Noniin
Nyt alkaa itsesuunnitellun dobson peiliputken rakentaminen. Suunnittelun hoidan AutoCadillä ja ehkäpä Solidworksillä, riippuu miten jaksan ja panostan tuohon tietokoneella tehtävään suunnitteluun.
Puuosat teen vanerista vesilaikkaamalla ja sirkkelöiden, riippuen osan muodosta.
Apupeilin pidike on omaa suunnittelua, samoin pääpeilin pidike ja säädöt. Laserleikkeitä.
Ainoat valmiit komponentit ovat focuser, etsinputki, pää- ja apupeili.
Laakeroinnit toteutan teflonilla ja jonkinnäköisellä kankaalla, että liikekitkan ja lepokitkan välinen ero tulee mahdollisimman pieneksi. Koitan hakea mahdollisimman sulavaa liikettä ja liikkeellelähtöä.
Peilit ovat näillä näkymin: Pegasus Opticsin 18" F 4.5 pääpeili, jolle luvataan yli 0.97 Strehl ja alle 1/10 P/V Wavefront error, eli laatukamaa luvassa. Pitäisi mahdollistaa 50x per pääpeilin tuumaluku suurennokset, jos on oikein kollimoitu, hyvä apupeili ja seeing.
Apupeili Antares Opticsilta 1/20 P/V Wave.
Saa nähdä pitääkö optiikka lupauksensa :)
Jos tämä projekti menee hyvin, on suunnitelmissa vielä 12" "parvekeputki" ja 24" ISO dobson Legendaarisella Zambuto peilillä.
Mutta ensiksi tämä eka projekti alta pois.
Laitan kuvia ja tietoja projektin edistymisestä tänne aina kun jotain mielenkiintoista tapahtuu(jos jaksan).
Kommentoida saa ja kaikki apu on tervetullutta!
Aivan mahtava projekti! Pidä pää kylmänä niin kyllä onnistuu!
Mikä on tuon projektion arvioitu aika ja minkä kokonen reikä lompakkoon tulee?
Arvioitu aika on, että joskus heinäkuunlopulla olisi valmis. Heti kun pääsee testaan öiden edes vähän pimentyessä.
Lompakkoon tulee noin 3,5-4k€ lovi :-[ Tästä suurin kulu on optiikka joka vie kaikesta rahasta noin 85%
Vähän lisäyksiä.
Focuseri: TS 1:10 2" Crayford Focuser for Newtonian Telescopes löytyy tuolta -> http://www.telescope-service.com/ATM/focusers.html#tsfocnc1_10
Etsinputki: TS 8x50 Finderscope - 90 Degree Angled View - Erect Image - incl. Finder Bracket -> http://www.telescope-service.com/ATM/finders.html
Pääpeili lepää 18 pisteisen mirror cell:in päällä, mutta en ole vielä päättänyt käytänkö hihnaa ja yhtä tukipistettä peilin sivuttaistuentaan vaiko kolmea sivutukea..
jaa..
Apupeili tulee olemaan kooltaan 3,1"
Ainakin NewtWin ohjelma antoi näillä spekseillä hyvät speksit :)
Hei!
Itse toteutin toissakesänä putkiprojektin ja olen tekeleeseen kohtuu tyytyväinen. Hieman viilaisin mittasuhteita noin ulkonäöllisesti.... mutta niin se vain on että tekemällä oppii ja jos (kun) uutta joskus rakennan menee arpomiseen paljon vähemmän aikaa. Netissä ATM sivuilla roikuskellessa lainasin ideoita sieltä ja täältä ja voisin sanoa että onnistuin keräämään hyvän paketin toiminnan kannalta. Paljon suunnittelua ja pähkäilyä vaatii erilaisten "sopivien" osien/aihioiden sekä maailmalta löytyvien juttujen korvaaminen läheltä löytyvillä tarvikkeilla!
Dopsoni nyt kuitenkin on aika yksinkertainen värkki ja kun suunnittellessa muistaa KISS-periaatteen niin onnistuu varmasti. Mainitsit että käytät tietokoneavusteista suunnittelua se varmaankin tuo jotain etua omaan tekotapaani verrattuna. Minä vain rakensin pääpeilin ympärille lootan ja tuennat ja loput seurasi perässä....siis suunnittelua sitämukaa kun se valmistuu ;) No ei ehkä ihan kuitenkin pyörittelin juttua mielessäni pitkään joten piirrustukset oli päässä...
Liukumateriaaleista omat vinkkini on tuossa Dobson liukkaaksi jutussa.
T. Janne
Minulla on vähän samanoloista projektia meneillään. Kunhan saa tuon 20" peilin valmiiksi...ja öö...apupeilinkin vielä valmiiksi niin pääsisi kunnolla putken kimppuun. Itse ajattelin mallintaa dobsonin 3D-mallin Catialla, sellainen kun on koulun puolesta käytössä. Ajattelin panostaa suunnitteluun ja mallintamiseen melko paljon, sillä samallahan tässä hiotaan insinööritaitoja ;) Vesileikkureita, lasereita ja sirkkeleitä ei kyllä meikäläisen pajoista löydy, mulla koululla on parit sorvit ja koneistuskeskukset hädän yllättäessä. Itselläni ei ole mitään kiirettä projektini kanssa, joten homma etenee sitä mukaan kun työt maistuu.
Sulla on Allar hemmetin hienoja putkia nuo mitä olet tehnyt. Millaisen Pääpeilipidikkeen/telineen eli Mirror cellin olet niihin tehnyt? Niin ja missä oikeen teet nuo peilisi?
Pääpeilin pidin on tällä hetkellä vaiheessa. Runko on, mutta tukipisteiden kolmiot vielä puuttuvat. Eli ihan perus-pidin 18 pisteen tuennalla. Kuva rungosta: http://www.allarscopes.com/500mm_f4,7/pidin.jpg (http://www.allarscopes.com/500mm_f4,7/pidin.jpg). Kaksi alumiinista tukijalkaa ovat vain tilapäisiä turvavarusteita. Hommia teen Ursan "optiikkapajassa", joka on vain pieni huone kerhohuoneen perällä ja sieltä löytyy perustyökalut ja pienet koneet. Vaikeammat osat (sorvatut, hitsatut, sirkkelöidyt ym. joutuu tekemään muualla). Joutuu melkoista siivousta tekemään aina kun siirtyy kulmahiomakoneen käytöstä peilin muotoiluun :D Tällä hetkellä siellä on eräs toinenkin muotoilemassa 15cm peiliään...
Tämä paika sijaitsee varmaankin helsingissä? Olisi kyllä hienoa oppia itsekkin tekemään omat peilit, mutta nyt tyydyn tilaamaan ulkomailta.
Joo Helsingin Kalliossa...
Nyt olis Pääpeilinpidike ja peililaatikot suunniteltuna. Vielä kepit ja yläpää, niin pääsee rakentaan. Apupeilin ajattelin isontaa 81mm orion opticsilta. Tuo 78mm tuntu jotenkin pieneltä tuon F 4,5 kanssa..
Laitappa näytille kädikuvien Jpeggi-versiot niin päästään hämmästelemään suunnitelmia!
jk
Voinhan mä laittaa, mutta oon tehnyt ne 2d puolella ainoostaan, kun Solidworks ei pelitä mun koneella. Luulempa, että siitä sekamelskasta mitä oon saanut aikaan, ei tajua kukaan mitään. Paitsi minä tietenkin :)
Eikö tuon Newtonin peili ole pallopinta - niin muistelen.
Jäin miettimään onkohan kukaan amatööri innostunut yrittämään vähemmän pallo-aberraatiosta kärsiviä pintoja kuten baraabeli, hyperbeli tai sitten ketjukäyrä, (piti luntata jo Pentikäisestä) joka on transkendenttinen ja muotoa:
y = 1/2a(e(pot(x/a)) + e(pot(-x/a))),
missä nuo e(pot(-x/a)) hirvitykset takoittaa neperin luku e korotettuna potenssiin x/a
Kun mulle on jäänyt johonkin mielen syövereihin jopa aikonani johtaneeni tuon - sen pitäisi olla täsmälleen oikea monokromaattisen valon taittumisen kannalta.
Pallopinnan muodon tarkistus on ilmeisesti helpoimmin tehtävissä. Saaneeko noita hankalampia oikeen millään mittoihin amatöörivälineillä.
JV
PS: Eikä sen valon tarvitse olla monokromaattistakaan; taittuu se valo ilmeisesti peilistä riittävällä tarkkuudella samoin kaikilla näkyvän valon aallonpituuksilla. Linssissä tulee sitten nuo kromaattiset aberraatiot - onkos pyörähdysketjukäyrän pintaisia linssejä olemassa.
LainaaMaksutoveissa on pallopeilit, palloaberraatio on niissä korjattu rakenteella ja meniskus lasilla putken edessä.
Tiedätkö Kaitsu miten tuota meniskusta on muotoiltu maksutoveissa. Siinähän on kaksi pallopintaa kaiketi - ja taitavat olla samansäteisiäkin.
Mulla on ollut työn alla aberraatiosimulaattori maksutoville, mutta ei ole sattunut yksityiskohtaisempaa infoa silmiin mistään.
JV'
Palataksemme aiheeseen..
Laitan alkavalla viikolla kuvia kunhan saan ne siistittyä ja laitettua jotenkin .jpeg muotoon.
Suurta apua olen saanut projektin suunnittelussa David Kriegen The Dobsonian Telescope- kirjasta, vaikka olenki halunnut lähes kaiken keksiä uudestaan omaan teleskooppiini, enkä kopioida suoraan kirjasta. Katsotaan sitten onnistuuko vai ei. hehee :P
Hypätään taas hetkeksi sivuteemaan ...
Mikään optinen seikka ei edellytä maksutovin korjauslasin pintojen samankeskisyyttä. Gregory-maksutov -rakenteessa palloaberraatio voidaan korjata pallopinnoilla vain yhdelle vyöhykkeelle, josta johtuen rakennetta ei voi tehdä valovoimaiseksi. Parempaa korjausta tarvittaessa pitää joku pinnoista muotoilla tai ottaa apupeilin kaarevuus lisämuuttujaksi.
Alkuperäiseen teemaan palattuani jään odottelemaan putkiprojektin edistymistä. Tällä hetkellä onkin rakenteilla ja suunnitteilla varsin lukuisasti näitä kookkaampia putkia.
Hannu Määttänen
Kuvat viivästyy parilla päivällä taas, kun päätin muokata peililaatikkoa pienemmäksi ja samalla "rockerboxia" matalammaksi. Sivuliukukaaret suurenivat kanssa samalla. Peilin laitan tänään tilaukseen, kun rahat sain kasaan.
Peili on tilattu ja suunnittelu pintapuolisesti valmis. Mites saan sitten käännettyä kuvat .jpeg muotoon?
Lainaus käyttäjältä: Pekka Moisio - 11.05.2007, 08:30:33
Peili on tilattu ja suunnittelu pintapuolisesti valmis. Mites saan sitten käännettyä kuvat .jpeg muotoon?
Avaa kuva jollain kuvankäsittelyohjelmalla (Paint tms.) ja valitse "Tallenna nimellä" ja valitse tiedostotyypiksi .jpg tai .jpeg.
eli .dwg aukee paintillakin? kokeillaan..
Eipä aukee DWG eikä DXF paintilla
Jaa sinulla on jotain tuollaisia ihmeellisiä kuvatiedostoja. :P En minä sitten tiedä.
Avaa kuva normaalisti Cad:lla --> zoomaa sopivaksi --> paina Print Screen-nappia --> Avaa Paint --> Paste --> Talleta .jpg:nä (voi olla kylläkin aika jyhkeä tiedostokooltaan...)
Tässä näitä on.
Kuvat on todella puutteelliset ja pikkusen kesken, mutta ne on tehty mulle ja tiedän mitä niistä pitää tehdä :) Mitat on poistettu enkä jaksanut käyttää kuin kahta linetypeä.
Yksi vielä..
Tässä minun versioni pääpeilin pitimestäni: http://www.allarscopes.com/500mm_f4,85/piirrokset/paapeilin_pidin_3D.jpg
Hemmetti kun solidworks ei pelitä mun koneessa. Tuo 3D mallinnus on hiukkasen selkeempi kun 2d kyhäelmät.
Mutta Allar
Ajattelin kanssa hihnaa käyttää ja mietin, että kiristätkö peilin hihnalla siten että se osuu sinne ylempään tukeen vai onko hihna ja 6kpl kolmioita ainoat tuet peilille? ja käytätkö kolmioiden alla jotakin pallolaakeria tms? Itse ajattelin sellaiset laittaa jokaisen kolmion alle, että muodostavat sen tason kolmesta tukipisteestä.
Peili lepää vain hihnan ja kolmioiden varassa. Kolme tukea on vain siltä varalta ettei se kuljetuksen aikana lähde paikoiltaan. Kolmioiden alle olen ajatellut laittaa vain jonkinlaisia pehmeitä tiivisteitä ja jätän liikkumavaraa lukkomuttereita säätämällä. Mielestäni tämä riittää hyvin koska peilin taustapinta on ehkä kymmenesosamillin tarkkuudella taso. Näin pieniin liikkeisiin ei mielestäni tarvitse oikeaa laakerointia.
Jos minulla olisi vain tarkoitus saada putki tehtyä niin piirtäisin luultavasti itsekin kaikki kahdessa dimensiossa, kuten tähän asti olen tehnytkin. 3D-mallinnus on melkoisesti aikaa vievää puuhaa eikä juurikaan kovin tärkeää. Itselläni on kuitenkin tarkoitus opetella Catian käyttö kun sitä paljon koulussa ja töissäkin tarvitaan. Siksi tämä "turha" hifistely :)
Moi
Kivan ja toimivan näköisiä aparaatteja olette suunnitelleet. Tuo peilin kannakoiminen on ollut esillä aika useilla ulkomaisilla foorumeilla joiden kirjoituksista ja rakentajien omien kotisivujen teksteistä olen muodostanut seuraavanlaisen mielipiteen. Erilaiset peilin slingit siis hihna/pianolanka/tuplahihna..voi korvata liimaamalla peili kiinni pitimeensä. Pidin on kyllä sitten rakennettava aika jämptiksi ;-). Kuitenkin ratkaisu yksinkertaistaa rakennetta ja poistaa yhden, ainakin omassa putkessani olevan säätö/tarkastus kohteen. Siis aina saa peilin slinggin tarkastaa/säätää kuljetuksen jälkeen. Voi miksi en liimannut...peili pysyisi paikoillaan kovassakin menossa. Peilin muodon muutoksia syntyy kaikissa kiinnitystavoissa eikä mikään oikeastaan ole toistaan etevämpi... minusta yksinkertainen ja peilille turvallinen olisi hyvä.
Terv Janne
Moi
Niinpä! Mutta nämä rarkentelijat korvaavat kannattimien huopa/korkki pyörylät RTV silikoonilla eli em. kolmioihin kärkiin silikoni täpät --> kuormitus tasainen jos rakennelma tarkka. Silari kerros n. 2 mm. Järjellä ajateltuna ottaa kuormituksen vastaan aika tasaisesti ja joustavasti. Esim Allarin suunnitelmassa 18 täppää. Tämän tehneet "ohuisiin" isoihin peileihin ja toimii mukamas hyvin! Tehneet jopa vertailuja eri rakenteiden kesken. Jos kerkeän kaivelen osoitteen..kuukkelista kyllä löytyy...täytyy mennä mutsia onnittelemaan...
Janne
Hei !
Linkkejä jotka lupasin.
RTV hyvä
http://www.foothill.net/~sayre/22-in.%20binocular%203.htm (http://www.foothill.net/~sayre/22-in.%20binocular%203.htm)
RTV huono
http://home.wanadoo.nl/jhm.vangastel/Astronomy/50cmscope/20inch_e.htm (http://home.wanadoo.nl/jhm.vangastel/Astronomy/50cmscope/20inch_e.htm)
Eli ota tästä nyt sitten tolkku?
JanneT
Pääpeilin pitimestä ei varmaan kannata tehdä liian monimutkaista. Optimointiin on olemassa esim. Plop-niminen ohjelma, joka paljastaa, että esim. itselläni työn alla oleva 25 mm paksu 300 mm halkaisijainen pääpeili ei tarvitse kuin kuusipisteisen kannattimen. Plop paljastaa myös, että perinteinen kolmipistetuenta niin, että tallat ovat 70 % säteellä, on "ihan väärin".
Plop löytyy linkistä: http://davidlewistoronto.com/plop/
Siitä oli myös juttu Sky & Telescopessa ehkä pari vuotta sitten.
Moi!
Näinhän se tahtoo olla rakenteiden ja ratkaisujen hyvyys tai huonous riippuu rakenteiden hyvyydestä tai huonoudesta ;D. Tarkoitan että hyvin suunniteltu peilintuenta toimii silikoniratkaisulla suurinpiirtein samoin kuin huono hihna/pianolanka..... mutta peili pysyy ainakin kuljetuksessa paikoillaan ja se on hyvä etu etenkin noiden XXL tuumien ja eurojen maailmassa jossa peilin hinnalla saa kaksi nykyistä ajokkiani :-\
Janne
Lisää päivitystä..
Tarkistin kuvat ja Korjasin virheet suunnittelussa. Pääpeilin teline on nyt täysin suunniteltu. Samoin kaikki puuosat paitsi keppien kiristimet, mutta idea on niiistä olemassa. UTA eli yläosa teleskoopista on kanssa apupeilin pieniä yksityiskohta lukuunottamatta täysin selvillä. Nyt vaan materiaaleja ostamaan. Aloitan kokoonpanon Pääpeilin telineestä. Se koostuu kahdesta päällekkäisestä laserleikkeestä ja kuudesta levystä jotka tukevat pääpeiliä 18 pisteestä kelluvalla tuennalla. Muutin kellumisen yksinkertaisempaan ja halvempaan ratkaisuun Allarilta ja David Kriegeltä kopioiden. Paljon halvempi, kuin pallolaakeriviritelmä.
Noniin
Peili on valmis lähetettäväksi pinnoittajalle. Spectrum Coatings on paikka missä alumiinit laitetaan.
Peilistä tuli todella tarkka. Johl Hall:in mukaan strehl .99, Wavefront RMS 1/ 72 Wave, Wavefront P-V Error 1/ 25 Wave
Vakuuttavat on lukemat, mutta käytännön kokemukset on tärkeempiä. Tähtitestillä testaan tietenkin ekana peilin virheet, jos löytyy.
Puuosat on nyt putkesta puoliksi valmiina, eli kyllä elokuun loppuun kerkeen komeasti :)
En ole varma onko tästä uusi tarina jatkeena, mutta mitenkäs projekti jaksaa? Elokuu oli ja meni.
;)
Kari
Joo ihan loppusuoralla oon.
Projekti on myöhästynyt kahdesta syystä. Orion Optics lähetti apupeilin 1.5kk myöhässä ja se paja jossa olen tätä tehnyt on ollut kiinni ja olen tehnyt putkea takapihalla säiden salliessa. Nyt on jäljellä enään oikeastaan alumiiniputkien lyhentäminen oikeaan mittaansa. Sitten putki on periaatteessa valmis. Muutamia parannuksia on jo mielessä, mutta teen ne sitten kun ehdin ja jaksan.
Jaaha. Huomenna on luultavasti putki "valmis".
Hankin Nagler31mm jaTV ParaCorrin aluputkien mitoittamista varten, kun tuo yhdistelmä tarkentuu ns. alimmaksi. Niin siis huomen illalla lyhentelen putket kun alkaa pimentää ja tähtiä näkyyn. Laakeroinneista tuli hemmetin hyvät, mut painopiste on edessä ainakin kun käyttää tuota Nagler31/paracorr yhdistelmää, kun se painaa yksinään joku 1,5kg. Pisäpainoo joutuu laittaan perään vähän.
Jaahas tuossa äskön tarkentui ensimmäiset tähdet uudella putkella. Ensimmäisenä silmiin sattui pikaisella kääntelyllä M103 kun putki oli suunnattu Kassiopeijan suuntaan. Siinä ihmettelin vähän aikaa ja totesin että, hemmetti oon unohtanut tilata etsinputken. Taidan lainata tuosta 10" vähäksi aikaa. Laitan kuvan tänne tuossa viikonloppuna tuosta uudesta 18" putkesta.
Aika hurjaa laittaa etsinputkeksi isompi töttörö kuin monilla on se pääputki...
:D
Kari
PS. Kuinkas tähän foorumiin saakuvat, onkohan täällä jossain ohjeet?
Noniin, ensimmäinen katselukerta takana ja hymy huulilla :)
Sen verran voin sanoa, vaikka pilvet taas kerran eilen lopetti shown lyhyeen, että aivan uskomaton ero on tällä omatekemällä ja SW skyliner10"
okulaaritkin on kyllä aivan eriluokkaa, mitä käytin. Naglereita ja Ethos. Itseasiassa muita en aatellut hankkiakkaan tätä putkea varten.
Putki piti kollimaation 95% edellisestä kollimoinnista, vaikka purin, ajoin 20km ja kokosin uudelleen. Koko touhun pystyttämisessä menee noin 5-8minuuttia ja purkamisessa hieman vähemmän. Laakeroinnit pelittää hienosti, mutta okulaarivalikoima on painoltaan ~100gr - 1,5kg niin lisäpainoo joutuu välillä laittaan ja ottaan pois.
Ainoa mikä mua häiritsi oli se, että taivas ei ollut musta. Ajoin Tampereelta Pinsiöön, koska tiesin, että pilvet on tulossa ja siellä on lähin laakea paikka(mitä minätiedän) ja pimeintä. Eipä ollut tarpeeksi pimeetä ainakaan eilen. Jos jollain on heittää hyviä vinkkejä oikein pimeistä havainnointipaikoista Tampereen lähistöltä niin olisin kiitollinen.
Lainaus käyttäjältä: Pekka Moisio - 20.10.2007, 09:09:55
Jos jollain on heittää hyviä vinkkejä oikein pimeistä havainnointipaikoista Tampereen lähistöltä niin olisin kiitollinen.
Olen käynyt muutaman kerran Lempäälän Säijässä. Ei sitä voi vielä pimeäksi sanoa, mutta kohtuullinen ottaen huomioon lyhyen matkan havaintopaikalle.
Sinulla taitaa olla putki jo katselukunnossa? Pistäpä ihmeessä kuvia ihmeteltäväksi... :)
On joo ollut jo noin kuukauden. Pitää vaan se suojaverho taiteilla siihen ja ostaa tuletin peilin taakse ja virittää joku akkusysteemi siihen. On pitänyt ottaa kuvia putkesta, mutta on ollut pelkkää vesisadetta ja oon ollut ulkomailla käymässä, niin on jäänyt. Koitan saada tässä lähiaikoina otettua.
Joo, pivistä pitää... Kuvia tulee heti kunhan on selkeetä ja lähden havainnoimaan.
Joo olin katselemassa taivaalle ja kostee oli ilma. Kuva kertoo kaiken. Akkukin loppu kamerasta ja sain kokonaista yhden kuvan!
Hieno putki on... Yhtä lailla oma Celikan C8 oli kuurassa viime yönä, ja tietenkin etu/korjaus linssi huurtui ensin...
Joo tuosta puuttuu vielä: tuuletin ja sen virtalähde. Paremmat laakeroinnit azitmuuttiin, alumiiniputkien maalaus, suojaverho, UTA:n mustan muovin maalaus mattapintaiseksi ja samalla apupeilin heijastesuoja.
Sit alkais oleen melkein valmis. Luulen vaan, että tää projekti ei ole ikinä ns. valmis.
Moi !
Komia on putki!! Mitä käytit liikuntojen kitkapareina?
Janne
Altitudessa on Joku PE-muovi ja turvavyöntapainen hihna. 40mm leveä. Liukuu todella nätisti.
Azitmuutissa on Teflon vs. PE-muovi. Liukuu vielä pehmeämmin. Kiitokset tästä vinkistä Iiro Sairaselle!
Hei!
Kuulostaa tutulta tuo "irtohihna" viritys ;-). Itselläni on myös irtohihna + teflon ja herkkyyttä säätelin teflonpalojen pinta-alalla / poikkeamalla keskilinjasta. Azim. puolella on silikonipaperi ja tefloni ja toimii hyvin. Liekö sitten PE-pinnoitettua tuo tarran taustapaperi? Teflonin pinta-alalla voi säätää tuntumaa melkoisesti, sen ainakin opin väsätessäni omaa putkea. Kuvasta päätellen et ole nuukaillut teflonin kanssa! Kokeile vielä isontaa altituden pinta-aloja tai laita ihan pystylinjalle teflonia niin hihna muodonmuutosvastus pienenee. Hihna tosin prässäytyy vielä livakammaksi käytössä.
Janne
Terve taas ja lisää kuvia ilmoille
Nyt on suojaverho saatu parsittua ja putki alkaa toimiin halutulla tavalla.
3.5 tuntia tuli äskön havainnoitua kunnes tuuli yltyi ja luut rupes jäätyyn. Seeing vaihteli samalla pahasti ja 150x suurennon oli välillä liikaa. Tämän huomasi hyvin, kun tarkensi kirkkaaseen tähteen yli/ali fokuksen, niin näytti että hyvin nopea "ilmavirta" liikkuin tähden kiekon yli. Välillä taas mars tarkentui hyvin 300x suurennoksella ja näytti hitusen pintayksityiskohtiakin.
Kuvassa mukana putken lisäksi Ethos, Paracorr ja Volvo 240 >:D
Onneksi olkoon hienosta putkesta!!! :) Millaiset ovat kokemuksesi tosta Paracorrista? Vaikuttaako se visuaalikuvaan merkittävästi ja onko sitä hankala käsitellä kylmässä ja pimeässä?
Paracorr suurentaa 15% ja pitää koman poissa kokonaan 31mm Naglerista ja Ethoksesta. Tähdet ovat aivan tarkkoja pisteitä näkökentän reunoille asti, eikä minkäännäköistä vääristymää näy edes ethoksen 100 asteen näkökentän äärireunassa. Paracorrissa on portaaton säätö joka asetetaan jokaiselle okulaarille erikseen. Tele Vue lähettää omista okulaareista luettelon että mikä säätö on kyseessä millekkin okulaarille. Esim T6 Naglerit kaikki on samalla säädöllä, joten niitä vaihdellessa Paracorr toimii samoin kuin fokuseriin vaihtaisi okulaareja.
Hei Pekka,
Hankin Paracorrin "Universal" -mallin ja sorvaan nyt "tunable top" -tyylistä sovitetta okulaarille ja vastaavasti rakenteilla olevaan putkeen 2"-tarkennuslaitetta, johon koko Paracorr+okulaariyhdistelmä tulee kiinni. Kuinka pitkä matka tuossa sinun "Visual"-mallissasi on tarkennuslaitteen holkkia vasten tulevasta olakkeesta siihen olakkeeseen, johon okulaarin olake/kuvataso tulee? Universaliin on annettu ohjeeksi 55 mm ja +/-4 mm sitä tuunausvaraa. Entä oletko ajatellut, pitääkö tarkennuslaitetta veivata sisään vai ulospäin, kun vaihdat okulaarin Paracorr+okulaari -yhdistelmään? Olisin kiitollinen em. tiedoista, tulee sovitteiden ja tarkennuslaitteen mitoitus kerralla oikein.
Terveisin Antti
Lainaus käyttäjältä: Wezen - 11.02.2008, 20:56:11
Hei Pekka,
Hankin Paracorrin "Universal" -mallin ja sorvaan nyt "tunable top" -tyylistä sovitetta okulaarille ja vastaavasti rakenteilla olevaan putkeen 2"-tarkennuslaitetta, johon koko Paracorr+okulaariyhdistelmä tulee kiinni. Kuinka pitkä matka tuossa sinun "Visual"-mallissasi on tarkennuslaitteen holkkia vasten tulevasta olakkeesta siihen olakkeeseen, johon okulaarin olake/kuvataso tulee? Universaliin on annettu ohjeeksi 55 mm ja +/-4 mm sitä tuunausvaraa. Entä oletko ajatellut, pitääkö tarkennuslaitetta veivata sisään vai ulospäin, kun vaihdat okulaarin Paracorr+okulaari -yhdistelmään? Olisin kiitollinen em. tiedoista, tulee sovitteiden ja tarkennuslaitteen mitoitus kerralla oikein.
Terveisin Antti
Laitan mitat tuleen, kunhan saan jonkin mittalaitteen käsiini. Huomenna luultavasti.
Tässä havainnollistavia kuvia.
Fokuseria pitää ruuvata sisäänpäin noin 5-15milliä riippuen okulaarista, kun Paracorr on kiinni.
48 milliä on matka 1.25" okulaarisovittimen yläosaan ja 38mm 2"
Paracorr säätövara eri okulaareja käytettäessä on 12mm nuo yllämainitut mitat on annettu säätö alimmassa asennossa.
48-60mm 1.25"
38-50mm 2" tässä sitten säätömatkan kera.
Hei,
Kiitos Pekka! No se selvisi, miksi olen jostain löytänyt tarkennustarpeeksi sisäänpäin 3/8" ja toisaalta 5/8" eli riippuu "tietysti" :-\ okulaarista. Tuo etäisyys okulaarin kuvatasolta Paracorrin linssistöön lie kaikissa malleissa sama eli kaikkien paracorrien optiikka on sama. Sinun mallissasi linssistö istuu ilmeisesti hieman syvemmällä tarkennuslaitteeseen menevässä mallissa kuin tuossa universalissa.
Olen etsiskellyt ja vähän kysellytkin Paracorrin optiikan mittoja, niiden olemassaolosta liikkuu kuitenkin netissä juttuja eli joku olisi purkanut linssistön ja mitannut linssien paksuudet ja kaarevuussäteet ja jotenkin arvannut materiaalinkin. En ole tietoja kuitenkaan mistään löytänyt, liekö Mr. Nagler maksanut tämän tutkimusretkeilijän hiljaiseksi >:(. Olisi ihan kiva kokeilla Oslo ray-tracing -ohjelmalla, mihin Paracorr teoriassa pystyy. Muutamien muiden komakorrektorien mittoja minulla on ja niistä pystyy tekemään sen päätelmän, että katsottaessa esim. planeettoja suurella suurennuksella kannattaa Paracorr ottaa pois, koska (lähes?) kaikki korjaimet hajottavat keskellä kuvakenttää olevan pistemäisen kohteen paraboloidipeiliä itseään suuremmaksi, selvästi diffraktiokuvaa suuremmaksi. Ei tietysti haittaa pienillä suurennuksilla, koska ei olla vielä lähelläkään optiikan teoreettista erotuskykyä. Onko sinulla käytännön kokemuksia Paracorrista tässä mielessä?
Pitää vähän vielä piirrellä ja mittailla ja laittaa sitten sorvi pyörimään.
Terveisin Antti
Lainaus käyttäjältä: Wezen - 15.02.2008, 19:17:37
...Muutamien muiden komakorrektorien mittoja minulla on ja niistä pystyy tekemään sen päätelmän, että katsottaessa esim. planeettoja suurella suurennuksella kannattaa Paracorr ottaa pois, koska (lähes?) kaikki korjaimet hajottavat keskellä kuvakenttää olevan pistemäisen kohteen paraboloidipeiliä itseään suuremmaksi, selvästi diffraktiokuvaa suuremmaksi. Ei tietysti haittaa pienillä suurennuksilla, koska ei olla vielä lähelläkään optiikan teoreettista erotuskykyä. Onko sinulla käytännön kokemuksia Paracorrista tässä mielessä?
Pitää vähän vielä piirrellä ja mittailla ja laittaa sitten sorvi pyörimään.
Terveisin Antti
Vähän kesti vastaaminen, mutta..
En yleensä ole käyttänyt paracorria silloin kun suurennokset menee yli 300-400. Tällöin ns. komavapaa alue on suhteessa isompi okulaarin kuvakentässä, kuin pienillä suurennoksilla. Samalla saattaa tulla eteen nuo asiat mitä tapahtuu tuossa kuvakentän keskellä paracorria käytettäessä. Sitä en tiedä missä kohtaa olisi optimaalista vaihtaa paracorr pois (tai tarviiko edes??), mutta oon mietiskellyt että tuossa 300-400 on hyvä. Mars, kuu ja saturnus on näyttänyt todella hyviltä paracorrin kanssa ja ilman. Tuntuu että seeing on se ainoa rajoittava tekijä ja niin sen pitäisikin olla, ainakin pää- ja apupeilien valmistajien mukaan.
Tällainen olisi hahmotelma seuraavasta versiosta. Paljon on opittu tuosta ensimmäisestä puurunkoisesta, joka toimii kyllä hyvin, mutta uusia parannusideoita tulee kokoajan. Totesin sitten että tehdään uusiksi..
Tuosta puuttuu vielä pääpeilin kollimointisysteemi UTA:sta käsin ja kaikkia pieniä yksityiskohtia. Visualisointeja en ole tehnyt tähän 3d malliin ollenkaan, koska en näe niitä oleellisina. Osat suurelta osin ovat laserleikattua alumiinia ja Rosteria. Optiikka pysyy samana.
Laitan lisää kuvia joskus kun jaksan. Tavoitteena olisi että seuraavan havaintokauden alkuun tämä olisi valmis. Katotaan ehtiikö/jaksanko...
Tässä vähän päivitystä.
Nyt on kollimointisysteemitkin keksitty ja mallintamatta/leikkaamatta puuttuu enään kokonaista yksi osa. Kaikki muut osat ovat tulleet laserilta ja ne on taiteltu muotoonsa. Vielä vähän pitää alumiinia hitsata, porata reikiä, senkata reikiä ja koota putki. Tällain lyhyesti kiteytettynä. Kesän aikana piti hoitaa kaikki tämä, mutta oli "kiireitä" joo.. no kaippa kuukauden sisään olisi uusi runko valmis. Uusia laakeripintojakin oon testannut, nyt ne vaikuttavat lupaavalta. Katotaan miten toimivat käytännössä :)
Komean ja kevyen näköinen. Levittäisin hieman noiden altitudi-laakereiden väliä. Mekanistin silmä väittää että putki herkästi kippaa laakereiden yli kun toisesta päästä kääntää korkeuskulmaa. Jos taas laakerit on kovin herkät, pitää olla erillinen jarru että saa putken pysymään vakaana havaitsemisen ajan. Nämä kevyet laitteet on aika herkkiä syysmyrskyille, varsinin kun yläpäässä on vastavalo"purje" ja ilmeisestikin vielä jokin kangas torjumassa hajavaloa.
Kaizu
Joo oon miettinyt ihan samaa ja oon jo mallintanut varoiksi leveämmän alustan jolla kaaret lepää. Noin 10cm saa leveämmälle, sitten alkaa kaaret tulemaan liian alas. Kokeillaan miltä tuntuu.