Moi,
Olen harrastanut kuvausta jo melko kauan ja kalustona tällä hetkellä Nikon D7000 muutamilla hyvillä laseilla. Olen kuvaillut myös paljon tähtitaivasta ja nälkä kasvaa syödessä :)
Pitäisi siis saada tähtikaukoputki kuvauskäyttöön. Olen Ursan jäsen ja hieman tietoa sieltä on toki tullut.
Mielipiteitä on varmasti asiasta ja tuokaahan ystävät niitä julki. N.yht. 2k olen valmis sijoittamaan jalustaan ja putkeen. Mutta esim. toki, jos jokin laadukas Meade vastaan tulee, niin kaikesta voidaan neuvotella :).
Tällaisia olen katsellut ja näistä kaipailen mielipiteitä. Olen tutustunut melko paljon jo aiheeseen, mutta mielipiteenne on tärkeitä. Onko näistä ja mitä muita hyviä samassa hintaluokassa olisi?
http://www.skywatcher.com/swtinc/product.php?id=336&class1=1&class2=130
http://www.skywatcher.com/swtinc/product.php?id=338&class1=1&class2=130
ja jalustaksi EQ6
http://www.skywatcher.com/swtinc/product.php?id=75&class1=3&class2=304
Kiitän ja kummarran!
-Rane
Niin ja noiden fyysinen koko on tiedostettu :)
Olen juuri päässyt vähän käyttelemään tuota isompaa 300/1500 putkea ja se on hyvä hintalaatu suhteellaan, vielä paremmin se tekee tehtävänsä. Onnistuu niin kuvaus kuin viusuaali puoli. Sen kanssa tulee kuitenkin iso mutta jalustan suhteen. Eq-6 ei riitä. Jos on tuulelta suojainen paikka niin se pienempi 250/1200 putki on siinä rajoilla. Jotkut on silläkin kokoonpanolla kuvanneet...Itse olen aloittanut SW-80 ED:llä ja ehkä hyvä niin. Siinä pääsi kärryille eikä tuulen vaikutus ja muut isoilla kokoonpanoilla eteen tulevat ongelmat lyöneet heti kilvan aloittelijaa matalaksi.
Jalusta on tähtikuvauksen tärkein elementti. Kun se asia on kunnossa niin isotkin "tötteröt" toimii ja avaa kunnon näkymät...
juu mitäs järeämpiä jalustavaihtoehtoja olisi tarjolla/suosittelette?
Lainaus käyttäjältä: rane78 - 14.12.2012, 02:40:37
juu mitäs järeämpiä jalustavaihtoehtoja olisi tarjolla/suosittelette?
2k budjetilla ei taida järeämpiä vaihtoehtoja olla, jos Eq-6 ei riitä..
Järeämpiä on esim:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11063.msg103391#msg103391
ja http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=8566.0
Tai sitten kevyempää hyötykuormaa..
Kannattaa huomioida, että jos mielii yli muutaman sekunnin valotuksia, näillä "halvoilla" jalustoilla guideri on pakollinen hankinta. Se vaatii kaverikseen yleensä jonkinlaisen guide-putken, ja alle metrin polttovälillä KWIQ-guider (50mm etsin + QHY5) vielä riittää. Mainitun SW ED80:n kaveriksi guide-ratkaisuksi se riittää hyvin ja sitä voi käyttää EQ6:n päällä kameraoptiikankin kanssa menestyksekkäästi esim duo-mountattuna. Jos varastosta löytyy jo valmiiksi valovoimaista optiikkaa, suosittelen käyttämään rahat HEQ5 tai EQ6 jalustaan, automatisoivaan kuvaussoftaan, duomount+kwiq-guideriin ja kameraoptiikan fokusoinnin moottorointiin (kameran oma autofokus ei toimi riittävällä tarkkuudella tähtitaivaan alla).
Isommilla putkilla 1500mm polttovälinä voi olla aloittaessa hieman haasteellinen (nimimerkillä kokemusta on). EQ-6 jaksaa kantaa esim 8" SCT-putken. Ne ovat 0.63x reducer-correctorin kanssa juuri ja juuri siinä rajoilla noin 1200mm kuvauspolttovälillään, mutta putki on rakenteesta johtuen huomattavasti lyhyempi ja helpompi kuorma jalustalle. C8+OAG tuottaa jopa pykälää kevyemmällä HEQ5:llä ihan hyvää jälkeä kun oppii tavoille, tässä viime keväältä pöllösumu:
(http://farm8.staticflickr.com/7221/6955660446_90572f8948_m.jpg) (http://www.flickr.com/photos/mickut/6955660446/)
Messier 97 (http://www.flickr.com/photos/mickut/6955660446/)
Tuossa kuvauslaitteistona siis HEQ5:n päällä C8, moottoroitu Crayford-fokari, Celestron 0.63x reduceri, OAG+Lodestar ja CCD-kamera. Kuvauspolttoväli oli 1580mm (f/7.8), sillä SCTssä perään lisätty erillinen fokari kasvattaa polttoväliä. Lyhyemmällä polttovälillä oppimiskäyrä ei ole ihan yhtä jyrkkä ja seurantavaatimukset ovat hieman kevyempiä.
-Antti
Jalustaksi tuolta myyntipalstalta bongattu:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11063.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11063.0)
Losmandy G11 + Gemini GoTo
jk
Mitäs järkeviä guidereita tohon GoToon vois olla.
Olen jutellut muidenkin ammattilaisten kanssa asiasta myös ja ovat sitä mieltä että ehkä hyvissä olosuhteissa toi eq6 voisi kantaa ton 300pds:n ja sillä saa hyviä kuvia pitkilläkin valotusajoilla, jos guideri on kunnossa.
Toi Losmandy kyllä kiinnostaa kovasti.
Entäs toi valovoimaisuus? 300pds on 40% valovoimaisempi kuin esim. toi 250pds. Teoreettisesti voisi siis päästä n.20% lyhemmillä valotusajoilla kuin 250:ssä. Kymmenien kuvien otoksessa tuolla voi olla isokin merkitys, ja jos guideri on hyvä... vai?
Onko porukalla eq6:sta käytössä paljonkin? Voisin tulla katsomaan jalustaa, jos sattuis lähistöllä (100km sätellä) olemaan (Joensuu)
-Rane
Tuossa BKP 300 SW:n mainoksessa jompi kumpi heittää, polttoväli, tai F-luku.
http://www.skywatcher.com/swtinc/product.php?id=338&class1=1&class2=130
1500/300=5 eikä 4
Juu niin heittää, aika jännä.
Eli toi 250pds olisi valovoimaisempi? f4,8
Entäs tämä, miten soveltuu kuvauskäyttöön?
http://www.astroshop.eu/meade-schmidt-cassegrain-telescope-sc-203-2034-lx80-goto/p,24732#tab_bar_1_select
-R
Lainaus käyttäjältä: rane78 - 14.12.2012, 19:52:54
Olen jutellut muidenkin ammattilaisten kanssa asiasta myös ja ovat sitä mieltä että ehkä hyvissä olosuhteissa toi eq6 voisi kantaa ton 300pds:n ja sillä saa hyviä kuvia pitkilläkin valotusajoilla, jos guideri on kunnossa.
Silleen harrastelijana huutelen sivusta, ettei EQ6:n kantavuus ole kiinni hyvistä olosuhteista vaan itse jalustan (akselien) materiaalivahvuuksista! Nuo eivät vain riitä EQ6:ssa tuohon 300/1500mm kokoluokkaan (ketjussa esiin nostettu Losmandy G11 menisi sitten sille pienemmälle SW 250mm putkelle) :wink:
Lainaus käyttäjältä: rane78 - 14.12.2012, 19:52:54
Mitäs järkeviä guidereita tohon GoToon vois olla.
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7260.msg64367#msg64367 Tuolla itse testaamani kombinaatiot.
Hyviä vinkkeja ja oppia tulee koko ajan, KIITOS.
Mites dramaattinen ero tosiaan olis tolla 250pds-pötköllä?
Mites tällainen setup?
Explorer 250PDS
EQ6
Kwiq
(Kamera on D7000)
Tämäkin kiinnostaa,
http://store.meade.com/telescopes/lx80/lx80-schmidt-cassegrain-10-f-10-with-multi-mount.html
En kyllä lähtisi aloittamaan Newtonilla vaikka kirveellä uhattaisiin, mutta tämä onkin vain henkilökohtainen mielipide. :tongue: Mitäs nuo avausviestissä mainitsemasi hyvät lasit on? Niilläkin voi kuvata EQ6:n päällä.
Myös guidaamisen aloittaminen heti kylmiltään on aika melkoinen temppu, mutta eipä tuo kai nykypäivänä ole sitten enää kauhean vaikeaa. Mulle kuitenkin on ollut aika paljon apua siitä että on ensin päässyt näkemään mitkä ovat laitteiston rajat ilman guidausta. Kevensikin laitteistoa aika paljon.
Eli jos välttämättä haluat ostaa nuo kolme laitetta niin oma neuvoni on että osta tässä järjestyksessä: Jalusta, guideri, putki. :smiley:
Juu laseja tosiaan on kaiken näkösiä. Esim. 70-300mm Nikkor ED VR, Samyang 8mm, Sigma 10-20mm, Nikkor 18-105 VR ja Tokina 16-28 (f 2.8).
Mites tämä vs eq6
http://store.meade.com/telescopes/lx80/lx80-multi-mount-only.html
Ja tällaisen eq6 "modaamisesta"
http://www.youtube.com/watch?v=H4oGszYcfIY
Niin ja vielä tallainen putki
http://www.telescope.com/Orion-10-f39-Newtonian-Astrograph-Reflector-Telescope/p/99602.uts
Mikä tekee esim. Meade LX80:stä vaikeamman kuvauskäyttöön kuin esim tuosta explorersita?
Lainaus käyttäjältä: rane78 - 15.12.2012, 21:25:34
Mikä tekee esim. Meade LX80:stä vaikeamman kuvauskäyttöön kuin esim tuosta explorersita?
Tarkoitatko: Mikä tekee Meade SC-10" vaikeamman kuvauskäyttöön kuin Explorer 10" Newtonista?
Juurikin niin, sori :)
Oliskohan tuolla Meade Cassegrainin 2,5m polttovälillä jotain tekemistä valokuvauksen vaikeuden kanssa?
Orion 10" f/3.9 Newtonin polttoväli on vain 1metri.
jk
Eri putkityypeillä on hyvät ja vähemmän hyvät puolensa. Niistähän foorumilla onkin monessa kohtaa annettu osviittaa...Mutta sanon näin että; Schmidt-Cassegrainissa pitempi polttoväli hankaloittaa, vaatii jalustalta enemmän tarkkuutta. Voidaan käyttää kuitenkin polttovälinlyhennintä. Kooltaan putki on parempi, lyhyt, kompaktimpi. Newtonit ovat pitempiä ja aiheuttavat enemmän vääntömomenttia jalustaan, siis vaatimus taas siinäkohtaa kasvaa, mutta polttoväli on valmiiksi sopivan lyhyt. Jos on tilan ahtautta niin SC sopii paremmin taas kääntyilemään...Jos ei pidä siinäkään kovinpitkää huurresuojaa jatkeena.
Eriputkityyppien ominaisuuksia kannattaa tutkia ensin huolella.
Siinä tapauksessa toi orionin 10" on näistä paras. F3.9 ja painaa n. 3kg vähemmän kuin vastaava Explorer 250pds
http://www.astroshop.eu/orion-telescope-n-254-990-astrograph-ota/p,24666#tab_bar_1_select
Sen Explorerin polttoväli on lyhyempi kuin Meade SC-10":n joten Ex:n virhe kuvauksessa on pienempi mutta toisaalta Meaden "heilahdusmassa" on paljon pienempi, joten se taas vaikuttaa toiseen suuntaan. Tässä en tiedä, kumpi on parempi.
Mutta valotusajassa on isot erot: Ilman reduusereita Meade vaatii 4x pidemmän ajan.
Tässä vaiheessa on toki myös hyvä muistaa että paras ratkaisu on usein kompromissi, pieni aukkosuhde auttaa kovasti seurantaa, mutta vastaavasti tekee tarkennuksesta ja ennen kaikkea kollimoinnista paljon vaikeampaa. Kovin pieni aukkosuhde aiheuttaa ongelmia jotka voivat olla vähintäänkin yhtä kalliita ja hankalia ratkoa kuin seuranta (lämpötila kompensoivat fokuserit, tarve kollimoida aina kun putki on käännetty kuvaussuuntaan, yms.)
Toi Orion 10":nen näyttäin olevan hyvä vaohtoehto. On kevyt ja valovoimainen. Eli eq6:lla vois olla hieman paremat mahdollisuudet kantaa 25% kevyempää putkea ja valotusaika on hiekman lyhempi myös.
Jos on tähtitornimaiset olosuhteet en epäile Eq-6:n toimivuutta etenkään kun etsinputkiguidauksineen kokonaispaino kuormalla pysyy kohtuullisena. Mutta kun tuollakin kokoonpanolla aloittaa ja vaatimustason kaikessa inhimillisessä toiminnassa on taipumuksena kasvaa niin silloin ainakin tämän jalustan kyvyt on mitattu...Se itselleen asetettava kysymys; Kuinka pitkälle aion jatkaa ja miten, sen kun tietäisi...
Tuo 10" apertuuri vaikuttaa epärealistiselta aloituskalustolta, itse aloittelin aikoinaan 8" newtonilla ja sekin oli tarpeeksi vaikeaa, tuloksia alkoi tulla vasta parin vuoden harjoittelun jälkeen. Ketjun alkupäässä mainittu ED 80 putki on suositeltavampi vaihtoehto aloitusputkeksi, tähän minäkin jouduin turvautumaan välillä yhden kauden ajaksi kun newton ei antanutkaan heti haluamiani tuloksia. Jalustaksi kannattaa valita tuo EQ 6 jonka selkään voi tulevaisuudessa sijoittaa newtonin sitten kun hallitsee kuvaamisen perusteet.
Isolla putkella aloittaminen saattaa latistaa harrastuksen kun huomaa että ei tämä oikein helpolla onnistukaan. Yleensäkin voi varautua siihen että jonkun aikaa menee ennen kuin tulokset ovat sellaisia kuin itse haluaa. Jonkun verran täytyy myös joka tapauksessa varautua pettymyksiin, tässä lajissa kun mitään ei saa helpolla. Mieti rauhassa eri vaihtoehtoja, jos sinulla on jo valmiiksi jotakin millä aloittaa niin lähde siitä liikkeelle, Kankaan Lauri on joskus sanonut että paras kalusto aloittamiseen on ne vermeet jotka jo omistaa eli jos löytyy esimerkiksi järkkäri ja jotakin optiikkaa siihen, niin niillä on hyvä aloitella.
Juu järkkäriä olen käyttäny jo todella kauan ja ihan hyviä tuloksia olen saanut. Mutta onko tämä tosiaan niin hankalaa että on mahdoton lähteä liikenteeseen mahdollisimman valovoimaisella kalustolla? Tottakai pitää treenaa paljon ja oppia uusia asioita. En sen takia halua ehkä mitään "pientä" millä voi rajat tulla hyvinkin nopeaa vastaan. Tiedän tämän muiden harrastusten perusteella, yhden aloitin 3v sitten ja nyt kilpailen sm-tasolla. Tämä nyt ei liity tähän muuten kuin, että olen valmis panostamaan ja harjoitteemaan, jotta tuloksia tulisi.
Kysymys kuuluukin, onko tämä mahdoton tehtävä (ydinfysiikkaa?)?
Tossa yksi järkkärifoto
-R
Aloitin muuan vuosi sitten niin että oli SW 80 ED, Skyliner 10" dobson ja siihen kaveriksi tuli kohta Eq-6. Käyttelin linssiputkea kaksi talvea ja äkkäsin laittaa tuohon dobsonin putkeen pannat, kiskon ja lykätä sen jalustan niskaan. Olin yllättynyt tuloksista myönteisesti. En ollut uskaltanut edes aiemmin yrittää. Mutta se kaksi talvea siinä edessä ,etsikkoaikaa. Se teki paljon...askel askelelta.
Lainaus käyttäjältä: rane78 - 15.12.2012, 23:50:26
Mutta onko tämä tosiaan niin hankalaa että on mahdoton lähteä liikenteeseen mahdollisimman valovoimaisella kalustolla?
Kokeilemallahan se selviää?
EDIT: olet jo saanut sen verran hyviä neuvoja, että ei muuta kun tilaukset vetämään, ja hommiin :cheesy:
Ei se missään nimessä mahdotonta ole, kunhan vain tiedostaa edessä olevat vaikeudet mistä tässä useat kokeneet kuvaajat ovat varoitelleet. Helpompaa vain olisi aloitella pienemmän putken kanssa ja sitten siirtyä isompaan kun aika on siihen kypsä.
Jokainen saa kuitenkin itse tehdä omat johtopäätökset ja toimia sitten niiden mukaan. Onnea valitsemallesi tielle, toivottavasti saat haaveesi toteutettua ja varmasti niin myös käy jos vain kärsivällisyyttä riittää, ainakin tältä foorumilta saat kaiken tarvittavan tiedon ettei kaikkea tarvitse tehdä kantapään kautta.
Ei se mahdotonta ole, senhän todistaa tulokset tällä foorumilla. Mutta järkälenewtonilla kun kuvaa, niin kokoajan on joku juttu pielessä (mahdollisuuksia on todella monia) ja seuraava mahdollisuus korjata joku yksittäinen pulma voi tulla vasta kuukauden pilvisyyden jälkeen. Jos tähän sitten yhdistetään se että pitää oppia koko touhu perusteista lähtien, niin iso muuri on edessä.
Tässähän ei ehdotetakaan mitään pientä jonka rajat sitten tulisivat vastaan, vaan kaluston kasaamista pala kerrallaan. Niinkuin kirjoittelin edellisessä viestissä, voit hyvillä mielin ostaa EQ6:n tietäen että sillä pärjää vielä pitkälle. Sen kun opettelee napasuuntaamaan, saat laajakulmaisilla järkkärioptiikoilla useamman minuutin kuvia ja löydät samalla hienoja kuvauskohteita. Lisäksi opit tuntemaan ne ja niiden sijainnin paremmin kuin alusta asti gotolla kameraa kääntelevät.
Sitten kun vaihdat järkkäriin vähitellen pidempää optiikkaa, saat pienemmät kohteet näyttämään isommilta mutta huomaat että valotusta tarvittaisiin enemmän, mutta jalusta käyttäytyykin juuri päinvastoin: seurantavirheet näkyvät entistä selvemmin entistä lyhemmillä valotuksilla. Silloin on aika hommata guideri. Voit joko funtsia tekisitkö itse vai ostaisitko valmiina kiskosysteemin jolla saat kaksi rompetta saman jalustan päälle (duomount). Lisäksi joudut hommaamaan pakkaselle uhrattavan tietokoneen ja miettimään miten saat helpoiten pihalle sähköä. Parhaiden guidausasetusten löytämiseen omalla systeemilläsi saat varata useita selkeitä öitä.
Ennen pitkää guiderin avulla voit päästä 20 minuutin valotuksiin. Sitten tuleekin taas kaksi pulmaa.
Kaupunkien lähellä kuvat pitkään valotetut ruudut palavat puhki, mutta käyttämällä sopivaa suodatinta voit taklata valosaasteen tai sitten käyttää jopa kapeakaistasuodatinta päästääksesi vain sumun emittoiman valon läpi. Suodatinten toiminnan ymmärtäminen ja omiin tarpeisiin sopivan valitseminen vie aikaa. Joudut myös miettimään minkä kokoisen ja mihin väliin kiinnitettävän suodattimen hommaat, jottei putkea uusiessa tarvitsisi uusia suodattimiakin.
Toisena pulmana huomaat että vaikka guideri osoittaa kokoajan ohjaustähteä kohti, tähdet viiruuntuvat kuvissa silti. Duomounttisi ei ole riittävän tukeva, vaikka se olisi järkälemäinen kuin mikä. Kuvausputki taipuu guidausputken suhteen.
Sitten kun (tai jos) vielä kapeammat näkymät alkavat himottaa, voit ostaa newtonin. Ensimmäisillä kokeiluilla tähdet näyttävät kamalilta eivätkä tarkennu pisteiksi. Joudut opettelemaan putken kollimoinnin. Jos alat hifistellä, pelkkään kollimointiin voi mennä useita öitä ja sen joutuu tekemään vähän väliä uudestaan. Newtonin kanssa guiderin taipumisongelmat, jotka luulit jo ratkaisseesi ovat kertaluokkaa hankalammat. Painavan kaukoputken alla jalusta joutuu hiki hatussa taistelemaan pitääkseen seurannan tarkkana samalla kun heiluu tuulenpuuskien mukana.
Ja tässä ei edes vielä päästy lämpötilan mukana muuttuviin tarkennuksiin ja muihin ihan kummallisiin ongelmiin joihin et ikinä olisi uskonut törmääväsi. Ja samaa tahtia pitäisi opetella kuvien jälkikäsittely tietokoneella niin hyväksi, ettet olisi turhaan pistänyt tonneja laitteistoon ilman tietoa ja taitoa siitä, miten venyttää kaikki kuvassa näkyvä himmeä informaatio esiin tuhoamatta kuvaa.
Jos mun olisi pitänyt ostaa yo. tarinan loppuvaiheen mukainen laitteisto heti kättelyssä ja opetella käyttämään sitä, olisin varmaan ryhtynyt mielummin keräilemään postimerkkejä. Sen sijaan olen noudatellut tuollaista paloittain määriteltyä lähestymistapaa ja omaa silmää miellyttävää jälkeä on tullut joka työvaiheessa. Ne jotkut ylimääräiset ostokset jotka ovat sitten "jääneet pieniksi", olen hyvällä hinnalla saanut pistettyä kiertoon muille harrastajille. Seitsemän vuoden jälkeen en tosin vieläkään ole kokenut olevani valmis taistelemaan ison kaukoputken kanssa, enkä siis ole vielä hommannut sellaista. :smiley:
Juu eihän se auta lähetä kuin puurtamaan. Kalustoahan voi aina kehittää matkan varrella. Sitte joskus esim. tollanen Meaden LX200.
Nyt kiikarissa olisi,
-Orion 10" f/3.9 Newtonian Astrograph Reflector Telescope
-EQ6 SYNSCAN
-KWIQ Guider
Nämä lähtee tilaukseen ma, jos ei ihmeempiä vielä ilmaannu.
Kertokaa toki kalustoanalyysia ja ehdotuksia, jos vaikka tulee mieleen jotain parempaa ko. hintahaarukkaan.
-Rane
Tuo newton vaatii ainakin komakorjaimen toimiakseen, muuten joutuu kuvia croppaamaan melkoisesti varsinkin kun on noinkin valovoimainen. Sellaisia on esimerkiksi Baaderin valmistamina http://www.baader-planetarium.com/pdf/mpcc_e.pdf http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p3317_Baader-2--Newton-Koma-Korrektor---94-5mm-Arbeitsabstand.html, muidenkin valmistamia korjaimia on saatavilla.
Joo se unohtu tosta listasta, on ollut tarkoitus sekin hankkia.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 16.12.2012, 00:13:55
Ei se mahdotonta ole, senhän todistaa tulokset tällä foorumilla. Mutta järkälenewtonilla kun kuvaa, niin kokoajan on joku juttu pielessä (mahdollisuuksia on todella monia)...
...clip...
...olen noudatellut tuollaista paloittain määriteltyä lähestymistapaa ja omaa silmää miellyttävää jälkeä on tullut joka työvaiheessa. Ne jotkut ylimääräiset ostokset jotka ovat sitten "jääneet pieniksi", olen hyvällä hinnalla saanut pistettyä kiertoon muille harrastajille...
Hykertelin mielessäni, kun luin Laurin analyysiä aiheesta, sillä se on niin totta kuin vain olla voi... :rotfl:
Tuosta rahan kuluttamisesta vielä sen verran, että kun hyppäät suoraan suuren kuvauskaluston omistajaksi, niin voit unohtaa kaikki haaveet tietyssä budjetissa pysymiseksi. Alkutaipaleella löytyy aina jotain uutta rahareikää erilaisten kalustohankintojen muodossa, kunnes saavutetaan jonkinlainen laitteiston kyllästyspiste (saturaatiopiste), jolloin laitteisto tuottaa kuvaajalle jo "riittävän hyviä" loppukuvia, eikä siihen kannata siksi sijoittaa enää lisäeuroja. Jos tyydytään pienempään kuvausputkeen, päästään tähän saturaatiopisteeseen pienemmällä kokonaisbudjetilla kuin hyppäämällä suoraan sen ison kaluston omistajaksi. Kuvausputkien kokoluokassa 250-300mm puhutaan kuitenkin noin 5000-10000 euron minimisijoitussummista ennen kuin tuollainen setti on hyvässä loppukunnossa tuottamassa hyvällä onnistumisprosentilla loppukuvia. (Tuota kokonaissummaa nostavat lisäksi ne virhehankinnat, joita tulee useimmille pakosti tähän kuvauskalustoluokkaan punnerrettaessa.)
Sitten on näitä tapauksia, joissa tämä kehityspolku (rahan sijoituspolku ;) jää kesken, eikä kuvaaja koskaan saavuta sellaista saturaatiotasoa mihin olisi tyytyväinen. Tulee niitä "myydään kaikki kuvauslaitteet" tyyppisiä ilmoituksia foorumille, kun huomataan ettei tämä enää olekaan niin kivaa touhua kuin alkuun luultiin. Tai voi käydä niinkin, että rahat yksinkertaisesti loppuvat kesken ennen tyydyttävän kuvauslaitteistotason saavuttamista ja siinä sivussa huomataan, että nyt on tullut kulutettua muutaman vuoden sisään tuhansia euroja hukkahankintoihin, joista joutuu luopumaan selvästi hankintahintojaan halvempaan hintaan.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 16.12.2012, 00:13:55
Seitsemän vuoden jälkeen en tosin vieläkään ole kokenut olevani valmis taistelemaan ison kaukoputken kanssa, enkä siis ole vielä hommannut sellaista.
Mietin usein itsekin 300/1500mm kuvaus-Newtonin myyntiin laittamista, mutten ole vielä ihan n-i-i-n turhautunut laitteiston kanssa ähertämiseen että tekisin aktiivisesti näin. Osansa tähän "lukkarinrakkauteen" vaikuttaa myös tuon laiterakkineen tunnearvo, koska olen sen omin käsin rakentanut. (Mutta jos joku haluaisi ostaa itselleen moisen vaivan, niin myisin sen varmasti pois (ja vieläpä sopuhintaan! :wink:)
Niin tuntuu vaan välillä että mikään ei riittävän hyvä, tai jos on niin sillä on liian vaikea aloittaa. Maailmalla ovat kelpo kuvia vastaavalla kalustolla saaneet, en sitten tiedä kuinka pitkään ovat yrittäneet. Toki mieli tekisi heti jotain Meaden LX800:sta joo, mutta miettikäähän itse mitä tekisitte tilanteessani. Haluan siis päästä käsiksi syvään avarauuteen ja tähtisumuihin ja niihin ei vissiin kiikarit taida riittää :azn:.
Kalustoa toki hiotaan varmasti ja uusi rensselitä varmasti matkan varrella eteen tulee. Paikallisilta harrastajilta saan apua eri kuvaustekniikoita koskien ja en aio lähelläkään kaupunkia kuvia ottaa, paitsi treenimielessä.
Mikä sitten olisi järkevä budjetti? 9K?
-Rane
Lainaus käyttäjältä: rane78 - 16.12.2012, 21:15:44
Haluan siis päästä käsiksi syvään avarauuteen ja tähtisumuihin ja niihin ei vissiin kiikarit taida riittää :azn:.
Nimenomaan tähtisumuihin tuollaiset lyhemmät kaukoputket (=kameraoptiikka) on omiaan. Ne eivät yleensä edes mahdu pidempien kaukoputkien näkökenttään. Pitkien putkien kohteita ovat sitten planetaariset sumut, galaksit ja muut kulmaläpimitaltaan pienet kohteet. Sumukohteet lienevät isompikokoisia kuin arvelet.
Esimerkki: Tämä Pohjois-Amerikkasumu on kuvattu 300mm optiikalla Canonin järkkärillä: http://www.ursa.fi/~lkangas/kuvat/090418_komakallio/ngc7000_6x15min_ha_8x5min_uhc_har-hargb.jpg
Lainaus käyttäjältä: rane78 - 16.12.2012, 21:15:44
mutta miettikäähän itse mitä tekisitte tilanteessani.
Tähän on helppo vastata: Ensin jalusta, sitten guideri, sitten kaukoputki. Ei edes tarvitse ostaa mitään ylimääräistä välissä. :smiley:
Jep aioin kyllä käyttää tota jalustaa myös järkkärin kanssa.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 16.12.2012, 21:21:24
Esimerkki: Tämä Pohjois-Amerikkasumu on kuvattu 300mm optiikalla Canonin järkkärillä: http://www.ursa.fi/~lkangas/kuvat/090418_komakallio/ngc7000_6x15min_ha_8x5min_uhc_har-hargb.jpg
Melkein jo masennuin tätä topikkia lukiessani ja ajatellessani vähäistä sijoitustani harrastuksen aloittamiseen mutta palautit ainakin uskoni :azn:
Pitänee tarkentaa, että 5000-10000 eurolla saa 250-300mm kuvauskaluston, jonka tekninen onnistumisprosentti esim. seurannan suhteen lähentelee sataa myös yli 3 min valotuksissa. Tukeva jalusta on tässä merkittävässä asemassa ja se muodostaa suuren osan tuota kokonaissummaa. EQ6 ei ole
tukeva jalusta tässä kuvausputken koko- ja painoluokassa, mikä tietää sitten selvästi alhaisempaa saantoa kelvollisten alkuperäiskuvien määrään. Nyt myynnissä oleva Losmandy G11 olisi halpa jalusta max. 250mm apertuurille, kun vaihtoehdot tuon kantavuusluokan yläpuolella liikkuvat > 5000 eurossa. Ei tästä pidä masentua, vaan valita kuvausputken koko omalle kukkarolle sopivaksi kuten tässä ketjussa on yritetty sanoa :wink:
Lainaus käyttäjältä: rane78 - 15.12.2012, 23:50:26
...onko tämä tosiaan niin hankalaa että on mahdoton lähteä liikenteeseen mahdollisimman valovoimaisella kalustolla? Tottakai pitää treenaa paljon ja oppia uusia asioita. En sen takia halua ehkä mitään "pientä" millä voi rajat tulla hyvinkin nopeaa vastaan.
Huomaathan, että rajat tulevat hyvin nopeasti vastaan myös siinä, jos ostat kuvausputkelle kovin "pienen" jalustan? Omasta mielestäni EQ6 on tällainen "pieni" jalusta 250mm Newtonille :undecided:
Mitenkäs sopisi pari kuvaussessiota Ursan Tähtikalliolla? Se voisi antaa kosketusta kuvaamiseen ja helpottaa päätöksiä laitehankintojen suhteen.
Nekin, jotka tuntevat että kuvaus on liian kallista, voivat mainiosti hyödyntää Ursalaisuuttaan Tähtikallion välineistöllä. Kuten olemme huomanneet mm. tästä ketjusta, rahankulutuksella ei ole kattoa -> Tähtikalliolle voi ajaella vaikka taksilla ja silti ollaan vielä liikkeellä pienillä kuluilla.
Jäsenille vapaasti käytössä olevia kuvauslaitteistoja on muutamilla muillakin tähtiseuroilla.
jk
Jep! Itsekin olen säästänyt huimasti rahaa käyttämällä sekä Ursan että Kirkkonummen Komeetan välineistöä ja havaintopaikkoja.
Niin kyllä mäkin olen Ursan ja Seulasetin jäsen ja aion myös käyttää näitä paikallisia palveluita ja otta myös oppia. Järkkäriä toi eq6 nyt varmasti jaksaa pyöritellä (n. 2,3kg)
Toki vielä jalustoja kattelen, jos vaikka käytettynä löytyis.
Mikäs kamera tohon guideriin riittää?
Moro
Pienellä säädöllähän ja sopivalla ohjelmistolla kamera kuin kamera webbikameroista järkkäreihin voi toimia guiderina, mutta QHY5 taisi olla se normi kviq standardi?
Vastauksia tähän kaman hankintaan onkin kokeneilta jo sadellut ja ilmeisesti Rane onkin jo laittamassa pakettia tilaukseen.
Tsemppiä tulevan uuden kaluston kanssa reenailuun ja työskentelyyn!
Höpisempä tänne kuitenkin, kun kerran aihetta etäisesti sivuaa.
Olen tässä puolentoista vuoden ajan harjoitellut kaukoputkien, linssien, jalustojen ja kameroiden käyttöä.
Taivaankohteiden valokuvaaminen on harrastuksen päämotiivina.
Minulla on Celestron CAM jalusta. Pidempinä putkina minulla on William opticsin zenith starII F6.8 80mm linssiputki ja Skywatcher 127mm maksutov. Kameraoptiikan puolelta löytyy Tamron 70-200mm F2.8, Samyang 85mm F1.4, Samyang 8mm F3.5, Canon 50mm F1.8 ja sigma 10-20mm.
Harrastusta aloitellessa romantisoitunut käsitys polttoväleistä ja apertuureista ohjasi kohti suurempien newton putkien hankkimista, enkä juuri piitannut edes tutkia lyhyempiä ja ohkasempia linssiputkia. Ensikaluston hankinta-ajankohdan (kevät - alkukesä) ja hyvän kesätyötilanteen vuoksi en kerennyt 'hankintakuumeeltani' opiskelemaan alusta asti juurta jaksain peruskaluston käyttöä tähtitaivaan alla. Kesän aikana sen sijaan tilailin paketteja sieltä täältä, joihin vasta myöhemmin syksyn pimeillä pääsin tuntumaa ottamaan (vähän lompakolle ja hyllytilalle tuhoisa hankintatyyli).
-Omalla kohdallani voin sanoa, että onneksi en tullut hankkineeksi mitään isoa ja pitkää peilihirviötä! Lyhyidenkin linssiputkien kesyttäminen on osottautunut yllättävän haastavaksi, jos haluaa kuvista yhtään minkään näköisiä (mainittakoon, että kuvien laaturima on edelleen hyvin alhainen). Näin ainakin omalla oppimiskäyrälläni.
Kuvailen digijärkkäreillä. Aluksi käytössäni oli EOS 500D, mutta muutamia viikkoja sitten hankin sille kaveriksi käytetyn 1000D:n, jonka sitten modailin. Modauksen lopputulema on toki vähän kyseenalainen, sillä laite ei toimi, ellei sitä ohjaa tietokoneelta käsin piuhan kautta (?!).
Modatun kameran tuoma herkkyys punaiselle valolle saikin minut riemastumaan sumujen kuvaamisesta. Aiemmin huonosti kennolle piirtyneet kohteet alkoivat saada vankempia muotoja pinottaessa. Tämä on myös johtanut kiinnostukseen lyhyemmällä (silti valovoimaisella) optiikalla kuvaamiseen. Laaja-alaiset sumukuvat ovat mielestäni päräyttävän siistejä! Vrt. J-P:n esim. 200mm/1.8 tuotanto kokonaisuudessaan! Harmikseni en tosin ole vielä kelien vuoksi päässyt testailemaan uutta 85mm linssiäni. Tosin 70-200mm on tarjonnut jo jotain näkymiä sumuisille alueille. Laajojen kuvakenttien lisäksi kameraoptiikassa viehättää suuresti lyhyemmän polttovälin hallittavuus! Vihdoinkin meikäläisen napasuuntaustaidoilla ja tarkkuudella on mahdollista päästä jopa minuuttien valotuksiin (välillä) :)
Mitä yritän kaluston hankinnallisesti tässä spekuloida on se, että 'jos' sitä olis alusta asti ensinnäkin tiennyt mitä/minkälaisia kohteita haluaa kuvailla ja vielä millaiset käytännön realiteetit ja tekijät tässä touhussa piilee, niin olisi ne vehkeet tullut vähän erilailla mietittyä.
Itseltäni on mennyt toistaiseksi jonkun verran alle 2500e tähän touhuun ja optimoinnin varaa nykyiset kiinnostuksen kohteet, taidot ja oman viitsimiseni huomioiden kyllä olisi! Nykyisellään priorisoisin omilla parametreilläni ehdottomasti laadukkaaseen ja helppoon (hallittavuus-huollettavuus) linssiputkeen. Mieluiten lyhyeen (350-600mm) ja ehdottomasti korjatulla kentällä varustettuun sellaiseen. Joko siis valmiiksi optimoidusti korjattuun quadrupletiin tai johonkin flattener-reducer kombinaatioon. Lisähuomiona supertele linssiputkeen vielä sekin pointti, että niitä voi mahtavasti soveltaa luonto ja maakohteidenkin kuvaamiseen!
Olisin myös hankkinut Ha:ta näkevän kameran ja sekä valosaaste-, että kapeakaistasuodattimia jo aikaisemmassa vaiheessa (vielä en omista mitään kuvausfilttereitä). Nämä silmälläpitäen aluksi nimenomaan lyhyitä polttovälejä. Myös kwiq guideri ja laadukkaampi jalusta muiden 'ylimääräisten' hankintojen kustannuksella olisivat olleet mahdollisia. Tähän mennessä en ole saanut erinäisten ongelmien kautta guidailtua mitään, vaikka omistankin skywatcherin standalone guiderin. Valotukset ovatkin minulla luokkaa 545mm --> 30s, 100mm--> 2min.
Luonnollisestihan 30s valotuksilla ei saa esiin edes perus himmeiden sumujen rakenteita. Täytyy ainoastaan tyytyä kirkkaimpiin hittisumuihin. Lyhyemmän optiikan puolesta toivoa vielä on :)
Olen saanut ilokseni oppia, että sumukuvauksessa apertuuri, tai varsiinkaan se pitkä polttoväli ei välttämättä ole oikotie onneen Etenkään näin kokemattomana aloittelijana.. Tarkentaminen lähtee suurilla aukkosuhteilla käsipelillä aivan käsistä ja pitkät polttovälit piirtelevät -ainakin minun taivaannavan näkemyksellä- kuviin erittäinkin helposti värikkäitä viivoja :)
-Ohkaisempikin putki korjatulla kentällä ja lyhyellä polttovälillä tuottaa vakaalla ja verrattaen helposti saavutettavalla hyvällä seurannalla mahtavia sumukuvia (--ja "helposti"!)! Laadukas kameraoptiikka on myös omiaan (mielestäni) esim. Linnunradan tason laajojen sumukenttien eksplooraamiseen, kuten yllä jo vihjailtiinkin.
Myös se kuuluista tarkennus on ollut ehdottomasti aluksi kuvittelemaani merkittävämpää ja ongelmallisempaa. En vieläkään kehtaa edes yrittää 70-200 2.8 putkella täydellä aukolla, sillä kyllä se melkeen näyttää jo lämpötilaan ja pieniinkin tuulahduksiin reagoivaa automatiikkaa tarvitsevan. William opticsilla tarkennus on suht hyvin säkällä hallittavissa.
Omia treenailuräpellyksiä on nähtävissä tällä hetkellä valitettavasti ainoastaan facebookissa. Onhan niitä hätäisiä kokeiluja jo lyhyessä ajassa ja näin intin aikana ehtinyt suht monipuolisesti- ja jopa ihan omaa silmää miellyttävästi kertyä...
Kuvat eivät ole kalibroituja ja aika kämäisesti käsiteltyjä (dss, iphoto), mutta pikkuhiljaa....
http://www.facebook.com/media/set/?set=a.3399165333361.2153750.1096611952&type=1
Kunhan jauhoin.
Itse vielä kk sitten painin samojen " ongelmien " kanssa, mutta täältä hyviä ohjeita saaneena tilasin SWn 80ED putken varusteineen ja eq6 jalustan, tosin käyttämään sitä en ole olohuoneen lisäksi päässyt kelien takia kertaakaan.
Nyt jatkuneen 5 viikon pilvipeiton vietyä suurimman innostuksen rahan tuhlailuun, olenkin erittäin tyytyväinen että tilasinkin nyt VAIN ko linssiputken.
Olenkin ehtinyt asiaa miettimään ja perehtymän entistä enemmän, enkä näin ollen usko jo Kallen mainitsemaan peilihirviöön siirtyväni ihan lähi aikoina, senkään takia koska nykyisilläkin varusteilla on taivaalla ihan tarpeeksi kohteita mihin harjoitella ja kuvata.
Asia olisi hiukan eri jos asuisin OK talossa mihin voisi laittaa oman observatorion pystyyn joka täten myös harjottelua helpottaisi kun vermeet olisi kiinteästi aina samassa paikassa.
Seuraava hankinta itsellänikin on guidaus vehkeet, joihin nyt riittääkin kivasti valuuttaa kun pidättäydyin vielä hankkimasta sitä peiliä.
Jos et perehtynyt ole, niin täällä n kk takainen keskustelu aiheesta: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=10839.0
Sekä täällä ensimmäinen kuvani perus kamera optiikalla (Sigma 150-500): http://foorumi.avaruus.fi/index.php?action=dlattach;topic=377.0;attach=33122
Napasuuntaus ei tosiaankaan hallussa, joten tuurilla vielä mennään! :tongue:
Ps: Kallella hyviä ruutuja useita!
Lainaus käyttäjältä: rane78 - 17.12.2012, 00:26:59
Järkkäriä toi eq6 nyt varmasti jaksaa pyöritellä (n. 2,3kg)
EQ6 ei ole mitenkään "huono" jalusta, jos olet sellaisen käsityksen saanut noista raapusteluistani. Käytännössä EQ6:n kokoraja tulee vastaan noin 200mm Newtonissa, minkä kokoisen putken se jaksaa vielä kuvauskalustoineen hyvin kantaa. Heitän esimerkkinä vaikkapa tällaisen (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p5032_TS-8--F5-UNC-Newtonian-Telescope---optimized-focus-position---Carbon-tube.html) kohtuullisen hyvillä osilla varustetun kuvaus-Newtonin. Tuohon mukaan komakorjain ja se EQ6, niin pääset alkuun kokeilemaan kuvausta max. 1 min valotuksilla. Jos hankit pakettiin mukaan Kwik-guider (http://www.kwtelescope.com/KWT_KWIQ.htm) tyyppisen seurantaputken esim. QHY5 guidekameralla, niin pääset sitten useamman minuutin valotuksiin, kunnes systeemin taipumat tulevat esteeksi ja siirryt käyttämään OAG-ratkaisua seurannankorjaukseen. (Newtonit ovat pahoja erilaisten taipumien suhteen, mutta tuollainen kevyt Kwik-guideri hiilikuituputken rinnalla saattaa olla näistä suhteellisen vapaa, jos putken peilien tuenta on kelvollinen.)
Tästä vertailulinkistä (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p5237_GSO-8--f-5-GoTo-Newtonian-Telescope---EQ6-SynScan-mount.html) näet, miltä tuollainen 200/f5 perusputki näyttää EQ6:n päällä. Ja tässä (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p5780_GSO-Carbon-Fibre-Newtonian-Telescope-8--F-5---Tube-made-in-Germany.html) on sitten välimallin 200/f5 Newton noiden kahden em. 200/f5 Newton-putken väliin.
Loppukuvissa ratkaisee kuitenkin eniten valotuksen kokonaismäärä, kuvaajan kuvankäsittelytaidot ja sen oman kuvauslaitteiston hallinta (tietää mihin kohteisiin sitä kannattaa käyttää ja osaa ottaa laitteistosta kaiken irti). Tuollainen 200mm apertuuri kerää fotoneita jo vallan hyvin ja 1000mm kuvauspolttovälillä päästään jo "sopivan" lähelle kohteita. Haasteita riittää jo tuollaisen kokoonpanon hallinnassakin monen vuoden ajaksi ennen kuin 200/f5 kuvauslaitteiston koko potentiaali on käytössä. Jos et usko tällaisen kaluston riittävän, niin tsekkaa vaikka mitä Nurinniskan Observatorion Tero on kuvannut 200mm/f6 Newtonilla ja kolmen tunnin valotuksella:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=158.msg103380#msg103380 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=158.msg103380#msg103380). Ei ollenkaan paha, kun kuvaaja osaa asiansa :smiley:
Jos haluaa kilpailla ja saada kunniaa tähtikuvauksessa niin saa varautua upottamaan useamman kymmenentuhatta euroa, jopa enemmänkin.
Sitten pitää ottaa huomioon vielä Suomen umpisurkea ilmasto tähtikuvaukseen. Aina on joko pilvistä tai pakkasta ja jälkimmäinen on myrkkyä elektroniikalle.
Minä kyllä suosittelisin, että noudattaa näiden kokeneiden tähtikuvaajien suosituksia. Kannattaa aluksi kokeilla vaikkapa juuri pienellä APO linssiputkella. Tai pelkällä jalustalla ja järkkärillä.
Itse kokeilin joitakin vuosia sitten newtonilla ja totesin jo alussa ettei ole minun lajini. Eikä rahaakaan olisi ollut, mutta eipä hermojakaan laitteiston kanssa pelaamiseen :laugh:
Jälleenmyyminen voi olla yllättävän vaikeaa kalliimmilla varusteilla.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kumpulainen - 17.12.2012, 21:22:48
Jos haluaa kilpailla ja saada kunniaa tähtikuvauksessa niin saa varautua upottamaan useamman kymmenentuhatta euroa, jopa enemmänkin.
Hehe, tilanne ei onneksi ole näin synkkä. Ainoa kilpailu johon olen tähtikuvauksessa joutunut, oli kun Kankareen Veskun kanssa kisattiin juosten ja jalustat olkapäillä, kumpi saa paremman paikan yöksi Tähtikallion betonitasanteelta. :grin: (paremmin optimoitu eli kevyempi mobiilikalusto ratkaisi voittajan, köh köh)
Ja sitä kunniaa liikenee täältä suunnasta aloittelijoillekin varsinkin kun täällä vähän väliä näkee vasta-alkajilta ensimmäisinä kuvina suorituksia joiden tasolle pääsemiseen itsellä meni monta vuotta. :smiley:
Löin hetkeksi hankinnat jäihin ja etsin hieman "hintavampaa" käytettyä kalustoa. Katotaan vuoden vaihteessa uudestaan.
Aikalisän ottaminenhan on ihan viisasta. Omista kokemuksista tuntuu että aloittajalla vaikuttaa se lähtöbutjettikin jotain. Kannattaa silloin harkita myös tarkkaan vaikka olisi ehkä enemmänkin sijoittaa. Onnistumalla löytämään hyvät käytetyt kamat säästää taas muihin mahdollisesti eteen tuleviin rahareikiin...Sitten vielä muuta ehkä aiheeseen liittyvää:
Alan tulla "uskoon" että käyttämäni menetelmä pitää ainakin kahta putkea auttaa mukavasti karikkojen yli. Jos isomman kanssa taiteilu alkaa ottaa pannuun, niin vaihdetaan pienempi ja saadaan mielenrauha takaisin. Huomaa että joku ilta taas jaksaa häslätä sen isommankin kanssa. Kuin mäkihypyssä; Kun lentomäessä tulee turpiin, niin palataan kotinysälle muistelemaan perusasioita. No, sen haluaa välttää jos on tiivis lista tavoitteista että tämä ja nuo ensin, sitten ne...paine edetä, jokuhan aina silloin tällöin suuntaa elämänuransa tähtitieteeseen. Mutta mikäli harrastus pysyy ilmareikänä muussa siviilielämän myllerryksessä niin onko se piirulleen mitoitettava?
Eipä noita putkiakaan ole ylellisyyksiin asti aina ollut. Lapsuusvuodet tätä harrastettiin läpimitaltaan 40 millisen ikivanhan pyöreän monokkelisilmälasin ja kynäkaukoputken okulaarin ympärille kyhätyn pahvitötterön läpi sihdaten. Epäselvät ja hämärät näkymät perehdyttivät kumminkin optiikan saloihin silloin kun oppi menee parhaiten päähän. Mielenkiintoa piti yllä kamppailu kehittämään ja keksimään kaikenlaista parannusta noista niukoista tarpeista...Ei se eronnut kummemmin siitä kun toiset tenavat sääsi mopojaan tai kehitteli kidekoneitaan kuullakseen mannermaista poppia. Se niistä aloittelijoiden suurista apertuureista.
Tässä muutama otos normi ständillä. EQ6 taitaa kuitenki mennä tilaukseen.
Tässä nyt kun olen tämän syksyn asetellut optiikkaa innokkaamin taivasta kohden, on esiin tulleet ihan perustavanlaatuiset uudet ongelmat:
- Tuntiasteikon ymmärtäminen ilman laskinta
- Termit, mittayksiköt ja vempeleiden nimet näin inttternetttiaikana suomi-englanti -sekakielisenä
- Jalustan nivelistön toiminnan tajuaminen suhteessa taivaan liikkeeseen
- Jalustan säätäminen ja säätämisen mittasuhteiden ymmärtäminen
- Taivaankappaleiden nimet ja sijainnit eri vuorokaudenaikoina
- Kamppeiden kanssa touhuaminen pakkasessa
- Niin kovin luontevasti käteen istuva se oma kamera on uudessa ympäristössä ja uudessa tilanteessa jalustan nokassa varsin hankala käyttää ja tarkentaa. AF:een tottuneelle nykyputkien huonohko manuaalitarkennustuntuma vielä korostaa sitä tarkennuksen vaikeuttaa kun se tehdään kontallaan jalustan juurella, pää kenossa, kinttaat kädessä, ja huuruiset silmälasit päässä.
Näistä ei selviä rahalla, mutta ei pidäkään. Ovat varsin antoisa osa harrastusta.
Toivottavasti kukaan ei kuvittele että kun klikkaa veppikaupasta vähän sitä ja tätä ja pari tuota niin homma toimii heti :laugh:
Tarkentaminen on aika helppoa ainakin periaatteessa. Itse tarkennaan "liveview" tilassa isolla zoomilla, pikseli näkyy vaikka ruudun kokoisena. Pitää vaan taivaalta löytää riittävän kirkas kohde, mutta niitähän siellä riittää :).
Newton vai cassergain kuvaushommiin?? Siinäpä vasta kysymys. Itselläkin alkaa olla ajankohtaista hankkia kuvaukseen käypäistä kalustoa. Kunnon jalustasta homma tietenkin lähtee. Mutta tuo itse putki askarruttaa.
Itseäni houkuttaisi cassergrain tyyppinen putki. Se siinä askarruttaa että valovoima ei ole kuvaukseen niin hyvä kuin keskimäärin newtoneissa.
Pieni (80-100mm) linssiputki on ollut perinteisesti hyvä tapa lähteä liikkeelle kuvauspuuhissa.
Peiliputkella saa edullisesti aperuuria ja valovoimaa mutta isompi peiliputki vaatii jo tasokkaan/hinnakkaan jalustan.SC-putki on kätevän kokoinen mutta melko hidas, tosin lyhentäjällä sitä voi 'nopeuttaa' tuonne f/6.3:een.
Jos kunnon jalusta on joka tapauksessa tulossa, pitääkö putki saada sen päälle välittömästi? Kameraoptiikalla, keskinkertaisellakin, saa arvokasta perstuntumaa kuvaamiseen, mikä tekee tulevista putken läpi otetuista kuvista parempia ja voi jopa helpottaa putken valinnassa.
127 SW jo löytyy ja sillä on vähän kuvaamista harjoiteltu. Mutta tarkoitus olisi hankkia 200-250mm putki (jalustan hankinnan jälkeen). Ja siinä mietityttää tuo putken tyyppi.
Kannattaa ensin hommata se jalusta ja miettiä sitten millainen tötterö sen päälle sopii.
Einari taitaa tuossa tarkoittaa, että noin 200...250mm tötterö vaatii kuvauskäyttöön melkoisen kalliin jalustan, mikä kannattaa huomioida jo hankintavaiheessa. Yleensä lasketaan että jalustan ilmoitetusta kantavuudesta otetaan käyttöön kuvauksessa maksimissaan 75%, joten esim. 20kg painoinen kuvauskokoonpano tarvitsee parikseen minimissään 20kg / 0.75 = 27kg kantavuuden omaavan jalustan. Ks. lisää http://lambermont.dyndns.org/astro/pe.html (http://lambermont.dyndns.org/astro/pe.html).
Moi.
Parin viikon päästä olisin menossa mökille ja ajattelin ottaa kamerani canon eos 550d mukaan. Jalusta löytyy(ei seurantajalusta kuitenkaan). Haluaisin yrittää ottaa kuvaa vähän tähdistä/linnunradasta.
Oon aikasemmin muutamia kertoja ottanutkin jo linnunradasta kuvaa mutta sellaisessa paikassa missä kuitenkin vähän ollut valosaastetta ja kuvaus paikka puiden ja muiden esteiden takia ei ole ollut hyvä. Nyt olisi mahdollisuus ottaa itä-etelä-länsi akselilla järvelle päin. Lähimmät kohteet kilometrin päässä.
Mietin tuota flätkuvan ottoa että sen voisi ottaa myös nyt samalla, mutta se on jotenkin vähän epäselvää vielä että millanen sen taivaan pitää olla kun niitä otetaan. Käsittääkseni iso kannattaa asettaa arvoon 100 ja automaatti valotus, kamerassa "av" kuvaus toiminto päälle?
Ilmeisesti "f" luvun pitää olla sama kuin kuvaa itse kohteet eli tässä tapauksessa pienin mahdollinen mitä saadaan 3.5? Zoomaukseen en koske eli se on vakio 18mm. Sen pitää ilmesesti olla myös sama flätissä ja kohdekuvissa?
Mites tuo tarkennus? Pitääkö sen olla sama? Ajattelin ottaa ne flätit ennen kohdekuvia. Aikaisemmin oon tarkentanut tähdet tuolla kameran "digizoomaus" toiminnolla(en tiedä oikeetä nimitystä sille). Eli kysymykseni miten tiedän flät kuvauksessa sen oikean tarkennuksen mikä on sopiva myös sitten tähtikuville?
Kuvat otetaan tietenkin raw kuvina. Mulla on sit myös jälkikäsittelyyn todella hyvät rautalankaohjeet iris ohjelmalle mitkä olen tulostanut täältä forumilta joskus.
Dark kuvia voisin myös ottaa. Tässä ilmeisesti pitää kaikki kamera asetuksen olla samana ja Kameran linssisuojus päällä napsii kuvat?
Jos sais joltain neuvoja ja vinkkejä niin olisin kiitollinen.
T. Mikko
Tuplat
Lainaus käyttäjältä: klistier - 21.09.2014, 11:24:40
Mietin tuota flätkuvan ottoa että sen voisi ottaa myös nyt samalla, mutta se on jotenkin vähän epäselvää vielä että millanen sen taivaan pitää olla kun niitä otetaan. Käsittääkseni iso kannattaa asettaa arvoon 100 ja automaatti valotus, kamerassa "av" kuvaus toiminto päälle?
Ilmeisesti "f" luvun pitää olla sama kuin kuvaa itse kohteet eli tässä tapauksessa pienin mahdollinen mitä saadaan 3.5? Zoomaukseen en koske eli se on vakio 18mm. Sen pitää ilmesesti olla myös sama flätissä ja kohdekuvissa?
Mites tuo tarkennus? Pitääkö sen olla sama? Ajattelin ottaa ne flätit ennen kohdekuvia. Aikaisemmin oon tarkentanut tähdet tuolla kameran "digizoomaus" toiminnolla(en tiedä oikeetä nimitystä sille). Eli kysymykseni miten tiedän flät kuvauksessa sen oikean tarkennuksen mikä on sopiva myös sitten tähtikuville?
Ilman kaukoputkea flätit kannattaa ottaa jostain tasaisesti valaistusta kohteesta, esim. valkoinen seinä. Objektiivin pitäisi olla samoissa asetuksissa kuin varsinaisissa kuvissakin. Kannattaa ehkä ottaa ensin tähtikuvat, ja sen jälkeen samalla tarkennuksella flätit.
Tuosta ISO-asetuksesta on minulla vähän epäselvyyksiä. ISO100:lla kohina on pienin, eli vähiten kohinaa häiritsemässä, mutta suurella ISOlla, jolla tähtikuvat otetaan, dynamiikka on pienempi.
Lainaus käyttäjältä: klistier - 21.09.2014, 11:24:40
Dark kuvia voisin myös ottaa. Tässä ilmeisesti pitää kaikki kamera asetuksen olla samana ja Kameran linssisuojus päällä napsii kuvat?
Järkkärillä ei kannata ottaa darkkeja, se voi huonontaa kuvaa.
Terve, nuo darkit kannattaa canonilla unohtaa, niitä ei tarvitse, Iriksellä voinee tehdä keinotekoisen darkin jolla pärjää.
Flat ruudut kannattaa ottaa pienimmällä mahdollisella ISO asetuksella, näin kohinaa tulee vähemmän, kameran asetukset muuten samat kuin varsinaisia tähtikuviakin otettaessa, tarkennus myöskin suurinpiirtein sama.
Bias (Iriksessä muistaakseni offset) ruudun voi myös tehdä Iriksessä, ilman tätä flat korjaus ei toimi oikein.
Varsinaisia tähtikuvia otettaessa ei kannata käyttää suurempaa kuin ISO 400 asetusta, kuvia voi venytellä sitten Iriksessä tarpeen mukaan. Suuremmat ISO arvot eivät tuo kuvaan yhtään enempää fotoneita.
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 21.09.2014, 13:00:22
Flat ruudut kannattaa ottaa pienimmällä mahdollisella ISO asetuksella, näin kohinaa tulee vähemmän, kameran asetukset muuten samat kuin varsinaisia tähtikuviakin otettaessa, tarkennus myöskin suurinpiirtein sama.
Meinaatko että valotus asetus on myös sama kuin tähtikuvissa? Olin jostain lukeneeni että automaatti valitusta kannattaa käyttää eli valotus aika sadasosasta muutamaan sekuntiin. Sillä välillä.
Eli jos otan 20 sekunnin valotusta tähti kuvista, pitää myös flätti ottaa tuolla valotus ajalla?
Sori, flat kuvissa valotus siis av asennossa, pääasia on että histogrammi asettuu noin puoleenväliin (valotusajan voi asettaa myös manuaalisesti halutessaan).
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 21.09.2014, 13:00:22
Varsinaisia tähtikuvia otettaessa ei kannata käyttää suurempaa kuin ISO 400 asetusta, kuvia voi venytellä sitten Iriksessä tarpeen mukaan. Suuremmat ISO arvot eivät tuo kuvaan yhtään enempää fotoneita.
Mutta pienemmät ISO-arvot voivat hukata fotoneja, jos ISO on säädetty alle kameran kennon unity gainin. Omassa 1100D:ssäni tuo kyseinen ISO-arvo on käsittääkseni luokkaa 750, jota pienemmät arvot siis alkavat hukata informaatiota.
Lainaus käyttäjältä: kjj - 21.09.2014, 13:45:02
Mutta pienemmät ISO-arvot voivat hukata fotoneja, jos ISO on säädetty alle kameran kennon unity gainin. Omassa 1100D:ssäni tuo kyseinen ISO-arvo on käsittääkseni luokkaa 750, jota pienemmät arvot siis alkavat hukata informaatiota.
Mistä noita unity gain-arvoja löytää?
Ja Canonin kyseessä ollessa ei myöskään kannata käyttää ISO-väliarvoja, koska ne esim. ISO320 on vain ISO400 josta on ohjelmallisesti vähennetty valotusta -1/3EV
Lainaus käyttäjältä: JKyytinen - 21.09.2014, 15:04:02
Mistä noita unity gain-arvoja löytää?
Noita on yksittäisten kameramallien osalta googlella jossakin määrin löydettävissä.
Esim. viestiketjun http://www.iceinspace.com.au/forum/showthread.php?t=107444 (http://www.iceinspace.com.au/forum/showthread.php?t=107444) viimeisessä viestissä sanotaan, että:
Lainaa
DXO Mark has a measure for highest ISO with no image quality loss for different cameras. Its worth a check for your camera.
As you can see it varies a lot by brand and model. For 600D it is ISO793 but for Nikon D800E is it 2979, for Canon 6D it is 2340, 5D2 ISO1815, 5D3 ISO2293, 1100D ISO755, 7D ISO854, Sony Nex 6 ISO1018, Nikon D600 ISO 2980 Sony Nex 5R ISO910, Sony Nex 7 ISO1016. Fuji XE1 would be similar to Nex 6, perhaps a bit higher IS01250 or so (not listed by DXOMark).
Tosin tämäkään asia ei välttämättä ole ihan näin yksioikoinen johtuen mahdollisista kameroiden kommervenkeistä (vrt. esim. darkkien hyödyt järkkärien kanssa).
Joku paremmin kennojen ja kameroiden toiminnasta tietävä saanee täsmentää.
Ei kannata alussa liikaa murehtia tuota kalibrointia. Kiinnitä enemmän huomiota havaintopaikan ja ajan valintaan (kahden viikon päästä on täysikuu) sekä siihen, mitä kohteita omalla kalustolla kannattaa kuvata.
Saatuasi ensimmäiset kuvat, yritä kaivella niistä kohteita paremmin esiin. Alussa kuvadata ei yleensä ole riittävän hyvää, ja liikaa revittelemällä sortuu helposti ylikäsittelyyn. Samalla työn tuoksinnassa alat huomata, mitä ongelmia kalibroimattomuudesta seuraa ja voit jatkossa varautua myös flättien ottoon.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 21.09.2014, 21:39:07
Ei kannata alussa liikaa murehtia tuota kalibrointia. Kiinnitä enemmän huomiota havaintopaikan ja ajan valintaan (kahden viikon päästä on täysikuu) sekä siihen, mitä kohteita omalla kalustolla kannattaa kuvata.
Saatuasi ensimmäiset kuvat, yritä kaivella niistä kohteita paremmin esiin. Alussa kuvadata ei yleensä ole riittävän hyvää, ja liikaa revittelemällä sortuu helposti ylikäsittelyyn. Samalla työn tuoksinnassa alat huomata, mitä ongelmia kalibroimattomuudesta seuraa ja voit jatkossa varautua myös flättien ottoon.
Huomasin eilen juuri että kuu tulee möllöttämään suoraan tuolla etelän suunnalla silloin kun pitäisi linnunradasta sitä kuvaa ottaa, mikä todennäkösesti tulee pilaamaan koko homman, mahdollisista pilvistä puhumattakaan. Pitää katella sitten siellä mihin suuntaan sitä kameraa kannattaa osoitella.
Voisin vaikka laittaa kuvaa tänne sitten jos nyt saan mitään aikaiseksi.
Lainaus käyttäjältä: JKyytinen - 21.09.2014, 12:28:34
Ilman kaukoputkea flätit kannattaa ottaa jostain tasaisesti valaistusta kohteesta, esim. valkoinen seinä.
Ai niin, unohtui mainita; itse olen kameraoptiikalle sekä pienelle (100mm) kaukoputkelle ottanut flätit aina valkoiseksi säädettyä tablettitietokoneen näyttöä käyttäen. Jos tabletin tai kevyen läppärin omistaa jo ennestään, niin tuolla tavalla saa laadukkaita flättejä aikaan kustannustehokkaasti ja ilman sen ihmeempää säätämistä.
Android tableteille on Play -storessa ilmainen "Bright Screen Light" appi, jolla asia onnistuu helposti :)
Ei kannata välttämättä luottaa näyttöön, osassa valaistus ei ole aivan tasainen.
Lainaus käyttäjältä: JKyytinen - 22.09.2014, 15:09:46
Ei kannata välttämättä luottaa näyttöön, osassa valaistus ei ole ajan tasainen.
Totta kai tablettia pitää liikutella ja käännellä yksittäisten flättivalotusten välillä, jotta mahdolliset kirkastumat ja himmentymät keskiarvoistuisivat pois. Jos liikuttelun ja useiden flättivalotusten jälkeenkin on vielä tabletin näyttöön liittyviä ongelmia, niin ne kyllä luulisi näkevän jo silmälläkin.
Omat tablettiflättini ovat joka tapauksessa olleet vähintäänkin yhtä hyviä (ellei parempia) kuin valaistua valkoista seinää kankaan läpi kuvatut - plussana vielä pari kertaluokkaa pienempi työmäärä.
Lainaus käyttäjältä: kjj - 21.09.2014, 17:19:57
Noita on yksittäisten kameramallien osalta googlella jossakin määrin löydettävissä.
Ovatko nuo DXO:n ja Snapsortin sivuilla olevat ISO-luvut (esim. http://snapsort.com/compare/Canon-600d-vs-Canon-EOS-700D ) 600D:n kohdalla"Lower noise at high ISO") se Unity gain?
Lainaus käyttäjältä: JKyytinen - 27.09.2014, 16:48:16
Ovatko nuo DXO:n ja Snapsortin sivuilla olevat ISO-luvut (esim. http://snapsort.com/compare/Canon-600d-vs-Canon-EOS-700D ) 600D:n kohdalla"Lower noise at high ISO") se Unity gain?
Eivät ole, vaan ne ovat ISO-lukema jolla saavutetaan joku mielivaltaisesti valittu signaali/kohinasuhde, mikä tarjoaa lähinnä vertailukohdan kameroiden välille. Canonin croppirungoilla unity gain pyörii siellä 200:n kieppeillä, esim. http://www.astrosurf.com/comolli/strum43.htm antaa 60D:lle (jossa on vastaava 18MP sensori kuin 600D:ssä) arvon 205. Seuraavat tämän yläpuolelta löytyvät ISO-valinnat (400 tai 800) ovat todnäk paras valinta.
Huomasin, että mitä enemmän näistä kameroiden herkkyyksistä ja muista suorituskykyasioista lukee, niin sitä epävarmemmaksi tulee sen suhteen, mikä ISO-herkkyys olisi omalla kameralla missäkin tilanteessa aina optimaalisin - varsinkin, kun jokaisessa pdf:ssä tuntuu olevan edelliseen pdf:ään verrattuna jotakin ristiriitaista ja tosinaan niissä esitetyt mittaukset tai niiden tulosten tarkastelu on vähintäänkin kyseenalaista, ainakin omasta mielestäni :rolleyes:
Joten päätin, että ammun edelleen kaiken ISO800-asetuksella, enkä murhedi lillukanvarsista :azn: