Täysikuisen elokuun yön innoittamana testailin jalustaani HEQ-5 ottamalla joukon pitkähköjä valotuksia.
Tarkoitus oli selvittää jalustan seurantatarkkuudessa ilmenneitä virheitä. Lisäsin ylimääräisen vastapainon,
jotta jalusta varmasti olisi vastapäivään (itään päin) kallellaan. Olin olettanut, että liian tasapainoinen
jalusta ajoittain nytkähtelisi hampaalta toiselle, mutta testin tulos olikin yllättävä. Selvisi, että pääosan
ajasta jalusta seurasi tähteä ihan hyvin, mutta varsin usein se ryömi pätkän verran tähden edelle ja jatkoi
sitten kuuliaisesti ainakin hetken seurantaa.
Vika ei voine olla mekaaninen (ellei jalustassani ole ikiliikkujan ominaisuuksia), vaan vian täytynee olla
ohjain elektroniikassa. Ohjain on ihan tavallinen jalustan nelinappulainen perusohjain (HEQ5/HEQ6
MOTOR DRIVE MADE IN CHINA). Mahtaakohan siinä olla mitään säätö mahdollisuuksia, löytyykö ehkä
jostain vaikka kytkentäkaaviota?
Ohessa pari mallikuvaa valotuksista. Ensimmäisessä on kroppi 7,5 minuutin valotuksesta. Pohjoinen
on suunnilleen ylhäällä ja kropin koko on noin 3 minuuttia (RA) kertaa puoli astetta (dec). Siinä seuranta
on selvästi toiminut kaksi kertaa ja kerran siirtynyt kahdessa vaiheessa hetkeksi seuraten uuteen asemaan.
Jälkimmäiseen kuvaan olen lisännyt valotuksen 50 minuuttia myöhemmin. Tähdet tosiaankin liikkuvat
kuvassa vasemmalle, eli jalusta edistää.
I.S.
(//)
Kyllä minusta tuo voisi olla hyvin normaalia jalustan mekaanisista epätäydellisyyksistä johtuvaa periodista virhettä.
Tuolla vanhemmalla ei-goto versiolla jalustan virhe voi hyvinkin olla jopa 60" luokkaa.
Ja ilmeisesti jalusta on jo polaarisuunnattu ?
Vanha EQ3-2 jalustani edisti selkeästi. Syynä lienee se että seurannan korjaukset manuaalisesti hoituvat pysäyttämällä seuranta hetkeksi. Ei tarvinnut vaihtaa suuntaa eivätkä hammasvälykset päässeet tekemään kiusaa.
Kaizu
Ota liiat painot pois, eli lähelle tasapainoa. Kokeile minkälainen seuranta tulee 2- ja 3 min valotuksilla.
Lähellä tasapainoahan minä olen kuvaillutkin ja juuri 2-3 minuutin otoksia. Noin kaksi kolmannesta kuvista
on ollut pinoamiskelpoisia (paitsi kuvissa on ollut alaosassa tummaa aluetta, juttua siitä toisaalla).
Tuon painon lisäyksen tein ihan testi mielessä, nyt puntti on jo pois. Jos ensi yönä näkyy edes muutamia
tähtiä, jatkan lisätesteillä.
Jalustan jaksollisesta virheestä ei ole kysymys, sillä hyppäysten ajoittumisessa ei ole mitään toistuvuutta.
Ne ovat täysin satunnaisia, joskin yleisiä. Parin minuutin valotukseen ei aina virhettä osu, mutta virheetön
viisiminuuttinen on jo hyvin harvinainen.
I.S.
Lainaus käyttäjältä: hoptari - 31.08.2012, 19:45:15
Jalustan jaksollisesta virheestä ei ole kysymys, sillä hyppäysten ajoittumisessa ei ole mitään toistuvuutta.
Ne ovat täysin satunnaisia, joskin yleisiä. Parin minuutin valotukseen ei aina virhettä osu, mutta virheetön
viisiminuuttinen on jo hyvin harvinainen.
I.S.
Oletko seurannut säännöllisyyttä yhtään pidemmällä aikavälillä? Riippuen vähän nytkähtelyä aiheuttavasta osasta ilmiön jakso voi olla yli 10 minuuttia.
Onko jalustassa käytetty paksua ja jäykkää "kiinalaista vaseliinia", jolla on pyritty peittämään mekaanisia virheitä. Minä sain kerran käsiini sellaisen jalustan, mutta sain sen palautettua maininnalla "kuvaukseen kelpaamaton". Jalustalla oli samoja piirteitä kuin sinunkin.
Viime yönä kuvasin yhteensä liki 2 tuntia, eikä siinä ajassa ollut mitään jaksollisuuden hiventäkään.
Eikä vika minusta voi olla mekaaninen koska pää ajan jalusta seuraa ihan oikea-aikaisesti, mutta
epämääräisin välein kulkee hetken nopeammin. Tuo nopeutuminen sulkee kaikki mekaaniset viat pois.
Ilman lisäenergiaa nopeutuminen on mahdotonta ( ikiliikkuja!!!).
Ostin jalustan Jussi Koposelta, joten hän tietänee vaseliineista. Muistaakseni kertoi myytäessä,
että vaseliinit on vaihdettu. Ja yllä olevan mukaanhan vika ei voikaan olla vaseliineissa.
I.S.
Katsoin hieman tuota yhdistelmäkuvaa ja sen perusteella tähtien edestakainen liike ei ole tasossa. Tästä voisin päätellä että tuo valuma johtuu pääasiassa napasuuntauksen virheen aiheuttamasta valumasta. Tämän voit mitata yhdellä pitkällä valotuksella pitämällä ensin jalustaa normaaliseurannassa 10-15 sekuntia, ajamalla 30s (tai enemmän) hitaalla nopeudella (1-2x) itään, odottamalla N minuuttia ja ajamalla 45s (vähän yli sen mitä itään, sama nopeus) länteen. Jos lopputulos on jotain muuta kuin suora viiva kahdella kirkkaalla alueella, on jalustan suuntaus pielessä. Saman operaation voi tehdä etelään/pohjoiseen tarkistamaan atsimuuttisäädön ja itään/länteen altitudisäätöä varten. Jos jalusta on kytketty tietokoneeseen, suosittelen EQASCOM-ajuria ja AstroTortillaa, sillä saati mitattua absoluuttisen suuntausvirheen muutamassa minuutissa, tai otettua valuntasuuntauskuvan automaattisesti jos et jaksa odotella astrometry.net indeksien latailua.
-Antti
Tuo valuma johtunee pikemminkin siitä, että kamera ei ole ihan suorassa. Napasuuntaus lienee niin kohdallaan,
että 1min valotus menee yhdelle pikselille. Pinosin kaikki kuvat DSS:llä ilman alignia. Kirkkaan tähden sakarasta
voi katsoa hetket, jolloin seuranta on pelannut, sakaran kirkkaus kertoo kuluneen ajan. Sakaran välit ovat
niitä vika siirtymiä. 12 kuvan kokonaisaika on 60 minuuttia ja siinä ajassa seuranta on toiminut noin 15 kertaa.
Alla pinottu kuva suurennoksena.
I.S.
(//)
Nuo himmeät tähdet antavat paremman kuvan tilanteesta. Jos napasuuntaus olisi täydellinen ja virhe vain seurantanopeudessa, olisi himmeiden tähtien piirtämä kuvio täydellinen suora viiva jossa on vaaleampia ja tummempia kohtia, koska tähdet liikkuisivat edestakaisin samaa linjaa pitkin. Epätäydellisellä napasuuntauksella tulee juuri tuollaisia käyriä PE:n seuraksena tähtien valuessa, joten siitä on vaikea arvioida seurantamoottorin käyntinopeutta.
HEQ5:n periodisessa virheessä suurin jaksottainen sykli on 638 sekuntia (matoruuvin kierros), lisäksi muutama nopeampi jaksottainen sykli sekä matopyörän työstötarkkuus ei-periodisena virheenä (alle 24h seurantajaksolla).
-Antti
Jahka tähtiä taas taivaalla näkyy uusin testin. Säädän kameran tarkkaan RA akselin suuntaiseksi. Myös napasuuntauksen
tarkistan. Ehkä jalustaa on joku tönäissyt, viimeksi sen suuntasin runsas kuukausi sitten. Pihalla se seisoo ilman mitään
vartiointia. Minä osaan tulkita helpommin tuon kirkkaan tähden kuvaa. Jos sakara on kirkas, on seurantanopeus ollut jonkin
aikaa sopiva. Sakaroiden välillä on nopeus virheellinen. Kameran vinous sotkee tilannetta, en arvannut sillä olevan juuri
merkitystä joten kamera sillä kertaa vain pantiin noin putken suuntaiseksi ja sekin on väärin. Kameran pitää olla hieman vinossa,
jotta kuva olisi RA ja dec-akselien suuntainen. Tähtien pystyliikkeestä osa johtuu kameran vinoudesta, toivottavasti pääosa.
I.S.
Lainaus käyttäjältä: hoptari - 01.09.2012, 00:46:56
Jahka tähtiä taas taivaalla näkyy uusia testin. Säädän kameran tarkkaan RA akselin suuntaiseksi. Myös napasuuntauksen
tarkistan. Ehkä jalustaa on joku tönäissyt, viimeksi sen suuntasin runsas kuukausi sitten. Pihalla se seisoo ilman mitään
vartiointia. Minä osaan tulkita helpommin tuon kirkkaan tähden kuvaa. Jos sakara on kirkas, on seurantanopeus ollut jonkin
aikaa sopiva. Sakaroiden välillä on nopeus virheellinen. Kameran vinous sotkee tilannetta, en arvannut sillä olevan juuri
merkitystä joten kamera sillä kertaa vain pantiin noin putken suuntaiseksi ja sekin on väärin. Kameran pitää olla hieman vinossa,
jotta kuva olisi RA ja dec-akselien suuntainen. Tähtien pystyliikkeestä osa johtuu kameran vinoudesta, toivottavasti pääosa.
I.S.
Välikysymyksiä:
- ei sattumalta ollut puuskittainen tuuli valotuksen aikana ?
- entä ovatko kaapelit päässeet osumaan (lyömään) putkea valotuksen aikana ?
- onko putken pilari tai kolmijalka eristetty asianmukaisesti maaperästä / tornin lattiasta ? (=täriseekö systeemi jos sen ympärillä kävellään)
- entä ovatko kotieläimet (tai alueen linnut) voineet koskea/laskeutua putken päälle valotuksena aikana ? (itselleni on käynyt kerran näin).
- rattaistossa voi tietysti olla myös roskia tai hyönteisen osia.
Cheers,
-M
Lainaus käyttäjältä: hoptari - 01.09.2012, 00:46:56
Jahka tähtiä taas taivaalla näkyy uusia testin. Säädän kameran tarkkaan RA akselin suuntaiseksi. Myös napasuuntauksen
tarkistan. Ehkä jalustaa on joku tönäissyt, viimeksi sen suuntasin runsas kuukausi sitten. Pihalla se seisoo ilman mitään
vartiointia. Minä osaan tulkita helpommin tuon kirkkaan tähden kuvaa. Jos sakara on kirkas, on seurantanopeus ollut jonkin
aikaa sopiva. Sakaroiden välillä on nopeus virheellinen. Kameran vinous sotkee tilannetta, en arvannut sillä olevan juuri
merkitystä joten kamera sillä kertaa vain pantiin noin putken suuntaiseksi ja sekin on väärin. Kameran pitää olla hieman vinossa,
jotta kuva olisi RA ja dec-akselien suuntainen. Tähtien pystyliikkeestä osa johtuu kameran vinoudesta, toivottavasti pääosa.
I.S.
Kameran asennolla ei ole mitään merkitystä tässä, se voi ihan yhtä hyvin olla 45 asteen kulmassa RA/dec -koordinaatiston suhteen. Olennaista on tuossa himmeämmän tähden tekemässä koukerossa se, että se tosiaan on koukero eikä suora viiva ja sen saa aikaan vain jos jalustan pyörintäakseli ei ole kohti taivaannapaa (tai siellä on merkittävästi mekaanista välystä ja jotain vääntövoimia heiluttelemassa). Liian kirkkaasta kohteesta on vaikea/mahdoton päätellä tähden kulkemaa reittiä, siksi suosin noita himmeäpiä tähtiä silloin kun niitä tuijotan plate-solven sijaan. Tunnin aikana HEQ5llä pitäisi tulla noin viisi sykliä periodista virhettä, ja juurikin viisi edestakaista heiluntaa tuosta kuvasta näkyy. Lähtökohtaisestikaan HEQ5 ei ole täydellinen jalusta, mutta hintaisekseen varsin hyvä. Jos tuo kuva on tosiaankin 100% crop ja muistelisin joskus mainitsemasi metrin polttovälisen newtonin ja 450D digijärkkärin, ei napasuuntauksen tarvitse olla paljoa pielessä tuohon määrään liukumaa. 5,1 mikrometrin pikseleillä 1000mm polttovälillä 170 pikseliä liukumaa tunnissa = noin 170 kaarisekuntia tunnissa eli 2.8 kaarisekuntia minuutissa tarkoittaa noin 10 kaariminuutin suuntausvirhettä. Jos olet tehnyt suuntauksen pelkällä napatähtäimellä tuohon tarkkuuteen voit taputta itseäsi selkään hyvästä suorituksesta, varsin mainio tulos.
Jos jalusta on pihalla kolmijalalla ja piha ei ole kalliota, on se voinut ihan hyvin painua hieman vinoon jo yhdessä päivässä pehmeämmillä pintamateriaaleilla.
-Antti
ps. tuon säikeen ensimmäisen viestin kuvan keskellä oleva sumeampi läiskä taitaa olla NGC 404, ja kuvan skaala on 1.07"/px.
Field center: (RA H:M:S, Dec D:M:S) = (01:09:39.763, +35:43:23.661).
Field size: 43.233 x 30.3616 arcminutes
parity 1
pixscale 1.07108694352
orientation 179.62889
eli kamera on alle puolen asteen tarkkuudella RA/dec ruudukon suunnassa.
Se kirkas tähti oli Mirach ja sen vieressä näköjään ollut tuhnu tosiaankin on NGC 404, tuli vahingossa mukaan.
Taitaa olla sulla hienot vehkeet, kun kaikki tiedot kuvasta sait kaivettua. Ei onnistune käsipelillä!
Tuo himmeän tähden viivan koukeroisuus kyllä johtuu napasuuntauksen virheestä, mutta probleema onkin
virheellinen seurantanopeus. Jos se olisi kunnossa, viiva olisi muutaman pikselin korkuinen pystyviiva.
Sellainen olisi ihan kiva!!!
Minä tuijottelen sen kirkkaan tähden sakaraa siksi, että siitä voin päätellä, koska seuranta on ollut kohdallaan ja milloin
on ollut virhettä, ja mihin suuntaan.
I.S.
LainaaTuo nopeutuminen sulkee kaikki mekaaniset viat pois.
Ilman lisäenergiaa nopeutuminen on mahdotonta ( ikiliikkuja!!!).
Sitähän se matovaihteen periodinen virhe juurikin on, että toisinaan kuljetaan hiukan nopeammin ja toisinaan hitaammin, kuin ideaalitilanne edellyttäisi. Tuossa viimeisessä laittamassasi kuvassa tuo toiseksi kirkkain tähti antaa minulle parhaiten informaatiota. Siinä kirkastumat ovat juurikin niissä kohdin kun periodinen virhe muuttaa suuntaansa ja silloin tähti pysyy kennolla saman pikselin kohdalla. Eli siis noi tähtiviirun mutkapaikat ovat kirkkaita. Kyllä minusta siis mekaniikan virheet ovat kyseessä ja Antti tuossa selvittikin napasuuntauksen virhettä valuman suhteen.
Millä polttovälillä kuvat otettiin?
Lainaus käyttäjältä: hoptari - 01.09.2012, 02:31:55
Se kirkas tähti oli Mirach ja sen vieressä näköjään ollut tuhnu tosiaankin on NGC 404, tuli vahingossa mukaan.
Taitaa olla sulla hienot vehkeet, kun kaikki tiedot kuvasta sait kaivettua. Ei onnistune käsipelillä!
Käytän astrometry.net:n astrometristä kentänratkojaa, se poistaa arvailun turhankin tehokkaasti. Laitoin liitteksi ratkojan piirtämät hahmotuskuvat, indx -kuvassa punaiset pallot ympäröivät kuvasta löydettyä tähtikandidaatteja, vihreät ympyrät löydetyn kuvakentä tunnettuja tähtien paikkoja ja vihreä nelikulmio on ratkaisuun johtanut tähtinelikkö. Ngc-kuvassa taasen kuvassa olevat NGC kohteet on merkitty kuva-alalle.
Lainaus käyttäjältä: hoptari - 01.09.2012, 02:31:55
Tuo himmeän tähden viivan koukeroisuus kyllä johtuu napasuuntauksen virheestä, mutta probleema onkin
virheellinen seurantanopeus. Jos se olisi kunnossa, viiva olisi muutaman pikselin korkuinen pystyviiva.
Tuolla kennon asennolla jos napasuuntaus olisi kunnossa, tulisi tähdestä vaakaviiva. Jos seuranta todellakin olisi väärällä nopeudella, olisi kyseisellä viivalla mittaa merkittävästi, periodisella virheellä mittaa olisi parisen kymmentä pikseliä. Tuo viiva on vinossa, koska napasuuntaus on pielessä ja kuvakentän kohta taivaan suhteen valuu hitaasti. Viivan pituudesta sekä kuvausajasta voi helposti laskea suuntausvirheen määrän, ja viivan heilahtelusta voi päätellä kuvankäsittelyohjelmallakin periodisen virheen suuruuden piirtämällä pyöreällä sudilla juuri ja juuri peittävän levyisen raidan. Pensselin koosta ja pikseliskaalasta saat karkean arvion periodisen virheen peak-to-peak arvosta, ja jalustasi noin 20" on erinomainen HEQ5:ksi.
Lainaus käyttäjältä: hoptari - 01.09.2012, 02:31:55
Minä tuijottelen sen kirkkaan tähden sakaraa siksi, että siitä voin päätellä, koska seuranta on ollut kohdallaan ja milloin
on ollut virhettä, ja mihin suuntaan.
Kirkkaasta tähdestä ei voi päätellä oikein mitään, koska se on aivan liian iso jo merkittävien virheiden huomaamiseksi. Pitkillä valotuksilla himmeät tähdet kertovatsen mitä et haluaisi tietää.
Lainaus käyttäjältä: jaffons - 01.09.2012, 11:49:17
Millä polttovälillä kuvat otettiin?
Epäilisin että kyseessä on 450D ja 1000mm, niillä saisi aika tarkasti tuon plate-solverin saaman 1.07"/px skaalan.
MOT,
-Antti
Tarkennus pilkkuun tarketuville: tuo peittävä viiru pitää piirtää siis heilahtelun normaalin suuntaiseksi tai vaihtoehtoisesti käyttää vain yksittäistä pallopensselin ympyrää, mikäli valuntakulma ei ole erittäin jyrkkä.
Lainaus käyttäjältä: maukkaK - 01.09.2012, 10:44:41
Sitähän se matovaihteen periodinen virhe juurikin on, että toisinaan kuljetaan hiukan nopeammin ja toisinaan hitaammin, kuin ideaalitilanne edellyttäisi. ,
Mutta kun laite kulkee vain nopeammin, kuin sen tavanomainen nopeus on, joten virhe ei voi olla periodinen. Se ei myöskään voi olla mekaniikasta johtuva,
koska nopeutuminen vaatii systeemin ulkopuolista energiaa. Tietysti on mahdollista muttei todennäköistä, että jalustan tarkoitettu nopeus on liian suuri
ja mekaniikan jäykkyydestä johtuen nopeus ajoittain hidastuu juuri oikeaksi. Pääosan ajasta tapahtuu juuri niin. Tuollainen toiminta voisi olla jaksollista.
Teen seuraavan testin niin, että asetan napasuuntauksen 2-3° sivuun. Tällöin saan kuvaan pystyakselille aika-asteikon ja vaaka-akselille tulee
seurantanopeuden poikkeama oikeasta. Siitä toivon saavani selkeämmän kuvan jalustan toiminnasta, ei tarvitse arvailla kussakin asennossa
kulunutta aikaa tähden kirkkaudesta.
Lainaus käyttäjältä: mickut - 01.09.2012, 13:02:31
Epäilisin että kyseessä on 450D ja 1000mm, niillä saisi aika tarkasti tuon plate-solverin saaman 1.07"/px skaalan.
Molemmat arvaukset osuivat nappiin!
Lainaus käyttäjältä: hoptari - 01.09.2012, 14:29:15
Mutta kun laite kulkee vain nopeammin, kuin sen tavanomainen nopeus on, joten virhe ei voi olla periodinen. Se ei myöskään voi olla mekaniikasta johtuva,
koska nopeutuminen vaatii systeemin ulkopuolista energiaa. Tietysti on mahdollista muttei todennäköistä, että jalustan tarkoitettu nopeus on liian suuri
ja mekaniikan jäykkyydestä johtuen nopeus ajoittain hidastuu juuri oikeaksi. Pääosan ajasta tapahtuu juuri niin. Tuollainen toiminta voisi olla jaksollista.
Jos _kaikki_ valuma tuossa kuvassa olisi vain ja ainoastaan nopeusvirhettä eikä napasuuntausvirheen aiheuttamaa valumaa, olisi se silti alle 5% eli jalustan elektroniikassa käytetyn kiteen virhemarginaalin sisällä (tässä hintaluokassa ei saa 1% toleranssin elektroniikkaa). Ennemmin keskittyisin turhien mittausten sijaan autoguiderin ja pienen guideputken hankintaan sekä nopean, tarkan napasuuntauksen opetteluun. Periodinen virhe ei johdu mekaniikan jäykkyydestä vaan työstötarkkuudesta. Usean kymmenen kaarisekunnin heittoihin ei tarvita kovin montaa mikrometriä työstöheittoa matoruuvissa ja erittäin tarkat matoruuvit maksavatkin tästä syystä yksistään enemmän kuin koko HEQ5 + sen kantama putki.
Valuman kulmaan kuvassa vaikuttaa suuntausvirheen lisäksi kohteen deklinaatio ja tuolla +35 deklinaatiolla olettaisin saavani suunnilleen tuonsuuntaisen valuman. Taivaannavalla suuntausvirhe näkyisi jo selkeänä kaarena, 24h aikana siitä tulisi ympyrä. Jos kuvaat vain samalla nopeudella liikkuen, et voi päätellä pelkästä kuvasta mitään seurantanopeuden oikeellisuudesta ottamatta huomioon napasuuntausvirhettä, suuntausvirheen kulmaa, kohteen deklinaatiota ja kuvausajankohdan kohteen atsimuuttia.
Lopetan osaltani tähän,
-Antti
Minäkin uskaltaisin nyt muutaman vuoden jalustojen (varsinkin HEQ-5 Pron) kanssa turailleena sanoa, että nyt on ihan oikeasti kyse napasuuntausvirheestä. Tuo himmeissä tähdissä näkyvä pienempi erisuuntainen heiluminen taas on jalustan periodista virhettä. Kyse ei ole mistään jalustan edistämisestä.
Lainaus käyttäjältä: hoptari - 01.09.2012, 14:29:15
Teen seuraavan testin niin, että asetan napasuuntauksen 2-3° sivuun. Tällöin saan kuvaan pystyakselille aika-asteikon ja vaaka-akselille tulee
seurantanopeuden poikkeama oikeasta. Siitä toivon saavani selkeämmän kuvan jalustan toiminnasta, ei tarvitse arvailla kussakin asennossa
kulunutta aikaa tähden kirkkaudesta.
Koska polttoväli on niin pitkä niin napasuuntaus pitää olla tarkka eli tee mielummin ns. V-drift (kuten jo ehdotettiin):
- Kamerasta suljin auki esim 5 tai 10min
- Seuranta päällä ensin valotat noin 5s..10s
- Liikutat moottorilla Ra akselia länteen tai itään 1/2 ajasta
- Liikutat moottorilla Ra akselia vastakkaiseen suuntaan 1/2 ajasta
Tuloksena on V muotoinen tähti joka kertoo pysyykö tähti oikeassa kohdassa tuon 5...10min ajan
Dec akselin suhteen
Lainaus käyttäjältä: jaffons - 01.09.2012, 18:00:06
Koska polttoväli on niin pitkä niin napasuuntaus pitää olla tarkka eli tee mielummin ns. V-drift (kuten jo ehdotettiin):
Tässä vielä kuvallinen opastus "CCD driftauksen" saloihin: http://www.astrophotoinsight.com/public/ccd-drift-method (http://www.astrophotoinsight.com/public/ccd-drift-method)
(samanlainen kuvaus onnistuu myös 1000D:llä)
AstroTortillallapa V-driftaus onnistuu nappia painamalla, tarvitsee vain esim. APT:n sekä EQMODin mutta ei cygwiniä tai astrometry.nettiä. :wink:
Olen minä tuota kameradriftausta käyttänyt, tosin minulla on siitä hieman muunnettu versio.
Hommassahan kiinnostaa vain valotuksen alku ja loppu, muu on mielenkiinnotonta. Teen sen näin:
1. Kun putki on suunnattu sopiviin tähtiin, niin tuo 10 sek alkuvalotus seurannalla.
2. Poistan seurannan 10 sek ajaksi, niin saan alkutäplään hyvän aloitusviirun.
3. 8x nopeudella (tosiasiassa 7x) siirryn 10 sek ajan tähtien edelle.
4. Seuranta päälle. Nyt tapahtuva valotus ei kiinnosta pätkääkään joten suljen putken pään.
En halua valottaa taustataivasta. Nyt odottelen yleensä 5 minuuttia.
5. Poistan varovasti maskin putken päästä.
6. Poistan seurannan ja valotan vielä runsaan minuutin, jolloin tähdet ehtivät alkuasemaansa ja homma on valmis.
Versioni nimeksi sopisi kai U-drift.
I.S.
Onko tällä menetelmällä mitään etua aiemmin mainittuun v-driftaukseen? Vaikuttaa lähinnä hankalalta ja työläältä versiolta.
Lainaus käyttäjältä: naavis - 03.09.2012, 12:12:57
Onko tällä menetelmällä mitään etua aiemmin mainittuun v-driftaukseen? Vaikuttaa lähinnä hankalalta ja työläältä versiolta.
Etuja:
1: Voi valottaa pitkään, kun merkityksetön vaihe jää pimentoon.
2: Ei tarvitse minuutti tolkulla painaa pikakelausnappia.
Eihän tuossa ole muuta lisää kuin putken sulkeminen ja etuna kohta 1.
I.S.
Lainaus käyttäjältä: hoptari - 01.09.2012, 14:29:15
Teen seuraavan testin niin, että asetan napasuuntauksen 2-3° sivuun. Tällöin saan kuvaan pystyakselille aika-asteikon ja vaaka-akselille tulee
seurantanopeuden poikkeama oikeasta. Siitä toivon saavani selkeämmän kuvan jalustan toiminnasta, ei tarvitse arvailla kussakin asennossa
kulunutta aikaa tähden kirkkaudesta.
Aiemman uhkaukseni uusin viime yönä testini. Asetin napasuuntaukseni noin 3,5° navasta länteen. Sillä piti saaman etelässä
tähden valumaan kuvassa ylöspäin noin 1px/sek. Kun taivaalla ko. kohdassa ei ollut kunnon kiintopistettä suuntasin kiikarin
näkökentän ja pohjantähden avulla. Toteutunut valumanopeus oli 0,8475px/s.
Valitsin vesimiehen kannun yläpuolelta kolme pienehköä tähteä testikohteiksi.
Testin tein niin, että asetin tähdet kuvan yläosaan, valotin seurannalla 35 sekuntia ja siirsin 8x nopeudella 15 sekunnissa
tähdet kuvan alaosaan, jolloin sain suunnan oikealle valumanopeudelle. Jatkoin valotusta ISO 100 herkkyydellä 10 minuuttia
ja jatkoin vielä kolmella 603 s. valotuksella välissä aina 10 s. tauko. Syntyneet kuvat pinosin DSS:llä päällekkäin.
Lopputulos on oheisena "test_3475-78.jpg". Kuvakoko on puolitettu.
Iriksellä otin kuvasta keskivaiheilta kropin ja venytin sitä vaakasuunnassa 5x. Kuvaan on piirretty oikealle sojottava keltainen
viiva, jollainen tähden rata olisi, jos seuranta olisi täysin oikea. Keltainen pystyviiva on vedetty tähden keskimääräisen kulun
mukaan ja punainen käyrä kuvannee jalustan pitkäjaksoista virhettä. Sen määrittämiseen ei käytetty kokonaisvalotus
kuitenkaan oikein riitä. Kuva on kaikilla pikseleillä "test_3475-78_5x.jpg".
Analyysin lopputulos on, että jalusta edistää keskimäärin 0,20 px/minuutti, eli sen puolesta homma onkin ihan OK.
Primääri jaksollinen virhe on p_p noin 32 px, jaksonpituuden ollessa suunnilleen 470 sekuntia. Sille pitää tehdä jotain,
mutta mitä? Hyviä vinkkejä otan kiitollisena vastaan. Tältä saitilta niitä on ainakin ennen saanut!!!
Testistä selvisi myös se, miksi osa kuvistani oli ihan hyviä ja liki puolet surkeita. Jaksollinen virhe ja pysyvä virhe kompensoivat
puolet ajasta mukavasti toisiaan. Ja sitten ne kuvat.
I.S.
(//)
Lainaus käyttäjältä: hoptari - 04.09.2012, 16:10:42
Analyysin lopputulos on, että jalusta edistää keskimäärin 0,20 px/minuutti, eli sen puolesta homma onkin ihan OK.
Primääri jaksollinen virhe on p_p noin 32 px, jaksonpituuden ollessa suunnilleen 470 sekuntia. Sille pitää tehdä jotain,
mutta mitä? Hyviä vinkkejä otan kiitollisena vastaan. Tältä saitilta niitä on ainakin ennen saanut!!!
En ota kantaa mittaustekniikkaan, mutta jos saat periodiseksi virheeksi jotain muuta kuin 638s HEQ5:llä, on syytä huoleen joko jalustan ohjauselektroniikan tai mittaustekniikan luotettavuudesta. HEQ5:ssä on 135 hampainen RA-ratas ja 86164s/135 = 638.25 sekuntia (ei siis 86400s).
Periodisen virheen mittaamiseen on EQMOD-paketissa ihan sitä varten tehty ohjelma, suosittelen tutustumaan.
-Antti
Tarkistin kuvasta jakson ajan. Siinä näkyy nuo 10 sekunnin tauot ja niiden välissä on 603 sekunnin valotus.
Valotus kestää 508px ja jakso on 396px josta tulee jakson pituudeksi 470 sekuntia. Voiko hampaiden lukumäärä
olla 180, se sopisi kuvaan. Muuten tuo jakso tuntuu mahdottomuudelta. En pysty keksimään mitään selitystä.
I.S.
Liian vähän syklejä että voisit laskea luotettavasti. Silmämääräinen arvio voi johtaa harhaan muiden, lyhyiden jaksojen virheiden sekä matopyörän työstön vuoksi. PErecorderin ohjeissa suositellaan minimissään viiden jakson kestoa, HEQ5llä se olisi siis vähintään tunti. Itse mittasin lyhyempijaksoisen EQ6n PE:tä noin 2h, ja saaduista sykleistä osa joutui romukoppaan erinäisten yksittäisheilahdusten vuoksi.
-A
Nuo kuvassa näkyvät syklit vaikuttavat kovin säännöllisiltä. HEQ-5 jalustassa on myös vaihteisto. Yritin netin kuvasta
laskea vaihdepyörien hampaiden määriä. Tulos oli n. 50/40 hammasta. Tuolla määrällä tullaan melko lähelle kertomaasi
RA-pyörän hammasmäärää, joten virhe saattaisi johtua vaihteiston pienemmästä pyörästä.
Ei kai auta kuin purkaa jalusta ja samalla rasvata se. Nyt kun kuu vielä kumottaa, on passeli aika hommaan.
I.S.
P.S. Vaihteiston pienemmän rattaan kierrosaika on näköjään 478 sekuntia eli juuri havaittu huojuntajakso.
Jatkan ketjua vielä välitilinpäätöksellä. Otsikosta poiketen kyseessä oli varsin vähäinen pysyvä nopeusvirhe, 0.20px/minuutti ja lisäksi
jaksollisia virheitä, joista selvästi määräävin on jaksoltaan n. 475 sekunnin ja suuruudeltaan 30-35px huojunta. Pitemmät jaksot ovat
sen rinnalla selvästi vähäisempiä.
Jalustan moottorissa on vaihteisto, jossa moottorin akselilla on 54 hampainen ratas ja matoruuvin pyörässä on 72 hammasta, siis
suhteessa 3/4. Vaihteiston kokonaisjakso on 1914 sekuntia, jolloin matoruuvi pyörii 3 kierrosta ja moottori 4 kierrosta. Moottorin
kierrosaika on siis 478,5 sekuntia eli juuri havaittu virheen jakso. Virheen syyllinen on lähes varmasti moottori rattaineen.
Vaihdoin RA ja dec akselien rattaat keskenään, mutta virhe pysyi täsmälleen ennallaan, joten vian on oltava moottorissa.
Jos moottorin akseli on 0,4 mm epäkeskeinen, niin se selittäisi virheen täysin. En ole havainnut katsoessa rattaiden väleissä
mitään etäisyys vaihtelua, mutta heitto saattaa olla liian pieni havaittavaksi. Täytyy vielä tutkia tuo mikroskoopilla.
Yksi korjausmahdollisuus saattaisi olla asettamalla hammasratas tuon 0.4mm epäkeskeiseksi. Homma voisi onnistua poraamalla
rattaan reikä 1mm ylisuureksi ja pakottamalla ratasta pidätinruuvilla oikeaan suuntaan. En tullut viimeksi määrittäneeksi tuota suuntaa,
joten uusia testejä taas tarvitaan. Modifiointiin en ehkä uskalla ryhtyä, ellei jostain löydy ylimääräistä ratasta testikappaleeksi.
Ehkä joku on päivittänyt jalustansa GoToksi ja säästänyt entiset moottoriosat. Niille olisi minulla nyt käyttöä.
Panenkin tähtibasaariin ostoilmoituksen.
I.S.
Minusta nyt tuntuu, että yrität korjata ongelmaa jota ei varsinaisesti ole. Jalustat - varsinkaan tämän hintaluokan - eivät ole äärettömän tarkkoja. Niissä on periodista virhettä, jota ei edes mekaanisilla säädöillä voi täysin eliminoida, ja minulle jäi vähän mysteeriksi, että miten olet tuolla tarkkuudella esimerkiksi moottorin edistämisen määrittänyt. Veikkaan, että seuranta pyörii ihan normaalilla nopeudella mittaustarkkuuden rajoissa, ja tuollainen periodinen virhe on ihan normaalia. Jos haluat jalustalla kuvata jotain, tässä vaiheessa kannattaa mieluummin panostaa autoguideriin ja hyvään napasuuntaukseen kuin mekaanisten osien vaihtamiseen.
Moottorin edistämisen laskin runsaan tunnin valotuksista. Selvin jaksollinen virhe on niin säännöllinen ja
täsmälleen saman suuruinen kuin moottorin kierrosaika, joten se lienee fakta. Mekaaninen korjaus noudattaa
mekaniikan sääntöjä, joten sen vaikutus on helppo laskea.
Lainaus käyttäjältä: hoptari - 13.09.2012, 21:27:19
Moottorin edistämisen laskin runsaan tunnin valotuksista. Selvin jaksollinen virhe on niin säännöllinen ja
täsmälleen saman suuruinen kuin moottorin kierrosaika, joten se lienee fakta. Mekaaninen korjaus noudattaa
mekaniikan sääntöjä, joten sen vaikutus on helppo laskea.
Periodinen virhe varmasti on olemassa, sitä on käytännössä kaikissa jalustoissa. Mutta vielä jäi epäselväksi, että
miten mittasit virheen noista tunnin valotuksista. Esittämäsi moottorin edistämisestä johtuva virhe on hyvin pieni, ja voisi johtua myös esimerkiksi hyvin pienestä virheestä napasuuntauksessa. Millä laskutoimituksilla olet virheen todennut kuvista?
Napasuuntaus oli pistetty vinoon n. 3° länteen navasta. Sillä sain tähdet liikkumaan tasaisella nopeudella kuvassa ylöspäin.
Sen ylöspäin suunnan, eli siis oikean seurantanopeuden suunnan sain siirtämällä kuvauksen alussa putkea pikakelauksella ylöspäin.
Eli minulla oli pystysuunnassa aika-asteikko ja oikean seurantanopeuden kulkusuunta (=pystysuunta).
Kuvasta voi sen jälkeen nähdä seurantavirheen aikakuvaajan.
I.S.
Ei kai tuossa hoptarin debuggauksessa mitään vikaa ole. Eikö noita rattaita voi tilata joltain "pajalta"?
Voihan niitä rattaita vaihdella ja säätää sitten millien osien tarkkuudella, mutta kaiken tämän jälkeen on aika todennäköistä että kuitenkin joutuu autoguidaamaan ainakin pidemmissä (sanotaan vaikka +3 minuuttia) valotuksissa.
Toiset tykkää purkaa, säätää ja koota taas, ja kun hoptari tuntuu tietävän mitä tekee niin mitäs tuota jarruttelemaan.
Tässä alla olisi 15min Ha-yksittäisvalotuksesta 100% croppi....
Tuo on kuvattu edellisyönä 300/1500mm Newtonilla, jonka napasuuntaus on niin pielessä että kameran latausajan kuluessa (n.23s) näkyy seurantakäyrässä jo sellainen puolen pikselin tasainen poikkeama/valuma RA/DEC suuntiin. Tuon lisäksi jalustan seuranta edistää myös tasaisesti eli jos kuvaan guidaten vaikka parin minuutin ruutuja ja näytän ne tietokoneella nopeasti peräkkäin, niin syntyy animaatio, jossa tähdet vaeltavat hitaasti kuvan poikki :shocked:
Edellisestä riippumatta tähtikuvaus onnistuu ongelmitta myös tuolla 900s valotuksella, koska OAG-autoguidaan MaxIm DL:n avustuksella. En siis näe syytä sellaisen jalustan tuunaamiseen, jonka päälle asennetaan putkea uudelleen jokaista havaintokertaa varten (kookkaan 27 kg putken runttaaminen jalustan niskaan mitätöi tehokkaasti esim. hypertarkan napasuuntauksen tekemisen edelliskerralta).