Uusi Tähdet ja avaruus -lehti löytyi tänään postilaatikosta ja vaikka kiirettä pitää niin ehdin jo katsella Lukijoiden taivaankaaren aina niin upeat kuvat ja lukea Hotakaisen jutun "kadonneesta Kuusta" sekä Laurin jutun kameran virittämisestä CHDK:lla (josta on juttua täällä foorumillakin). Syvä taivas -palsta odottaa kello 5 pm. teeaikaa, ja toivottavasti loppuhin ehtisi syventyä lähimmän viikon aikana...
... täälläkin jo innolla tutkiskellaan Suomalaista (!) tulevaa avaruuspurjetta ja kaiken teorian ulottuvuuksia.
On taas kovatasoinen paketti. Maapallon ikää käsittelevän jutun avaussivun (22-23) taitto PUDOTTAA VISUAALISELLA VOIMALLAAN LUKIJAN TUOLILTA!
Lukijoiden taivaankaarella tosiaan on mahtavia otoksia. Erityisesti Kaizu tuolta rinnakkaisuniversumsta on kyllä napannut täyskenno-Canonilla siis helekatin siistin kuvan Ketun M27:stä. Samoin Kankareen Vesan Pohjois-Amerikka -sumu on mahtava, kuvattu Atik 4000 LE:llä.
Kiitoksia kannustuksesta.
En vielä kerinnyt lukijoiden taivaankaareen. Eksyin jonnekkin 10. ja 11. ulottuvuuden välimaastoon. Ihan alussa jäi kummastuttamaan pieni yksityiskohta, pyöreä planetaarinen sumu onkin lieriö jota katsotaan ylhäältä päin. Miten avaruudessa määritetään suunta ylös?
Linnunratakuva Paholaisen tornin yläpuolella oli komea. Kuinkahan korkea tuo torni on? Ajattelin vain että millainen homma olisi raahata kuvausvehkeet sinne ylös.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 11.09.2009, 21:58:36
Linnunratakuva Paholaisen tornin yläpuolella oli komea. Kuinkahan korkea tuo torni on? Ajattelin vain että millainen homma olisi raahata kuvausvehkeet sinne ylös.
Kaizu
http://en.wikipedia.org/wiki/Devils_Tower_National_Monument :wink:
Artikkeli ulottuvuuksista oli mielenkiintoista lukea, vieläkin on kesken. En ole varma paljonko siitä tulen ymmärtämään...
Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 12.09.2009, 14:02:31
Artikkeli ulottuvuuksista oli mielenkiintoista lukea, vieläkin on kesken. En ole varma paljonko siitä tulen ymmärtämään...
Heh, 3,5v tyttöni selasi lehteä ja jäi jumiin tuon artikkelin piirroksiin, kertoi minulle ensin siitä ekasta isosta kuvasta "tuo on kuun sisältä". Sen jälkeen vielä oli taulukko jonka ruuduissa sormet viihtyivät pitkän tovin, eikä ne muutkaan jatkossa olleet kuvat jääneet kommentoimatta.
Eniten ihmettelin, kun hän näki marsin kuun, mistä hemmetistä sana "meteoriitti" on hänen puheisiin eksynyt...? Taitaa mennä meikäläisen ohi muutamassa vuodessa tiedoissa ja taidoissa.
Kari
Mielenkiintoista lukemista ja hyvin tehty lehti - taas kerran.
Osaisiko joku tähtikuvaajista kertoa millä niksillä tuo lehden alussa olevan Pacholkan kuva on tehty? Tähtiä on nimittäin niin paljon, että oletan käytetyn piiiiitkää valotusaikaa. Mitään merkittäviä tähtiviiruja ei kuitenkaan näy. Jos kyseessä olisi sitten seurantajalusta, niin eikä eikö vuoren ja maaston pitäisi olla epätarkempi? Vai onkohan maasto saanut valoa vain murto-osan koko valotusajasta? Vai voiko noinkin paljon tähtiä näkyä vähän lyhyemmälläkin valotusajalla?Yksi puoli asiassa tosin taitaa olla se, että käytetty optiikka on sen verran laajakulmaista, että pelastaa osin viiruilta.
Lainaus käyttäjältä: ER - 12.09.2009, 23:05:27
Osaisiko joku tähtikuvaajista kertoa millä niksillä tuo lehden alussa olevan Pacholkan kuva on tehty? Tähtiä on nimittäin niin paljon, että oletan käytetyn piiiiitkää valotusaikaa. Mitään merkittäviä tähtiviiruja ei kuitenkaan näy. Jos kyseessä olisi sitten seurantajalusta, niin eikä vuoren ja maaston pitäisi olla epätarkempi? Vai onkohan maasto saanut valoa vain murto-osan koko valotusajasta? Vai voiko noinkin paljon tähtiä näkyä vähän lyhyemmälläkin valotusajalla?Yksi puoli asiassa tosin taitaa olla se, että käytetty optiikka on sen verran laajakulmaista, että pelastaa osin viiruilta.
Kyllä se on ihan mahdollista, että kuva on otettu lyhyehköllä valotusajalla - suurella herkkyydellä ja pimeässä tähtiä tarttuu kennolle yllättävän paljon. Tarkkaan katsomalla nuo tähdet näyttävät jonkin verran viirumaisilta, joten veikkaisin käytetyn hyvin laajakulmaista optiikkaa ja ehkä noin minuutin valotusaikaa.
Toinen tapa tällaisen kuvan ottamiseen olisi valottaa tähtitaivas ja maasto erikseen.
Lainaus käyttäjältä: ER - 12.09.2009, 23:05:27
Osaisiko joku tähtikuvaajista kertoa millä niksillä tuo lehden alussa olevan Pacholkan kuva on tehty?
tuolla on jotain kerrottu:
http://www.astropics.com/devils-tower-milky--pan-1111.html
Olipa (jälleen kerran!) rautainen annos laitettu kasaan, kiitos!
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 11.09.2009, 21:58:36Ihan alussa jäi kummastuttamaan pieni yksityiskohta, pyöreä planetaarinen sumu onkin lieriö jota katsotaan ylhäältä päin. Miten avaruudessa määritetään suunta ylös?
Avaruudella ei yläpuolta ole, mutta lieriölle sellainen voidaan kuvitella. Esimerkiksi jos sanotaan että kyseessä on avaruussukkula, jota katsotaan ylhäältä päin, niin silloin ymmärtää helpommin että se "ylhäältä päin" määritellään tuon tutkittavan kohteen mukaan.
-Sakari
Sivun 40 kuvat aiheuttavat ikäviä tuntemuksia...
Kari
Lainaus käyttäjältä: sajunu - 22.09.2009, 13:00:33
Avaruudella ei yläpuolta ole, mutta lieriölle sellainen voidaan kuvitella. Esimerkiksi jos sanotaan että kyseessä on avaruussukkula, jota katsotaan ylhäältä päin, niin silloin ymmärtää helpommin että se "ylhäältä päin" määritellään tuon tutkittavan kohteen mukaan.
-Sakari
Minä olen aikojen saatossa oppinut että ylös tarkoittaa poispäin maan keskipisteestä ja alas kohti maan keskipistettä, eli ovat sidottuja maahan. Siinä kohtaa tuo avaruussukkulavertauskin vähän ontuu että suunta ylöspäin tarkoittaa eri asiaa juuri ennen lähtöä ja heti laskeutumisen jälkeen.
Kaizu