on myös jaloissa eli niissä osissa joilla nostetaan ja joita ei tarvitse nostella niin paljon... ennemminkin simuloinnissa jalkaprässiin pitäisi siis ehkä pistää hieman vajaa omien jalkojen paino plus 1.5-2.2 x loppukehon painosta. Ja, vielä saivartelun saivarteluna, jalat toimivat prässissä yleensä n. vaakatasossa joten "lisäpainovoima" vaikuttaa niihin tuolloin aivan eri suuntaan kuin normi-kyykkimisessä satunnaisella eksoplaneetalla. Ja uskoisin että koivet toimivat parhaimmalla hyötysuhteella kun kaksi "toisistaan kauemmas siirrettävää tavaraa" (eli keho ja maanpinta) ovat suoraan jalkojen päällä ja alla. Parempi simulointi olisi siis kyykistellä semmoinen 50 kilon (eli yläkehon painoa vastaava) reppu selässä. Jokainen armeijan käynyt tietää sen onnistuvan ;)
Jarmo
Taitaisi siellä Maan kaltaisella planeetalla olla helpompi ruveta hylkeeksi ja totutella vesielämään.
Kaizu