Keksisikö joku selityksen ja ratkaisun alla kuvaamaani ongelmaan:
Olen tämän vuoden kuvannut Baaderin 2 tuuman SII-Ha-OIII-suodinsarjan läpi SBIG ST-8300M-kameralla. Kuvausputkenani on ollut huvittavan pieni, mutta pippurinen 6 tuuman newton (LINKKI (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p26_GSO-Newtonian-150-750mm---2--Crayford-Focuser--opt--tube.html)). Lisäksi kuvauspolulla on refraktiivinen elementti, MPCC (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p486_2--Coma-Corrector---with-T2---M48-connection.html) komakorjain, joka on kameran edessä ennen suotimia. Alusta lähtien minua ovat ihmetyttäneet omituiset flat-ruudut, jotka olen ottanut valaisemalla tasaisesti putken suulle asetettua kopiopaperia. Luettelo omituisuuksista:
- laajakaistasuotimilla flat-ruudut ovat yleiseltä muodoltaan melko normaaleja (tämä ei tainnut olla omituista :wink:)
- kapeakaistasuotimilla kentän keskiosa on pajon voimakkaammin valaistu kuin reunat (regasmainen kirkas alue)
- apupeilin klipsi tulee näkyviin kapeakaistasuotimien flat-kuvassa, mutta ei laajakaista-flatissa
- keskiosan kontrasti muuhun kenttään kasvaa aalllonpituuden kasvaessa: OIII < Ha < SII
- sekä laajakaista- että kapeakaistakuvissa näkyy pienennettyjä, vesileimamaisia kopioita putken suuaukosta (kun tutkit alla olevia kuvia, löydät muutamia "leimoja"
- "vesileimoissa" voi havaita selvästi apupeilin varjon, peilin kiinnikkeet ja tarkenninputken varjon
Haitta näistä kuvioista flat-kuvassa on selvä: voimakkaat reunat eivät välttämättä ole samoilla kohdilla koko kuvasarjassa johtuen taipumista => vesileimoja jää flat-korjattuihin kuviin. Niitä on sitten työlästä höylätä pois PhotoShopilla. Voisikohan kyse olla "pupil ghost"-ilmiöstä, josta löysin pari linkkiä? Näissä linkeissä viitataan koko "suuaukon" haamukuviin ja niiden pahenemiseen pidemmillä aallonpituuksilla. Lisäksi vaatimuksena näyttäisi olevan "on-axis" refraktiivinen optiikka. Minulla se tarkoittaisi tuota MPCC:tä.
http://www.noao.edu/kpno/manuals/whirc/character.html#flats (http://www.noao.edu/kpno/manuals/whirc/character.html#flats)
http://www.eso.org/observing/dfo/quality/HAWKI/Problems/PupilGhosts.html (http://www.eso.org/observing/dfo/quality/HAWKI/Problems/PupilGhosts.html)
http://onemetreinitiative.com/OMI%20Update%20June%202009.pdf (http://onemetreinitiative.com/OMI%20Update%20June%202009.pdf)
Alla flattejani. Voit tallentaa oikealla hiiren napilla kuvat koneellesi ja zoomailla niitä, niin pääset tutustumaan paremmin ongelmaan. Nämä ovat venytettyjä 8-bittisiä jpeg-kuvia, alkuperäiset 16-bittisiä FITSejä. Venytys: Nebulosity2:n Auto-valinta.
SII:
(http://kotisivu.dnainternet.net/markke/SII-flat_MK.jpg)
Ha:
(http://kotisivu.dnainternet.net/markke/Ha-flat_MK.jpg)
OIII:
(http://kotisivu.dnainternet.net/markke/OIII-flat_MK.jpg)
L (venytetty):
(http://kotisivu.dnainternet.net/markke/L-flat-stretched-MK.jpg)
L (vähemmän venytetty, tästä löytyy parhaiten niitä koko suuaukon "vesileimoja"):
(http://kotisivu.dnainternet.net/markke/L-less-stretched-MK.jpg)
Esimerkki suuaukon vesileimasta:
(http://kotisivu.dnainternet.net/markke/Suuaukon%20vesileima.jpg)
Veikkaisin että kyse on suodattimen ulkopinnasta takaisin pääpeilin kautta tuleva heijastus. Tarkennusetäisyys on suurin piirtein kaukoputken suuaukon tietämiin (vähän ulkopuolella) kun pääpeilin antama kuva tulee vajaan kolme kertaa polttovälin päähän. Itse sain saman aikaan kun käytin apupeilin tilalla prismaa ja sain kohteen kanssa terävänä kuvaan läheiset omenapuun oksat. Ongelma poistui kun tein pääpeilin keskelle mattamustasta tarrasta "apuipeilin varjon". Ennen tarran liimaamista voisi kokeilla samaa mustasta kartongista.
Toinen millä asiaa voi testata on asettaa suodatin hieman vinoon, niin että heijastus ei osu takaisin pääpeilin keskelle.
Kaizu
kannattaa kuvien koko pienentää ennen sivuille latausta. Vaikka on minulla ethernet yhteys kätössä, niin sivu latautuu hitaasti...
Hieman offtopiccia mutta kuitenkin. En viitsinyt aloittaa uutta viestiketjua kun tämä koskee kuitenkin flättejä ja suotimia. Jos kuvaan suotimilla, pitääkö minun ottaa flättejä jokaisella suotimellä vai riittääkö pelkkä luminanssiflätti tai flätti ilman suodinta?
Kuvaamalla tehty flatti on hyodyllinen kun se on kuvattu täsmälleen samalla laitteistolla kuin kuvakin. Mieluummin vielä mahdollisimman samaan aikaan kuvattu kuin kohdekkin, ettei pölypallerot kerkiä vaihtaa paikkaa. Järkkärillä tuo ei ole niin tarkkaa koska suljin joka tapauksessa pelaa flipperiä pölypalleroilla ja ne ovat jokaisessa osavalotuksessa eri paikoissa, ainakin osa niistä.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Jarkko.A - 08.12.2010, 10:43:23
Hieman offtopiccia mutta kuitenkin. En viitsinyt aloittaa uutta viestiketjua kun tämä koskee kuitenkin flättejä ja suotimia. Jos kuvaan suotimilla, pitääkö minun ottaa flättejä jokaisella suotimellä vai riittääkö pelkkä luminanssiflätti tai flätti ilman suodinta?
Kaizu tämän jo tuossa totesikin eli flätit otetaan jokaisella suotimella erikseen. Eri suotimilla on kuitenkin omat pölypalleronsa ym. valon jakautumiseen vaikuttavat seikkansa.
Kiitos vastauksista.
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 08.12.2010, 09:58:42
Veikkaisin että kyse on suodattimen ulkopinnasta takaisin pääpeilin kautta tuleva heijastus. Tarkennusetäisyys on suurin piirtein kaukoputken suuaukon tietämiin (vähän ulkopuolella) kun pääpeilin antama kuva tulee vajaan kolme kertaa polttovälin päähän. Itse sain saman aikaan kun käytin apupeilin tilalla prismaa ja sain kohteen kanssa terävänä kuvaan läheiset omenapuun oksat. Ongelma poistui kun tein pääpeilin keskelle mattamustasta tarrasta "apuipeilin varjon". Ennen tarran liimaamista voisi kokeilla samaa mustasta kartongista.
Täytyy kokeilla tätä Kaizun vinkkiä apupeilin varjon blokkaamiseksi, niin ainakin näen, onko tästä ilmiöstä kysymys.