Harvemmin saa kääpiöplaneetan ja asteroidin samaan kuvaan, mutta nyt se onnistui, ja onnistuu vielä tämän vuoden loppuun. Nimittäin 1Ceres ja 4Vesta ovat melko lähekkäin Härän ja Kaksosten rajalla. Sain nämä kuvaan 21.9.2012:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/Ceres+Vesta210912.JPG)
Pentax K-r 3x45 s. 50/1,8 ISO800 + Pentax oGps1 Astrotracer + DSS.
On tosi mainio vehje tuo Pentaxin Astrotracer. Se mahdollistaa kuvaamisen kameraoptiikalla, jos kohde ei näy omassa pihassa (Härkä syyskuussa minulla vasta aamuyöllä) tai on hankalan matalalla. Ei tarvitse kuljettaa raskasta seurantaa autolla, vaan voi kävellä lähimmän tien varteen tai pellon laitaan, mistä haluttu kohde näkyy.
Tarkoitus oli kuvata nämä kaverukset uudelleen, mutta sitten tuli täydenkuun aika, ja sitten sataa, sataa aina vaan - kuin Tapani Jalkasen lastenlaulussa :embarrassed:
Jorma M.
Kangasala
Uusi yritys kääpiöplaneetasta ja asteroidista. Monta kertaa on mennyt pieleen loputtoman pilvisyyden ja sateen takia, mutta viime yönä 14.10. klo 4 heräsin ja taivas oli säkenöivän kirkas.
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/Ceres+Vesta141012.JPG)
Pentax K-r 4x45 s. 50/2,8 ISO1600 + Pentax oGps1 Astrotracer + DSS.
Ehdin ottaa neljä kuvaa, kunnes pilvet taas peittivät taivaan Tuon Astrotracerin etu on myös nopea pystytys. Jos akut ovat latauksessa, ei mene kuin 5 minuuttia ja kuvaus on käynnissä. Paras optiikka tuntuu olevan 50-135 mm, pitemmillä seurantatarkkuus heikkenee ja epäonnistuneiden kuvien määrä kasvaa.
Melkoinen työ etsiä pieniä pisteitä tähtimerestä, mutta sitä voi nopeuttaa kopioimalla etsintäkarttojen avulla pienemmän alueen, mistä liikkunut piste löytyy aika näppärästi. Vesta on nyt melkein suoraan Z Taun alla ja Ceres M35:n ja apinasumu NGC2175:n välissä.
50-millinen linssi ja 4x45 s. tuovat esiin helposti 10-11 mag tähtiä. Alla on iso kuva, josta ylempi on cropattu:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/C+V141012.JPG)
Sieltä löytyvät mm. NGC2158, IC443, M1, IC2156/2157, ja muutakin.
1Ceres ja 4Vesta liikkuvat Härän ja Kaksosten rajalla joulukuulle asti, jolloin ne ovat molemmat oppositiossa.
Jorma M.
Kangasala
Marras-joulukuussa on sitten taas kiinnostuneille hyvät mahdollisuudet bongata Ceres ja Vesta paljain silmin. Ceres lienee 6.8 magnitudin hujakoilla ja Vesta puolestaan magnitudia 6.5. Nyt varmasti pystyy kanssa näkemään kääpiöplaneetan ja asteroidin "samalla syrjäsilmällä". Kannattaa kokeilla!
/Jake
Pitkään jo olen odottanut kelejä Cereksen kuvaamiseen ja eilen ehkä onnistuin. Katsoin Stellariumista, missä sen pitäisi olla ja otin sieltä kuvia.
(http://ellipsis.fi/~mhjlai/t%C3%A4hti/kuvat/ceres1_scaled.jpg)
Stellariumin näyttämässä paikassa ei ole mitään, mutta tuossa kuvassa nuolen osoittamalla paikalla ei pitäisi tähteä olla. Kuva on otettu eilen 12.11. noin 20.30.
Kaverukset sopivat edelleen samaan kuvaan, tässä 4.12. klo 21.40:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/C+V041212.JPG)
Pentax K-r 50/2 2x60 s. ISO800 + Astrotracer.
Vasemmassa reunassa on M35 ja oikeassa ylänurkassa Aldebaran.
Sekä Ceres että Vesta olivat selvästi kirkastuneet sitten lokakuun, kun viimeksi näitä kuvasin. Molemmat ovat joulukuussa oppositiossa. Pitäisi erottua jo pienellä kiikarilla ja hyvissä oloissa jopa paljain silmin.
Jorma M.
Kangasala