Olen nyt usean kuukauden ajan yritttänyt saada "kennolle" jotain muutakin, kuin valopisteitä taivaalla, mutta turhaan. Olen kokeillut valovoimaisempaa linssiä (EF 50mm f/1.8), lyhyempää polttoväliä (18mm), valosaastesuodinta (Astronomiik Clip, CLS) lyhyttä ja pidempää valotusaikaa (10-180 s), mutta en ole saanut haaviini edes palasta linnunradasta, sumuista puhumattakaan. Alkaa jo usko loppua koko touhuun. Onko kyseessä kertakaikkisen mahdoton kuvausympäristö vai joku muu :huh: Olen harkinnut kalansilmän hankkimista, mutta juuri tällä hetkellä tulokset ei motivoi investoimaan senttiäkään lisää tähän touhuun :angry:
-Mikko-
Kyllä pitäis jotain tarttua!
Tässä esimerkiksi nappaus pimeästä paikasta ilman seurantaa
Canon EOS 5D Mark II
24mm f/3,5
30 sekuntia ISO 800
(http://www.ursa.fi/~koski/starparty/ds2011/t6166.jpg) (http://www.ursa.fi/~koski/starparty/ds2011/6166.jpg)
Lainaus käyttäjältä: Jorma Koski - 09.11.2011, 07:18:48
Kyllä pitäis jotain tarttua!
Tässä esimerkiksi nappaus pimeästä paikasta ilman seurantaa
Canon EOS 5D Mark II
24mm f/3,5
30 sekuntia ISO 800
Niin pitäISI, mutta onko ongelmana nimenomaan kuvausympäristö, joka sijaitsee Rovaniemen keskustan laidalla?
-Mikko-
Lainaus käyttäjältä: mals77 - 09.11.2011, 07:01:50
Olen nyt usean kuukauden ajan yritttänyt saada "kennolle" jotain muutakin, kuin valopisteitä taivaalla, mutta turhaan.
Hyvä mies, ryhdy muuttujahavaitsijaksi! Me emme muuta tarvitse ja kaipaa kuin valopisteitä.
Minkälainen kuvausympäristö? Mitä ISO arvoa käytät?
Lainaus käyttäjältä: Arzka - 09.11.2011, 08:02:51
Minkälainen kuvausympäristö? Mitä ISO arvoa käytät?
Parvekkeelta (itään) ja tosiaan Rovaniemen keskustan laidalla. Olen kokeillut herkkyyksiä väliltä ISO400-ISO1600.
-Mikko-
Lainaus käyttäjältä: Astronautiskelija - 09.11.2011, 07:59:58
Hyvä mies, ryhdy muuttujahavaitsijaksi! Me emme muuta tarvitse ja kaipaa kuin valopisteitä.
???
Onko sinulla mahdollisuutta paeta kaupungin valoja? Jos omistat auton niin pakkaa kamat mukaan ja mene kuvailemaan taivasta jonnekin missä saat kuvaan mukaan keloja, aihkeja ja kuusikkoa. Olen itsekin Lapista kotoisin ja tiedän, että siellä piisaa 100 000 neliökilometriä komeaa ja pimeää kuvausmiljöötä.
Lainaus käyttäjältä: Nurinniska Observatory - 09.11.2011, 09:51:38
Onko sinulla mahdollisuutta paeta kaupungin valoja? Jos omistat auton niin pakkaa kamat mukaan ja mene kuvailemaan taivasta jonnekin missä saat kuvaan mukaan keloja, aihkeja ja kuusikkoa. Olen itsekin Lapista kotoisin ja tiedän, että siellä piisaa 100 000 neliökilometriä komeaa ja pimeää kuvausmiljöötä.
Mulle se on hieman haasteellista sähköpyörätuolin ja hengityskoneen kanssa.
-Mikko-
Linnunradan kuvaaminen kaupungin valoissa voi olla haastavaa.
Suurimpana ongelmana se että laajemmissa kuvakulmissa vaihtelevien valosaastegradienttien kadottaminen tuottaa tuskaa.
Eli sanoisin että linnunratakuvat on syytä jättää pimeämmille paikoille.
Mutta peli ei ole menetetty kaupungissa.
Hieman pienemmät kohteet onnistuu kyllä mainiosti kun käyttää seurantaa ja sopivia suodattimia.
Ja suodattimista puheenollen ehkä Ha-suodin voisi olla kannattava ostos joka voisi sopia hieman laajempiinkin kohteisiin.
Tosin Ha sitten vaatii kohtuu pitkiä valotusaikoja.
Einari tuossa sanoikin oleellisen, minun on myös melkein pakko käyttää H-alphaa kun tehdasalueen valot haittaa kaakon ja etelän suunnalla.
Mutta H-alpha suotimella voi kuvata vaikka kuutamolla.
Tuon linkin oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy tehdasalueen valot, mutta sumut silti tulee läpi kun kamera on modattu.
Noiden laajojen kohteiden kuvaaminen on muutenkin varsin helppoa.
Veijo T
http://avaruus.kuvat.fi/Avaruuskuvat/2011/slides/Orion-Ajomies.jpg (http://avaruus.kuvat.fi/Avaruuskuvat/2011/slides/Orion-Ajomies.jpg)
Siis CLS pois ja H-alpha tilalle? Ko. suodinta on 6mm ja 12mm, mitä eroa ja kumpi parempi käyttötarkoitukseen?
-Mikko-
Tiedäthän Mikko että H-alfa suotimen käyttäminen vaatii kameran modauksen, eli yhden ylimääräisen lasin poiston kennon edestä. Kamera pura ja kasaa.
Toinen juttu mikä liittyy H-alfasuotimiin, tarkentaminen on hankalaa kun suodatin blokkaa lähes kaiken muun valon pois. Kirkkaimmistakaan tähdistä ei tahdo saada livekuvaan mitään näkyviin ns. normaaleilla kameraoptiikoilla. Toki voi tarkentaa kameraoptiikkaa käyttäen suunnilleen oikeaan kohtaan, kun kääntää tarkennuksen äärettömään.
Kolmas juttu, modatun kameran ja H-alfasuotimen tuottama kuva on sitten pelkkää punaista väriä, eli normaaleja värikuvia ei saa h-alfalla.
Lainaus käyttäjältä: Ransu - 09.11.2011, 11:53:28
Tiedäthän Mikko että H-alfa suotimen käyttäminen vaatii kameran modauksen, eli yhden ylimääräisen lasin poiston kennon edestä. Kamera pura ja kasaa.
Toinen juttu mikä liittyy H-alfasuotimiin, tarkentaminen on hankalaa kun suodatin blokkaa lähes kaiken muun valon pois. Kirkkaimmistakaan tähdistä ei tahdo saada livekuvaan mitään näkyviin ns. normaaleilla kameraoptiikoilla. Toki voi tarkentaa kameraoptiikkaa käyttäen suunnilleen oikeaan kohtaan, kun kääntää tarkennuksen äärettömään.
Kolmas juttu, modatun kameran ja H-alfasuotimen tuottama kuva on sitten pelkkää punaista väriä, eli normaaleja värikuvia ei saa h-alfalla.
Tuota en tosiaan tiennytkään. Kiitos tarkennuksesta Rauno!
Miten tuo nykyinen CLS -suodin pitäis vaikuttaa ku itse en huomaa muuta eroa, kuin että kaikki on paaaaljon sinisempää :wink:
Asiallisia tarkennuksia Raunolta.
Jotkut sankarit tosin on ottaneet modaamattomalla kamerallakin Ha-kuvatuksia,
mutta silloin tosiaan puhutaan luokkaa 10 minuuttia+ osavalotuksista.
CLS-suodin blokkaa siis noita 'valosaaste-aallonpituuksia', jolloin jäljelle jää enemmän sinistä aallonpituutta.
Niitä hienoja näkymiä ei myöskään noin vain tule jos osoittaa kameran minne sattuu. Tähtikarttasofta koneelle pyörimään ja siitä voi sitten kyttäillä milloin olisi mielenkiintoisia kohteita. Juuri tähän aikaan loppuillasta alkaa nousta Seulasten tähtijoukko eli M45 idän suunnalta, ja kun kuukauden odottelee niin pääsee kuvaamaan Orionia sumuineen. Tuon Orionin suuren kaasusumun M42 pitäisi tarttua modaamattomaan kameraan 50-milliselläkin helposti, vaikkakin aika pienenä.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 09.11.2011, 15:33:02
Niitä hienoja näkymiä ei myöskään noin vain tule jos osoittaa kameran minne sattuu. Tähtikarttasofta koneelle pyörimään ja siitä voi sitten kyttäillä milloin olisi mielenkiintoisia kohteita. Juuri tähän aikaan loppuillasta alkaa nousta Seulasten tähtijoukko eli M45 idän suunnalta, ja kun kuukauden odottelee niin pääsee kuvaamaan Orionia sumuineen. Tuon Orionin suuren kaasusumun M42 pitäisi tarttua modaamattomaan kameraan 50-milliselläkin helposti, vaikkakin aika pienenä.
Näin olen pyrkinyt toimimaan. Linnun rataakin olen kuvaillut n. 10-55 asteen väliltä eri korkeuksilta, ilman tulosta. Oletan siis, että valosaaste on vähäisempää, mitä kauemmas horisontista mennään.
-Mikko-
Lainaus käyttäjältä: mals77 - 09.11.2011, 09:27:01
Kerro nyt ku alotitkin :wink:
-Mikko-
http://www.google.fi/search?q=aavso&ie=utf-8&oe=utf-8&aq=t&rls=org.mozilla:fi:official&client=firefox-a
Kaikki mitä olet ikinä halunnut tietää muuttuvan kirkkauden tähdistä ja niiden havaitsemisesta.
t:Tiukkis
Kiitos tiukkis!
-Mikko-
Kiiitos myös kaikille muillekin tähänastisista vastauksista! Eikhän tähänki joku ratkaisu löydy.
-Mikko-
Asiaan jotenkin liittyen: olisiko ideaa tehdä oma topicci aiheelle, jossa olisi laaja-alainen kuva omasta havaintopaikasta selkeällä kelillä (valosaasteineen & yms. rajoitteineen) + "onnistunut" tähtikuva jostain kohteesta kyseisissä (vaikeissa) olosuhteissa?
Ajatuksena on siis, että harrastuksen alkutaipaleella olevat voisivat näistä kuvista saada aika hyvää perustietoa siitä, minkälaisia kuvia saa missäkin olosuhteissa ja millä kalustolla & asetuksilla. Eli olisi jonkinlaista vertailupohjaa.
Kyllähän sitä tietoa löytää foorumin hakua käyttämällä, mutta olisi hienoa kun esim. tälläinen perus "tietopaketti" olisi yhdessä samassa ketjussa.
Lainaus käyttäjältä: laari - 09.11.2011, 21:38:31
Asiaan jotenkin liittyen: olisiko ideaa tehdä oma topicci aiheelle, jossa olisi laaja-alainen kuva omasta havaintopaikasta selkeällä kelillä (valosaasteineen & yms. rajoitteineen) + "onnistunut" tähtikuva jostain kohteesta kyseisissä (vaikeissa) olosuhteissa?
Ajatuksena on siis, että harrastuksen alkutaipaleella olevat voisivat näistä kuvista saada aika hyvää perustietoa siitä, minkälaisia kuvia saa missäkin olosuhteissa ja millä kalustolla & asetuksilla. Eli olisi jonkinlaista vertailupohjaa.
Kyllähän sitä tietoa löytää foorumin hakua käyttämällä, mutta olisi hienoa kun esim. tälläinen perus "tietopaketti" olisi yhdessä samassa ketjussa.
Loistava idea Juha!
-Mikko-
Mikko ym,
Se perusongelma joka on pintamaisten kohteiden (so. sumujen ja galaksien) kuvaamisessa on että se valosaastekin on "pintakohde". Siinä ei auta aukon kanssa pelaaminen. Jos saat enemman valoa kohteesta niin tasan samassa suhteessa lisääntyy taustan valo.Tilanne on ihan eri kuin jos koetat kuvata/havaita tähtiä, silloin pienemmällä aukkosuhteella, esim f/10, vähenee valosaasteen vaikutus verrattuna suurempaan aukkosuhteiseen putkeen, f/2, aukkosuhteen neliön mukaisesti.
Kapeakaistasuotimet ovat yksi ratkaisu. Toinen joka taisi olla mainittu on "valosaaste" suotimet. Ne kannattaa valita sen mukaan mikä on hallitseva valosaasteen aiheuttaja, natriumvalot, elohopea valot, fluoresoivat loisteputket vai vanhat käytöstä poistuvat hehkulamput. Vielä viisi vuotta sitten tausta oli varsin osanssia/punaista, mutta nyt se on muuttumassa sinisemmäksi/valkoisemmaksi. Valkoiset LEDit tulevat olemaan varsinainen painajainen, koska ne ovat spektriltään leveäkaistaisia ulottuen punaisesta siniseen ja niitä ei tule saamaan suodattimillakaan pois. Vielä ehtii... Onnea kuvailemiselle.
Harry J
Lainaus käyttäjältä: laari - 09.11.2011, 21:38:31
Asiaan jotenkin liittyen: olisiko ideaa tehdä oma topicci aiheelle, jossa olisi laaja-alainen kuva omasta havaintopaikasta selkeällä kelillä (valosaasteineen & yms. rajoitteineen) + "onnistunut" tähtikuva jostain kohteesta kyseisissä (vaikeissa) olosuhteissa?
Ajatuksena on siis, että harrastuksen alkutaipaleella olevat voisivat näistä kuvista saada aika hyvää perustietoa siitä, minkälaisia kuvia saa missäkin olosuhteissa ja millä kalustolla & asetuksilla. Eli olisi jonkinlaista vertailupohjaa.
Kyllähän sitä tietoa löytää foorumin hakua käyttämällä, mutta olisi hienoa kun esim. tälläinen perus "tietopaketti" olisi yhdessä samassa ketjussa.
Tämä kiinnostaa kovasti minua myös.
Voisitko Mikko laittaa linkin johonkin ottamaasi osavalotukseen esim. tuolla 50mm objektiivilla, niin voitaisiin katsoa porukalla miten kehnoista olosuhteista yrität kuvata.
Laitan ensin esimerkiksi yhden yksittäisruudun elokuussa nappaamastani kuvasta Linnunradan tienoolta (Canon EOS 7D, ISO400, 88s, F4, (EF16-35@17mm)):
(kuvan linkissä 5184 x 3456 pikselin + 1528 kB:n jpg-kuvatus)
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Temp/IMG_4426.jpg/_smaller.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Temp/IMG_4426.jpg/full)
Näistä kuvista olen väsännyt noin seitsemän minuutin pinon, josta alkaa jo hiukan näkymään erilaisia ds-kohteita, mitä voi olettaa näkevänsä 17mm laajakulmalla modaamattomalla kameralla kuvatessa. Kuvan linkistä aukeaa nyt 3000 x 1997 pikselin + 1894 kB:n loppukuva.
(Kannattaa katsoa kummatkin esimerkkikuvat täydessä koossa... :wink:)
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Linnunradan+t%E4htijoukot/Linnunrata_Perseus_Kassiopeia_Andromeda_7min20s.jpg/_smaller.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Linnunradan+t%E4htijoukot/Linnunrata_Perseus_Kassiopeia_Andromeda_7min20s.jpg/full)
Nämä on kuvattu elokuussa 2010 kaupungin laidalta, Perseidien aikaan (hiukan vaalealta yötaivaalta) ilman pahaa valosaastetta. Saanet näistä pintapuolisen käsityksen mitä sieltä yötaivaalta voisi saada valokuvaan tällaisella digijärkkäri + laajakulmaobjektiivi -kalustolla. Loppukuva olisi parantunut huomattavasti, jos olisin kuvannut pinoon rutkasti tätä enemmän osavalotuksia (nyt vain 5x88s) mutta tämä loppukuva syntyi Perseidejä saalistessani oheistuotteena. Valosaaste olisi muuttanut taustataivaan värin oranssin-ruskeaksi, joten olisin joutunut tekemään kuvankäsittelyssä tätä enemmän säätöjä. En edes olettanut, että kuvaan olisi tarttunut mitään punaisia kaasusumuja, koska kuvasin tämän modaamattomalla järjestelmärungolla ja osavalotukset olivat näin lyhyitä.
Tässäpä näitä, lyhyitä valotulksia toissaillalta, 8.11 n. klo20. Kaikissa räpsyissä on CLS -suodin ja EF 50mm linssi, f/1.8 aukolla.
Linnunradan reunalta, Capella, ISO400, 15s
http://i44.tinypic.com/2my5kt2.jpg
Linnunradan reunalta, Capella, ISO400, 25s
http://i43.tinypic.com/nceejn.jpg
Linnunrata, Kaksoset (Tejat), ISO400,15s
http://i39.tinypic.com/i27p7d.jpg
Linnunrata, Kaksoset (Tejat), ISO800,15s
http://i41.tinypic.com/20a49qe.jpg
-Mikko-
Useimpia syvän taivaan kohteita täytyy valottaa pitkään, että ne tulevat lainkaan näkyviin. Alle 30 sekunnin valotuksella kaupunkioloissa kohteet valitettavasti hukkuvat vielä valosaasteeseen.
Lainaus käyttäjältä: naavis - 10.11.2011, 09:21:31
Useimpia syvän taivaan kohteita täytyy valottaa pitkään, että ne tulevat lainkaan näkyviin. Alle 30 sekunnin valotuksella kaupunkioloissa kohteet valitettavasti hukkuvat vielä valosaasteeseen.
Näinhän se menee, mutta näillä roippeilla ilman seurantaa ei pidempiiin pysty. Se 10mm kalansilmä muuttaisi tieten asiaa.
-Mikko-
Lainaus käyttäjältä: mals77 - 10.11.2011, 10:47:00
Näinhän se menee, mutta näillä roippeilla ilman seurantaa ei pidempiiin pysty. Se 10mm kalansilmä muuttaisi tieten asiaa.
-Mikko-
Sillä kalansilmälläkään ei voi ihan määrättömän pitkiä valotuksia ottaa ilman seurantaa. APS-C-kennolla ja Samyangin 8mm kalansilmällä tähdet alkavat viiruuntua jo 30 sekunnin jälkeen.
Kokeilin että noista esimerkkikuvistakin saa hieman enemmän esiin pienellä kuvankäsittelyllä (levels&curves).
Toki maisematähtikuvissa missä näkyy puita ja muuta niin 'luomunäkemys' usein on parempi kuin rääkätty versio.
Lainaus käyttäjältä: einari - 10.11.2011, 11:43:27
Kokeilin että noista esimerkkikuvistakin saa hieman enemmän esiin pienellä kuvankäsittelyllä (levels&curves).
Toki maisematähtikuvissa missä näkyy puita ja muuta niin 'luomunäkemys' usein on parempi kuin rääkätty versio.
Tosiaan, suoraan kamerasta tulleet tähtikuvat eivät yleensä näytä kummoisilta, vaan kohde pitää kuvankäsittelyllä "kaivaa" esiin.
Lainaus käyttäjältä: mals77 - 10.11.2011, 10:47:00
Näinhän se menee, mutta näillä roippeilla ilman seurantaa ei pidempiiin pysty. Se 10mm kalansilmä muuttaisi tieten asiaa.
Saisitko kameran kiinni suoraan tuohon jalustaasi kaukoputken paikalle esim. lyhyellä lohenpyrstöadapterilla (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p237_TS-Dovetail-Mounting-Bar-Vixen-Style---buttonhole-and-1-4--Screw.html)? Sillä ja lyhyellä kameraoptiikalla pääsisit ilman guidaustakin jo varmaan minuutin - parin osavalotuksiin.
Lainaus käyttäjältä: JuhaK - 10.11.2011, 14:17:12
Saisitko kameran kiinni suoraan tuohon jalustaasi kaukoputken paikalle esim. lyhyellä lohenpyrstöadapterilla (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p237_TS-Dovetail-Mounting-Bar-Vixen-Style---buttonhole-and-1-4--Screw.html)? Sillä ja lyhyellä kameraoptiikalla pääsisit ilman guidaustakin jo varmaan minuutin - parin osavalotuksiin.
Näin se kokoonpano mulla onkin, tai siis vastaavalla L -rausalla. Ongelma on se, että mulla on seurantajalusta, mutta käytännön suuntaminen/kalibrointi on melko mahdoton ilman visuaalikontaktia taivaalle.
Mietin semmosta ratkasua, että kun seurantanopeushan ilman autoguidausta on vakio (Sidereal), niin eikös tällöin ois mahollista saada jalustan suorituskyvyn rajoissa "tarkka" seuranta, tekemällä tarkka napasuuntaus ja vaikka "autoalign":lla? Eli tällöin goto voi näyttää mitä sattuu, mutta seuranta on yhtä tarkka kuin jalustan suorituskyky antaa myöten.
-Mikko-
No siis jos olen pysynyt perässä kalustosta (allekirjoituksessa lukee että Nexstar SE with builtin wedge),
niin tuollehan riittää 50mm obiskalla kuvatessa että wedgen kulma on suunnilleen oikein ja jalusta on kompassilla tms pohjois-eteläsuunnassa.
Kerran kun säätää tuon ja laittaa askelmerkit jalustalle niin se on siinä.
Sitten vaan kamera jalustaan kiinni ja kuvaamaan.
Ehkä joku videokamera/webkamera voisi vielä olla kameran seurana avustamassa kohdistuksessa.
Pääsin tänään napasuuntaauksella ja seurannalla 2-3 min osavalotuksiin 50mm kakkulalla, joka alkaa oleen varmaan aika maksimi ton jalustan virhemarginaaleilla ilman autoguidea?
-Mikko-
Lainaus käyttäjältä: mals77 - 18.11.2011, 00:07:51
Pääsin tänään napasuuntaauksella ja seurannalla 2-3 min osavalotuksiin 50mm kakkulalla, joka alkaa oleen varmaan aika maksimi ton jalustan virhemarginaaleilla ilman autoguidea?
-Mikko-
Kokeilemallahan tuo maksimi selviää. Olen joskus saanut guidaamattomia 2 minuutin otoksia 200mm optiikalla, joten luulisi 50mm kakkulalla pääsevän pidempiinkin.
Lainaus käyttäjältä: naavis - 18.11.2011, 09:04:30
Kokeilemallahan tuo maksimi selviää. Olen joskus saanut guidaamattomia 2 minuutin otoksia 200mm optiikalla, joten luulisi 50mm kakkulalla pääsevän pidempiinkin.
Mutta miillä jalustalla. Täähän on aika lelu, esim. eq6 rinnalla.
-Mikko-
Lainaus käyttäjältä: mals77 - 18.11.2011, 09:21:20
Mutta miillä jalustalla. Täähän on aika lelu, esim. eq6 rinnalla.
-Mikko-
Kyseessä oli EQ3-2, eli aika kevyt ja simppeli jalusta.
Omalla kohdallani on kokemuksia 5 minuutin valotuksista heppoisella EQ2-jalustalla (80mm polttovälillä).
Lainaus käyttäjältä: mals77 - 10.11.2011, 09:17:36
Tässäpä näitä, lyhyitä valotulksia toissaillalta, 8.11 n. klo20. Kaikissa räpsyissä on CLS -suodin ja EF 50mm linssi, f/1.8 aukolla.
Linnunradan reunalta, Capella, ISO400, 15s
Linnunradan reunalta, Capella, ISO400, 25s
Linnunrata, Kaksoset (Tejat), ISO400,15s
Linnunrata, Kaksoset (Tejat), ISO800,15s
Ihan näin ulkopuolisena kommentoisin sen verran että näissä kuvissa on kuvattu siis talvista Linnunrataa, joka on selvästi eri kaliberia kuin esim. Perseuksen ja Joutsenen suunnan kirkkaat Linnunradan rakenteet jotka näkyvät jo valosaasteisimmissakin olosuhteissa. Jo visuaalisestikin katsottuna kuvatut alueet vaativat pimeän taivaan että niissä Linnunrata näkyisi - saati sitten kunnolla.
Mitä itse olen muutamia kuvia ottanut, niin ainakin omalla Canon järkkärillä kuumat pikselit häiritsevät uskomattoman paljon suuremmissa kuvissa ja tähdet on vaikea pitää pisteinä. Paljon kuvia nykyään käsitellään, pinotaan ja vaikka mitä, joten sekin puoli olisi hyvä olla hallussa jos kunnon kuvia haluaisi :) Tässä esimerkkikuva hieman etelämpää kuvattuna ja näkyvissä Linnunrataa Jousimiehen-Skorpionin suunnalla. Muistelisin että kyseessä on noin 25 sekunnin valoitus, kamerana Canon 1000D ja siihen päälle 18-55 KIT objektiivi.
(http://www.kolumbus.fi/jaakko.saloranta/Photography/Astronomy/IMG_2280.jpg)
/Jake
Katoppaköö, tää menee nyt hieman "offtopic", mutta ku tää jalustan suuntaus tuli nyt esille, niin haluaisin jatkaa hiukka aiheesta. Nyt kun mullahan on tuo AZ -jalusta, mutta sisäisen "tiltin" ansiosta saan sen helposti EQ -jalustaksi. Nyt kun muutos on tehty, mekaniikka poikkeaa hieman tavan eq -jalustasta, vaikka periaate onkin sama. Tässä tapauksessahan az -akseli on samalla vastaava kuin tavan eq -jalustan "pohja", joka pyörii kolmijalan päällä, jota käytetään jalustan suuntauksessa, muttei ole moottoroitu (toivottavasti ymmärrätte, mitä tarkoitan, vaikken osaa käyttää oikeita termejä). Voinko siis käyttää az -akselia jalustan napasuuntauksessa, vai pitääkö suuntaus tehdä koko jalustaa kääntämällä? Oletan ettei tälle ole esteitä, koska akselissa ei ole minkään valtakunnan kohdistusmerkkejä. Ongelma on siinä, että kun suuntaan jalustan kohti meridiania (kompassilla ja trikonometrilla varmistaen) ja säädän tiltin kohti pohjantähteä, niin napa on kuitenkin -3 ast (alt) ja -15 ast (az) pielessä suhteessa esim. Capellaan. Kuinka minun pitäisi suuntaus tehdä, että saisin kaikki kohilleen? Manuaalikaan ei anna tämän suurempaa viisautta asiaan: http://www.celestron.com/c3/images/files/downloads/1150227146_11049manual.pdf
Jos jollain on käytännön kokemusta aiheesta, olisin kiitollinen kuullessani siitä.
-Mikko-
Lainaus käyttäjältä: mals77 - 24.11.2011, 11:01:29
Katoppaköö, tää menee nyt hieman "offtopic", mutta ku tää jalustan suuntaus tuli nyt esille, niin haluaisin jatkaa hiukka aiheesta. Nyt kun mullahan on tuo AZ -jalusta, mutta sisäisen "tiltin" ansiosta saan sen helposti EQ -jalustaksi. Nyt kun muutos on tehty, mekaniikka poikkeaa hieman tavan eq -jalustasta, vaikka periaate onkin sama. Tässä tapauksessahan az -akseli on samalla vastaava kuin tavan eq -jalustan "pohja", joka pyörii kolmijalan päällä, jota käytetään jalustan suuntauksessa, muttei ole moottoroitu (toivottavasti ymmärrätte, mitä tarkoitan, vaikken osaa käyttää oikeita termejä). Voinko siis käyttää az -akselia jalustan napasuuntauksessa, vai pitääkö suuntaus tehdä koko jalustaa kääntämällä? Oletan ettei tälle ole esteitä, koska akselissa ei ole minkään valtakunnan kohdistusmerkkejä. Ongelma on siinä, että kun suuntaan jalustan kohti meridiania (kompassilla ja trikonometrilla varmistaen) ja säädän tiltin kohti pohjantähteä, niin napa on kuitenkin -3 ast (alt) ja -15 ast (az) pielessä suhteessa esim. Capellaan. Kuinka minun pitäisi suuntaus tehdä, että saisin kaikki kohilleen? Manuaalikaan ei anna tämän suurempaa viisautta asiaan: http://www.celestron.com/c3/images/files/downloads/1150227146_11049manual.pdf
Et voi käyttää EQ-moodissa AZ-akselia (siis sitä joka kääntyilee käsikapulan nappeja painamalla) napasuuntaukseen, koska siitä tulee nyt rektaskensio-akseli (akseli, joka on yhdensuuntainen Maan akselin kanssa), eli liikkuu eri koordinaatistossa kuin ALT/AZ-moodissa. Manuaalin kuvan 9 perusteella jalustassa ei ole erillistä säätöä EQ-moodin atsimuuttinapasuuntaussäädölle, mutta tuo manuaali jää vähän epäselväksi monessa muussakin suhteessa näin pikalukaisulla..
Lainaus käyttäjältä: pnuu - 24.11.2011, 12:12:51
Et voi käyttää EQ-moodissa AZ-akselia (siis sitä joka kääntyilee käsikapulan nappeja painamalla) napasuuntaukseen, koska siitä tulee nyt rektaskensio-akseli (akseli, joka on yhdensuuntainen Maan akselin kanssa), eli liikkuu eri koordinaatistossa kuin ALT/AZ-moodissa. Manuaalin kuvan 9 perusteella jalustassa ei ole erillistä säätöä EQ-moodin atsimuuttinapasuuntaussäädölle, mutta tuo manuaali jää vähän epäselväksi monessa muussakin suhteessa näin pikalukaisulla..
Näköjään jäi manuaalin selaaminen kesken. Sivulla 32 on kuvattu miten polaarisuuntaus tehdään EQ-moodissa. Ensimmäinen kohta kertoo, että wedgen sarana on käännettävä koht pohjoista jalustaa kääntämällä, joten hienoliikuntoja tuossa atsimuuttisuunnan säädössä ei liene käytössä. Tuo napasuuntaus näillä menetelmillä tulee olemaan parhaimmillaankin hyvin karkeaa, joten en pidä suurena ihmeenä että heittoa tulee GOTO:n kanssa.
Lainaus käyttäjältä: mals77 - 24.11.2011, 11:01:29
Ongelma on siinä, että kun suuntaan jalustan kohti meridiania (kompassilla ja trikonometrilla varmistaen) ja säädän tiltin kohti pohjantähteä, niin napa on kuitenkin -3 ast (alt) ja -15 ast (az) pielessä suhteessa esim. Capellaan. Kuinka minun pitäisi suuntaus tehdä, että saisin kaikki kohilleen? Manuaalikaan ei anna tämän suurempaa viisautta asiaan: http://www.celestron.com/c3/images/files/downloads/1150227146_11049manual.pdf
Jos jollain on käytännön kokemusta aiheesta, olisin kiitollinen kuullessani siitä.
-Mikko-
Siis tuleeko tuo virhe näkyviin ensimmäisessä gotossa ?
Tuon perusteella ehkä voisi päätellä miten azimuutti ja altitude-säätöjä pitää korjailla.
Ohjeessahan sivulla 32 kerrotaan kuinka tuo polaarisuuntaus pitää tehdä.
Jos haluaa tarkempaa niin sitten pitää tehdä ns drift align.
Tai saisikohan tuohon päivitettyä sitä uudempaa Celikan all star polar alignment-rutiinia ?
Lainaus käyttäjältä: einari - 24.11.2011, 12:29:54
Siis tuleeko tuo virhe näkyviin ensimmäisessä gotossa ?
Tuon perusteella ehkä voisi päätellä miten azimuutti ja altitude-säätöjä pitää korjailla.
Ohjeessahan sivulla 32 kerrotaan kuinka tuo polaarisuuntaus pitää tehdä.
Jos haluaa tarkempaa niin sitten pitää tehdä ns drift align.
Tai saisikohan tuohon päivitettyä sitä uudempaa Celikan all star polar alignment-rutiinia ?
Tässähän se ongelma piilee, että sivun 32 ohjeet jättää sen aukon sille, missä asennossa az -akselin tulee olla. Akselissa ei ole kohdistusmerkkejä ja tilttilevy on akselin alapuolella (kiinteänä tripodissa), joten tiltin suuntaaminen pohjoiseen ei määritä az -akselin asemaa mitenkään. Jää kovin hakuammunnaksi.
Tuo suuntausvirhe tulee esiin jo ennen "alignia" kun suunnistan napasuuntauksesta ekaan "align" -tähteen Stellariumin ja jalustan "Get Axis position" -valikon avulla. Lasken siis oletetusta napasuuntauksesta Stellariumin koordinaattien perusteella ensimmäiseen tähteen (korkeuksien erotus ja 1h=15 astetta). Jos tällöin tähden sijainti on 3 ja 15 astetta vajaa, niin silloinhan napasuuntaus täytyy olla poskellaan?
-Mikko-
Katoppaköö meni Lapin porolla hiukka aikaa ymmärtää, mitä tuo manuska oikeen sanoo ;) Tapio alias einari anto ratkasevan vihjeen, ku rupes "höpäjämään" tuosta all-star metodist. Siis periaatteeltaan sama proseduuri toimii tässäki ton wedge alignin kans. Suuntauksen jälkeen wedge align näyttää navan paikan, eli periaatteessa tuon azimuth akselin puuttuvat index merkit on kirjoitettu "wedge align koodiin". Nerokasta! Tuon ku vielä pääsis testaan livenä, jahka nuo keöit sallii.
-Mikko-