Avaruus.fi - keskustelualue

Terve tähtiväki!

Olen palstan tulokas ja tilasin Villen Kellosta otsikossa nimetyn laitteiston lähinnä astrovalokuvaus mielessäni. Lisukkeita ovat Orionin laserkollimaattori, Celestronin 7 ampeerin powertank, langaton etälaukaisin intervalliotoksia varten sekä 2xBarlow sekä Amazonista Celestronin accessors-pakkaus sekalaisia tarvikkeita kuten suodattimia.

Kamerana mulla on Panasonic Lumix DMC-G3 sekä sille tarkoitettu T2-adapteri teleskooppiin liittämistä varten. Tavoitteena mulla on saada siedettäviä, ehkä jopa parempiakin kuvia galakseista ja syvän taivaan kohteista.

Mitäs luulette palstalaiset? Tuleeko onnistumaan? Olisiko vinkkejä ja varoituksen sanoja vähän näin myöhäisheränneelle tähtikuvaajalle? Onko jotain ihan täysin välttämätöntä jäänyt hankkimatta? Valokuvauksen perusteet ovat hallinnassa, mutta yhtään tähtivalokuvaa en ole vielä eläissäni ottanut.

Lainaus käyttäjältä: M.Humason - 16.04.2012, 17:59:34
Tuleeko onnistumaan?

Ennemmin tai myöhemmin!

Lainaa
Tavoitteena mulla on saada siedettäviä, ehkä jopa parempiakin kuvia galakseista ja syvän taivaan kohteista.
Onko jotain ihan täysin välttämätöntä jäänyt hankkimatta?

Alkuun pääsemisen kannalta oikeastaan ei, mutta jossain vaiheessa järjestelmään täytynee lisätä seurannankorjaus eli autoguidaus, jolloin useiden tai useiden kymmentenkin minuuttien osavalotukset tulevat mahdolliseksi.  Ilman seurannankorjausta huolellisesti napasuunnatulta CG-5:lta voi omien kokemusteni perusteella odottaa n. 1-2min valotuksia n 75-66% saannilla (jalustan jaksollinen virhe pilaa ne loput).  1-2min osavalotuksillekin löytyy kohteita, joten mikään pakko seurannankorjaukseen ei ole heti alkajaisiksi ryhtyä.  Jos ryhdyt, niin suosittelen lämpimästi etsinguideria (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6220.0).

Samaa mieltä ketaraxin kanssa. Hiukan haasteellinen aloitusputki jalustalle, mutta kyllä se siitä lähtee tuolla kalustolla, kun vain jaksat sinnitellä pikkuongelmien ohitse. Tuo peilitön järkkäri lienee kiinnostavin osanen kokoonpanoa, joten tuosta kannattanee kirjoittaa mielipiteitä foorumille, kun saat ne ensimmäiset tähtikuvat otettua. Komakorjaimen tarvetta en osaa arvioida tässä vaiheessa. Omassa F5 Newtonissa Newton-putkien koma-virhe ilman korjainta näkyy kyllä kuva-alan nurkissa esim. Canonin croppikennoisilla rungoilla, muttei se välttämättä näy sinulla kovin häiritsevästi (ts. seurantaongelmat ajavat varmaan alkutaipaleella  tuon ohitse häiritsevyydellään).

Lainaus käyttäjältä: M.Humason - 16.04.2012, 17:59:34
...tilasin Villen Kellosta otsikossa nimetyn laitteiston...

Toivotaan parasta! Joko Ville on toimittanut laitteiston?

jk

Aloittelin itse kuvaushommat tänä talvena tismalleen samalla kalustolla. Tai no, lisäkilkkeissä on eroa, mutta putki ja jalusta täsmää. Autoguidaukseen en ole vielä lähtenyt, ja äkkiseltään tulis mieleen suositella ainakin napatähtäintä ja bahtinovin maskia.

Taistelin jalustan suuntauksen kanssa aika lailla, kunnes napatähtäin auttoi ratkomaan ainakin pahimmat ongelmat. Toistaiseksi olen tosin tyytynyt maksimissaan 30s otoksiin, johtuen lähinnä säädettävän lankalaukaisemen puutteesta. Bahtinovin maski puolestaan on aivan korvaamaton apu tarkennuksen kanssa.

Lisähourintaa omista kokemuksista ja kuvia löytyy allekirjoituksen blogilinkistäkin.

Kiitostankommentesta. Eipä ole Villestä kuulunut mitään, vaikka sunnuntaina laitoin tilaukset. Mutta aikaahan tässä on.

Autoguidauksen hankinta on ilman muuta edessä, kunhan ensin saan systeemit hallintaan ja stackauksen kohilleen. Valitsin haastavan putken ihan sen takia, että sen opiskelee samalla vaivalla kuin jonkun aloittelijaputkenkin. Tuossa on focal ratio niin hyvä, että toivon 3xBarlowilla siedettäviä tuloksia F15:llä ja 2x:llä jopa hyviä.

Siinä on mielestäni mahollisuuksia melkein mihin vaan. Ei sillä J-P Metsävainiollakaan ole paljon tuon kummemmat vehkeet, ja hän jopa pelkällä kameraoptiikalla vetelee National Geographyyn viikon tähtikuvia Oulun Asemakadulta. JiiPee on yksi innoittajistani, vaikken miestä tunnekaan. Itse en ikimaailmassa usko kykeneväni edes puoleen siitä, mihin hän on päässyt, mutta tullaan mopolla perässä.

Tiedostan kameran rajoitteet, mutta siinä on resoluutiota ehkä liikaakin tuohon hommaan (16Mpix). Ainakin riittävästi. Kennon koko on normaalia pienempi, mutta jospa se ei liikaa haittaa. Kameran mukana tuli pari ei niin helpposelkoista ohjelmaa kuvien käsittelyyn, tärkein niistä RAW-kuvien käsittelyohjelma. Luulen ettei se ole nyt tekniikasta, vaan äijästä kiinni. Valmiita polkuja Lumix G3:lle ei tähtikuvaukseen näytä löytyvän, joten pitää aukoa hankea itse. Raportoin edistyksestäni sitten, kunhan saan kamat tänne ja kuvausvalmiiksi. Ehkä ensivalot (niinkö te ensikuvia kutsutte?) saan vielä tälle keväälle otettua, vaikka valo pilaa kohta kaiken.

Lainaus käyttäjältä: UglyPsycho - 17.04.2012, 22:17:57
Aloittelin itse kuvaushommat tänä talvena tismalleen samalla kalustolla. Tai no, lisäkilkkeissä on eroa, mutta putki ja jalusta täsmää. Autoguidaukseen en ole vielä lähtenyt, ja äkkiseltään tulis mieleen suositella ainakin napatähtäintä ja bahtinovin maskia.

Taistelin jalustan suuntauksen kanssa aika lailla, kunnes napatähtäin auttoi ratkomaan ainakin pahimmat ongelmat. Toistaiseksi olen tosin tyytynyt maksimissaan 30s otoksiin, johtuen lähinnä säädettävän lankalaukaisemen puutteesta. Bahtinovin maski puolestaan on aivan korvaamaton apu tarkennuksen kanssa.

Lisähourintaa omista kokemuksista ja kuvia löytyy allekirjoituksen blogilinkistäkin.

Hyvin olet päässyt jutun juoneen kiinni. Tuo antaa uskoa, että ehkäpä se onnaa meikäläiseltäkin.

Lainaus käyttäjältä: M.Humason - 17.04.2012, 22:55:36
Hyvin olet päässyt jutun juoneen kiinni. Tuo antaa uskoa, että ehkäpä se onnaa meikäläiseltäkin.

Kiitoksia. Välistä onnistuu, ja alkuvaiheessa useimmiten ei. Oleellista on kait lähinnä puskea jääräpäisesti eteenpäin.  :wink:

Huomionarvoista on kuitenkin se, että mulla ei ole Barloweja käytössä, eli polttoväli on vähemmän haastava kuin sinulla on kaavailuissa.

Joka tapauksessa, jo pariin kertaan mainittu jalustan huolellinen suuntaus on kaikki kaikessa, ja siihen kannattaa panostaa.

Kuvien pinoaminen ja jälkikäsittely onkin sitten ihan oma lajinsa, jossa riittää opiskeltavaa, mutta sekin on huomattavasti mielekkäämpää ja palkitsevampaa, kun lähtökohtana olevat kuvat on kunnollisia.

Kuten Timpekin totesti niin hieman haastava putki on - nimenomaan paino/pituus suhteessa jalustaan.
Mutta polttoväliä kuitenkin on 'vain' 1000 milliä joten ei mahdoton, seurannan korjauksellekaan.

Kai kysyjäkin tarkoittaa käyttävänsä barlowia lähinnä oman aurinkokunnamme kohteisiin ?
Vaikeuskerroin nimittäin nousee jos syvään taivaaseen näitä käyttää.

Lainaus käyttäjältä: einari - 18.04.2012, 12:45:35
Kuten Timpekin totesti niin hieman haastava putki on - nimenomaan paino/pituus suhteessa jalustaan.
Mutta polttoväliä kuitenkin on 'vain' 1000 milliä joten ei mahdoton, seurannan korjauksellekaan.

Kai kysyjäkin tarkoittaa käyttävänsä barlowia lähinnä oman aurinkokunnamme kohteisiin ?
Vaikeuskerroin nimittäin nousee jos syvään taivaaseen näitä käyttää.

Kyllä tässä on nimenomaan tarkoitus käydä syvän taivaan kimppuun, laitoin myös autoguiderin tilaukseen. Olenko siis harhautunut jo lähtökuopissa väärille urille? Pitääkö putki vaihtaa? Villeltä ilmoitettiin, että tuota putkipakettia saa vasta kesäkuussa, tarjosivat korvaavaksi vaihtoehdoksi kiikaria. Eivät kai ne olleet tosissaan?

Millaisilla vermeillä meinasit lähteä guidaamaan?

Lainaus käyttäjältä: UglyPsycho - 18.04.2012, 20:53:45
Millaisilla vermeillä meinasit lähteä guidaamaan?

Ihan tavallisella SkyMaxin autoguiderilla, joka näytti olevan Ville Starissa 250 euroa. Celestronin oma vehje oli reilusti yli 300:n, eivätkö ne oie periaatteessa sama laite? Näyttävät olevan aika hintavia muut merkit, ja muutenkin aikomani budjetti näköjään repeilee sieltä täältä.

Lainaus käyttäjältä: M.Humason - 18.04.2012, 20:44:26
Villeltä ilmoitettiin, että tuota putkipakettia saa vasta kesäkuussa, tarjosivat korvaavaksi vaihtoehdoksi kiikaria. Eivät kai ne olleet tosissaan?

Oletko katsonut Foorumin kauppapolitiikkaa ketjun, kotimaasta ostaminen? Siellä on joitain viestejä, kuinka tosissaan Ville on.

jk

Tarkoitit varmaan SynGuideria ?
Sehän ei sitten pelkästään riitä autoguidaukseen vaan tarvitset myös joko:
a) off-axis guiderin
b) erillisen guidausputken

Vaihtoehto a) puolustaa paikkaansa sillä että sillä saa tiukkaa guidausta ilman pelkoa guideriputken vääntymistä, mutta haittapuolena newton-putkessa että off-axis guiderin pitää olla riittävän ohut että tarkennusvara riittää.
Vaihtoehdolla b) ei ole ongelmaa tarkennuksen kanssa, mutta painoa ja kustannuksia tulee tietysti lisää.

Mutta siis ilman guidaamistakin kuvaamisen toki voi aloittaa.
Jos Villen toimitusaika perinteisesti venyy niin voit vielä harkita esim 6" putkea tai sitten jotain 3"/4" hyvää linssiputkea.

Lainaus käyttäjältä: einari - 18.04.2012, 21:52:07
Tarkoitit varmaan SynGuideria ?
Sehän ei sitten pelkästään riitä autoguidaukseen vaan tarvitset myös joko:
a) off-axis guiderin
b) erillisen guidausputken

Vaihtoehto a) puolustaa paikkaansa sillä että sillä saa tiukkaa guidausta ilman pelkoa guideriputken vääntymistä, mutta haittapuolena newton-putkessa että off-axis guiderin pitää olla riittävän ohut että tarkennusvara riittää.
Vaihtoehdolla b) ei ole ongelmaa tarkennuksen kanssa, mutta painoa ja kustannuksia tulee tietysti lisää.

Mutta siis ilman guidaamistakin kuvaamisen toki voi aloittaa.
Jos Villen toimitusaika perinteisesti venyy niin voit vielä harkita esim 6" putkea tai sitten jotain 3"/4" hyvää linssiputkea.

Ei siis kiikaria kuitenkaan... Mutta rahanmeno vain yltyy? Tuo kahdeksantuumainen on minimi, mihin lähden rahojani tuhlaamaan. Aivan järettömästi hotsittaisi hankkia Skywatcher Explorer 300 PDS/1500mm+ HEQ-6 synscan goto. Silläkö ne taivaat aukeaisivat?

Lainaus käyttäjältä: M.Humason - 18.04.2012, 22:16:08
Mutta rahanmeno vain yltyy? Tuo kahdeksantuumainen on minimi, mihin lähden rahojani tuhlaamaan. Aivan järettömästi hotsittaisi hankkia Skywatcher Explorer 300 PDS/1500mm+ HEQ-6 synscan goto. Silläkö ne taivaat aukeaisivat?

Kerron omista kokemuksistani sen verran, että lähdin itse liikkeelle kuvaustouhusta tuosta 300/1500mm Newton kokoluokasta. Jälkikäteen ajatellen ei ehkä olisi kannattanut, mutta suomalaisella sisulla ja paksulla lompakolla olen selvinnyt nykypäivään saakka ja tuo 300/1500mm Newton toimii nyt menestyksellisesti pääasiallisena kuvausputkenani. Takana on nyt aivan liikaa työtunteja ja vaivannäköä, että lähtisin kovin helpolla vaihtamaan tätä putkea toiseen kuvausputkeen (huolimatta sen nykyisistä puutteista tai epäkohdista).

Saat tästä projektista yleiskäsityksen http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=3304.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=3304.0) ketjusta, mutta tuosta puuttuvat kaikki lukuisat viritykset mitä olen viime aikoina tehnyt putken eteen sen kuvauskäyttöä varten. Tätä aihetta liipaten kannattaa lukea foorumilta esim. tämä ketju: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7672.msg85392#msg85392 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7672.msg85392#msg85392) jossa pohdiskeltiin myös ds-kuvauslaitteiston kasaamista. Foorumilta löytyy muutenkin tolkuttomasti kokemuksia erilaisista kuvauslaitteistoista, joten näitä kannattaa lukea. Kuva omasta kalustoani löytyi muuten tästä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=8929.msg81595#msg81595). :wink:

Pähkinänkuoressa kuitenkin: jos ostat suuren 200...300mm apertuurin kaupallisen kaukoputken aikomuksena ryhtyä kuvaamaan deep sky -kohteita, tulet törmäämään laitteiston vaativuuteen ja siihen, että kaupalliset ratkaisut vaativat erilaista säätämistä yms. parantelua ja kustannukset karkaavat aina käsistä. Jalustoissa HEQ6 Pro riittää vain tuohon 200mm apertuuriin saakka, mutta yli tämän kuvauskokoluokan mentäessä tarvittavan jalustan hintaluokka karkaa käsistä (yli 5k€). Toiseksi tällainen jalusta vaatii alleen käytännössä kiinteän tolppa (yms.) pystytyksen, koska todella järeän kaluston pystyttäminen käy nopeasti kovin työlääksi ja aikaa vieväksi.

Lainaus käyttäjältä: einari - 18.04.2012, 21:52:07
Sehän ei sitten pelkästään riitä autoguidaukseen vaan tarvitset myös joko:
a) off-axis guiderin
b) erillisen guidausputken

Newton-kaukoputki tykkää kovasti OAG-guidauksesta, koska tämä ratkaisu huomioi putkessa tapahtuvat taipumat valotusten aikana. Käytännössä tämä vaatii tuon ohuen OAG-yksikön JA sen kaveriksi riittävän herkän ohjauskameran (SX Lodestar tai kenties QHY5 ovat tällaisia). Toinen toimiva vaihtoehto saattaisi olla etsinguidaus (http://www.kwtelescope.com/KWT_KWIQ.htm (http://www.kwtelescope.com/KWT_KWIQ.htm)). Kummatkin ratkaisut kaipaavat läppäriä putken ääreen, mutta sekä SX Lodestarista että KWIQ Guiderista on täällä monia positiivia käyttäjäkokemuksia.

OFF-TOPIC:
Kun kuvaajaporukka vain jaksaisi, niin tänne foorumille pitäisi kehittää FAQ-viestiketju toimivan tähtikuvauskokoonpanon rakentamisesta eri hinta/kokoluokissa. Tuohon pitäisi varmaan ottaa mukaan 1.) tähtikuvaus kameraoptiikalla ja alle 600mm polttovälillä 2.) tähtikuvaus 600...1000mm polttovälillä ja 3.) tähtikuvaus yli 1000mm kuvauspolttovälillä. Hintaluokkina nuo menevät suunnilleen näin: 1.) max. 2000€ 2.) 2000...4000€ 3.) yli 4000€. Noista hintaluokista saisi sitten (varmasti?) toimivan kuvaussysteemin kustakin putkiluokasta järkevästi valitsemalla. Pitää silti muistaa, ettei tähtikuvauksessa ole sellaista helppoa oikotietä onneen, vaan kaikissa hintaluokissa tulee vastaan melko jyrkkä oppimiskäyrä laitteiston hallinnan suhteen ja tuollainen "takuutoimiva" laitteistokin vaatii kokeneen käyttäjän, jotta tulosvarmuus olisi taattu. :huh:

Kiitos Timpe! Vahvistit näkemykseni, että kannattaa kerralla laittaa kunnon kalusto, että saa äijä rauhassa etsiä rajojaan universumin ääristä. Mitään en niin kammoa kuin laittaa rahaa hukkaan, johonkin pieneen putkeen ja huomata sitten, että se ei täyttänyt lainkaan niitä visioita, joita alun perin asetin.

Kävin tsekkaamassa tuon laitteistosi ja melkoinen hirviö se näyttää olevankin.

Minä lähden siitä, että siellä putkessä pitää lymyillä jossain siedettävä kuva Sombrerosta. Kun sinne asti pääsen, niin olen siellä mihin olen visiossani pyrkinytkin. Sitten vain tekniikkaa hiomaan, että otokset vain parantuvat. En pelkää hukattuja tunteja tai pieleen menneitä valotuksia, sehän se tulee joka tapauksessa olemaan se harrastuksen arkinen ydin, tietäen kuitenkin että se palkinto lymyilee jossain tuolla ulkona.*virn*

Eh... millaisen laitteiston sitten ajattelit kasata tuon kamerasi ympärille? Millainen putki/jalusta/seurantakalusto? Ja kuinka paljon olet aikonut maksaa tuosta kokonaisuudesta? Ei tule ihan halvaksi päälle 200mm apertuuri-kokoluokassa, mutta jos löytyy pätäkkää (ja loputtomasti aikaa/kärsivällisyyttä hukattavaksi Suomen kehnoissa sääoloissa), niin sitten...
Omaan kalustooni on uponnut pitkälle päälle 10000 euroa eli sellaisen pikkuauton hinta ja kuvia sillä syntyy vuodessa kymmenkunta!
Ei kovin järkevää rahankäyttöä... :grin:

Kolmen vuoden vähäisellä kokemuksella en keksi mitään järkevää syytä 2x tai 3x Barlowille muussa kuin aurinkokunnan kohteissa. Oma 1200 mm:n polttoväli on jo tarpeeksi haasteellinen.

Lainaus käyttäjältä: M.Humason - 18.04.2012, 22:16:08
Ei siis kiikaria kuitenkaan... Mutta rahanmeno vain yltyy? Tuo kahdeksantuumainen on minimi, mihin lähden rahojani tuhlaamaan. Aivan järettömästi hotsittaisi hankkia Skywatcher Explorer 300 PDS/1500mm+ HEQ-6 synscan goto. Silläkö ne taivaat aukeaisivat?

Mielestäni optiikan laadulla on kokoa suurempi merkitys kuvanlaatuun.

Enhän minä ole päässyt vielä edes aloittamaan. Hankin tuon kamerani viime syksynä allround työjuhtakameraksi työkäyttöön, eikä silloin ollut vielä näköpiirissä tähtikuvauskäyttö. Ennen pitkää täytyy sijoittaa varmaan myös kameraan.

Tämä on yhteisprojekti 16-vuotiaan poikani kanssa, eikä siitä tosiaankaan ole haittaa, jos isä ja poika saavat touhuta yhdessä ilman sitä maailman parasta tähtikuvaakin. Meitä ei kiinnosta napsia epäselviä tuhnukuvia Marsista, vaan haluamme nebuloita ja galakseja. Näillä vehkeillä on siis tarkoitus aloittaa ja opetella niiden käyttö niin hyvin, että tekniikan rajat tulevat vastaan. Sitten katsotaan, mihin kiinnostus riittää.

Korostan vielä, ettei meillä ole pienintäkään harhakuvitelmaa homman helppoudesta, vaan olemme varautuneet katkeriin pettymyksiin sen tähden, että palaset eivät loksahda kohilleen. Toivottavasti pojalle ja minulle tietysti jää hyvät muistot näistä parista vuodesta ennen kuin hän täyttää aikamiehen mitat eikä enää kiinnostusta "vanhan ukon" kanssa touhuamiseen välttämättä ole.

Panin tuon vanhan ukon launausmerkkeihin, koska enhän minä nyt sentään mikään vanha ukko ole. :smiley:

Alla olevat mielipiteet kannattaa katsoa sitten varauksella, mutta yritän hiukan haarukoida tilannettasi ja ehdottaa siihen sopivaa kokoonpanoa hihasta osat ravistaen: (oletuksena, että haluat Newton-putken kuvausputkeksi)
* putkeksi tuo tähtibasaarissa Mals77:n tarjoama (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9949.0) kuvaus-Newton (200/800 = F4), jonka speksit löytyvät esim. täältä (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p52_GSO-200mm-f-4-Newtonian---2--Dual-Speed-Crayford-for-Imaging.html). 600€
* jalustaksi tuolle sopiva SW NEQ6 SynScan pro (link (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p433_Skywatcher-NEQ6-Skyscan-Pro---GoTo-Mount-with-steel-tripod.html)), 1100€
* seurantaan etsinguideri (KWIQ guider, link (http://www.kwtelescope.com/KWT_KWIQ.htm)), 400€
* komakorjain (link (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3822_TS-Optics-2--Newtonian-Telescope-Coma-Corrector-from-f-4.html) tai sama Baaderin MPCC (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p486_Baader-2--Newtonian-Coma-Corrector---with-T2---M48-connection.html):nä, kunhan etäisyys kennolle saadaan oikeaksi), 150€ sovitepaloineen
* laserkollimaattori F4 putken jatkuvaan kollimointitarpeeseen, link (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p83_TS-Newtonian-Laser-Collimator---1-25--connection---full-metal.html), 59€

Tuohon päälle sitten ne muut roinat, kuten 12VDC virtalähde/akku, langaton etälaukaisin, T2 sovitusrengas kameran ja komakorjaimen väliin. Läppäri kuvauskäyttöön pihalle putken ääreen saattaa löytyä jo ennestään, mutta jos ei niin sitten jokin käytetty Windows XP kone max. parilla satasella ajaa asian hyvin. Ilmaisohjelmilla pääsee hyvin alkuun, joten siitä ei tule kustannuksia alkuun (jossain vaiheessa haluat sitten investoida PhotoShopiin).

Perustelut lyhyesti: jalusta ja kuvausputki ovat hyvässä suhteessa keskenään, seurannankorjauksessa on toimiva (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4374.msg93043#msg93043) systeemi ja opettelun jälkeen tuolla systeemillä saanee hyvällä saannolla kuvia yötaivaalta (nopea F4 putki ja 800mm polttoväli ovat hyvä yhdistelmä, katso vaikka mitä nimimerkki Murtsi on saanut aikaan vastaavalla kokoonpanolla  :wink:). Tuo myynnissä oleva putki on sitä paitsi valmistajan astrokuvaukseen tarkoitettua mallia eli siinä on muutamia pikkuparannuksia visuaalikäyttöön tarkoitettuun peilikaukoputkeen nähden (näitä ei tainnut olla tuossa C8 N:ssä).

Tuolla noin 2500 euron sijoituksella pääset kuvaamaan deep sky -kohteita tuossa kaavailemassasi 200mm kokoluokassa. Et varmaan ihan ongelmitta, mutta ainakin edellytykset tähän olisivat olemassa omasta mielestäni. Kommentoikaapa muut tuota kokoonpanoani, menikö se miten paljon metsään ja mitä tuosta jäi puuttumaan, kiitos! :smiley:

Ai niin, sen Villen Kellon tilauksen suhteen kannattaa miettiä vielä tai tarvittaessa jopa neuvotella se minimaaliseksi, koska liikkeen toimitusvarmuus on osoittautunut vuosien mittaan kovin heikoksi (kuten tässäkin ketjussa on mainittu).

Tuosta listasta puuttuu vielä näytön kalibrointilaite.

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 19.04.2012, 22:55:52
Alla olevat mielipiteet kannattaa katsoa sitten varauksella, mutta yritän hiukan haarukoida tilannettasi ja ehdottaa siihen sopivaa kokoonpanoa hihasta osat ravistaen: (oletuksena, että haluat Newton-putken kuvausputkeksi)
* putkeksi tuo tähtibasaarissa Mals77:n tarjoama (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9949.0) kuvaus-Newton (200/800 = F4), jonka speksit löytyvät esim. täältä (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p52_GSO-200mm-f-4-Newtonian---2--Dual-Speed-Crayford-for-Imaging.html). 600€
* jalustaksi tuolle sopiva SW NEQ6 SynScan pro (link (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p433_Skywatcher-NEQ6-Skyscan-Pro---GoTo-Mount-with-steel-tripod.html)), 1100€
* seurantaan etsinguideri (KWIQ guider, link (http://www.kwtelescope.com/KWT_KWIQ.htm)), 400€
* komakorjain (link (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3822_TS-Optics-2--Newtonian-Telescope-Coma-Corrector-from-f-4.html) tai sama Baaderin MPCC (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p486_Baader-2--Newtonian-Coma-Corrector---with-T2---M48-connection.html):nä, kunhan etäisyys kennolle saadaan oikeaksi), 150€ sovitepaloineen
* laserkollimaattori F4 putken jatkuvaan kollimointitarpeeseen, link (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p83_TS-Newtonian-Laser-Collimator---1-25--connection---full-metal.html), 59€

Tuohon päälle sitten ne muut roinat, kuten 12VDC virtalähde/akku, langaton etälaukaisin, T2 sovitusrengas kameran ja komakorjaimen väliin. Läppäri kuvauskäyttöön pihalle putken ääreen saattaa löytyä jo ennestään, mutta jos ei niin sitten jokin käytetty Windows XP kone max. parilla satasella ajaa asian hyvin. Ilmaisohjelmilla pääsee hyvin alkuun, joten siitä ei tule kustannuksia alkuun (jossain vaiheessa haluat sitten investoida PhotoShopiin).

Perustelut lyhyesti: jalusta ja kuvausputki ovat hyvässä suhteessa keskenään, seurannankorjauksessa on toimiva (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4374.msg93043#msg93043) systeemi ja opettelun jälkeen tuolla systeemillä saanee hyvällä saannolla kuvia yötaivaalta (nopea F4 putki ja 800mm polttoväli ovat hyvä yhdistelmä, katso vaikka mitä nimimerkki Murtsi on saanut aikaan vastaavalla kokoonpanolla  :wink:). Tuo myynnissä oleva putki on sitä paitsi valmistajan astrokuvaukseen tarkoitettua mallia eli siinä on muutamia pikkuparannuksia visuaalikäyttöön tarkoitettuun peilikaukoputkeen nähden (näitä ei tainnut olla tuossa C8 N:ssä).

Tuolla noin 2500 euron sijoituksella pääset kuvaamaan deep sky -kohteita tuossa kaavailemassasi 200mm kokoluokassa. Et varmaan ihan ongelmitta, mutta ainakin edellytykset tähän olisivat olemassa omasta mielestäni. Kommentoikaapa muut tuota kokoonpanoani, menikö se miten paljon metsään ja mitä tuosta jäi puuttumaan, kiitos! :smiley:

Ai niin, sen Villen Kellon tilauksen suhteen kannattaa miettiä vielä tai tarvittaessa jopa neuvotella se minimaaliseksi, koska liikkeen toimitusvarmuus on osoittautunut vuosien mittaan kovin heikoksi (kuten tässäkin ketjussa on mainittu).

Juu, Artsi on näköjään päässyt sinne, minne mekin pyrimme. Onnea vaan Murtovaaralle. Tuo Villen kykenemättömyys toimittaa tavaraa on asettanut taas uuden kysymyksen, että mikä se voisi olla se toinen paikka, mistä tilata. Plan B niinku sanotaan. AstroShop vaikuttaa luotettavalta, mutta ei mitenkään erityisen edulliselta.

Antamani linkit veivät Telescope-Servicen sivuille, jota olen itse käyttänyt ongelmitta kamojeni tilaukseen. Hinnoiltaan ihan kilpailukykyinen paikka, vastaavat sähköpostikyselyihin yms. kiitettävän hyvin ja tilattu (varasto)tavara lähtee sieltä saman päivän (tai huomisen) aikana + saapuu sitten viikossa UPS:lla tänne Suomeen halpaan hintaan. Reagoivat ongelmatapauksiinkin asiallisesti eli olen itse saanut hyvää palvelua tässäkin suhteessa, mutta "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaankin" (ks. link (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=3884.0)). Tilaukseen tulee kuitenkin niin paljon tavaraa, että ostos kannattaa keskittää postikulujen takia yhteen paikkaan sikäli kun liikkeen varastosta löytyy kaikki (KWIQ Guiderin joutunee tilaamaan rapakon takaa joka tapauksessa).

Mikä on muuten kamerasi kennon etäisyys objektiivibajonetin pinnasta? Canonin järkkäreissä tämä on 44mm ja nuo ehdottamani komakorjaimet menevät ongelmitta tällaiseen kameraan. Miten siis "Panasonic Lumix DMC-G3 sekä sille tarkoitettu T2-adapteri" toimivat yhdessä tuollaisen komakorjaimen kanssa vai tarvitaanko vielä erilainen komakorjain, jossa on tuota (55mm) pidempi backfocus-etäisyys (esim (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3317_Baader-RCC-Newton-Coma-Corrector---triplet-lens---long-distance.html).) ja nippu T2-loittorenkaita? Tätä kannattaa kysyä myös myyjäliikkeestä.

Disclaimer: kyseessä ovat omat rahasi, enkä ota vastuuta niiden käytöstä. Saman summan voisi käyttää toisenlaiseenkin kuvausputkeen, kun ei näitä välineasioita ole kiveen hakattu ja kullakin laitetyypillä on omat hyvät/huonot puolensa.

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 20.04.2012, 10:46:28
KWIQ Guiderin joutunee tilaamaan rapakon takaa joka tapauksessa

Minkä tähden? Kaikki kwiqin kasaamiseksi tarvittavat härvelit ovat saatavissa Euroopasta.

No, joo... hiukan ajattelemattomuutta täällä päin, sorry. OAG-miehenä en mennyt yksityiskohtiin tuon suhteen, mutta eipä tuo KWIQ ole tarkemmin katsottuna kuin normaali etsinputki + kunnolliset putkipitimet + QHY5 + sopiva softa (esim. PHD Guiding) tietokoneelle! :rolleyes: Hiukan rakentelua siis, jollei valmiista paketista halua maksaa...

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 20.04.2012, 11:33:22
No, joo... hiukan ajattelemattomuutta täällä päin, sorry. OAG-miehenä en mennyt yksityiskohtiin tuon suhteen, mutta eipä tuo KWIQ ole tarkemmin katsottuna kuin normaali etsinputki + kunnolliset putkipitimet + QHY5 + sopiva softa (esim. PHD Guiding) tietokoneelle! :rolleyes: Hiukan rakentelua siis, jollei valmiista paketista halua maksaa...

Jep, noiden lisäksi tarvitaan enää sovite etsinputken ja QHY5:n välille. Kaikki nämä osat saa valmiina esimerkiksi TS:ltä ja Modern Astronomylta. Ei vaadi muuta rakentelua kuin osien yhdistämisen toisiinsa. Ja mitä rakenteluun tulee, siltä ei tässä harrastuksessa voi välttyä. :grin:

Asiaa sivuten, voisko tommosta QHY5 + sovitekappale etsinputkeen suositella C8 & CG-5 -yhdistelmälle? Ja eikös sillon ohjaukseen riittäis pelkän usb-piuhan vetäminen sisätiloihin ja koneen kylkeen?

Kyllä vaan, jos
- QHY:sta on piuha jalustan autoguide-liittimeen
- jalustan kohdistus ja ohjaus on järjestetty jotenkin (siihen tarvitaan sitten kapulaa/sarjapiuhaa)

Joo, kapulan kanssahan sitä nytkin tulee suuntailtua, lähinnä olen tulevaisuutta varten arponut, että miten sitä hoitaisi tuon seurannan korjauksen. Läppäriä en kuitenkaan halua ulos roudata, joten tuo piuhan vetäminen sisälle voisi olla aika hyvä ratkaisu.

Toinen vaihtoehto olisi sitten kait joku stand alone guider, kun vaan tietäis mitkä niistä olisi mistään kotoisin.

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 20.04.2012, 10:46:28
Antamani linkit veivät Telescope-Servicen sivuille, jota olen itse käyttänyt ongelmitta kamojeni tilaukseen. Hinnoiltaan ihan kilpailukykyinen paikka, vastaavat sähköpostikyselyihin yms. kiitettävän hyvin ja tilattu (varasto)tavara lähtee sieltä saman päivän (tai huomisen) aikana + saapuu sitten viikossa UPS:lla tänne Suomeen halpaan hintaan. Reagoivat ongelmatapauksiinkin asiallisesti eli olen itse saanut hyvää palvelua tässäkin suhteessa, mutta "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaankin" (ks. link (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=3884.0)). Tilaukseen tulee kuitenkin niin paljon tavaraa, että ostos kannattaa keskittää postikulujen takia yhteen paikkaan sikäli kun liikkeen varastosta löytyy kaikki (KWIQ Guiderin joutunee tilaamaan rapakon takaa joka tapauksessa).

Mikä on muuten kamerasi kennon etäisyys objektiivibajonetin pinnasta? Canonin järkkäreissä tämä on 44mm ja nuo ehdottamani komakorjaimet menevät ongelmitta tällaiseen kameraan. Miten siis "Panasonic Lumix DMC-G3 sekä sille tarkoitettu T2-adapteri" toimivat yhdessä tuollaisen komakorjaimen kanssa vai tarvitaanko vielä erilainen komakorjain, jossa on tuota (55mm) pidempi backfocus-etäisyys (esim (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3317_Baader-RCC-Newton-Coma-Corrector---triplet-lens---long-distance.html).) ja nippu T2-loittorenkaita? Tätä kannattaa kysyä myös myyjäliikkeestä.

Disclaimer: kyseessä ovat omat rahasi, enkä ota vastuuta niiden käytöstä. Saman summan voisi käyttää toisenlaiseenkin kuvausputkeen, kun ei näitä välineasioita ole kiveen hakattu ja kullakin laitetyypillä on omat hyvät/huonot puolensa.

Sain tänään Saksan Amazonista T2-adapterin Lumix G3:lle, sellainen nelisen senttiä pitkä holkki, joka istui nätisti kameraan. Sitten on tilattuna Skywatcherin Synguider, ja vielä siis pitää tilata Koma- korjain ja off-axis guideri. Tuo TS:n Komahässäkkä näytti hyvältä, siellä on näköjään alle 200:n myös off-axis guideri.

Eli jos kamerasta päin lähdetään liikkeelle, niin T2 siinä jo on, tuleeko sen jälkeen OAG T2:lla, sen jälkeen autoguideri, sitten koma-korjain ja vielä teleskooppi? Näyttääpä naurettavalta litkalta. Tarvitaanko vielä mahdollisesti jotain?

Toivon ja luotan, että G3:lle tehdyssänT2-adapterissa onnotettu huomioon tärkeimmät seikat, vaikka eihän siihen luottaa voi.

Olen ajatellut pärjätä ilman läppäriä, iPadille on kans olemassa jonkinlainen ohjaussysteemi ja siihen WLAN-tsydeemi teleskoopin kylkeen. Onko kokemuksia tai tietoa toimivuudesta?

Lainaus käyttäjältä: UglyPsycho - 20.04.2012, 15:03:18
Toinen vaihtoehto olisi sitten kait joku stand alone guider, kun vaan tietäis mitkä niistä olisi mistään kotoisin.

Unohda nämä, jos läppäriin on yhtään mahdollisuutta kuvauspaikalla, sillä niin paljon monipuolisempi ja parempi tuo tietokoneohjattu systeemi vain on. (Stand-alone-guiderit ovat säädettävyydeltään liian (?) rajoittuneita ja usein niissä on myös kovin epäherkkä kamera kustannuksien säästämiseksi. Itselläni on omaa kokemusta tästä jo riittämiin... :undecided:)

Ensin T2-adapteri (jos on nelisen senttiä pitkä niin lienee sellainen joka käy suoraan 2" okulaariholkkiin ?), sitten OAG ja komakorjain. Synguider tulee siis OAG:n kiinni (eli ei kasvata systeemin pituutta).
Joka tapauksessa tarkennusvaran kanssa voi tulla haasteita jos tuota pakettia aikoo Newton-putkeen saada.

Kannattaa lukea täältä OAG-ketjusta:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=5165.5.
Ja kannattaa lukea myös Timpen linkittämää ketjua "Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta".

Lainaus käyttäjältä: M.Humason - 20.04.2012, 19:32:10
Sain tänään Saksan Amazonista T2-adapterin Lumix G3:lle, sellainen nelisen senttiä pitkä holkki, joka istui nätisti kameraan.

Oman digijärkkärini sovitus RCC1 komakorjaimeen on tässä kuvassa:
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/DSLR_OAG_setup.jpg/_smaller.jpg)

Kuvassa vasemmalta alkaen DSLR -> Canon-EOS/T2 soviterengas (11mm) -> tyhjiä loittorenkaita -> OAG-ohjain -> teipin alla loittorengas -> Baaderin RCC1 komakorjain, jolla on 91,5mm backfokus. Komakorjaimen takalinssin on siis oltava kennolta juuri tuo 91,5mm etäisyydellä ja muut roinat tässä välissä täyttävät vain tuon välin, jotta ehto täyttyisi. Sama periaate vaaditaan myös, jos komakorjaimen backfokus on 55mm eli tuolloin komakorjaimen ja kamerabajonetin väliin mahtuu Canonissa enää tuo 11mm paksu Canon-EOS/T2 soviterengas (link (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p194_T2-Ring-fuer-CANON-EOS-Kameras.html)).

Lainaus käyttäjältä: einari - 20.04.2012, 19:47:21
Ja kannattaa lukea myös Timpen linkittämää ketjua "Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta".

Totean tuossa ketjussa loppujen lopuksi, että OAG-ohjaimen kanssa tarvitaan herkkä (erillinen) seurantakamera, jotta sillä löytyisi seurantatähtiä (SX Lodestar ja QHY5 sopivat tähän). Käytännössä OAG:n pariksi vaaditaan myös oikea "live-näkymä" taivaalta eli _läppäri_, jonka ruudulta voidaan kameran live-kuvaikkunasta valita vapaasti se melko himmeä seurantatähti ja jolla voidaan komentaa läppärissä pyörivää seurantaohjelmaa käyttämään riittävän pitkiä valotusaikoja (2...6s).

Jos käyttöön tulee stand alone guider, niin kannattaa hankkia seurantaputkeksi riittävän valovoimainen (apertuuri 70...80mm tai suurempi) ja laajakulmainen (n. f5) linssiputki seurantaputkeksi. Tuolla löytyy riittävän kirkkaita seurantatähtiä stand-alone systeemin käyttöön.

Eikö siinä autoguiderissa ole seurantakamera, joka nappaa ne tähdet? Sitten mulla on vähän epäselvyyttä siitä, kumpi loppujen lopuksi kannattaisi ottaa. Erillinen seurantaputki vai off-axis guider, mitä eroja niissä on käytännössä. Eikö se off-axis varasta valoa objektiivista? Saat vastata ihan noviisille juurta jaksain vaikka tuntuisi tyhmältä selittää itsestään selviä asioita, koska mulle ne eivät ole itsestään selviä. Sitten haluaisin tietää tarkemmn, miten tuota läppäriä käytetään siinä prosessissa. Tuleeko siis toimeen ilman läppäriä, niinhän jotkut väittävät. Onko tämä se stand alone systeemi?

Edit: Kävin lukemassa tuon ketjun seurantaongelmsta autoguiderin kanssa eli monenlaista ongelmaa lienee luvassa. Yritän ensin tuon off-axis guiderin kanssa, katsotaan miten se rupeaa toimimaan. Pitää ruveta miettimään rivitalon takapihalle myös kiinteähköä jalustan alustaa, johon väsäilisi jotensakin tarkat napasuuntausmerkit, vaikka kolot jalustan jaloille, joihin sitten aina itse jalustan asettelisi. Onko kukaan kokeillut moista viritelmää?

Edit2. Nonniin, tilasin Saksasta TS:ltä 9 millin off-axis guiderin T2-adapreilla kameran päässä sekä Koma-korjaimen. Aion sijoittaa OAG:n kameran ja Koma-korjaimen väliin niin kuin siinä esittelytekstissä luvattiin tehdä. Jos pidennysholkkeja tarttee, niin pitänee tilata sitten kun näkee, miten ne istuvat toisiinsa.

Nyt olisi siis järjestys kamerasta katsottuna T2 - suotimet - OAG - koma-korjain - autoguideri - teleskooppi.

Poistettu turha edellisen viestin lainaus, moderaattorin ominaisuudessa jk.

Lainaus käyttäjältä: M.Humason - 20.04.2012, 21:32:29
Eikö siinä autoguiderissa ole seurantakamera, joka nappaa ne tähdet?

Taisin ilmaista itseäni epäselvästi. Jos tarkoitit tuolla kysymyksellä ns. "stand-alone-guideria", niin on siinä kamera, joka nappaa kuvia seurantatähdistä. Ongelmana on se, että tuollaisen stand-alone laitteen mukaan on useimmiten liitetty halpa, pienikennoinen ja epäherkkä kamera, jolla on oikeasti vaikeuksia löytää niitä seurantatähtiä taivaalta (tarvitaan esim. 6 magnitudia kirkkaampia tähtiä, joita on "harvassa" ds-kohteiden lähellä).

Tuosta Synguiderista on muuten ketju (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6680.0) foorumilla, jossa "jmantyla" kirjoittaa näin:
"Tuossa jo edellä todetaan, että ohjaustähden pitää olla melko kirkas. Seurantaputkena viime yönä oli Soligor M42-teleobjektiivi 400/f6,3. Tällä objektiivilla ohjaustähden piti olla ainakin 4-5 magnitudia, muutoin Synguider ei lukittunut edes sekunnin valotusajalla. Pitempi valotusaika taas huononsi seurantatarkkuutta. Pitää siis olla hyvä seurantaputki pääkaukoputken kupeessa." (clip) "Jos Synguiderilla haluaa kunnon tuloksia, pitää olla hyvä seurantakaukoputki. Sen on oltava pääkaukoputken kupeessa kuulapään tai nivelen varassa, jotta suuntausta voi kääntää ainakin muutaman asteen verran riittävän kirkkaan ohjaustähden löytämiseksi. Tätä pidän ehdottomana vaatimuksena Synguiderin menestykselliselle käytölle."

Lainaus käyttäjältä: M.Humason - 20.04.2012, 21:32:29
Sitten mulla on vähän epäselvyyttä siitä, kumpi loppujen lopuksi kannattaisi ottaa. Erillinen seurantaputki vai off-axis guider, mitä eroja niissä on käytännössä. Eikö se off-axis varasta valoa objektiivista?

Jep, olet tuossa oikeassa.
Mutta jos olet tilannut Synguiderin seurannankorjaukseen, niin tämä rajoittaa mielestäni vaihtoehdot erilliseen seurantaputkeen (link (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6680.msg73831#msg73831)), koska OAG:n off-axis portista ei löydy niin kirkkaita tähtiä, joihin Synguiderin tapainen laite kykenisi lukittumaan. Off-axis portin valo otetaan tosiaankin kuva-alan laidoilta ja siellä esim. Newton-putkissa on apupeilin aiheuttaman epätasaisen valojakautuman takia normaalia (lue: kuva-alan keskiosaa) himmeämpiä tähtiä muutoinkin ja lisäksi nämä tähdet kärsivät muodoltaan muotovirheistä. Oman kokemukseni mukaan Synguiderin kaltainen laite ei välttämättä löydä näistä tähdistä sellaista tähteä, mihin se osaisi lukittua.

Omassa 300mm Newtonissa OAG-portissani on seurantakamerana Starlight Xpress Lodestar (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p2915_Starlight-Xpress-Lodestar-Autoguider-und-CCD-Kamera.html) ja se on markkinoiden herkin seurantakamera. Tuolla löytyy OAG:n kanssa säännöllisesti 0-2 kpl himmeitä tähtiä, joihin voin lukittua joko PHD Guiding tai MaxIm DL ohjelmilla ja nämä ohjelmat ovat sikäli fiksuja, että ne osaavat laskea tähden kuvasta sen centroidin, vaikka tähden muoto olisikin epätäydellinen ja vääristynyt. Läppäriä käytän mm. näiden ohjelmien ajamiseen.

Lainaus käyttäjältä: M.Humason - 20.04.2012, 21:32:29
Edit: Kävin lukemassa tuon ketjun seurantaongelmsta autoguiderin kanssa eli monenlaista ongelmaa lienee luvassa. Yritän ensin tuon off-axis guiderin kanssa, katsotaan miten se rupeaa toimimaan. Pitää ruveta miettimään rivitalon takapihalle myös kiinteähköä jalustan alustaa, johon väsäilisi jotensakin tarkat napasuuntausmerkit, vaikka kolot jalustan jaloille, joihin sitten aina itse jalustan asettelisi. Onko kukaan kokeillut moista viritelmää?

Autoguidauksesta lisää asiaa täällä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=8678.0). Autoguideri on laite jolla tuota voidaan tehdä, se ei erottele vielä onko laite off-axis mallia vai erillisellä seurantaputkella tms.
Esim. Murtsi on tehnyt pihalleen pysyvän asennuspaikan JS-jalustalleen ja varmaan moni muukin. Helpottaa kummasti napasuuntausta, kun jalustan saa vaakasuoraan ja kohti taivaannapaa vaivattomasti.

Lainaus käyttäjältä: M.Humason - 20.04.2012, 21:32:29
Nyt olisi siis järjestys kamerasta katsottuna T2 - suotimet - OAG - koma-korjain - autoguideri - teleskooppi.

Eh, mitä tarkoitat autoguiderilla? Synguider tulee tuohon OAG porttiin kiinni ja sitä varten 9 millin off-axis guideriin tarvitaan lisää erilaisia sovituspaloja yms. Yritin aikoinaan miettiä tätä selväksi itselleni LVI Smartguiderin kanssa ja otin tällaisen kuvan (liitteenä foorumilla). Siitä kenties selviää kytkennän osavaatimukset eli pelkällä TSOAG9:llä ei pääse vielä puusta pitkälle. MUTTA huomasin jälkikäteen, että tuollainen stand-alone-guider (kuten LVI Smartguider tai SW Synguider) ei ole mitenkään käytännössä toimiva systeemi OAG:n yhteydessä, vaikka tällaista myydäänkin. Tätä olen yrittänyt tuossa yllä kertoa monisanaisesti. :undecided:

Edit: Tuli vielä mieleen, että jos se tilaamasi komakorjain on 55mm backfocus etäisyydellä, niin silloin kytkennästä tulee tämän tapainen viritys: (hyvin tarkkaan valitut spesifiset osat tuossakin ja eroa tulee Panasonicin runkopaksuudesta. Enkä edes tiedä onko tuo toteutettavissa ko. kameramallille ja tässä on mahdollisuus mennä metsään oikein kunnolla, jollei tiedä mitä tekee...  :sad:)
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p1188_Off-Axis-Guider---nur-9mm-Baulaenge---Direktanschluss---Canon-EOS.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p1188_Off-Axis-Guider---nur-9mm-Baulaenge---Direktanschluss---Canon-EOS.html)
Tuo liitekuvani kertoo sopivat etäisyydet ja loittopalat Canonin kameraa varten tuolle RCC1 komakorjaimelle, jossa on tuo 91,5mm backfokus etäisyys!

Se off-axis guider on 179 euron TSOAGT2-G ja komakorjain 119 euron TSKomakorr. Siinä todettiin, että tuo on ainoa OAG, jonka voi laittaa kameran ja komakorjaimen väliin.
Place the OAG behind the corrector:
The TS OAG is used between the corrector and the camera. Using an off axis guider in front of the corrector is not useful. The guide star would be distorted, the distances on both optical paths are too different and you might even get focusing problems with the main camera.

The TS OAG 9 with T2 adaptation:

Unless you are using a Canon EOS or another DSLR that we offer a specialized adaptation for the T2 variant of the TS Off Axis Guider will be the right choice. This version has an adapter with T2 male thread on the camera side.

With it you can attach most filter wheels, filter drawers and CCD cameras like those from ATiK or Artemis. Of course you can also attach SLR cameras using a standard T2 bayonet ring.

We offer various T2 extension tubes between 7.5mm and 40mm length. That way you can adjust the spacing of both the main camera and the guiding camera.

Täytyypä selvittää manuaalista, mitkä ne viralliset mitat kamerassani oikein ovatkaan.

Edit: okei, nyt mä hokasin. Autoguideri tulee siihen OAG:n läpyskään kiinni. Kuten huomaat, niin mikään tieto ei ole mulle itsestään selvää.

Edit 2: etäisyys objektiivin kiinnikkeeltä kennolle (flange focal distance) on microfourthirdseissä 19,25mm, G3n kohdalla puhuttiin 20 millistä, kumpi lukema lie tarkempi. Nytkö tästä voisi laskea, onnistuuko se polttopisteen asettuminen kohdilleen ja millä tavalla.

Edit 3: synguiderin manuaalissa ei edes mainita mahdollisuutta käyttää off-axis guideria, joten lienee syytä perua sen tilaus. Meillä on vanha Dörrin 76/700 Meteor aloittelijaputki F9, 1,25", siitä ei varmaan ole ohjausputkeksi, vai onko?

Olisi varmaan kaikkien kannalta parasta, jos kertoisit nyt mitä kaikkea on tilauksessa ja mitä ei ole. Lyhyt luettelo tuotenimineen, kiitos! Kaukoputki, jalusta, muut hilppeet eriteltynä... (Olen ainakin itse hukannut tämän olennaisen tiedon, kun tässä ketjussa on ollut "Hyvää päivää! ... Kirvesvartta!" keskustelua, eikä liika into ilman taitoa ole hyvästä :huh:)

Sitten toinen juttu seurannankorjauksesta: rakennetaanko tässä nyt systeemiä A.) erilliselle seurantaputkelle (KWIQ guider tai erillinen linssiputki seurantaputkena) vai haluatko B.) käyttää OAG (off-axis-guider) ratkaisua seurannankorjaukseen?

Seurannankorjaus (autoguidaus) on sinällään HYVÄ ASIA eli se parantaa systeemistä saatavaa saantoa selvästi. Keskimääräiset valotusajatkin nousevat vajaasta minuutista useisiin minuutteihin autoguidauksen käyttöönoton myötä, mutta tällaisen autoguidaussysteemin pystytys ei ole ihan helppoa ja kummassakin systeemissä (OAG vs. seurantaputki) on omat ongelmakohtansa. Helpoimmillaan autoguidauksen saanee toteutettua juuri tuollaisella KWIQ guider tyyppisellä etsinsysteemillä, josta oli juttua tässä ketjussa aiemmin (osat tämän rakentamiseen voi tilata Saksasta). Etsinguidauksen seurantakyky riittänee noin 1000...1300mm kuvauspolttoväliin saakka ja tästä pidemmissä polttoväleissä mennään jo useasti OAG-ratkaisuun. Erilliset seurantaputket ovat hyvä ratkaisu kevyemmissä ratkaisuissa, kuten alle 1000mm linssikuvausputkissa, joissa ei tule ongelmia taipumien kanssa.

Lainaus käyttäjältä: M.Humason - 21.04.2012, 19:39:27
Edit 2: etäisyys objektiivin kiinnikkeeltä kennolle (flange focal distance) on microfourthirdseissä 19,25mm, G3n kohdalla puhuttiin 20 millistä, kumpi lukema lie tarkempi. Nytkö tästä voisi laskea, onnistuuko se polttopisteen asettuminen kohdilleen ja millä tavalla.

Jos komakorjaimella on 55mm backfokus ("Way from the M48 thread to the optimal chip position - 55mm") niin tällöin sinulle jää 55mm - 20mm = 35mm muulle systeemille (kuten esim. OAG:lle tai säädettäville loittorenkaille).
Esim. TSM48vvar (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p4512_TS-variable-M48--2--filter-thread--extension---17-23-mm.html), jolla passataan etäisyys kennolle juuri oikeaksi. Joka tapauksessa tarvitset johonkin kohtaan sovituksen M48 kierteestä T2 kierteeseen, koska sellainen on tuossa kamerasovituksessasi. (Entä purkautuuko se Amazonista ostamasí T2-sovitin muuten kahteen osaan eli kameraan tuleva bajonettiosa on erillinen ja se T2-kierteinen holkkiosa on erillinen? Linkki myös tähän tuotteeseen olisi paikallaan, jotta tuon sovituksen pystyisi hahmottamaan.)

Sori jos tämä menee nyt vähän sekavaksi. Etenen nyt off-axis guiderilla, koska se on varmaan ihan yhtä hyvä vaihtoehto kuin muutkin. Wolfi TS-Shopista lähetti tällaisen viestin: This looks good. So you have the T-2 ringfor your camera. Please check , if you have the version of the synguider, which removeable 1,25" connection, than you can adapt the synguider directly to The T2 thread of the off axis guider. Best regards, Wolfi Ransburg ----------

TS-Shopin osat ovat nämä:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4353_Off-Axis-Guider-nur-9mm-Baulaenge---T2-Anschluss---Ausstellung.html
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3822_TS-2--Newton-Koma-Korrektor---fuer-Teleskope-ab-f-4---0-95fach.html

Kameran T2-adapteri on kiinteä kappale, ei irrotettavia osia ja holkin pituus on tasan 40 mm. Tässä linkki siihen:
http://www.amazon.de/gp/product/B004FLXA98/ref=oh_details_o00_s00_i00

Villen Kellon synguiderin linkki on tässä:
http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=3688&show=all
Esittelyteksti tässä vielä erikseen:
SYNGUIDER AUTOGUIDER
The SynGuider can guide an equatorial mount without the help of a PC/Laptop, improving productivity during astro-photography sessions, helping you to obtain perfectly round stars during long exposure times. Supplied with guiding handset & cable, serial cable and battery pack. Requires 4 x D-Size 1.5v batteries or alternative power supply meeting DC6v-12v (lower voltage recommended). 25OMa output current, 2.1mm power jack central positive.

Product Features at a glance:

1) Stand-alone guiding - no computer required
2) Sony ICX404AL CCD Sensor (chip size 5.59mm X 4.68MM)
3) Number of effective pixels 510 x 492
4) Real-time star image display
5) Standard ST-4 autoguider interface
6) M42 and 1.25" telescope interface
7) User upgradeable firmware
8) Exposure times: 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64, 128, 256, 512, 1024, 2048, 4096 mS

Itse putken linkki on tässä:
http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=3421&show=all

Lisäksi on tilattu 2xBarlow ja valosaastesuodatin, Orion laserkollimaattori ja Celectron 7Ah Powertank Villen Kellosta ja Celestronin lisätarvikepaketti Amazon.co.uk:sta, jossa suodattimia yms.

Villen Kellon tilaukset ovat vielä holdissa, koska kampetta ei kerta kaikkiaan siellä ole lintukuvauskauden alettua. Tilaukset pitää vahvistaa mitä pikimmin.

Poistettu turha edellisen viestin lainaus, moderaattorin ominaisuudessa jk.

Lainaus käyttäjältä: M.Humason - 20.04.2012, 19:32:10
Olen ajatellut pärjätä ilman läppäriä, iPadille on kans olemassa jonkinlainen ohjaussysteemi ja siihen WLAN-tsydeemi teleskoopin kylkeen. Onko kokemuksia tai tietoa toimivuudesta?

Kokemuksia putken ohjauksesta ei ole, mutta tosiaan iPadille (sekä iPhonelle ja iPod Touchille) saa noin 12 euron hintaan Skysafari + -ohjelman, jonka avulla voi ohjata kaukoputkea, jos sinulla on SkWire -kaapeli tai langaton SkyFi -lähetin. Itse ohjelmaa käytän ja on huomattavasti parempi kuin monet tietokoneille suunnitellut ohjelmat. Tässä vielä linkki Southern Starsin sivuille: http://www.southernstars.com (http://www.southernstars.com)

Tuo systeemi pitänee kahtoa ihan sitten lopuksi. Taloudesta löytyvät sekä iPad että Samsung Galaxy Tab. Noin muuten minua ihmetyttää suuresti, että näinkin tarkka homma kuin tähtivalokuvaus on tehty niin sillisalaattimaisen vaikekaksi, että pitää millimetrejä laskea ja kaikenlaista holkkia lyödä holkin perään, että saataisiin homma onnaamaan.

Poistettu turha edellisen viestin lainaus, moderaattorin ominaisuudessa jk.

Lainaus käyttäjältä: M.Humason - 22.04.2012, 11:28:19
Etenen nyt off-axis guiderilla, koska se on varmaan ihan yhtä hyvä vaihtoehto kuin muutkin.
(...clip...)
TS-Shopin osat ovat nämä...

OAG-seurannankorjaus on ihan hyvä ratkaisu peilikaukoputkille, kun ratkaiset sen pari helmasyntiä. Ensimmäinen on tuollaisesta OAG-portista tulevan valon vähyys, mikä tarkoittaa käytännössä SW Synguiderin kaltaisen seurantakameran hylkäämistä sen epäherkkyyden takia. Kannattaa siis perua tuo Villen Kellon tilaus noilta osin. Tämän tilalle tarvitset paremman seurantakameran. Itselläni on tuo edellä mainittu SX Lodestar (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p2915_Starlight-Xpress-Lodestar-Autoguider-und-CCD-Kamera.html), mutta se on turkasen kallis kamera (n. 500€) tähän tarkoitukseen.

TS:n varastosta löytyy tämä ALCCD5 (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p994_ALCCD5-Autoguider-and-planetary-camera---USB-2-0.html) malli, mikä vastaa täysin tuota QHY5:sta (=sama kamera, mutta myynnissä eri nimellä tämän (http://www.astronomyforum.net/ccd-imaging-forum/93123-qhy5-%3D-alccd5-cam.html) mukaan). Voit lukea testin näistä ehdottamistani guide-kameroista täältä: http://www.stark-labs.com/craig/articles/assets/Guider_Roundup_API.pdf (http://www.stark-labs.com/craig/articles/assets/Guider_Roundup_API.pdf) (Tuossa testissä Orion Autoguider = QHY5 = ALCCD5.)
Tuollainen AL CCD5 kamera kytkeytyy suoraan jalustassasi olevaan ST-4 porttiin ja tietokoneen USB-porttiin, joten tästä ei tule ongelmaa esim. ilmaista PHD Guiding (http://www.stark-labs.com/phdguiding.html) ohjelmaa käytettäessä. Samoin siinä on vakiona 1.25" okulaariholkkiin menevä lähtö ("Additional adapter from T-2 to 1.25"") eli saat sen kiinni OAG:n asianmukaiseen lähtöporttiin käyttämällä tuossa aiemmassa kamerakuvassani olevaa TST2-1-T2s (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p209_Visual-Back-T2-to-1-25----with-additional-T2-male-thread---short.html) osaa ja loittorengasta (tuossa ei tarvitse olla säädettävää loittoa, kuten kuvassani oli). Tuon 1.25" soviteosan etuna on se, että saat tarkennettua seurantakamerasi portaattomasti tuossa okulaariholkissa ja lukittua sen paikalleen 1.25" holkin lukitusruuvia käyttämällä. Tuon käyttöön tarvitset siis sen kannettavan (esim. Windows XP) tietokoneen (vanhakin käy, kun tuo PHD Guiding ei tarvitse ihmeitä toimiakseen).

Lainaus käyttäjältä: M.Humason - 22.04.2012, 11:28:19
Kameran T2-adapteri on kiinteä kappale, ei irrotettavia osia ja holkin pituus on tasan 40 mm. Tässä linkki siihen:
http://www.amazon.de/gp/product/B004FLXA98/ref=oh_details_o00_s00_i00

Sitten tuohon T2 adapteriin, mikä on nyt ongelma pituutensa takia. Jos komakorjaimen backfokus on 55mm ja sen taakse laitetaan tuollainen 40mm pitkä T2 sovitinrengas, niin kameran CCD-kennon tulisi olla 55mm - 40mm = 15mm etäisyydellä objektiivibajonetin pinnasta (kerroit tuolla aiemmin, että tämä mitta on noin 20mm). Tuo tilaamasi TS:n komakorjain ei siis ole optisesti sopiva tähän kokoonpanoon -> tarvitaan pidemman backfokuksen omaava komakorjain kuten esim. tuo Baader RCC1 (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3317_Baader-RCC-Newton-Coma-Corrector---triplet-lens---long-distance.html) komakorjain, mikä antaa 91.5mm työskentelytilaa tähän tarpeeseen. Niitä millejä joutuu valitettavasti laskemaan, vaikkei siitä tykkäisikään! Ilmoittaisin TS:lle tästä ongelmasta ja antaisin heille vastuun ehdottaa sopivat palat tuon T2-sovittimen ja RCC1 komakorjaimen väliin, kun käyttöön tulee tuo TSOAG9T2-G OAG-laite. (Tässä on vielä sellainen ongelma, että tuo RCC1 ei sovi suoraan M48 kierteestään tuohon TSOAG9T2-G:n M48 naaraskierteeseen, koska muutoin RCC1:n linssiosa osuisi tuohon OAG:n kulmaprismaan estäen sen työntymisen paikalleen. Ratkaisu on käyttää tässä kohtaa Baaderin 3,5mm pitkää M48/T2 (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p378_Baader-Adapter-T2-female-to-M48---2--filterthread.html) -sovitetta.) Ei ole helppoa, ei... :shocked:

Sitten vielä tuohon putkeesi. Nyt kun tuonne laitetaan tarkennuslaitteeseen RCC1:n kaltainen komakorjain, niin se luultavasti vaatii (?) putkelta sellaisen backfokuksen, ettei tuon putken vakiokokoonpano enää riitä tarkentumiseen. Toisin sanoen putken tarkenninta ei saa ruuvattua niin alas kuin vaadittaisiin, jotta tuon komakorjain/digijärkkäriyhdistelmän saisi tarkennettua äärettömään. Toisaalta Panasonicin ohut runko saattaa olla hyväksi tässä suhteessa, en osaa sanoa. (Jouduin itse siirtämään oman Newton putkeni fokusta, kun siirryin käyttämään OAG:tä RCC1 korjaimella.) Tästä palataan takaisin alkuruutuun eli tuohon ketjun alussa ehdottamaani kuvaus-Newtonin hankintaan, jota esim. Mals77 myy tuolla basaarissa tai millaiseen on linkki samassa yhteydessä. Tällaisessa putkessa on näet valmiiksi mietitty mm. tarkennuspisteen sijainti sellaiseksi, että tarkennus onnistuu myös digijärjestelmärungolla. Tämän lisäksi kuvaus-Newtoneissa on vakiona hiukan normaalia suurempi apupeili, jotta valoa riittää kunnolla koko kameran kuva-alalle reunoja myöten. Vaihtoehto B on sitten leikata tuosta Celestronista tarvittaessa pääpeilin päästä putkea lyhyemmäksi ja tuoda tällä putken tarkennuspistettä ylemmäksi putken sivusta. Tämän lisäksi saatat joutua vaihtamaan Celestronin apupeilin alkuperäistä suuremmaksi, jotta valojakautuma riittäisi myös kuva-alan nurkkiin fokuksen siirron jälkeen.

Kuten huomaat, niin valmiin kuvauskokoonpanon kasaaminen ei ole mitenkään helppoa, kun siihen perehtyy pintaa syvemmälle ja yrittää välttää virheitä. Kaikki osat eivät ole 100% yhteensopivia keskenään ja tuottavat siksi mahdollisesti ongelmia niille, jotka haluavat käyttää "normaalista poikkeavia" ratkaisuja (kuten esim. tuota Panasonicin kameraa T2 sovitteineen). Olen itse painiskellut oman itse tehdyn kuvauskokoonpanoni kanssa reilut kolmisen vuotta ja siinä sivussa minulle on tullut rutkasti kokemusta Newton-putken virittämisestä kuvauskäyttöön. Siksi totesinkin ketjun alussa kokoonpanoasi "hiukan haastavaksi". Muut foorumilaiset ovat varmaankin todenneet saman asian todeksi tässä ketjun edistymisen myötä ja jättäytyneet suosiolla syrjään (syvässä suossa ollaan :wink:)...

Kiitos Timpe taas vaivannäöstäsi. Lähetin sähköpostia TS:lle, että josko heillä olisi ehdottaa jonkinlaista ratkaisua tähän ongelmaan. Jos olet oikeassa, ja varmaan olet, niin minunhan täytyy laittaa hela paketti uusiksi ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Suurin syntinen tässä on epäilemättä tuo minun kamerani; ne pari uupuvaa senttiä tai reilu sentti siihen päähän olisi ratkaissut koko homman. Eikö siihen komakorjaimen ja TS off-axisin väliin voi laittaa loittorengasta tai paria suodatinta, joita kuitenkin tullaan tarvitsemaan? Vai menevätkö nekin sinne muutenkin ahtaaseen kamerapäähän?


Tuo ALCCD5 on suunniteltu tuotekuvauksen mukaan planeettakuvauksiin ja alle minuutin pituisiin valotuksiin, eikä se ole lainkaan sitä mitä olen hakemassa. Haluan pitkiä valotuksia galakseista ja nebuloista, enkä aio tuosta visiostani luopua. Visiooni kuuluu kuvata myös ilman läppäriä, korkeintaan tuota iPad-juttua ehkä kokeillen. Baader RCC1 lienee ainoa etenemissuunta, ja synguiderista on kai vain toivottava että se toimii. Seuraava tie on erillinen guideriputki, joka kylläkin saattaisi tulla jopa halvemmaksi.

Edit: Lukaisin noita Mäntylän Jorman murheita ja erillinen guideriputki noilla Jorman huomioilla alkoi tuntua varteenotettavalta vaihtoehdolta. Mutta katsotaan nyt mitä ne siellä TS:n päässä ehdottavat.

Timpe tarkoittanee suosittelemalla ALCCD5:sta että se soveltuu paremmin OAG:n kanssa käytettäväksi guidekameraksi kuin Synguider koska siinä on herkempi ja isonmpi kenno.
Ja voi olla että vieläkin herkempi kamera olisi parempi, esim juuri Timpen suosittelema Lodestar.
Jos jostain löytyisi käytettynä Meaden DSI I tai II niin nekin olisivat varsin oiva ratkaisu guidekameraksi.

Yksi OAG vaihtoehto olisi Lumicon  Easy Guider. Tämä laite tulee kaukoputkeen ennen komakorjainta.

http://www.dangl.at/ausruest/atik_314/atik_314_e.htm (http://www.dangl.at/ausruest/atik_314/atik_314_e.htm)

Eikö tässä nyt hypätä kerralla vähän liian suuriin saappaisiin? Koko kesä on edessä niin eikö kannattaisi ensin hommata se putki ja jalusta. Pelkästään niillä pääsee ensiksi vähän harjoittelemaan ja toteamaan voiko jalusta kantaa enemmän painoa vai ei? Jos voi niin sitten halpa linssikaukoputki guideputkeksi tuohon newtonin kylkeen esim 80/400mm tai vastaava.

Tällä päästään jo heti helpompiin harrastushetkiin, kun guideri on valmiina tarkennettu ja koko ajan valmiudessa. Newtonin tarkentimeen ei tarvi laittaa kun järkkäri jolloin ei tule mitään pitkiä tuubikasoja vääntelemään tarkenninta ja muutenkin helpompaa harrastaa kun kohde löytyy, niin erillisellä putkella ohjaustähden esiinkaivaminen on todennäköisesti paljon helpompaa.

Lainaus käyttäjältä: prototype - 23.04.2012, 08:27:34
Eikö tässä nyt hypätä kerralla vähän liian suuriin saappaisiin?

Tätäkin olen miettinyt, mutta olen todennut että kokonaisuudesta tulee iso ja vaativa, jos halutaan kerralla valmiiksi kunnollista kuvauskokoonpanoa, joka kykenee valottamaan deep sky -kohteita useita minuutteja. Tämä vaatii systeemiin mukaan käytännössä pakollisen autoguidauksen mukaan, jollei kysyjä halua ostaa ASA DDM85:n kaltaista huippujalustaa itselleen (ja sijoittaa yksin omaan tuohon yli 10k€ rahaa).

Lainaus käyttäjältä: M.Humason - 19.04.2012, 13:40:05
Kiitos Timpe! Vahvistit näkemykseni, että kannattaa kerralla laittaa kunnon kalusto, että saa äijä rauhassa etsiä rajojaan universumin ääristä. Mitään en niin kammoa kuin laittaa rahaa hukkaan, johonkin pieneen putkeen ja huomata sitten, että se ei täyttänyt lainkaan niitä visioita, joita alun perin asetin.... (clip)...
Minä lähden siitä, että siellä putkessä pitää lymyillä jossain siedettävä kuva Sombrerosta. Kun sinne asti pääsen, niin olen siellä mihin olen visiossani pyrkinytkin.

Jos tavoite on näin korkealla, niin sitten on syytä varautua tiettyyn luomis-tuskaan ja ongelmiin matkan varrella :grin:

Lainaus käyttäjältä: M.Humason - 23.04.2012, 01:08:00
Suurin syntinen tässä on epäilemättä tuo minun kamerani; ne pari uupuvaa senttiä tai reilu sentti siihen päähän olisi ratkaissut koko homman. Eikö siihen komakorjaimen ja TS off-axisin väliin voi laittaa loittorengasta tai paria suodatinta, joita kuitenkin tullaan tarvitsemaan? Vai menevätkö nekin sinne muutenkin ahtaaseen kamerapäähän?

Kamera itse asiassa ei ole ongelma, pikemminkin päinvastoin. Canonissa on runkopaksuus sellainen, että se syö 44mm kennolta bajonettiin ja jos peilittömässä Panasonicissa tämä lukema on alle puolet tästä (20mm), niin sehän on etu! Vahinko vain, että tuo Panasonicin T2 sovite on tuollainen 40mm pitkä kiinteä loitto, mikä soveltuu tähän tarkoitukseen erittäin huonosti. Canonille vastaava T2 sovite (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p194_T2-Ring-fuer-CANON-EOS-Kameras.html) on 11mm korkuinen, joten ihmettelen, eikö Panasonicin bajonettiin ole saatavilla vastaavaa matalaa T2 sovitinta? Oikeasti? Tuosta 40mm korkuisesta Panasonicin T2 adapterista vielä kysymys: onhan siinä T2 sisäkierre kaukoputken suuntaan? En erota sitä tuota Amazonin kuvasta...

Komakorjaimen backfokus-etäisyys on tässä OAG-jutussa määräävänä tekijänä. Tämän lukeman sisälle pitää saada mahtumaan kaikki osat kameran kennosta alkaen:
1.) kameran sisälle ensin tuo 20mm runkopaksuus
2.) sitten kameran bajonettiin tuleva T2 sovite (40mm)
3.) sitten jokin säädettävä loitto ennen OAG:tä (tarvitaan loittoetäisyyden täsmälliseen säätöön)
4.) sitten OAG (tässä tapauksessa matalaa mallia n. 11mm)
5.) sitten tuohon OAG:n eteen matala 3,5mm soviterengas (tai vastaava M48 loittorengas, koska mm. tuossa RCC1:ssä on myös M48 uroskierre saatavilla)
6.) lopuksi itse komakorjain, joka määrää backfokus-arvollaan koko ketjun fyysisen pituuden.

Huomaa, että valon kulku taittuu OAG:n kohdalla sivulle ja sen sivuttainen matka on yhtä pitkä kuin matka OAG:n kohdalta kameran kennolle (=sekä kuvauskameran (Panasonic) että seurantakameran (ALCCD5) fokus on löydyttävä samasta kohtaa!). Tarvitset siis OAG:n sivuporttiin myös jonkinlaisen loittorenkaan ennen tuota 1.25" okulaariholkkia, mihin se ALCCD5 tai vastaava seurantakamera tulee. Tästä on tuo kuva, jonka liitin aikaisemmin tähän ketjuun. Yleisohjeena tuo OAG kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle kameraa, mutta yleensä esteeksi tulee seurantakameran osuminen kuvauskameran runkoon. Siksi tuohon väliin jää yleensä 20...30mm loittotilaa.

Toivottavasti tämä selitys teki tämän asian ymmärrettäväksi myös kysyjälle, koska ei tämä niin hankala asia loppujen lopuksi ole. Yksinkertaista valonkulkua ja sopivan palapelin kasaamista erilaisista tarvikeosista. Koko paketti ei ole mitenkään raskas tai tarkenninta kuormittava, vaan se uppoaa OAG-ohjainta myöten tarkennuslaitteen sisälle ja pysyy siinä tukevasti jos putken tarkenninlaite vain on riittävän tukevaa tekoa.

Lainaus käyttäjältä: prototype - 23.04.2012, 08:27:34
...niin sitten halpa linssikaukoputki guideputkeksi tuohon newtonin kylkeen esim 80/400mm tai vastaava.
Tällä päästään jo heti helpompiin harrastushetkiin, kun guideri on valmiina tarkennettu ja koko ajan valmiudessa.

Erillistä seurantaputkea en laittaisi kuvin mielellään tällaiseen systeemiin, koska tämän (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Kaukoputkien_duomount_8_2010.jpg) kuvan kaltaisetkaan järeät kaksoispantaratkaisut eivät riittäneet pitämään taipumia kurissa yli 3min valotusajoilla omassa Newtonissani. Kuvausputken reppuselkään kiinnitettävä seurantaputki olisi tässä mielessä parempi ratkaisu, jos erillistä seurantaputkea ja sen mukana mahdollisesti käytettävää Synguideria halutaan ehdottomasti roikuttaa mukana. Mutta edelleen tulee ongelmaa taipumista, jos seurantaputkea pitää päästä säätämään sivuttain johonkin suuntaan, kuten jmantyla totesi Synguideristaan.

Itse asettaisin erillisen seurantakaukoputken edelle kuitenkin tuon KWIQ guider -tyyppisen ratkaisun, mistä on hyviä kokemuksia monilla foorumilaisilla (link (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6220.0)). Tähän tarvitaan se kevyt etsinputki ja sen perään sovitus T2 kierteeseen, jotta tuollainen ALCCD5 kamera saadaan kiinni tuohon etsimen fokukseen. Lisäksi hiukan askartelua tukevien putkipantojen kanssa, niin hyvä/helppo/tukeva/tarkka seurantasysteemi olisi valmiina tälle 1000mm polttovälialueelle. Etsinguiderin ideahan on siinä, että se näyttää valmiiksi tarvittavan leveän kuvakulman taivaalta, jotta seurantatähtiä löytyy aina tuollaiseen ALCCD5:n kaltaiseen kameraan. Tällöin etsinputken asennus voidaan tehdä kiinteäksi ja taipumavapaaksi. Lauri Kangas voisi kuitata tähän jotain, kun on tämän systeemin tuonut foorumilla esiin. Itselläni on tuosta kokemusta lähinnä 300mm teleoptiikan kanssa kuvatessa ja siinä tuo etsinsysteemi toimii loistavasti (guidasin mm. komeetan ydintä seuraten tässä (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Komeetat/C_2009P1_Garradd/C2009_P1_Garradd_02032012_LRGB_EF300mm_total_90min.jpg) Garradd-kuvassani). Omassa käytössäni OAG-guidaussysteemi on tarpeen lähinnä Newton-kuvausputkeni taipuilevan runkorakenteen takia, minkä se korjaakin hienosti lennosta.

LainaaTimpe:
Komakorjaimen backfokus-etäisyys on tässä OAG-jutussa määräävänä tekijänä. Tämän lukeman sisälle pitää saada mahtumaan kaikki osat kameran kennosta alkaen:
1.) kameran sisälle ensin tuo 20mm runkopaksuus
2.) sitten kameran bajonettiin tuleva T2 sovite (40mm)
3.) sitten jokin säädettävä loitto ennen OAG:tä (tarvitaan loittoetäisyyden täsmälliseen säätöön)
4.) sitten OAG (tässä tapauksessa matalaa mallia n. 11mm)
5.) sitten tuohon OAG:n eteen matala 3,5mm soviterengas (tai vastaava M48 loittorengas, koska mm. tuossa RCC1:ssä on myös M48 uroskierre saatavilla)
6.) lopuksi itse komakorjain, joka määrää backfokus-arvollaan koko ketjun fyysisen pituuden.

TS:n Christoph kertoi, että takafokus TS Komakorjaimessa on 60 milliä, joten eikö se mene aika tasan: kamerasta 20+40mm - TSOAG9 - TS Komakorjain 60mm. Tuo "noin 60 milliä" mainitaan myös TS Komakorjaimen saksankielisessä tuoteselostuksessa, mutta englanninnoksesta se on jostain syystä jätetty pois. Komakorjain siirtää fokusta putkessa eteenpäin 3 milliä, joten varmaan oikea lukema on 55+3 = 58mm. Joten siinä se holkille menee, että tarvitaanko Baaderia.

Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että peruin kaikki tilaukseni Villeltä, joten minulla ei ole nyt sen enempää putkea, jalustaa kuin autoduideriakaan, vain tämä T2-sovitin. Pyysin Saksan Christophia tältä pohjalta laatimaan ehdotuksen sekä putkeksi että ohjaussysteemiksi. TSOAG9:n ympärille se rakentuu, jos löytyvät sopivat palaset ja autoguideria sitten mietin vielä hyvinkin tarkkaan. Se Synguider on epäherkkä (kuten Christoph tunnusti) löytämään tähtiä kaikissa olosuhteissa. Eli laitan tämän ketjun nyt holdiin ja palaan asiaan, kunhan jotain kouriintuntuvaa on tapahtumassa. Kiitos kaikille ja varsinkin Timpelle, nyt osaan hahmottaa tätä problematiikkaa jo itsekin.

Lainaus käyttäjältä: M.Humason - 23.04.2012, 12:43:22
Se Synguider on epäherkkä (kuten Christoph tunnusti) löytämään tähtiä kaikissa olosuhteissa.

Nyt kolmatta guidekameraa käyttäessäni voin antaa ääneni SX Lodestarille, varsinkin jos kuvaa tietokoneavusteisesti. C8+OAG yhdistelmällä kuvasin onnistuneesti muutaman yön käyttäen mag 14.2 tähteä guidetähtenä 2s valotuksilla. Varsinkin jos backfokus OAGista kennolle on lyhyt, näkyy se OAGin sisäinen valoputki ja peili isohkona, eikä rajoita apertuuria guide-kameran suuntaan. Jos oikein mittailin ja laskin, omassa setupissani OAG näkee (hyvin lähelle) koko apertuurin, ja tuo guidetähden magnitudikin antaa ymmärtää siihen suuntaan.

LVI SmartGuider oli helppo ja hankala yhtaikaa, tuurilla löysi joskus guidetähden OAGin läpi, QHY5:llä ei OAG-käytöstä tullut mitään kohinaisuutensa vuoksi.

-Antti

Lainaus käyttäjältä: M.Humason - 23.04.2012, 12:43:22
TS:n Christoph kertoi, että takafokus TS Komakorjaimessa on 60 milliä, joten eikö se mene aika tasan: kamerasta 20+40mm - TSOAG9 - TS Komakorjain 60mm.

Rohkenen hiukan epäillä tätä, kun saan kuviini toisinaan komavirhettä johonkin nurkkaan, kun komakorjain/kamerayhdistelmä on jäänyt huonoon asentoon fokuserissa. Tällöin korjain on hiukan vinossa (selvästi alle 0.5 mm) kuva-alan keskustaan nähden ja tämäkin näkyy jo komavirheenä. Väärä etäisyys kennolta näkynee joko liikaa tai liian vähän korjattuna komavirheenä kuva-alan nurkissa.

Lainaus käyttäjältä: M.Humason - 23.04.2012, 12:43:22
Pyysin Saksan Christophia tältä pohjalta laatimaan ehdotuksen sekä putkeksi että ohjaussysteemiksi. TSOAG9:n ympärille se rakentuu, jos löytyvät sopivat palaset ja autoguideria sitten mietin vielä hyvinkin tarkkaan.

Odotan mielenkiinnolla TS:n ehdotusta kuvauskokoonpanoksi ilmeisesti noin 200mm kokoluokkaan :smiley:

Lainaus käyttäjältä: mickut - 23.04.2012, 14:35:55
LVI SmartGuider oli helppo ja hankala yhtaikaa, tuurilla löysi joskus guidetähden OAGin läpi, QHY5:llä ei OAG-käytöstä tullut mitään kohinaisuutensa vuoksi.

Tämä oli uutta tietoa itselleni QHY5:n osalta, mutta toisaalta SX Lodestarin hyvyyden voi lukea tuolta Craig Starkin guiderikamera-PDF:stä, jossa todetaan näin:
"Any of these will work and let you guide. If the budget is tight, something like the Orion Autoguider is a great choice. If nothing but the best will do, the Lodestar may be your camera."
Näemmä OAG-käyttö vaatii siis vielä pykälää pari paremman guide-kameran kuin tavallinen autoguidaus erillisen seurantaputken läpi :undecided:

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 23.04.2012, 11:22:16
Vahinko vain, että tuo Panasonicin T2 sovite on tuollainen 40mm pitkä kiinteä loitto, mikä soveltuu tähän tarkoitukseen erittäin huonosti. Canonille vastaava T2 sovite (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p194_T2-Ring-fuer-CANON-EOS-Kameras.html) on 11mm korkuinen, joten ihmettelen, eikö Panasonicin bajonettiin ole saatavilla vastaavaa matalaa T2 sovitinta?

Löytyi vahingossa tällainen matala T2 sovite:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p196_T2-Adaptor-for-Cameras-with-FOUR-THIRDS-Bayonet--e-g--Olympus-Di.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p196_T2-Adaptor-for-Cameras-with-FOUR-THIRDS-Bayonet--e-g--Olympus-Di.html)
Toimisiko tuo myös Panasonic Lumix DMC-G3:ssa? Helpottaisi ainakin tuossa komakorjaimen sovituksessa.
"Compatible Cameras with Four Thirds Bayonet (Examples):
Olympus - Digital SLR cameras
Panasonic - Lumix DMK L1 / DMK L10
Leica - Digilux 3"

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 25.04.2012, 22:56:21
Löytyi vahingossa tällainen matala T2 sovite:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p196_T2-Adaptor-for-Cameras-with-FOUR-THIRDS-Bayonet--e-g--Olympus-Di.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p196_T2-Adaptor-for-Cameras-with-FOUR-THIRDS-Bayonet--e-g--Olympus-Di.html)
Toimisiko tuo myös Panasonic Lumix DMC-G3:ssa? Helpottaisi ainakin tuossa komakorjaimen sovituksessa.
"Compatible Cameras with Four Thirds Bayonet (Examples):
Olympus - Digital SLR cameras
Panasonic - Lumix DMK L1 / DMK L10
Leica - Digilux 3"

Siellä oli myös tällainen, irrotettavat osat.
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3676_T2-Ring-fuer-Micro-Four-Thirds--Panasonic--Olympus-.html
Olen taipumassa autoguiderin suhteen vahvasti Lacerta MGENin kannalle. Ja putkipuolella sittenkin Skywatcheriin, 200/1000 PDS plus HEQ-5 pro synscan goto. Näistä odottelen tarjousta TS:ltä, eivät näköjään pidä kiirettä eivätkä ilmeisesti pidä kiinni hintatakuustakaan, nimittelevät halvemmalla myyviä "harmaiksi toimijoiksi", joita ei siis kaiketi lasketa tähän takuuseen.

Lainaus käyttäjältä: M.Humason - 26.04.2012, 00:03:00
Ja putkipuolella sittenkin Skywatcheriin, 200/1000 PDS plus HEQ-5 pro synscan goto.

Huomaa, että NEQ6:n saa vain 200€ kalliimmalla ...

Lainaus käyttäjältä: ketarax - 26.04.2012, 09:56:13
Huomaa, että NEQ6:n saa vain 200€ kalliimmalla ...

Olen huomannut; silloin putkikin vaihtuisi joko 250 tai 300 PDS:ään.

Helpommalla pääsee kyllä kun jalustan kapasiteetti ei täysillä ole käytössä.
Eli kuten useasti todettu niin jalustan pitäisi olla se tärkein/paras/kallein komponentti.

Jos tahdot 200/1000 putkea käyttää, kannattaa mieluummin ottaa NEQ6 kuin HEQ5 Pro. HEQ5 Pro on hyvä jalusta, mutta 200/1000 kokoinen putki on jo sen kantokyvyn rajoilla ja vaatii paljon tuunausta ja huolenpitoa, että seuranta pysyy hyväksyttävänä.

Lainaus käyttäjältä: naavis - 26.04.2012, 16:05:06
Jos tahdot 200/1000 putkea käyttää, kannattaa mieluummin ottaa NEQ6 kuin HEQ5 Pro. HEQ5 Pro on hyvä jalusta, mutta 200/1000 kokoinen putki on jo sen kantokyvyn rajoilla ja vaatii paljon tuunausta ja huolenpitoa, että seuranta pysyy hyväksyttävänä.

Olet varmaan oikeassa. Luuletko että NEQ6 Pro SkyScan kantaa 250 PDS:n kunnialla? SkyScan on vissiin järein näistä vaihtoehdoista, mutta tuskinpa ne muutkaan ihan heppoisia ovat?

Edit: nonniin, tilaus on tehty. Päädyin sitten pakettiin Skywatcher 250/1200 PDS + EQ-6 Pro synscan goto,, joka maksoi astroshop.de:ssä 1438 euroa eli kolmen sadan alennuksella. Maksoin saman tien verkkopankissa ja viikon parin sisään pitäisi olla täällä. Minusta tuo on aika halpa, joskin lähetys maksoi melkein satasen päälle.

Aika outoa oli se, että en saanut tarjousta näkymään muulla kuin iPadillä, jolla sen löysinkin. Menin isolle koneelle, jotta olisi helpompi asioida, mutta enpä sitä kautta löytänyt. Liekö ihan iPadiläisille suunnattu tarjous? Omituista. Linkki on kuiten tässä
http://www.astroshop.de/?q=Skywatcher+Teleskop+N+250%2F1200+PDS+Explorer+BD+EQ-6+Pro+SynScan+GoTo

Nyt saa jytky luvan saapua ennenkö alan autoguideria tilata. TS:ltä odotin sille 200PDS+HEQ-5pro synscanille tarjousta kaksi päivää, mutta se ei ehtinyt sitten saapuakaan. Nopeat syövät hitaat. Sainpa ehkä paremman paketin, vaan tiedä häntä.

Tuo Lacerta MGEN näyttää korjanneen ainakin osan näistä Stand-Alone-Guiderien helmasynneistä, jos nuo kaikki lupaukset TS:n sivuilla pitävät paikkansa: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4173_Lacerta-MGEN-stand-alone-auto-guider-NO-PC-required---Version-2.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4173_Lacerta-MGEN-stand-alone-auto-guider-NO-PC-required---Version-2.html)
Jos päädyt tuohon, niin kirjoita foorumille kokemuksiasi sen käytöstä.

Olen samaa mieltä einarin kanssa eli 200/1000 mm putki ja NEQ6 olisivat sopiva pari keskenään. Jos haaveilet 250mm apertuurista, niin hyppy Losmandy G11 (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1243_Losmandy-G11-German-equatorial-mount-with-digital-drive-system.html):n kantavuusluokkaan tulee esiin pikemmin kuin luuletkaan. NEQ6:sta puuttuu se olennaisin eli riittävän paksut RA/DEC-akselit, jotka kestäisivät noin suuren Newton-putken aiheuttamat vääntövoimat. Ymmärrät tämän, kun hitsaat ensin 25mm terästangon (NEQ6:n akselivahvuus) päähän poikittain 250/1250mm Newtonin kokoisen massan ja teet sitten saman kokeen 36mm terästangon kanssa. Tönäiset massaa liikkeelle ja katsot kuinka terästanko vaikertaa/värähtelee kookkaan Newton-putken aiheuttaman väännön alla. (Newton-putki on kuormana paljon hankalampi jalustalle kuin lyhyt SCT/MCT/jne. putki vastaavan jalustan kanssa :undecided:)

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 26.04.2012, 18:30:10
Tuo Lacerta MGEN näyttää korjanneen ainakin osan näistä Stand-Alone-Guiderien helmasynneistä, jos nuo kaikki lupaukset TS:n sivuilla pitävät paikkansa: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4173_Lacerta-MGEN-stand-alone-auto-guider-NO-PC-required---Version-2.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4173_Lacerta-MGEN-stand-alone-auto-guider-NO-PC-required---Version-2.html)
Jos päädyt tuohon, niin kirjoita foorumille kokemuksiasi sen käytöstä.

Olen samaa mieltä einarin kanssa eli 200/1000 mm putki ja NEQ6 olisivat sopiva pari keskenään. Jos haaveilet 250mm apertuurista, niin hyppy Losmandy G11 (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1243_Losmandy-G11-German-equatorial-mount-with-digital-drive-system.html):n kantavuusluokkaan tulee esiin pikemmin kuin luuletkaan. NEQ6:sta puuttuu se olennaisin eli riittävän paksut RA/DEC-akselit, jotka kestäisivät noin suuren Newton-putken aiheuttamat vääntövoimat. Ymmärrät tämän, kun hitsaat ensin 25mm terästangon (NEQ6:n akselivahvuus) päähän poikittain 250/1250mm Newtonin kokoisen massan ja teet sitten saman kokeen 36mm terästangon kanssa. Tönäiset massaa liikkeelle ja katsot kuinka terästanko vaikertaa/värähtelee kookkaan Newton-putken aiheuttaman väännön alla. (Newton-putki on kuormana paljon hankalampi jalustalle kuin lyhyt SCT/MCT/jne. putki vastaavan jalustan kanssa :undecided:)

Tarkoittaako tämä että tein virheen tilatessani 250 PDS:lle "vain" EQ-6 pro synscanin? Katso ylempi postaukseni siitä tilauksesta.

Lainaus käyttäjältä: M.Humason - 26.04.2012, 18:40:30
Tarkoittaako tämä että tein virheen tilatessani 250 PDS:lle "vain" EQ-6 pro synscanin? Katso ylempi postaukseni siitä tilauksesta.

Teit muokkaukset sen jälkeen kuin olin kirjoittanut tuon viestini (ts. en nähnyt vastausta sorvatessani tilauksen tekemisviestiäsi, ks. viestien kellonajat).

En nyt sano suoranaista virhettä, mutta luulenpa että teit asiat itsellesi hankalammiksi jatkoa ajatellen. Tulossa siis tuunausta, kuten Naavis tuossa totesi HEQ5+200/1000mm putkesta:
"...putki on jo sen kantokyvyn rajoilla ja vaatii paljon tuunausta ja huolenpitoa, että seuranta pysyy hyväksyttävänä..."
Ei näitä asioita ole kiveen hakattu ja riippuu paljon siitä millaisia vaatimustasoja systeemille asetetaan. Äkkiseltään tulee mieleen tämä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9833.msg92727#msg92727) "toimimattomaksi tuomittu" kuvauskokoonpano :rolleyes:

Kyllä noilla laiteilla jotenkin pärjää. Minullakin on käytössä 250 mm:n newton eq6 jalustalla.
Tuulisella ilmalla voi tulla ongelmia seurannan kassa.

Lainaus käyttäjältä: Mika T - 26.04.2012, 19:30:16
Kyllä noilla laiteilla jotenkin pärjää. Minullakin on käytössä 250 mm:n newton eq6 jalustalla.
Tuulisella ilmalla voi tulla ongelmia seurannan kassa.

Tämä on varmaan meikäläiselle sweet spotissa, ainakin jalustalle kehtaa laittaa nyt mitä vaan, mitä tällä tasolla tulee vastaan. Sen verran olen laitefriikki, että se olisi saattanut jäädä sapettamaan, jos olisin jäänyt siihen vitoseen. Tähän vielä Lacerte MGEN, kunhan ehitään syksymmälle. Minä luulen, että menee tasan niitten etäisyyksien kanssa. Eli 20+40+TSOAG9+60. TSOA9:n prisma liikkuu pituussuunnassa yli 5mm, joten eiköhän se saada fokukseen.

Pientä ohjeistusta viestien kirjoittamiseen löytyy täältä:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=22.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=22.0)
Kannattaa tutustua, jotta Foorumin yleinen luettavuus säilyy jatkossakin miellyttävänä!

Lainaa
Keskustelualueen säännöt 

3.6. Käytä oikein lainausta

...Lainausviestiä kirjoittaessasi lainaa vain oleelliset osat viestistä...

Mikä merkitys tällä sääntökohdalla on? Foorumia luetaan yleisesti matkapuhelimilla. Pitkät turhat lainaukset tekevät lukemisesta vaivalloista ja sivujen latauksen hitaaksi.

Olen siivonnut tästä ketjusta jo useita viestejä, jotta viestit vastaisivat kirjoittajien hyväksymiä kirjoitusohjeita. Toivon kovasti että siivousta ei enää tarvita.

Moderaattorin ominaisuudessa, JK

PS. Jatkakaa mielenkiintoista pohdiskelua!

Olet oikeassa mode, pahoittelen ja yritän parantaa tapani. Aika moni näistä viesteistä myös kirjoitetaan kännykällä, ja sillä hyvin rajatun lainauksen poimiminen ei ole aina kovin yksinkertaista. Mutta jospa tämä tästä.

Vaikuttaa pikkuisen hennolta 25 senttisen alla. Oma 25 senttinen kuvausnewton on tällä hetkellä kiinni Losmandy G11 nokalla eikä sekään ole yhtään liian tukeva. G11 on mielestäni tässä kantavuutensa ylärajalla. Saman halkaisijainen TAL250K sopii jalustalle paremmin. Se on lyhyempi ja sitä myötä myös jalustaan kohdistuva vääntö.

Kaizu

Kamoon Kaizu, sinä puhut nyt kaksi kertaa kalliimmasta vehkeestä. Tämä saa nyt välttää; jos heiluu niin pulttaan kiveen kiinni.

Ei se kiveen pulttaaminen auta. Putken pitää liikkua, mutta hallitusti. Jalustoissa tuppaa hinta nousemaan eksponentiaalisesti kun tukevuus ja tarkkuus paranee. G11 on keskikason jalusta, ei mitään huipputekniikkaa.
Losmandyn Titan, Astro Physics,i Mathis tai Paramount ovat taas pikkuisen tukevampia ja tarkempia ja aika paljon kalliimpia. Ei tässä harrastuksessa ole hinnoilla ylärajaa.
Losmandylla guidattuna saan muutaman minuutin valotukset sadan prosentin saannilla kunhan pysyn etäällä jalustasta. Kameran räplääminen aiheuttaa guiderilta välittömästi "star lost" huudahduksen.
Pidemmillä valotuksilla alkaa siellä täällä näkyä että putki on nytkähtänyt ei toivotusti. Syy voi olla putki, jalusta, ohi ajanut rekka tms. Pitkän valotuksen menettäminen harmittaa enemmän kuin lyhyen.
 
Kaizu

Skywatcherin pulttien vääntymisestä on kertoiltu saitilla kuin saitilla, kannattaisko ne korvaavat pultit hankkia suosiolla jo ennenku alkaa pakettia kasata. Olisko antaa suosituksia pulttien materiaalista ja hankintapaikasta? Entä ylimääräisten heijastusten poisto putken sisältä.

Jospa avataan uusi ketju putken/jalustan tuunamisesta kuvauskäyttöön, kun tämä menee (ja on mennyt jo pitkään) otsikon aiheen ohitse.

Lainaus käyttäjältä: M.Humason - 26.04.2012, 20:45:58
Tämä on varmaan meikäläiselle sweet spotissa, ainakin jalustalle kehtaa laittaa nyt mitä vaan, mitä tällä tasolla tulee vastaan. Sen verran olen laitefriikki, että se olisi saattanut jäädä sapettamaan, jos olisin jäänyt siihen vitoseen. Tähän vielä Lacerte MGEN, kunhan ehitään syksymmälle. Minä luulen, että menee tasan niitten etäisyyksien kanssa. Eli 20+40+TSOAG9+60. TSOA9:n prisma liikkuu pituussuunnassa yli 5mm, joten eiköhän se saada fokukseen.

Foorumi taitaa olla sopivan hiljainen, jotta tähän pitkään Newton-putken pohdiskeluketjuun kannattaisi kysyä jotain loppulauselmaa.  :wink:
Olisiko aiheen avaajalla heittää foorumille kuvaa hankitusta laitteistosta ja kenties myös jotain ensituntumaa sen käytöstä? Putkeen ja sen pystytykseen voi (ja kannattaa) tutustua jo näin valoisaan aikaan tähtäilemällä esim. kaukaista horisonttia tms. tarkennusetäisyydellä olevaa. Päiväkuvia ottamalla saa tuntumaa esim. kuvaussysteemin tarkennuspisteen sijainnista, valojakautumasta ja muusta käyttötekniskasta, jota tarvitaan kun siirrytään elokuussa yötaivaan alle.

Terve Timpe! Putkihan on tosiaan saapunut ja "esipystytetty" kellariin ilman sen enempia sovitteluja. Astroshop.de toimitti kamat kunnialla perille kolmessa isossa paketissa. Sen jälkeen olen tilannut TS:ltä autoguideriksi Lacerta MGENin, kolmannen vastapuntin, pussillisen erikokoisia loittorenkaita ja muutama kamaa. Oikeastaan ainoat mitä uupuu ovat virtalähde, laser kollimaattori ja Bahtinovin maski. Täytyy tässä ihan lähiviikkoina ennen pimeitä laittaa se kuvauskuntoon, jahka saan loput kamat. Villeltä tilasin toukokuussa sillä puheella, että laittavat tulemaan powertankin ja collimaattorin heti kun saavat, mutta mitään ei ole kuulunut. Voipi olla, että Saksan Amazonista tilaan ainakin collimattorin, joka näyttää olevan siellä selvästi halvin, powertank taas Villellä. Mutta ehtiihän tässä (tosin aika kuluu kuin hirvi).

Tässäpä kuvantynkää.

Tattis kuvasta.  :smiley:
Tuosta tuli mieleen, että jalustaakin voi ulkoiluttaa alkuun ilman putkea (ja virtalähdettäkin). Teet tuolle sopivan havaintopaikan pihalle (esim. asennat betonilaatat sopivasti kolmelle jalustajalalle vaateriin) ja säädät sitten jalustan napasuuntauksen kuntoon. Tähtiä näkyy keskikesälläkin muutamia ja Pohjantähti alkanee näkymään heinäkuussa keskiyöllä napatähtäimen läpi. Jalustan napasuuntauksen opettelu ja napatähtäimen tulkitseminen vie sekin aikaa, jollei ole sitä aiemmin tehnyt.

Putkea voi myös yrittää tasapainottaa jalustan päälle kameroineen, jotta näkee riittävätkö vakiona tulleet vastapainot tälle kokoonpanolle (se kolmas puntti on varmaan tarpeen). Sitten kun putki on tasapainossa, voit löysätä jalustan lukituksia ja etsiä putkea käsin käännellen kirkkaita kesätähtiä ensin okulaariin ja sitten myös kameran ruudulle. Kameran tarkennuspisteen kanssa voi tulla yllätyksiä, eikä tämä vaihe vaadi vielä sähköjä tai guiderihärpäkkeitä (niiden säätö tulee tämän vaiheen päälle, kun putken fokus on kunnossa). Sitten kun saat sähköt jalustaan, voit opetella visuaalisesti EQ-6 Pro Synscanin goto-suuntauksia yhdellä tai useammalla goto-lukitustähdellä. Tämä vaihe edellyttää, että jalustan napasuuntaus ja kuvauspaikalle/kuntoon pystytys sujuu jo kohtuullisella tarkkuudella.

Kaikki tällainen on mukava tehdä ajoissa, kun ei ole varsinaista kiirettä ja näiden perusasioiden säätäminen (+uuden opettelu) vie sekin aikaa vaikkei ole päästy edes sen first light -ensikuvan ottamiseen. Elokuun alkuun mennessä goto-ekvatoriaalijalustan perusteet alkavat sitten olemaan kunnossa ja pääset keskittymään itse kuvausprosessiin, kun taivaat pimenevät kylliksi.

Häätyypä tehdä tuosta huoneentaulu. Sen MGENin kanssa yritin viimeiseen asti löytää edes yhtä halvempaa (kuin 549 eur) hintaa, mutta ei löytynyt. TS sai luvan toimittaa tavaran ja sen asiallisesti toimittikin. Edelleen minusta tuossa olisi paikkaa viranomaisille katsoa, täyttyvätkö hintakartellin edellytykset.

Putki on suuri ja mahtava kuin Neuvostoliitto ja vähän pelottaa lähteä sen kanssa rymistelemään pihalle. Ehkä se kaksisissa miehin pysyy hallinnassa. Kunnon kuljetuslaatikko ainakin pitää hommata, sekä pihalle roudaamista varten että muutenkin. Olemme haeskelemassa Oulun lähiympäristöstä täysin varusteltua vuokramökkiä valosaasteen ulkopuolelta, jotta pääsisimme ainakin parina selkeänä syysviikonloppuna kunnolla tekemisen alkuun.

Olen käyttämässä vaimoa Haaparannan Ikeassa heinäkuussa ja kaupungissa pitää majaansa myös Holmbergs Case -niminen firma, joka valmistaa viimeisen päälle tyylikkäitä vanerisia tai alumiinisia kuljetuslaatikoita sekä myy niiden osia. Ajattelin hakea sielä boksitarvikkeet putkelle. Onko kellään kokemusta tästä firmasta? Se on ainakin roudareiden suosiossa.

http://www.holmbergcases.fi/

Kerrothan kokemuksia tuosta Lacertan MGENistä sitten kun niitä on.

Lainaus käyttäjältä: UglyPsycho - 15.08.2012, 12:28:39
Kerrothan kokemuksia tuosta Lacertan MGENistä sitten kun niitä on.

Ilman muuta. Sattumoisin tilasin juuri eilen kotelotarvikkeet putkelle juuri tuolta Holmberg Cases'iltä. Hinnaksi tuli pari sataa, mikä on minusta inhimillisesti katsottuna liikaa.

Mulla pitäisi nyt sitten olla kaikki tykötarpeet pikkurillikoita myöten laittaa putki kuvauskuntoon; vähän hirvittää, miten se tulee onnistumaan.

Jälkiviisauttako? Mietin hetken aikaa tämän aiheen nostoa, mutta tulkoon nyt esille tällainen tarkkaan mietitty keskusteluketju ja sen lopputulema (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=14826.0) kaikille uutta kuvauslaitteistoa suunnitteleville "tähtikuvaus-untuvikoille".
Ei kai tähän voi muuta sanoa kuin, että tähtikuvauksen aloittaminen tyhjästä suurella kuvauskalustolla on vielä luultuakin vaativampi projekti! :cry:

Sanos muuta Timpe! Niin kuin minäkin lähdin soitellen sotaan, niin kuinkas kävikään...

 Ihan hyvä visuaali ja planeettakuvaus kalusto. Syväntaivaan kuvaukseen kaveriksi parituumaa pienempi peiliputki. Ei kai kovinkaan moni yhdellä instrumentilla ole pärjännyt ellei totaalisesti erikoistu. Toisaalta vaihtelu antaa yleistä näkemystä koko touhuun ja neuvoo mihin suuntaan haluaa lähteä kehittämään. Kyllä tuollaiselle kalustolle jo tekemistä keksii jos on kiinnostusta asiaan. Ja täsmennykseksi; tarkoitan nyt lähinnä M. Humasonin hieman järeämpää kalustoa kuin tuota otsikon...Vaikka sopiihan se tietysti molempiin.