Ja taas hyviä kysymyksiä!
Nyt kun on kaikki päässeet kehumaan kyseisiä putkia valokuvaus käytössä.
Kiinnostaisi täsmällisemmin kyseisten putkien kaikki hyvät ja huonot puolet kuvaus
käytössä.
Mitä niillä voi kuvata ja mitä ei?
Käykö kaikki kuvausmuodot, pokkarit, järkkärit, ehkäpä muita kuvaus viritelmiä
web kamerankin lisäksi, videokuvaus jne?
Hinnat selviää esim. villen kellosta, mutta mitä suosittelette esim. planeetta kuvaukseen ja
syvään taivaaseen, oletuksena EQ 6 pro jalusta kiinteänä ja mitä lisä härpäkkeitä suosittelette?
Jos jotain unohtui, niin lisätkää vastauksessa.
Kiitos jo etukäteen :laugh:
Pete
Hmmm... taisin esittää liikaa kysymyksiä kerrallaan kun on niin kiljaista... :huh:
Olis vaan mukava tietää kai tuo kunnolla ja kerralla, löytyy toki foorumista, mutta jyvä sieltä ja
jyvä täältä, mutta ei mitään kunnollista ja täsmällistä.
Nyt sitten faktat kerralla tiskiin, niin huonot kuin hyvätkin.
Pete
Ehkä asiaa on foorumilla muutamaan kertaan jo kysytty/pohdittu - foorumilla on myös kohtuullisen hyvä hakutoiminto... :tongue:
ED/APO-putkilla voi toki kuvata millä tahansa kameravirityksellä ja kuvauskohteet riippuu enemmän polttovälistä, objektiivin halkaisijasta ja aukkosuhteesta kuin siitä onko väline ED/APO-putki vai joku muu.
Planeettakuvaukseen sopii putki jossa on pitkä polttoväli ja syvään taivaaseen se jossa on lyhyt polttoväli (ja mielellään aika pieni aukkosuhde).
Moneen kertaan hyväksi todettu ED80 tai vastaava on hyvä lähtökohta syvään taivaaseen ja kyllä sillä planeettakuviakin saa.
Sen isoveli ED100 soveltuu taas ehkä hiukan paremmin planeettakuvaukseen, mutta kyllä silläkin syvää taivasta kuvaa (vaikka hitaampi putki onkin).
Lähinnä kai lompakko on yleensä rajoittava tekijä putken hankinnassa.
Lisäksi jos vakavampaa valokuvausta alkaa harrastamaan niin hankintalistalle tulee toisen putken hankinta (autoguideriputkeksi) tai off-axis guider ja guiderikamera.
Pokkarikuvauksessa tarvii lisäksi okulaarin jotta kuvaus onnistuu. Planeettakuvaksessa hyvä on barlow ja ehkä joitain suodattimia.
Syvässä taivaassa voi myös käyttää suodattimia mutta alkuun pääsee ilmankin.
Luulisin, että tuumaustauko auttaisi ? Saisi sitten omat suunnitelmat / kiinnostukset rajattua kapeammin - joka samalla helpottaa oikean kokoonpanon löytymistä.
On ne tähdet, DS kohteet ja planeetaat syksynkin taivaalla näkyvillä.
Jos planeettakuvaus on "se juttu", suosittelisin ensisijaisesti katadioptrisia putkia (Maksutov, SC-putket jne.), luokkaa pitkä polttoväli (1500-2000mm).
Harmittavaa kun tällä hetkellä kiinnostaa planeetat sekä syvä taivas.
Ilmeisesti täytyy sitten hommailla parempia putkia kumpaankin käyttötarkoitukseen
erikseen, no hyvin kun sattuu voi kuvailla yhtä aikaakin.
SW 1000/200 jo onkin ja pikku 114. Mutta laadun parannus ei pahasta kumminkaan
siks vähän tässä kartoittelen tulevia hankintoja.
Pete
Lainaus käyttäjältä: Pete - 19.04.2009, 17:40:40
Nyt kun on kaikki päässeet kehumaan kyseisiä putkia valokuvaus käytössä.
Kiinnostaisi täsmällisemmin kyseisten putkien kaikki hyvät ja huonot puolet kuvauskäytössä.
Lainaan tätä ketjua aiheeseen liittyvään lisäkysymykseen, kun en viitsi avata kokonaan uutta.
Oheisessa kuvassa on kolmen minuutin valotus digijärkkärillä kuvattuna suoraan SW80ED:n polttopisteessä. Lopputulos on sitten vedetty PhotoShopin Levels-säädöllä "tappiin" ja pehmennetty Gaussian blurrilla siten, että saadaan näkyville objektiivin piirtoympyrän koko valojakautuma (liioittelin kuvan kontrastia asian selventämiseksi). Käytännössä tähän valonjakauman epätasaisuuteen (vai onko tämä kuvakentän kaarevuutta?) törmää viimeistään silloin, kun pyrkii säätämään loppukuvaa kuvankäsittelyohjelmassa kohdalleen. Kuvauskokeilu on ensimmäinen tällä putkella tekemäni, mutten uskonut tämän valontasaisuusongelman olevan ihan näin selvästi näkyvä SW80ED:llä :shocked:
Pikainen haku tuotti esim. tämän (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1010_Universal-2--Field-Flattening-Lens-for-Refractors-f-5-to-f-8.html) TS kentäntasoittajan (field flatterner), mutta mitä muita hyväksi havaittuja korjaimia olette SW80ED:lle löytäneet? Oma korjaintarpeeni on toistaiseksi laadultaan enempi teoreettinen, koska en ajatellut ottaa SW80ED:tä pääkuvausputkeksi vaikka siinä ovatkin mukavat "vaihtoehto-millimetrit" tarjolla.
Kuvakentän kaarevuus ja sitä korjaavat tasoittimet on ihan eri eläimiä kuin valaistun näkökentän koko. Linssiputkissa ja muissa kaareva kenttä tarkoittaa sitä, että kennon tulisi olla kovera jotta kaikki tähdet olisivat tarkkoja koko kuvan alueella. Koska kenno on kuitenkin taso, jää nurkissa tähdet epätarkoiksi jos fokusoidaan kuvan keskellä olevan tähden mukaan.
Tuo valon jakauma eli tässä tapauksessa linssiputken vinjetointi ei ole kovin kriittistä, koska sen voi korjata fläteillä. Jos valon määrä tippuu nurkissa ihan murto-osaan, niin flättikorjaus johtaa siihen että nurkat ovat kohinaisempia, mutta 80ED:llä + APS-C kennolla ei kannata tästä murehtia. Katso vaikka Veskun, dirtyn yms. huippukuvia kroppikennolla ja 80ED:llä. :)
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 13.09.2009, 20:13:51
Tuo valon jakauma eli tässä tapauksessa linssiputken vinjetointi ei ole kovin kriittistä, koska sen voi korjata fläteillä. Jos valon määrä tippuu nurkissa ihan murto-osaan, niin flättikorjaus johtaa siihen että nurkat ovat kohinaisempia, mutta 80ED:llä + APS-C kennolla ei kannata tästä murehtia...
Ok, kiitos täsmennyksestä ja lisätiedoista :smiley:
Nurkista löytyy kyllä tähtiä ja muuta sisältöä croppikennolle ihan riittämiin, mutta noita flättejä en ole ottanut työnkulkuun mukaan. Näemmä pitäisi ottaa ja opetella tuokin (kaiken muun tauhkan lisäksi... Flättien tarve näkyy siinäkin, että joudun nyt rajaamaan järkkärikuvistani alareunaa pois.) Vesan Irikselle tehty pdf-ohje (http://www.vkastronomy.com/pdf/iris-opas.pdf) löytyi pikaisella googletuksella tähän tarpeeseen.
Flätit ovat kyllä kaikkein tärkein juttu tuossa kuvien hinkkaamisessa, ne kannattaa tosiaan ottaa. Ilman niitä kuvien venytteleminen on täysin toivotonta.
Alkajaisiksi riittää myös vähemmän hifi flättisysteemi, itse otan usein kameraoptiikalla flätit tietokoneen näytöltä ja 8-tuumaisella putkella revin A4:stä pyöreän palan joka ei edes peitä aukkoa kokonaan, ja valaisen sitä avaimenperäledillä. :)
Tuli mieleen Timpelle kysymys eli onhan kuvauksessa käytetty 2" holkkia ?
Jep, toki on 2" holkit yms. lisukesälät käytössä.
Tuo kuva on siis PhotoShopissa venytetty, kirkkauserojen korostamiseksi tehty mallikuva. Käytännössä kuva-alan kirkkauserot ovat oheisen liitekuvan mukaiset (tässä kuvassa on 100% cropit DeepSkyStackerin tuottamasta TIF-kuvasta, kuvassa rinnakkain sekä kuva-alan nurkka että keskusta Levels-säädön jälkeen).