Olen puuhaillut vähinerin APO linssiputkea.160 millisen FPL-53 tripletlinssin tilasin Astreyalta Venäjältä ja asettelin sitä alustavasti tuubiin että näkee miten se käyttäytyy.Linssi painaa neljäkiloa ja 1,5 millin teräslevystä taivutettu putki tarkennuslaitteineen kaikki yhteensä kolmetoista kiloa.Visuaalinäkymät on hyvät mutta kuvaamisessa tulee jo ongelmia.Tässä on polttoväliä 1280 milliä eli f/8.Tämä tarvitseekin enemmän kuvakentän tasoitusta kuin mihin olen aiemmin tottunut noiden f/ 6-7 linssiputkien kanssa.Nyt on asiaa paremmin tuntevilta hyvät neuvot tarpeen että mikä tasokorjain ja lyhentäjäkin voisi soveltua?
Oho, mikä tuubi on tullut laitettua.
Luulisi että f/8:lla kuvakenttä olisi suhteellisen tasainen.
Tuollaiseen ei kai ihan halpistasoittajaa kannata sovitella, mutta TS:llä nyt kuitenkin olisi 'universaali-tasoittaja' f/5 - f/8-putkille:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p1010_Universelle-Bildfeldebnung-fuer-Refraktoren-von-f-5-bis-f-8.html
Katsoin muuten Astreyan sivuja ja en löytänyt moista linssiä tuotevalikoimasta.
http://astreya-optics.narod.ru/eng/goods.htm
Mahtiapo :cool: einarin linkittämä TS:n flatteneri on pelannut hyvin minun putkissa, jopa SCT:ssä. Lyhentäjä voi olla vaikeampi tapaus, skywatcherin f/7.5 putkelle (120mm) tehty voi toimia, tai sitten ei. Draco 0.8 on ollyt yllättävän hyvä myös ja hinnaltaan edullinen (Ylva)
Osaisivatko esim TS:llä suositella jotain tripletille sopivaa lyhentäjää?
Kyselin viime syyskuussa Astreyalta Super Apo 152/f7:ä.Se maksoi silloin 2500 euroa.Epäilytti kun ei oikein saanut selvää mitä lasia se on.Koostuu neljästä elementistä ja sitä pitävät hitaasti lämpötilojen muutoksiin mukautuvana.Nyt keväällä tuli taas mieleen kysellä siitä tarkemmin Astreyalta.Kuulema ei ollut enää tuota saatavilla,mutta tarjosivat 160 millistä ja kolmesta lasista koottuna.Kun keskuselementti oli FPL-53:a ja hinta alle kolmen tonnin niin tein kaupat.Muuten tässä on nuo samat laatuvaatimukset kuin Astreyan linsseissä yleensä.Pääsin viimeyönä katsomaan Saturnusta ja se oli riittävä testiraportti...Se näissä on että kuin ostaisi sikaa säkissä kun tilaa ilman ennakko tutustumista.
Kuvakenttä tasoittui kun oikaisin focuserin.Laser pisteen ohjasin linssin keskelle,olikin aika vinossa.Tarkennuslaite on 30senttiä pitkässä putkessa,joka on kuudella pultilla kiini pääputkessa.Näitä pultteja tarpeen mukaan löysäämällä ja kiristämällä saa focuserin suunnattua.Linssi solussa on kierteet ja siihen on vielä yhdistettävä sopiva kierteinen putki niin alkaa olla kohdallaan.
Sain kahdella putkella kokeeksi kuvia Saturnuksesta ja ne vastaavat aika lähelle okulaarinäkymiä silmällä.Tuon verran saa eroa neljän ja kuuden tuuman linsseillä.Kamera DMK 21,3xbarlow ja käsittelyä R6.Pienempi on sillä 107millisellä.Kun visuaalisesti katsoo niin neljän tuuman putkella 200x suurennus on hyvä ja kuutosella 300x.
Vaikuttaa melko hyvältä planeettaputkelta.
Uusia isoja apokromaatteja tulee koko ajan markkinoille, jostain syystä erityisesti Venäjältä.
Tal-tehdas on julkistanut 150- ja 200-milliset linssiputket:
http://www.npzoptics.com/catalog/teleskopes/ (http://www.npzoptics.com/catalog/teleskopes/)
150-millinen malli on jo myynnissä Italiassa, hinta 5500 euroa. Siihen nähden Astreyan 160 mm putki on edullinen. 200-millin Talista ei ole hintatietoa, mutta lienee aika arvokas. Suunniteltu kiinteisiin asennuksiin observatorioihin.
Jorma M.
Kangasala
Teräksestä taivutettu putki oli enemmän kokeilu ja prototyyppi.Nyt teetin lähipajalla putken kahden millin alumiinista,ulkohalkaisijaltaan 180 milliä.Hitsarin ja sepän vikaa on minussakin vaan ei ole laitteita.Yli kolme kiloa tämä keveni ja tuntuu tarpeeksi tukevalta.Nyt on painoa pantojen,kiskon ja tarkennuslaitteen kanssa yksitoista kiloa.Olin tehnyt ensiversioon hätäisesti mattamustaksi maalatusta pahvista hajavalon esteitä.Ne samat sulloin nyt uuteen pari milliä ohuempaan putkeen.Linssisolu on kovin kapea,12 milliä läpimitaltaan itse linssiä suurempi.Siinä ei ole kierteitä eikä muutakaan mahdollisuutta kiinnitykseen.Laitoin putkeen linssin molemmin puolin kolme neljän millin lyhyttä pulttia puolelleen pitämään sitä kiini.Vastavalo suojaksi on 250 milliä pitkä 192 ulkohalkaisijaltaan oleva myös alumiininen tötterö mutta alustavasti laitoin vain pahvista.Noita sisuksiakin pitää rakentaa siistimmäksi ja miettiä olisiko parempi linssin kiinnitystapa.Tämä nyt ei vielä valmis ole,en tiedä onko koskaan mutta läpi siitä näkee ja parannellaan kun uusia ideoita kehittyy...
Tuo ohut alumiiniputki hiukan arveluttaa.
Vehkis Järvenpäässä teki vastaavanlaisen putken Leizin linssiryhmän ympärille. Putki muutti muotoaan, kun sitä käänneltiin eri puolille taivasta. Tähdet olivat pistemäisiä vain pienellä alueella okulaarin tuottamassa näkökentässä. Laite ei siis pysynyt kollimoinnissa. Vaikka linssiryhmä on APO, vino tarkennuslaite tai muotoa muuttava putki aiheuttaa kuvaan värivirheen lisäksi muitakin kuvausvirheitä. Taipuman, siis kollimointivirheen, ei tarvitse olla suurta, kun se näkyy jo.
Toivotaan kuitenkin parasta!
jk
Tuli kyllä mietittyä että ottaako kolme millistä ainevahvuutta ja vaihdan takaisin teräslevyputkeen jos tämä ei toimi.Tarkkaillaan nyt ensin pysyykö laserkollimaattorin piste keskustassa.Teräsputkessa piti.
Tuli mieleen jos olisi mahdollista laminoida lasi- tai hiilikuitua alumiinin päälle, en tiedä kuinka näiden lämpölaajenemiskertoimet synkkaa. Voi olla kuolleena syntynyt ajatus...
Lainaus käyttäjältä: mistral - 04.09.2012, 11:54:21
Tuli mieleen jos olisi mahdollista laminoida lasi- tai hiilikuitua alumiinin päälle, en tiedä kuinka näiden lämpölaajenemiskertoimet synkkaa. Voi olla kuolleena syntynyt ajatus...
Ei synkkaa. Hiilikuidun lämpölaajenemiskerroin on melko pieni, alle 10% alumiinin kertoimesta. Hiilikuiturakenteen lämpölaajenemiskerroin voi olla erilainen eri suuntiin, riippuen kuituorientaatiosta.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 04.09.2012, 00:01:40
Tuo ohut alumiiniputki hiukan arveluttaa. Taipuman, siis kollimointivirheen, ei tarvitse olla suurta, kun se näkyy jo.
Saisikohan taipuman pois jos siirtäisi pannat lähes päihin? Tosin seurantaputken pysyminen linjassa apon kanssa voi kuitenkin tuottaa ongelmia.
Seuraan miten alumiinin kanssa menee ja jos tarvitsee teen lopullisen version teräksestä.Linssin voisi kiinnittää paremminkin.
En usko tuon aluputken taipuilevan, linssiryhmä on kuitenkin suht kevyt kun kokonaispaino nyt jää 11kg paikkeille.
Teet(ät) tuolle linssille kunnollisen kiinnityskehyksen push/pull kollimoinnilla kolmen tukipisteen avulla, takapään fokuserin kiinnitys myös kunnolliseksi niin veikkaan että putki hoitaa tehtävänsä mallikkaasti.
Linssi on vain 3,9 kiloa kun Astreyan 152 millinen neljästä lasista tehty olisi ollut yli viisikiloinen.Tuollaista kehystä olen tosiaan miettinyt ja pitää tutkia miten sen virittää kun nykyisessä putkessa ei ole paljon tilaa.Putken sisähalkaisia 176 milliä ja linssin ulkomitta 172.Eipä montaa kymppiä maksa vaikka joutuisi tekemään vähän isommankin putken.Tuon kokoluokan linssille ei yleensä kyllä näytä tehdyn yli 190 ulkomittaista.On niitäkin joissa linssiosan jälkeen putki kapenee,mutta uskon yhtenäisen ja samanvahvuisen olevan varmin ja paras näin harrastelijan tekemäksi.
Uskon myös että 2 mm:n alumiinista tehty putki toimii kunhan sen saa päistä tuettua pyöreäksi, joko objektiivin ja fokuserin kiinnitysosilla tai sitten erillisillä tukirenkailla. Kiinnitys jalustaan pitää suunnitella kunnolla, sieltä putlki mieluusti joustaa.
Kaizu
Kaizun ehdottamaa tukirengasta sain kokeiltua heti kun oli 8 milliä paksuja ja 29 milliä leveitä alumiinipantoja.Ei vain ihan mahdu alumiiniputkeen ilman hiomista ja laitoinkin takaisin teräsputkeen. Panta tukee ja ehkä koetan alumiiniputkellekin...Mutta ensimmäinen teräslevystä pyöristetty putki taitaa olla varmin ratkaisu.
Alumiinista tehtynä putki on neljä kiloa kevyempi ja saan ensi viikolla sopivan tukipannan ja jos se auttaa niin hyvä.Katson nyt tämän kun on aloitettu...
Olen kuullut useammasta lasista koottujen linssien tarkasta keskittämisestään toisiinsa nähden.Kun olen joutunut ottamaan ja laittamaan tuota objektiivia paikalleen eri putkiratkaisua hakiessa niin tuli aiheelliseksi jo puhdistaa välillä se etenkin kun näyttäisi löytyneen viimein alumiiniputkesta sopiva sija.Puhdasta tuli mutta lasien väliin sisälle pääsi kosteutta ja muodosti kohta miltei läpinäkymättömän harson.Tuota on sattunut ennenkin jotain polttovälinlyhentäjää puhdistettaessa ja sumu häviää yleensä parissa tunnissa.Nyt ei käynyt niin,vaan vielä vuorokauden päästä oli sama;ei näy kunnolla läpi.Olen joskus purkanut kaksilasisen akromaatin solustaan ja nyt oli tehtävä sama tälle.Jokaista lasiosaa pitää kiini kolme pientä ruuvia,avasin ne kahdesta lasista ja ylimmän lasin jätin paikalleen.Sumu oli sen ja toisen lasin välissä.Solun seinämillä oli vielä hiukan nestettä.Kuivasin ja laitoin lasit paikalleen.Helposti ne menivät,onneksi.Tiiviimmin tuntuu olevan se päällimmäinen jota ei tarvinnut siis poistaa.Kun katsoo putken läpi nyt ei mitään eroa entiseen ole tapahtunut.Linssi näyttää asettuneen hyvin kohdilleen.Mitä kyllä pahasti epäilin mutta ei se vaarallisempaa ollut.Silti puhdistuksessa on käytettävä erityistä huolellisuutta.Ja normaalikäytössä hyvä jos kerran kymmenessä vuodessa...
Vastavalosuoja, välissään mustaa pahvia liukuu sopivan määrän. Alumiinista tehtynä näyttää asiallisemmalta kuin pelkkä pahvi. Kohta melkein kuin Ludeksen ja Back`n putket, vain hinnasta puuttuu ykkönen edestä...No, maksaahan niiden Focuserkin melkein tonnin.
Olisikohan mahdollista vaan lakata tuo nätti alumiinipinta, vaikka 2-komponenttilakalla? :smiley:
Niin, ajattelin alunperin tietenkin maalata vaikka sinisellä mutta nyttemmin alkaisi tuntua alumiinipinta sinällään hyvältäkin. Olen nähnyt joskus tosiaan samanlaisen ehkä lakatun harrastelijan tekemänä.
Tuossa putkessa on tarkennuslaitteena ollut onneton Teleskop Servicen kaksi tuumainen focuser joka on minulla kiertänyt useammasta putkesta toiseen muutaman vuoden ja jonka hienosäätö luistaa pelkän kulmapeilin painosta. Tarkentaminen kameroille on ollut tuskaa. Purin sen useaan otteeseen, näytti alkavan toimia mutta kun laittoi paikalleen niin ihan sama vaiva. Aloin etsiä parempaa.
Olen saanut käsityksen että ainakin 120mm objektiivin halkaisijaiset refractorit vaativat kolmen tuuman focuserin, että tuleva valo hyödyntyy.
Kunnon kolmetuumainen maksaa yleensä jo nelisen sataa. Siihen saa lisätä vielä adapterin joka kiinnittää laitteen putkeen, niin että 360 asteen kierto syntyy. Löysin Teleskop Serviceltä heidän hiukan käytetyn TS 3" focuserin, antoivat sen alle kahdensadan ja sopiva adapteri satasella. Ne ruuvailin putkeen ja tarkentaminen on nyt sellaista kun kuuluukin. Tuon pitäisi toimia ainakin neljän kilon kuormalla. Edellisessä oli annattu maksimiksi kaksi ja puoli mutta ei edes Atikin kameraa ilman suodinkiekkoja kestänyt.
Tässä uudessakaan ei ole hammastankoa mutta ei tuo näytä vähästä luistavan.
Tuosta TS:n 2" focuserista. Minulla se kiristyy kuusiokoloruuvista vaikka lukkoon asti, mutta aiheutti aluksi ihmetystä lipsumisellaan ja focuksen menetyksellä Orion ED 102 linssiputkessa. Nähtävästi sain siihen sopivan tiukkuuden, koska nyt kantaa ainakin järkkärin ja kentän tasaajan, yht. n 1 kg painon, eikä enää lipsu säädettäessä focusta.
Minulla taitaa olla tämä halvin malli, alle sataviisikymppiä.
Mutta saa siitä käyttökelpoisen mahdolliseen SCT-putkeen jos sattuu joskus sellainen vielä olemaan. SCT-kierteinen adapteri on valmiina jostakin jäänteenä ja jätän tarkentimesta kymmenesosa säätimen pois, sitä kun ei välttämättä parimetriselle polttovälille tarvita. Nimemomaanhan tuo mikrosäätö tuossa luistaa, muuten se pelaa kuten pitääkin. Aina uutena havaintopäivänä kun aloittaa niin pitää ensin pyöräyttää tuota karkeampaa säätöpyörää, muuten ei kymmenesosasäätö lähde mukaan. Ja sama jos laittaa vähän painavamman okulaarin tai hetken tauon jälkeen alkaa hakea tarkennusta. Onhan jotkut laittaneet tällaisenkin kuntoon. Minä en, ja muutenkin kaipasin jykevämpää laitetta. Mutta nyt ei luista ja 1/11 säätö lähtee aina toimimaan ja pitää myös. Jos tämä vielä alkaa kränäämään, niin lopullisesti siirryn hammasvälitteisiin systeemeihin (nytkin APM: n kallis focuseri kyllä kävi mielessä).