Lopetan 13.2.2011 hurjan kuvasadon purkamisen tähän viimeiseen ja laadultaan sarjan huonoimpaan kuvaan, jota oli pakko skaalata hiukan pienemmäksi. Olipa vielä jo kohtuullisen kaukana terminaattorilta. Tänne täytyy palata uudemman kerran.
Pitatus Mare Nubiumin etelärannalla. Pitatuksen sisällä parit uomat ja domet. Jonkinlainen laaksontapainen kulkee Pitatuksesta Hesiodukseen (vasemmalle ylös), jonka vasemmalla puolella tuo vekkulinnäköinen rinkulainen pikkukraatteri Hesiodus D. Vasemmassa yläkulmassa vielä Rima Hesiodus.
(http://img257.imageshack.us/img257/5733/pitatus.jpg)
Pitatuksen seutua, Hesiodusta jne...OMC 200 maksutovilla ilman barlowia. Ceres-c 224 IMX kamera.
Niin vähän kuvattu täällä ja laitan hiukan laajemman version tästä omastani.
Erinomaista toimintaa Tanelta! On kummaa kuinka vähän tätä on kuvattu vaikkapa verrattuna samoihin aikoihin näkyvissä olevaan Platoon, vaikka tämä Pitatuksen ja Hesioduksen alue on todella paljon kiinnostavampi (mun mielestä). Pitatus ja Hesiodus on molemmat rakopohjaisia kraattereita, Hesiodus A on poikkeuksellisen suuri konsentrisesti muokattu kraatteri (https://www.ursa.fi/blogi/kraatterin-reunalta/2021/04/01/donitsi-kulhossa-mita-konsentrisesti-muokatut-kraatterit-ovat/) ja Rima Hesiodus on vallan mainio graben. Oikein kaunista kraatteroitumisen, vulkanismin ja tektoniikan yhteispeliä.
Teemu
Jatkoin tuota mitä edellä vuosi sitten silloin OMC 200 maksutovilla. Lisäsin putkikokoa neljätuumaa halkaisijaa, eli Meade 12" LX200 otalla kuvasin nyt tämän viimeisen. Sen verran oli seeingiä että kesti suurennoksen.
Piti tämäkin kuvata C14 putkella. Ehkä siinä on hieman parempi kontrasti. Hesiodus pikku kraateri näyttää soikealta. Tämä on kuvattu nyt vähenevän kuun aikaan, kun edelliset kuvani olen tehnyt keväisin kasvavan kuun vallitessa, eli varjot on vastakkaisella puolella.
Pitatukseen liittyy sama ilmiö kuin Schilleriin, eli jostain syystä sitä ei oikein pysty kuvaamaan. Jonkinlainen turbulenssi-ilmatorjunta siinä on... No, eilisaamulta yritys kuitenkin:
Linkki täysikokoiseen (turhan isoon) kuvaan (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%202025/2025-07-18-0829_Pitatus.jpg?img=full)
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%202025/2025-07-18-0829_Pitatus.jpg?img=full)
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 19.07.2025, 13:17:00Pitatukseen liittyy sama ilmiö kuin Schilleriin, eli jostain syystä sitä ei oikein pysty kuvaamaan. Jonkinlainen turbulenssi-ilmatorjunta siinä on... No, eilisaamulta yritys kuitenkin:
Linkki täysikokoiseen (turhan isoon) kuvaan (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%202025/2025-07-18-0829_Pitatus.jpg?img=full)
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%202025/2025-07-18-0829_Pitatus.jpg?img=full)
Kannatti yrittää! Ilmatorjunnasta huolimatta tätä kuvaa katselee ja tutkiskelee erittäin mielellään, kuten näitä muitakin tuoreita tuotoksia. Meinasin kehua paitsi kuvaa myös aluetta, mutta sitten aloin miettiä, että enkös minä ole tätä seutua kehunut ennenkin. Ja joo, olen samaa mieltä kuin olin yllä kolme vuotta sitten. Turhan vähän tältä alueelta on fotoneja haalittu.
Teemu
Tätä aluetta Kuusta olen käyttänyt kaukoputki testinä. Nyt oli lähes samat varjot niin otin kuvan GSO 12 f5 putkella ja vertasin Celestron C14 vastaavaan tosin jo kaksi vuotta sitten otettuun. Ei tuossa tuntunut celestronin eduksi kovin isoa eroa olevan. Newtonissa 50 milliä kapeampi pääpeili mutta vain 70 mm apupeili.