Olen tässä muutaman vuoden seuraillut tätä tähtikuvausvälineistön kehittymistä ja usein miettinyt hankkivani tähtikuvauskameran itsellenikin. Toisena ajatuksena on kytenyt oma kameran rakentaminen. Omistan itse elektroniikka-alan yrityksen ja monenlaista laitetta on tullut väsättyä. Olen jo pari vuotta sitten skissailut luonnokset kameran elektroniikalle ja mekaniikalle jäähdytyksineen jne. Itse kamerahan on yksinkertainen laitos ja kallein osa on kenno. Nyt olisi aikaa ja firmassa myös vähän resursseja aloittaa suomalaisen hyvän harrastelijatason kameran kehittäminen. Kysynkin nyt suomalaisilta harrastajilta, että minkälainen olisi hyvä kotimainen tähtikuvauskamera ja saisiko tällaisen kehittämisestä rahojaan koskaan pois? Eli löytyykö kiinnostusta?
Hintaluokka?
Kennon koko?
16bit vai jo parempi? AD-muuntimia löytyy jo ainakin 24bit saakka.
Tarvitaanko mekaaninen suljin vai pärjätäänkö digitaalisella?
Binning-asetukset?
Kuvapakkaus?
Yhteensopivuus esim. SBIGin AO-laitteisiin ja filtteripyöriin? Vai jonkun muun?
Mitä muuta?
Itse uskon, että kotimainen kamera voi helposti kilpailla ulkomaisten kanssa. Volyymit on toki pieniä, mutta eihän tässä ollakaan pelkästään liiketoiminta mielessä liikkeellä, tämän tekniikan tutkiminen auttaa yritystäni muilla liiketoiminnan alueilla ja samalla olisi mahdollista kehittää kotimainen laatutuote tähtikuvaukseen.
- WesQ
Varmasti kiinnostusta voisi löytyä.
Kysymys herää että voisiko sitä tehdä kilpailukykyisellä hinnalla - maailmalla kun on viime aikoina tullut kameroita jo aika edulliseen hintaan.
Alunperinhän Artemis/Atik-kamerathan tehtiin myytiin joko rakennussarjoina tai valmiiksi koottuina enkä usko että niissä hirveästi oli katetta.
Taitaa noissa kameroissa aika iso osa hinnasta olla ccd-kennon hintaa.
Toinen kysymys on että vaikka kamera olisikin kilpailukykyinen niin riittääkö resurssit myös kameralla sopivan ohjelmiston tekoon.
Mutta kysymyksiin spekseistä.
Harrastajia on varmaan monentasoisia ja niin on edellytyksiäkin.
Itse kaipaisin tällä hetkellä vähintään ICX-285-tasoista mv-kennoa (1390 x 1040).
Isompiakin toki on tarjolla mutta Sonyllä ei taida olla isompaa vähäkohinaista mv-kennoa tarjolla.
16bit-kenno riittänee. Binnaukset (ainakin 2x2) on syytä olla.
Sulkimeen en osaa ottaa kantaa (tähän mennessä en ole kaivannut).
Ei kai sentään kuvapakkausta.
Jäähdytys olisi hyvä olla reguloitu.
Erittäin tervetullut aloite, mutta kuten einari totesi, kova on sarka.
Ideaalitapausta jos lähtisi hakemaan:
- 65536 harmaasävyä (16 bittinen syvyys)
- kennon koko tietysti ratkaisee hintaa: vaihtoehtoja voisi olla "planeettakennosta" täyden kinokoon kennoon (1 / 2 –luokan laadulla suurimmat kennot)
- Peltier-jäähdytys (deepsky –kameroihin), ohjelmallisesti automatisoidut darkit / flatit jos mahdollista
- nopea fps tietysti ns. planeettakameroissa (maksimitasolle ainakin usb 2:lla)
- mahdollisuus ohjata moottoroitua fokusta (Feathertouch tms.)
- mahdollisuus kytkeä lisäkameraksi etsinputken kuvaa välittävä jokin pikku peruskamera (signaalitie kamerarungon kautta liittimellä ja vienti tietokoneelle peruspiuhaan upotettuna ylimääräisenä piuhana - johdot minimiin)
- integroitu samaan runkoon guidauskenno (onko toteutettavissa vain SBIG ST 7XME –tyyliin peilin kautta vai Starlight Express Star 2000 –tyyliin jakamalla valotussignaalia? Eikö signaalia voi "monistaa" muuten kuin itse valonlähde jakamalla?)
- toimiva softa eli käyttöliittymä: yksi pääikkuna (kuvausohjelma), toinen pienempi ikkuna (guidauskuva / yleiskuva pikkukameralta etsinputkesta), kolmas pienempi ikkuna tähtikarttaohjelma (Cartes du Ciel, Stellarium, The Sky tms.)
- käytettäessä guidaus ohjataan yhdestä kamerasta tulevalta toiselta kennolta, tähtikarttaohjelmaa käytettäessä voi valita yleiskuvan pikkukameralta guidausikkunan sijaan / rinnalle (etsinputken kuva)
Hintaa SBIG -7XME:llä on 2410 euroa (integroitu guidaus samaan kameraan). Starlightin kameran ja Star 2000 –järjestelmän yhteishinta lienee jossain 1000 euron pinnassa (tässä säikeessä haarukoimme asiaa taannoin (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=3502.0)).
Sanoisin siis, että jos kameraa saisi kätevästi eri kennoilla ja siihen olisi integroitu guidaus ja rakennettu järkevä graafinen käyttöliittymä, suomalainen harrastaja voisi maksaa systeemistä vähintään saman kuin SBIGin integroidusta mallista (tietysti samoilla spekseillä) eli puhutaan ylärajasta 2500 euroa. Siitä tietysti tullaan alaspäin.
Kameran pitäisi siis olla "modulaarinen", ja se kilpailisi integroidulla guidauksella sekä toimivalla käyttöliittymällä. Modulaarisuuteen kuluisi, että kilkkeitä voisi kätevästi lisätä.
I'm just a dreamer :azn:
Kiinnostusta on kyllä, mutta onko mahdollista saada kaupallinen tuote kipuilemattomaan hintaan.
Spekseistä:
- Uudet vähäisen lukukohinan kennot kiinnostaa. Reilu vuosi sitten niistä kohistiin, mutta mikä on tuotantolinjojen tila? Isoilla teleskoopeilla niitä testailtiin, mutta ovatko edelleen liian kalliita.
- Minusta 16 bitin dynamiikka on aivan riittävä - millä niitäkään katselee. Ainakaan jos on 3 kanavainen väärävärikuva lopputuotoksena, jolloin pikseli olisi 3*16 bittiä.
- Softaliityntä PC:hen päin jollain defacto standardilla - onko sellaista. ASCOM, mutta jos olisi jo ASCOM-driverikin kameraliityntään.
- ST4 ei vaikuta kiinnostavalta täältä päin katsoen.
JV
Minä taas unelmoin värikamerasta. MV-kameroita käytetään niiden paremman herkkyyden vuoksi. Odottelen mielenkiinnolla Canonin uutta järkkäriä. Olen kiinnostunut muistakin kameroista joissa on suurin piirtein samat speksit suurin piirtein samaan hintaan (<2500Eur). Siinä herkkyys kuullostaa jopa paremmalta kuin MV tähtikameroissa.
Kaizu
Mielenkiintoisia kommenteja kaikilta. Hintapuolesta sen verran, että kennon hinta tähtikamerassa on niin dominoiva, että muilla rojuilla ei käytännössä ole suurtakaan merkitystä valmistushinnassa. Kotelorakenne tuo kustannuksia työkalukulujen muodossa, mutta kappalehinta työkalukulujen jälkeen on pieni. Komponenttikustannukset ilman kennoa eivät siis merkitse juuri mitään. Työkustannukset ovat myös erittäin pienet tällaisessa - valmistusajassa puhutaan kuitenkin alle 20min kestosta, joka ei kovin kallis ole. Mitään syytä ei siis ole sille, että suomalainen tähtikuvauskamera ei voisi olla yhtä hyvä tai hinnaltaan kilpailukykyinen. Se millä hinnalla sbig saa kennonsa on tietenkin kysymysmerkki, mutta jonkinlaisen volyymiedun he toki saavat. Näitä asioita tarvitsee vaini selvitellä. Ylipäätään täytyy miettiä, että käytetäänkö Kodakin kennoa vai esim Sonyn vähän ehkä halvempia kennoja. Itse kameran elektroniikka on niin yksinkertainen, että siellä päässä ei voida suuria eroja tehdä. Enemmän ratkaiseen ominaisuudet ja se kuinka hyvin se vastaa keskivertoharrastajan (tai harrastajajoukon) tarpeita.
Tuotekehityskulut on sitten jotain muuta. Mikäli ajatellaan niin, että tutkittua teknologiaa voidaan hyödyntää firmassa muissa projekteissa niin silloin nämä muut projektit voisivat subventoida kameran kehitykseen menneitä varoja. Tieteellisissä sovelluksissa erilaiset kuvauslaitteistot ja spesiaalituotteet on hyvin kysyttyjä. Kuitenkin tämä olisi tarkoitus toteuttaa sivuprojektina ilman valtavia henkilöresursseja. Periaatteessa pari ihmistä voisi aloittaa esisuunnittelun kameralle ja se kyllä kertoo hyvin nopeasti kannattaako projektia jatkaa.
Softapuolesta sen verran, että muistaakseni näissä tähtiohjelmissa on eri kameroille driverit mukana ja täytyy selvittää mahdollisuudet ohjata kameraa ihan valmiilla kaupallisella softalla, avoimiakin protokollia on olemassa esim. tämä Ascom. Toki voi olla niin, että softa joudutaan tekemään itse ja sitä täytyy vielä miettiä.
Hyviä ideoita kannattaa nyt heitellä ilmaan. Olen kuitenkin vakavissani liikkeellä ja lopputulokseen on nyt helppo vaikuttaa.
Yksi idea muuten tuli tuossa taannoin: olisiko mitään ideaa toteuttaa kaikki tiedonsiirto langattomasti? Ainoastaan powerikaapeli tulisi laitteelle? Lyhyillä etäisyyksillä päästäisiin aika nopeaankin tiedonsiirtoon langattomasti...
Lainaus käyttäjältä: WesQ - 05.12.2008, 10:39:28
Yksi idea muuten tuli tuossa taannoin: olisiko mitään ideaa toteuttaa kaikki tiedonsiirto langattomasti? Ainoastaan powerikaapeli tulisi laitteelle? Lyhyillä etäisyyksillä päästäisiin aika nopeaankin tiedonsiirtoon langattomasti...
Ilman muuta olisi ideaa. Mitä vähemmän piuhoja sen parempi. Ja jos ei kustannuksia kohota merkittävästi.
Tosin joissain tapauksissa matkaa/esteitä (rautaa/betonia) voi olla liikaa langattomalle ratkaisulle.
Jos mahdollista tutki myös EMCCD-piirien hintoja, joka tapauksessa ne ovat kohinaltaan aivan toista luokkaa kuin perus CCD:t.
Aloittelin joskus säikeen, mutta ei ainakaan silloin saanut kovinkaan paljon huomiota:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1736.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1736.0)
Tässä hieman lisää infoa (luin vaan etusivun):
LainaaOver the last 7 years Electron Multiplying CCD (EMCCD) Technology has had a profound influence on photon starved imaging applications. Advances in chip technology and the ability to optimise the performance of these chips have allowed scientists to see things they have never been able to see before, from live cell microscopy to photon counting astronomy and raman spectroscopy.
This site has been put together to educate and inform the scientific community on how the technology works, how it can be optimised and who is using it and for what applications. Gain the knowledge!!
Ja linkki eo. sivulle:
http://www.emccd.com/ (http://www.emccd.com/)
JV
Lainaus käyttäjältä: jaava - 05.12.2008, 14:42:05
Jos mahdollista tutki myös EMCCD-piirien hintoja, joka tapauksessa ne ovat kohinaltaan aivan toista luokkaa kuin perus CCD:t.
noita käytetään ainakin fluoresenssi mikroskoopeissa joissa halutaan nähdä yksittäisiä molekyylejä.
Andor iXon on malli jota olen nähnyt monessa paikkaa: http://www.andor.com/
Jäähdytetty -60C:hen muistaakseni.
tuon hinta on jotain 26-29 keur, joten jos siinäkin kennon hinta muodostaa suurimman osan kameran hinnasta niin tulee kallis vehje harrastelijabudjetille...
Joo, noiden emccd-kennojen arvokkuus hillitsee ainakin toistaiseksi innostusta.
Sitten tuli mieleen myös takuuasiat. Eli olisi hyvä että tukea saisi myös myöhemminkin jos jotain ongelmia tulee.
Lainaus käyttäjältä: einari - 05.12.2008, 13:25:30
Ilman muuta olisi ideaa. Mitä vähemmän piuhoja sen parempi. Ja jos ei kustannuksia kohota merkittävästi.
Tosin joissain tapauksissa matkaa/esteitä (rautaa/betonia) voi olla liikaa langattomalle ratkaisulle.
Joissain tapauksissa (niinkuin mulla toisinaan) naapurissa voi myös olla 13-metrinen radioteleskooppi, joka ei arvosta langattomia vehkeitä lähellään. ;)
Langattomat ratkaisut olisi mielenkiintoisia mutta käyttökelpoisuus ja varmatoimisuus pitäisi olla kunnossa.
Noin muuten idea suomalaisesta kamerasta kuulostaa tosi herkulliselta.
Langaton voi toimia myös IR:lla jota ei edes Metsähovin teleskooppi näe vaikka tarkka onkin. Langattomuuden edut tulevat täysimääräisinä käyttöön siinä vaiheessa kun viimeinen lanka poistuu. Langattomat toiminnat ovat kännykkää lukuunottamatta vielä melko epävarmoja. Vaivoin sain wlanin toimimaan alumiinikuupan sisältä vieressä olevaan säätämöön. Matkaa ei ole kuin pari kymmentä metriä. Kun on useita langattomia lähekkäin pienessä tilassa, tahtovat langattomat langat mennä keskenään solmuun ja toiminnat häiriintyvät.
Yksi kaapeli on siedettävissä, kunhan ei tule isoa vyyhtejä kaapaleita. Siinä yhdessä kaapelissa voi toimittaa monia asioita eikä langattomuutta silloin tarvita.
Protokamerasta on melko pitkä matka siihen että kameroita kokoonpanolinjalta saadaan ulos 20 minuutissa. Vaatii suunnittelua, laitteita ja rahaa sekä vielä tiedon siitä että ensimmäinen kohtuukokoinen sarja menee kaupaksi eikä jää rakentelijalle käsiin.
Elektroniikan lisäksi kamerassa pitää olla toimiva mekaniikka koska loppukäyttäjät ovat pääosin tumpeloita eivätkä osaa itse tehdä sopivia liityntöjä (bajonetteja) ja fokusointilaitteita.
Jos kamera ei tallenna kuvia muistikortille, pitää olla liityntä tietokoneelle sekä softat jolla kameraa komennellaan. Pääosa loppukäyttäjistä on niin tumpeloita etteivät osaa itse ohjelmoida Windowsiin käyttöliittymää kameralle, ei edes Linuxiin.
Viestiteknisen yhdistyksen sisällä oli aikanaan Cook Book kameraprojekti. Projekti jäi tekniikan kehityksen jalkoihin ja kuoli. Kun ensimmäinen kamerasarja olisi ollut valmis, sai kaupasta huomattavasti halvemmalla ominaisuuksiltaan parempia kameroita.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 05.12.2008, 22:59:39
Protokamerasta on melko pitkä matka siihen että kameroita kokoonpanolinjalta saadaan ulos 20 minuutissa. Vaatii suunnittelua, laitteita ja rahaa sekä vielä tiedon siitä että ensimmäinen kohtuukokoinen sarja menee kaupaksi eikä jää rakentelijalle käsiin.
Elektroniikan lisäksi kamerassa pitää olla toimiva mekaniikka koska loppukäyttäjät ovat pääosin tumpeloita eivätkä osaa itse tehdä sopivia liityntöjä (bajonetteja) ja fokusointilaitteita.
Jos kamera ei tallenna kuvia muistikortille, pitää olla liityntä tietokoneelle sekä softat jolla kameraa komennellaan. Pääosa loppukäyttäjistä on niin tumpeloita etteivät osaa itse ohjelmoida Windowsiin käyttöliittymää kameralle, ei edes Linuxiin.
Kaizu
Kameran kortithan tehdään jokatapauksessa smd-ladontalinjalla protosta lähtien - tämä on ihan normaali tapa elektroniikkateollisuudessa eikä mitenkään erityisen kallis. Meille jää käytännössä vain mekaniikan kasaaminen ja testaaminen. Kun tällaista kameraprojektia ajatellaan tutkimusprojektina ilman, että proton jälkeen tehdään välttämättä ensimmäistäkään myytävää laitetta niin asia on erilainen. Firmat (myös minun yritys) tutkivat jatkuvasti uusia teknologioita ja investoivat niihin rahaa ilman, että odotusarvona on automaattisesti kaupallinen tuote tai sovellus.
Mitä tulee mekaniikkaan ja muuhun toiminnallisuuteen, softaan, rautaan jne., niin se on vaan työtä. Työtä tekemään yrityksillä on ihmisiä ja em. ominaisuudet on ihan peruskauraa jokapäiväisissä sovelluksissa, joten en usko sen tuottavan ongelmaa. Tuotekehitysympäristössä työskennellään muutenkin joka päivä osaamisen äärirajoilla ja koko ajan tehdään jotain mitä ei ole koskaan ennen tehty. Suurimmat ongelmat tässä projektissa liittynee kennon lukemiseen ja kohinan minimointiin jne. Lukunopeuden optimointi on tärkeää ja nopeat väylät asettavat vaatimuksia piirilevylle ja toki myös softalle. Liityntärajapinta kameralta pc:lle ei ole mitenkään erityisen ongelmallinen, koska siinä voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa tekniikkaa sata prosenttisesti.
Tässä vaiheessa onkin tärkeää kartoittaa ominaisuuspaketti toimivaksi jolloin esisuunnittelussa voidaan ottaa kaikki asiat huomioon. Voihan olla, että tämä projekti ei kanna esisuunnittelua pidemmälle, mutta itse ainakin haluan katsoa tämän homman loppuun ennen kuin esitän arvioita sen kannattavuudesta tai järkevyydestä. Loppujen lopuksi tällainen tutkimusprojekti ei heilauta firman joka päiväsitä toimintaa mihinkään - päin vastoin se voi antaa paljon uutta.
Laittakaa vaan lisää ajatuksia - kaikki otetaan vakavasti!
Ohjaus olisi hyvä toteuttaa avoimella standardilla, jolloin kamerasta ei tulisi windows only -laitetta. Kuvaajista löytyy varmasti myös pelkän Macin tai linuxin käyttäjiä, joilla voi tulla hankaluuksia saada kameraa toimimaan, jos käytössä on joku ei-avoin ohjausprotokolla. Ilmeisesti helpoiten kaikissa käyttöjärjestelmissä toimivat kamerat ovat ns. IP-kameroita, joita voidaan ohjata millä tahansa selaimella. Tarkempaa tuntemusta minulla ei näistä kameroista tosin ole, mutta tällainen on mielikuva :-)
Mielenkiintoinen ajatus kyllä tämä suomalainen tähtikuvauskamera, vaikken itse järkkäriä kummemmalla kalustolla vielä ole kuvannutkaan.
Itse kaipaisin 'edullista' lineaarisella kennolla (NABG) varustettua mv-kameraa, jota voisi käyttää yleisillä kameran ohjaukseen tarkoitetuilla ohjelmilla (mm. AstroArt, CCDSoft, MaximDL jne).
Kennon tulisi olla riittävän iso (esim. 2048x2048), jotta suuremmilla polttoväleillä kuva-ala olisi vielä kohtuullinen ilman polttovälin lyhentäjääkin. Kennon QE saisi olla korkea (yli 60%), jotta pitkillä polttoväleillä saisi tehtyä suht lyhyillä valotusajoilla hyviä aikasarjahavaintoja. Pikselikoko saisi olla välillä 9 - 20 mikrometriä ja gain mahdollisimman hyvä (esim. alle 2e/ADU).
Signaalin siirtotapa on ihan sama, kunhan toimii ja on mahdollisimman häiriötön. Bittisyys voisi olla 16 tai 24. 24-bitillä toki saavutettaisiin laajempi lineaarisuusalue. Kennon jäähdytys ehdottomasti reguloitu ja mekaaninen suljin. Ja hinta alle €5000 :azn:. Kiitos!
EDIT: Niin ja vielä integroitu filtteripyörä vähintään viidelle (50,8mm pyöreä tai neliskulmainen) suotimelle sekä adapteriyhteensopivuus Astro-Physicsin (tai muun vastaavan) adaptereille ja extendereille (2.7 tuumaa tai isommat).
Jos nuo Petrin toiveet toteutetaan 4999 euron hintaan 20 minuutin kokoonpanoajalla, niin lupaan syödä hatullisen antimateriasta tehtyjä joulupipareja. Itse näkisin tällaisessa hankkeessa mekaniikan aikaansaamat haasteet melkoisiksi. Jos kennoa aiotaan jäähdyttää reilusti pakkasen puolelle - mikä on kovin toivottua - pitää huurtuminen jotenkin torjua. Käytännössä se tapahtuu laittamalla kennon eteen ikkuna ja täyttämällä kennon ympärillä oleva hermeettisesti suljettu tila kuivalla kaasulla. Tällainen rakenne lisää jo huomattavasti mekaniikan vaikeusastetta ja kokoonpanon aikaa. Suotavaa olisi myös asemoida kenno muutaman pikselin tarkkuudella keskeisesti liitospintojen kanssa. Kennon olisi syytä olla myös tarkoin kohtisuorassa optista akselia vasten. Mielikuvaa tarkkuusvaatimuksesta saa laskemalla F/2 valovoimaisen objektiivin syvyysterävyysalueen pituutta ja ottamalla toleranssiksi tuon arvon neljänneksen verran. Kokoonpano tietysti asianmukaisessa puhdastilassa.
Onko WesQ:n yrityksellä kokemusta kuluttajien käyttöön tehtyjen laitteiden suunnitteluprojekteista? Jo on, niin hieno asia, sillä sellainen on kertaluokkaa vaikeampi asia kuin johonkin teollisuuslaitteeseen muutamana kappaleena valmistettavan piirikortin tekeminen. Varsin monessa optiikkaa, elektroniikkaa ja mekaniikkaa sisältävän tuotteen hankkeessa olen ollut mukana. Asiallisen näköisen ja markkinointikelpoisen tuotteen kehittäminen maksaa tyypillisesti 20..100 kertaa lopputuotteen hinnan. Toinen erittäin hyvä nyrkkisääntö, jota en ole itse keksinyt, toteaa, että ensimmäisen prototyypin toimiessa on 10 % tuotekehityskustannuksista takanapäin.
Kotimaan markkinat tällaiselle tuotteelle ovat kovin rajalliset. Kaksinkertaistamalla kehityskustannukset olisi mahdollista saada aikaan kansainvälisille, kooltaan yli satakertaisille markkinoille tarjottavissa oleva tuote. Jos kameraan voisi ideoita jotain ennennäkemättömiä piirteitä, niin kehitystyöhön voisi lähteä hakemaan esim. Tekesin rahoitusta.
Näiden kannustavien sanojen myötä toivotan hankkeelle menestystä, joskin hankkeen välitön unohtaminen olisi taloudellisesti edullisin ratkaisu. :grin:
Hannu Määttänen
Vaikka mitään en ymmärrä tähtikuvauksesta, niin nostan hattua jos oikeesti jotakin saadaan aikaan. :azn:
Lainaus käyttäjältä: hm - 06.12.2008, 23:29:54
Jos nuo Petrin toiveet toteutetaan 4999 euron hintaan 20 minuutin kokoonpanoajalla, niin lupaan syödä hatullisen antimateriasta tehtyjä joulupipareja. Itse näkisin tällaisessa hankkeessa mekaniikan aikaansaamat haasteet melkoisiksi. Jos kennoa aiotaan jäähdyttää reilusti pakkasen puolelle - mikä on kovin toivottua - pitää huurtuminen jotenkin torjua. Käytännössä se tapahtuu laittamalla kennon eteen ikkuna ja täyttämällä kennon ympärillä oleva hermeettisesti suljettu tila kuivalla kaasulla. Tällainen rakenne lisää jo huomattavasti mekaniikan vaikeusastetta ja kokoonpanon aikaa. Suotavaa olisi myös asemoida kenno muutaman pikselin tarkkuudella keskeisesti liitospintojen kanssa. Kennon olisi syytä olla myös tarkoin kohtisuorassa optista akselia vasten. Mielikuvaa tarkkuusvaatimuksesta saa laskemalla F/2 valovoimaisen objektiivin syvyysterävyysalueen pituutta ja ottamalla toleranssiksi tuon arvon neljänneksen verran. Kokoonpano tietysti asianmukaisessa puhdastilassa.
Onko WesQ:n yrityksellä kokemusta kuluttajien käyttöön tehtyjen laitteiden suunnitteluprojekteista? Jo on, niin hieno asia, sillä sellainen on kertaluokkaa vaikeampi asia kuin johonkin teollisuuslaitteeseen muutamana kappaleena valmistettavan piirikortin tekeminen. Varsin monessa optiikkaa, elektroniikkaa ja mekaniikkaa sisältävän tuotteen hankkeessa olen ollut mukana. Asiallisen näköisen ja markkinointikelpoisen tuotteen kehittäminen maksaa tyypillisesti 20..100 kertaa lopputuotteen hinnan. Toinen erittäin hyvä nyrkkisääntö, jota en ole itse keksinyt, toteaa, että ensimmäisen prototyypin toimiessa on 10 % tuotekehityskustannuksista takanapäin.
Kotimaan markkinat tällaiselle tuotteelle ovat kovin rajalliset. Kaksinkertaistamalla kehityskustannukset olisi mahdollista saada aikaan kansainvälisille, kooltaan yli satakertaisille markkinoille tarjottavissa oleva tuote. Jos kameraan voisi ideoita jotain ennennäkemättömiä piirteitä, niin kehitystyöhön voisi lähteä hakemaan esim. Tekesin rahoitusta.
Näiden kannustavien sanojen myötä toivotan hankkeelle menestystä, joskin hankkeen välitön unohtaminen olisi taloudellisesti edullisin ratkaisu. :grin:
Hannu Määttänen
No projektin tässä vaiheessa en halua yrityksestäni enempää kertoa nimimerkin takaa - jos projekti toteutuu niin nämäkin asiat tietenkin selviää. Kokemuksesta sen verran, että elektroniikkatuotteiden tuotekehityksessä ja valmistuksessa olen ollut mukana koko työikäni ja laitteita maailmalle (teollisuuteen) on toimitettu yli 100 000kpl/vuosi, 7milj. eur liikevaihdolla ja 60 henkilön voimin.
Kuten sanoin olen vakavissani liikkeellä ja tiedän mitä teen. Tiedän kyllä Hannu Määttäsen kokemuksen ja ehkäpä sitä voidaan hyödyntää tässäkin projektissa - vaikka kommentit aika kitkeriä ovatkin. Aina voidaan esittää arvailuja siitä mitä tällainen hanke maksaa tai onko allekirjoittanut oikea henkilö sitä toteuttamaan, tai onko tässä mitään järkeä. Tämän ketjun tarkoitus oli lähinnä vapaasti heitellä ilmaan ideoita ja ominaisuuksia tällaiselle kameralle. Jos projekti toteutuu ne se lienee minun päänsärky huolehtia elektroniikan ja mekaniikan toimivuudesta. Suomi on täynnä pessimistejä ja varoittelijoita kyllä aina riittää - toteuttajien perään kun kysellään niin vallitsee hiljaisuus.
Siitä olen iloinen, että monilla on ollut aikaa heitellä niitä ajatuksia tähän ketjuun!
Aikas vaativan urakan otat WesQ jos todella lähdet tekemään tuota. Jos halutaan paras mahdollinen tuote se täytyy ehdottomasti valmistaa Suomessa.
Mikko
Lainaus käyttäjältä: Mikko Päivinen - 07.12.2008, 11:02:51
Aikas vaativan urakan otat WesQ jos todella lähdet tekemään tuota. Jos halutaan paras mahdollinen tuote se täytyy ehdottomasti valmistaa Suomessa.
Mikko
Vaativat projektit ovat osa työtä, jota teen. Toki tällainen kamera kannattaa valmistaa suomessa - mitään volyymi tms. etuja ei ole saavutettavissa valmistamalla laite muualla. Laitteen tulee olla todella halpa tai volyymit hirveät ennen kuin kannattaa harkita muita valmistusmaita. Yhä edellleen väitän, että työkustannus valmistuksessa on muutenkin niin pieni, että vaikka robotit valmistaisivat laitteen ilman, että ihminen edes koskee koko värkkiin niin hintasäästö ei olisi merkittävä. Katsotaan, kun pääsemme esisuunnittelussa alkuun niin aika nopeasti kokonaiskustannukset tarkentuvat.
Olen myös sitä mieltä, että mekaniikkapuoli olisi tässä projektissa se haastavin osuus ja samalla myös se, mistä suurin osa kehittämiskuluista todennäköisesti tulee ja se, missä voidaan mennä metsään. Hyvän mekaniikkasuunnitelun merkitys korostuu tässä erityisesti.
Kannattaa varmaan tutustua nyt markkinoilla oleviiin laadukkaiden kameroiden mekaniikkaan. En tarkoita,
että suoraan kopioitaisiin mitään. Kivinen tie voi tasoittua, jos suurin piirtein tietää, mitä yrittää saada aikaiseksi.
Omassa kamerassani (QHY8) pienet puutteet löytyvät juuri mekaniikasta, elektroniikka on moitteeton.
Protoilua ja testusta käytännön olosuhteissa tarvitaan paljon ja se kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Tuo HM:n esittämä kamerakennon kohtisuoruus optista akselia vastaan nopeilla putkilla, on asia, joka ei juurikaan ole tullut minua vastaan. Jos fokus saadaan optiikalla muuten oikaistua tasoon, pienikin virhe kameran kollimaatiossa sabotoi koko systeemin: kennon toisella laidalla fokus on kennon edessä ja päinvastaisella takana.
Asettuuko kamerat paikalleen riittävällä tarkkuudella (okulaaripitimeen, T-sovitteeseen yms.), jotta liitos voidaan virhelähteenä sulkea pois.
Onko kalliimmissa kameroissa mahdollisuus kollimoida kenno/kamera?
JV
Lainaus käyttäjältä: WesQ - 04.12.2008, 15:02:27
Hintaluokka?
Kennon koko?
16bit vai jo parempi? AD-muuntimia löytyy jo ainakin 24bit saakka.
Tarvitaanko mekaaninen suljin vai pärjätäänkö digitaalisella?
Binning-asetukset?
Kuvapakkaus?
Yhteensopivuus esim. SBIGin AO-laitteisiin ja filtteripyöriin? Vai jonkun muun?
Mitä muuta?
- WesQ
- Hintaluokka 1000e tietämissä
- Kennoksi Einarin ehdottama ICX-285 mv-kenno (1390 x 1040) -pieni kenno käy tollaseen F5 Newtoniin ilman komankorjaimia ja suotimiksi kelpaa 1 1/4" lasit , pieni on muutenkin kaunista.
- luulisin että 16 bit käy mainiosti - nyt pärjään 12bit RAWeilla.
- digisuljinhan on mahtava - varmatoiminen eikä tärisytä putkea jos kuvaa planeettoja, millanenhan on noissa lyhin suljinaika 1/1000s ??
- Binning-asetuksiin en osaa sanoa mitään, kun ei ole kokemusta niiden käytöstä.
- kuvanpakkaus - ehkä jos sillä saa kuvan päivityksen nopeaksi fokusointia ajatellen, itse kuvauksessa sitä ei tarvitse.
- yhteensopivuus.. varmaankin filtteripyöriin ainakin.
- muuta:
Jonkinlainen jäähdytys tietysti. Runko voisi olla Starlight Xpress tyylinen 50mm sylinteri jonka saisi suoraan ilman adaptereita 2" fokusointilaitteeseen tyrkättyä. Mukaan tietysti adapteri 1 1/4" kiinnitykselle
Kennopäässä M42x0.75 tai M42x1 jengat - siihen sais suoraan ruuvattua baaderin komakorjaimen - jos joku näkisi tarvetta.
Olen aina välillä haaveillut kuvausputkesta jossa kamera olisi apupeilin paikalla,, systeemi olisi mahdollisimman yksinkertainen, ja vähän likaantuvia pintoja. Kameran tulisi olla elektroniikaltaan mahdollisimman hyvin lakattu jotta pitkäkin ulkolämpötiloissa säilyttäminen ( jatkuvasti putkessa kiinni) ei pääsisi hapettamaan sisuksia.
Langaton tiedonsiirto saattaisi olla hyvinkin kätevä.
Sellaiselle kameralle jossa yhdistyy järjestelmäkameran sekä tähtikuvauskameran parhaat puolet olis olemassa toistaiseksi markkinarako jota kannattaa hyödyntää.
Itse kun olen kuvannut pääasiassa järjestelmäkameralla taivaskuvia, mutta en ole vielä läheskään ottanut kaikkia niitä ominaisuksia irti joita pelkästä sarjavalmisteisella järkkärillä saisi ( johtuu jalustan seurannasta ym. )
Muutamia ideoita:
Peilit järkkäreissä joka ohjaa kuvan etsimelle poistuu todennäköisesti muutaman vuoden sisällä, Panasonic teki jo tälläisen.
Roskan poisto kennon edessä olevalla erillisellä systeemillä ei toimi käytännössä, ( roskat tarttuu kiinni pitkässä valotuksessa ), parempi käyttää erillistä lasia heti pajonetin jälkeen, joka toimii myös vaihdettavana suodin paikkana 2" vakio suotimelle.
Kennon jäähdytys suurin piirtein samoin kuin http://www.centralds.net/en/index.htm (http://www.centralds.net/en/index.htm) eli vaihdettavalla erillisellä modulilla kameran ulkopuolella, sen saa hankkia sitten kuka haluaa, mutta kisko kennolla olis jo valmina sekä lämpö anturi sille, ( itsekin joskus sellaisen sinne pujottanut, ja työstetty polvien päällä pelkällä viilalla ) miksihän Canon ei saa sitä sinne.
Kenno voisi olla kuten esim. Sigma Sd14 järkkärissä jossa 3 pääväriä kaapataan kerralla.
Tai sitten dichroic prisma, ja kolme erillistä kennoa kuten laadukkaissa videokameroissa, joka tapauksessa tavallinen kuluttaja ei osta erillistä mustavalko kameraa ja ala pelaamaan erillisten värisuotimien kanssa.
Aito tämän päivän tähtikuvauskamera vaatii erillisen tietokoneen ohjaamaan, joten se ei ole hyvä ratkaisu, kameran tähtiin focusointi onistuu täysin kameran omalta näytöltä ja siinä esim 10 kertainen zoom sekä kääntyvä näyttö, tällöin satunnaiset tähtikuvat ym. onnistuu näppärästi. Tietenkin erillinen usb liitäntä kamerassa oltava myös jonka kautta kuvien siirto sekä kameran toimintojen ohjaus.
Itse hankin ehkä myöhemmin Canonin uuden 5d mark 2, josta ir suodin vaihtuu melko liukkaasti Baaderin suotimeen. sekä täytyy harkita tarvitseeko siinä enää jäähdytystä, Eräs korealais firma tekee näitä jäähdytys kiskoja. Canon 40d.n tuli tällainen heti noin 1 kk kuluttua syksyllä 2007 kameran julkistuksen jälkeen.
Veijo T
Lainaus käyttäjältä: WesQ - 07.12.2008, 10:09:44
... Tiedän kyllä Hannu Määttäsen kokemuksen ja ehkäpä sitä voidaan hyödyntää tässäkin projektissa - vaikka kommentit aika kitkeriä ovatkin. Aina voidaan esittää arvailuja siitä mitä tällainen hanke maksaa tai onko allekirjoittanut oikea henkilö sitä toteuttamaan, tai onko tässä mitään järkeä...
Itse en pidä kommenttejani kitkerinä. Minulla vain on kelju tapa tällaisilla näkökohdilla luodata tekijän osaamista, resursseja ja sisua. Tässä kamera-ajatuksessa ei sinällään teknologisesti ole mitään estettä onnistumiselle, jos vain työtä ja varoja on riittävästi käytettävissä. Ainakin WesQ:n tausta näyttää olevan kunnossa. Olen useamman kerran yrittäjäurani aikana kohdannut keksijöitä, jotka ovat olleet kuuroja ja sokeita perisuomalaisella mentaliteetilla esitetyille epäilyille ja argumenteille. Olen valitettavasti kohdannut myös surullisia ihmiskohtaloita, joita on syntynyt kehitystyön ajautuessa umpikujaan tai rahojen loppuessa. Tällaisilta toivon itsekunkin välttyvän.
Olen seurannut paljolti saman kertaluokan teknologian kehityshanketta, jossa ensimmäisestä toimivasta protosta valmiiseen tuotteeseen kului runsaat puolitoista vuotta ja käytettyjä henkilötyövuosia pitää laskea toisen käden sormilla. Siis suosittelen huolellisen suunnitelman jälkeen kertomaan hankkeeseen arvioidut työmäärät ja varat ainakin pienellä kokonaisluvulla.
Hyvä tapa päästä hankkeessa alkuun on hankkia valikoima markkinoilla olevia kameroita, koekäyttää ja purkaa huolellisesti hyvät ja huonot puolet kirjaten ja käytettyjä rakenneratkaisuja analysoiden. Sen jälkeen asian patenttikirjallisuus tutuksi ja sieltä haettava mahdolliset rakenneratkaisujen ja markkina-alueiden rajoitukset.
Hannu Määttänen
Lainaus käyttäjältä: jaava - 07.12.2008, 11:43:49
...
Asettuuko kamerat paikalleen riittävällä tarkkuudella (okulaaripitimeen, T-sovitteeseen yms.), jotta liitos voidaan virhelähteenä sulkea pois.
JV
Kun siirrytään tähtivalokuvauksen raskaampaan sarjaan, putken ja kameran välistä häviää okulaaripitimet ja T-sovitteet. Esim. tietyissä RC-putkissa, joissa tarkennus on toteutettu apupeiliä liikuttelemalla, voidaan putken perään kiinnittää instrumentit suoraan kierteellä varustetuilla adaptereilla ja loitoilla. Tällöin voidaan puhua liki virheettömästä liitoksesta.
Tässä pieni kooste niistä tekijöistä, joilla ehkä voisi olla (edullisesti ja toiminnallisesti toteutettuna) kameralle lisäarvoa:
a) Langaton yhteys
Riittäisikö, että itse kamerayksikön ja sen ohjausyksikön välillä olisi langaton yhteys?
Tässä on ollut jo puhetta infrapunayhteydestä ja erilaisita häiriötekijöistä, mutta voitaisiinko nämä ohittaa tällä ratkaisulla ("inside dome only")? Optionahan voisi silti olla lähiverkko (puhuttu esim. IP –kamerasta aiemmin) tai USB 2.0 –tasoinen vienti (hubille ja siitä eteenpäin esim. optisella kaapelilla, lähiverkolla tms.).
Kamerayksikössä itsessään voisi olla (esim. 8 GB flash) jokin edullinen standardimuistikortti, jonka "täyttyessä" voitaisiin (purskeina) syöttää kuvia ohjausyksikön (tai ohjaustietokoneen) isompaan muistiin (esim. 160 GB flash). Kortinlukijan kautta kuvat voi tarvittaessa siirtää nopeasti eteenpäin ja vaihtaa kortinkin, eli toimia jopa ilman ohjausyksikköä jos kamera on lukittu fokukseen. Kamerayksikkö olisi myös äärimmäisen kompakti näin.
Syöttönopeus kamerayksiköstä pitäisi olla riittävä "nopeaan planeetta/Kuukuvaukseen". Käytännössä tarkoittaa, että signaalista olisi voitava ajaa videotallennetta vähintään @30 fps jossakin formaatissa.
Langattomassa ratkaisussa kaistanleveyttä kamerayksikön ja ohjeusyksikön välillä täytyy riittää myös integroituun autoguidaukseen.
Ohjausyksikössä pitäisi olla riittävän iso (ja riittävällä resoluutiolla varustettu) näyttö, josta tarkennus ja autoguidauksen tarkastus (kuten tuossa viitattiin LiveView –kameroihin).
b) Modulaarisuus / muunneltavuus
Eri tarkoituksiin saatavilla erilaisia kennoratkaisuja (näin hintatason voi tilaaja määrittää selkeämmin käyttötarpeen /kuvaamisen kohteen mukaan), koska on jo todettu että kenno on kallein osa. Sinällään kai kennon signaalinsaanti on "vain" optista ja mekaanista tekniikkaa eli polttotasolle sitten "vain" vaihdetaan erilaisia kennoja (tietysti kuvatason laatuvaatimukset kasvavat kennon mukana mutta se lienee optiikan ongelma enemmän).
Pitäisin myös mukavana lisäarvona, että itse kaukoputken etsinputken kuva välittyisi myös erikseen pienellä, erillisellä minikamerayksiköllä ohjauslaitteeseen / tietokoneelle. Silloin tähtikarttaohjelman kanssa työskentely olisi mielekkäämpää ja jäisi ohjausputkeen tihruilu kokonaankin pois :)
c) Intergroitu kuvaus / guidaus
Tähän ei ole paljon vielä otettu kantaa! Mielestäni kuitenkin käytännössä autoguiding ja varsinainen kuvaus pitäisi ehdottomasti saada samaan kameraan. Se ei voi olla kallista!
On melkoisen järjetöntä investoida sekä autoguidingputkeen että erilliseen kameraan yhteensä vähintään lähes 600 euroa, mikä kustannus tulee kuvauskameran päälle! Autoguiding on kait (lähes ainoa) kohtuullinen tapa hallita jalustan tuomia virheitä (edellyttäen että hintataso jalustalla ei ole jo valmiiksi yli 5 kEur, jalusta on riittävän tukeva ja napasuuntaus on tehty huolellisesti).
Edelleen kysyn, eikö sitä integroitua autoguidausta / kuvausta teknisesti voi toteuttaa mitenkään signaalia jakamalla / monistamalla – ovatko tosiaan peili ja ositus tosiaan ainoat vaihtoehdot?
Lainaus käyttäjältä: Petri Kehusmaa - 07.12.2008, 16:27:15
Kun siirrytään tähtivalokuvauksen raskaampaan sarjaan...
Outsh.. luulin että kyse oli ihan harrastaja kamerasta..
Lainaus käyttäjältä: Timppa - 07.12.2008, 18:12:41
Outsh.. luulin että kyse oli ihan harrastaja kamerasta..
Ei, kun ihan ammattilaiskamerasta! Tarkoitin, että tuohon taipumaankin on lääkkeet oli siellä putken perässä vaikka ompelukone.
Ehkä olisi mielekästä myös pohtia kameran taknisten ominaisuuksien ja vaatimusten lisäksi millaiseen käyttöön kameraa ollaan suunnittelemassa.
- Eksoplaneettajahtiin, supernovajahtiin, asteroidien valokäyrien ja muuttuvien mittaamiseen riittää periaatteessa pienikennoinen mv. kamera.
Kamera käy mainiosti myös kaukaisten galaksien kuvaamiseen ja ehkä myös planeetta ja kuu kuvaukseen. Hinnat alkaen 700e ja ylöspäin riippuen tarpeista.
- Jos jahdataan NEO kohteita, uusia komeettoja, kuvataan näyttäviä kuvia laajoista sumuista, etsitään uusia tuntemattomia sumuja, tai halutaan parasta ja isointa , silloin tarvitaan mahdollisimman isoa ja parhaita kennoja + parhaat ominaisuudet. Hinnat taitaa lähteä Petrin mainitsemasta 5000 eurosta ylöspäin - kattoa ei ole, silloin voi tehdä vaikka 50 kiloeuron kameroita - ostajat vaan on harvemmassa, mutta nämä ostajathan ei silloin kysy mitä maksaa, vaan millaiset ominaisuudet kyseisessä kamerassa on.
Isot kennot asettavat myös tukat ehdot kaukoputken optiikalle, ja mekaniikalle - Silloin kameraa ei voi suositella Sky-Watcher , Meade.. ym. massatuotanto putkille.
Sitten on nämä harrastelijat (lasken itseni niihin) He eivät niinkään tee tiedettä, kuvailevat vaan kauniita tai mielenkiintoisia kohteita - näkevät jostain kohteesta otetun hienon kuvan ja kokeilevat minkälaisen kuvan siitä itse saa. Tieteellisesti mielenkiintoiset kuvat näillä kuvaajilla on onnenkantamoisia.
Eli suunnataanko kamera harrastelijoille vai ammattilaisille ja tehdäänkö "parasta mitä rahalla saa" vai kohtuuhintaista useammalle - vaikuttaa myös kameraan ja sen spekseihin - paljon.
Lainaus käyttäjältä: Timppa - 07.12.2008, 19:34:33
Ehkä olisi mielekästä myös pohtia kameran taknisten ominaisuuksien ja vaatimusten lisäksi millaiseen käyttöön kameraa ollaan suunnittelemassa.
- Eksoplaneettajahtiin, supernovajahtiin, asteroidien valokäyrien ja muuttuvien mittaamiseen riittää periaatteessa pienikennoinen mv. kamera.
Kamera käy mainiosti myös kaukaisten galaksien kuvaamiseen ja ehkä myös planeetta ja kuu kuvaukseen. Hinnat alkaen 700e ja ylöspäin riippuen tarpeista.
- Jos jahdataan NEO kohteita, uusia komeettoja, kuvataan näyttäviä kuvia laajoista sumuista, etsitään uusia tuntemattomia sumuja, tai halutaan parasta ja isointa , silloin tarvitaan mahdollisimman isoa ja parhaita kennoja + parhaat ominaisuudet. Hinnat taitaa lähteä Petrin mainitsemasta 5000 eurosta ylöspäin - kattoa ei ole, silloin voi tehdä vaikka 50 kiloeuron kameroita - ostajat vaan on harvemmassa, mutta nämä ostajathan ei silloin kysy mitä maksaa, vaan millaiset ominaisuudet kyseisessä kamerassa on.
Isot kennot asettavat myös tukat ehdot kaukoputken optiikalle, ja mekaniikalle - Silloin kameraa ei voi suositella Sky-Watcher , Meade.. ym. massatuotanto putkille.
Sitten on nämä harrastelijat (lasken itseni niihin) He eivät niinkään tee tiedettä, kuvailevat vaan kauniita tai mielenkiintoisia kohteita - näkevät jostain kohteesta otetun hienon kuvan ja kokeilevat minkälaisen kuvan siitä itse saa. Tieteellisesti mielenkiintoiset kuvat näillä kuvaajilla on onnenkantamoisia.
Eli suunnataanko kamera harrastelijoille vai ammattilaisille ja tehdäänkö "parasta mitä rahalla saa" vai kohtuuhintaista useammalle - vaikuttaa myös kameraan ja sen spekseihin - paljon.
No nyt osuit asian ytimeen!
WesQ halusikin jokaisen oman mielipiteen siitä, mitä kameraltaan haluaisi ja paljonko se saisi maksaa. Tämän jälkeen on kameran valmistajan asia, mille markkinoille haluaa profiloitua - low-end markkinoille, jossa valmistajia on kymmenittäin ja kilpailu on kovaa - vai high-end / ammattilaismarkkinoille, jossa pelureita on vähemmän ja mahdollisuus luoda markkinoita on parempi. Se on WesQ:n käsissä.
LainaaTarkoitin, että tuohon taipumaankin on lääkkeet oli siellä putken perässä vaikka ompelukone.
Poljettava vai sähköönen, siksakilla eli ilman.
JV
Olen samoilla linjoilla Timpan kanssa. Henkilökohtaisesti täysin harrastelijapohjalta voin sanoa, että niin kauan kuin markkinoilta löytyy selvästi CCD-kameroita halvempia uusia digijäkkäreitä suurine kennoineen ja valmiine softineen en ole CCD:stä kiinnostunut.
Digijärkkärillä saa kuitenkin myös ikuistettua niitä mieleenpainuvia hetkiä, joita tämä hieno harrastus tuo mukanaan.
Mutta mikäli samaan hintaluokkaan (400-700€) tipahtaa kotimainen CCD-kamera, joka tarjoaa selvästi paremmat mahdollisuudet onnistuneiden otosiltojen viettoon kuin järkkäri, aukeavat minunkin kukkaroni nyörit.
Ehdotankin WesQ:lle, että et keskity yhteen, mahdollisesti kalliiseen/halpaan malliin, vaan pyrit kehittämään sekä harrastus- että enemmän ammattimaiseen käyttöön soveltuvat mallit.
Perusmekaniikka (kotelointi, jäähdytys yms) voi olla aivan hyvin sama, mutta sisuskaluihin satsaat loppuhinnan mukaan.
Hienoa, että tällekin kapealle osaamisen alalle ollaan saamassa suomalainen tienraivaaja! Kun saat ensimmäiset suunnitelmat valmiiksi kutsu tämän palstan CCD kuvaaja-guruja suunnittelupalaveriin firmaasi,
jotta saisit heiltä mahdollisimman kattavasti infoa/ideoita tuleville, hyvin myyville lopputuotteillesi.
Digijärkkäri on aivan eri asia kuin tähtikuvaukseen tarkoitettu CCD-kamera. Järkkärin tarkoituksena on tuottaa napin painalluksella kauniita kuvia, CCD-kamera puolestaan tuottaa käsittelemättömiä raakakuvia, joista kuvaaja työstää lopullisen tuotoksen tavoitteen, laitteiden ja osaamisen rajaamissa puitteissa. CCD-kamera mahdollistaa esim. kapean aallonpituusalueen käytön ja tarkan fotometrian, joihin järkkärin ominaisuudet eivät kovinkaan laadukkaasti taivu. Järkkäri sopii mainiosti kauniiden taivaskuvien ottoon, CCD-kameran aluetta on sitten vakavampi, tiedettä jäljittelevä kuvaaminen.
Kyllä Suomessa jossain määrin korkealuokkaisia CCD-kameroitakin valmistetaan ihan komponenttitasolta lähtien. Sovellutukset ovat tyypillisesti konenäön ja hammaslääketieteen parissa.
Mainittakoon myös, että suomalaisella tuotemerkillä kulkeutuu vuosittain yhdeksännumeroinen määrä digikameroita maailman markkinoille.
Hannu Määttänen
Huomasinkin vasta nyt tämän mielenkiintoisen ketjun. Suomalainen kamera olisi ihan jännä vaihtoehto varsinkin jos siihen saataisiin jotain hieman massasta poikkeavaa. Itse olen joskus miettinyt tuossa aiemminkin mainittua itseriittoista kameraa, jolla kuvaaminen onnistuisi tarvittaessa myös ilman tietokonetta, mutta ominaisuudet olisivat lähempänä CCD-kameraa kuin järkkäriä. Toki tällainen voisi olla myös tietokoneella ohjattavissa vakavammalla käytöllä, mutta kuvio voisi olla liikkuvalle kuvailijalle seuraavanlainen:
- MV tai Värikenno tilauksen mukaan, resoluutiota reilusti - esim APS-C kennon kokoinen n. 7um pikseleillä, 6-8MP.
- Reguloitu jäähdytys
- Sonyn kennot ovat kuulemma vähäkohinaisia -> ei niin rajua jäähdytystä -> helpompi mekaanisesti -> edullisempi -> vähävirtaisempi -> jne.
- Joku standardihko kiinnitys, M48 kierre tms.
- Oma näyttö/näppäinyksikkö (erillinen ei kameraan kiinnitetty, jonka voi kuvauksen ajaksi poistaa - asetusten yms tekoa varten). Pieni riittää, kunhan siitä näkee 1:1 suurennoksia ja histogrammin etc.
- Tilaa softakehitykselle ja skripatukselle enemmän kuin on tarpeen ja avoin alusta jotta laitteeseen voisi toteuttaa omia tai yhteisön tekemiä tarkennus, seurannanohjaus jne. pikkuohjelmia.
- Liitäntöjä esim guidekameralle, filtteripyörälle ja ST-4 jalustaohjaukselle (eli USB?)
- 12V
- Kosteuden ja pakkasen sietoa suomen tarpeisiin.
Tällaisella purkilla voisi ottaa halutessaan jalustan, putket ja kameran mukaan ja unohtaa koko hemmetin XP:n kotio... :)
Tsemiä projektille, kannustetaan muutkin ideoilla, eikä etsimällä vaikeuksia joita tällainen projekti voi kohdata. Mehän ei tiedetä minkälaisia pellepelottomia WeQ:lla on käytettävissä!
Petrin (Kehusmaa) linjoilla olen minäkin reilun kymmenen vuoden CCD-havaintokokemuksella. Mustavalkoinen ja lineaarinen kenno ehdottomasti jos fotometriaa ajatellaan. Herkkyys, pieni kohina ja suuri kennon koko on aina plussaa, jos ei nosta liikaa hintaa. Termostoitu jäähdytys ja mekaaninen suljin ovat myös tärkeitä. Softaa ei kannata itse tehdä, on vain tarjottava yhteensopivuutta esim. MaxImDL-softaan. ASCOM-ajuri voisi olla hyvä veto, tosin sen päälle ei ole montaakaan kameraa vielä toteutettu ja rajapinta saattaa olla vielä liian suppea.
Langattomuudesta en jaksa innostua, mutta ethernet-liityntä olisi kova juttu.
Jotenkin pitää erottua markkinoilla, parempi tai halvempi siis kuin muut kamerat. Pelkällä kotimaisuudella ei pärjää pitkälle, markkinat ovat kuitenkin hyvin pienet. Haastetta riittää!
Eikä kannata myöskään yrittää tehdä yhtä kameraa kaikkiin tarpeisiin vaan pikemminkin erikoistua toteuttamaan teitty tarve paremmin kuin muut.
Onnea vaan hankkeelle! Voin tarjota softan koodaus ja testausapuja jos sellaiselle on tarvetta.
arto
Oheisen linkin takaa löytyy mielestäni oiva esimerkki ainakin omaa silmää miellyttävästä kamerasta http://www.fishcamp.com/starfish.html (http://www.fishcamp.com/starfish.html).
Firman suunnittelijamiehitys ei ole ainakaan paljoudella pilattu. Aikaansaatu lopputuote on kuitenkin hiotun oloinen, todella näppärän kokoinen ja hintakin on kohdallaan.