Toimintansa päättäneet tulivuoret ovat noin 800 miljoonan vuoden ikäisiä, mikä tekee niistä n. 200 miljoonaa vuotta nuorempia kuin tähän asti nuorimmat tunnetut tulivuoret Kuussa.
Suurin osa Kuun tulivuorista koostuu basaltista, mutta nyt löydetty Compton - Belkovichin muodostelma on harvinainen silikaattitulivuorikompleksi. Asiasta uutisoi space.com (http://www.space.com/12419-moon-side-rare-volcanoes.html), ja uutiseen liittyvä julkaisu ilmestyi Nature Geoscience -julkaisussa 24.7.2011.
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 26.07.2011, 21:44:53
Toimintansa päättäneet tulivuoret ovat noin 800 miljoonan vuoden ikäisiä, mikä tekee niistä n. 200 miljoonaa vuotta nuorempia kuin tähän asti nuorimmat tunnetut tulivuoret Kuussa.
Suurin osa Kuun tulivuorista koostuu basaltista, mutta nyt löydetty Compton - Belkovichin muodostelma on harvinainen silikaattitulivuorikompleksi. Asiasta uutisoi space.com (http://www.space.com/12419-moon-side-rare-volcanoes.html), ja uutiseen liittyvä julkaisu ilmestyi Nature Geoscience -julkaisussa 24.7.2011.
Ihan aluksi täytyy hieman täsmentää tässä yhteydessä käytettävää terminologiaa. Yksinkertaisesti sanottuna basalttinen (laava) viittaa sellaiseen laavaan, jossa on vain vähän piin ja hapen muodostamia "tetraedreja" ja siinä on myös paljon rautaa ja magnesiumia. Pii ja happi muodostavat kalsiumin, raudan ja magnesiumin kanssa basalttisten kivien päämineraalit, joita ovat plagioklaasi ja pyrokseenit. Basalttisia laavoja kutsutaan myös mafisiksi laavoiksi.
Sellaisia mineraaleja, joissa pii on hapen kanssa tärkeä komponentti, kutsutaan silikaattimineraaleiksi. Tällaisia mineraaleja ovat myös ns. felsisten (laavojen) päämineraalit, joita ovat kvartsi ja maasälvät. Näissä pääalkuaineet ovat natrium, kalium ja kalsium. Felsisissä laavoissa on paljon piin ja hapen muodostamia tetraedreja ja vähän rautaa ja magnesiumia. Näinollen kyseisessä artikkelissa käytetty termi "silikaattilaava" on varsin epätäsmällinen ilmaisu. Ymmärtäisin kuitenkin niin, että sillä tarkoitettiin felsisiä, paljon piitä ja happea sisältäviä laavoja vastakohtana basalttisille laavoille, jotka ovat Kuussa hyvin yleisiä.
Olettaen, että silikaattilaavoilla tarkoitettiin felsisiä laavoja, tämä on varsin mielenkiintoinen havinto! Havainto kertoo siitä, että Kuussakin on tapahtunut ainakin jonkinverran differentioitumista, ja näin on päässyt muodostumaan myös felsisiä laavoja. Differentoituminen tarkoittaa sitä, että basalttisesta laavasta erkanee syvällä magmakammiossa mafisia mineraaleja (basalttisia), jolloin jäljelle jää felsisiä mineraaleja, jotka voivat kohota ylöspäin kuoressa ja purkautua pinnalle felsisinä tulivuorina.
/Juha
Artikkelin tiivistelmästä (http://www.nature.com/ngeo/journal/vaop/ncurrent/full/ngeo1212.html#/author-information) voi lukea lisää.