QHY5 ja Orionin Starshoot Autoguider taitavat olla aikalailla samanlaisia kameroita. Minkähänlaisia eroja näissä on softissa yms?
Jossain ketjussa muutama ilmoitti tilanneensa starshootin ja ainakin einarilla taitaa olla QHY5 käytössä. Minkälaisia guidauskokemuksia on kertynyt?
QHY:n sivuilla myös mainostetaan että kennosta saisi 640 pikselin videota 50 kuvaa sekunnissa. Mahtaako tämä tulla koko kennon alueelta vai otetaanko kennolta VGA-kokoinen kroppi? Jälkimmäinenhän olisi kiva kuuhun ja planeettoihin. Samoin mietin että syökö kameran väriversio herkkyyttä ja autoguidaukseen sopivuutta pahasti?
Onko noissa valmiina jotain ir-blokkia ja jos on, saako sitä irti?
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 26.10.2008, 20:04:47
QHY:n sivuilla myös mainostetaan että kennosta saisi 640 pikselin videota 50 kuvaa sekunnissa. Mahtaako tämä tulla koko kennon alueelta vai otetaanko kennolta VGA-kokoinen kroppi? Jälkimmäinenhän olisi kiva kuuhun ja planeettoihin.
Samoin mietin että syökö kameran väriversio herkkyyttä ja autoguidaukseen sopivuutta pahasti?
Onko noissa valmiina jotain ir-blokkia ja jos on, saako sitä irti?
Selvisihän nämä askarruttavat jutut vihdoin. Vastatataan muillekin tiedoksi.
Kameralla saa valittua alueen mistä VGA-kokoista videota halutaan (ROI support).
Guidauskameran kannattaa vissiin paljon mielummin olla mustavalkoinen.
Ja kamerassa näyttäisi olevan kiinteä IR-blokki.
Harmi ettei siis planeettoja voi tällä kuvata IR-alueella. Lueskelin kuitenkin että herkällä ja nopealla mustavalkokameralla saa niin paljon enemmän hyviä ruutuja planeettavideoihin, ettei planeettakuvaukseen pitäisi tuhrautua paljon enemmän aikaa kuin värillisellä webbikamerallakaan, vaikka käyttäisi erillisiä värisuotimia.
Taitaa mennä kamera tilaukseen kohta.
Kameran mustavalko versiota on kehuttu herkäksi ja hyväksi autoguidaukseen. Kennon koko 1/2" ja mukava resoluutio 1280x1024, sekä nopeat fps-lukemat tekevät kamerasta kiinnostavan planeetta- ja kuukuvauksiin. Siispä tilasin itselleni tuollaisen viime viikolla ja maanantaina on kuulemma Englannista lähtenyt tännepäin tulemaan.
"Orion StarShoot AutoGuider" kamera on kuulemma sama vehje ja siinä mustavalkoversiossa (MT9M001 chippi) ei ole IR-filtteriä, joten oletko varma tuosta qhy5:den IR-filtteristä? Ei sen puoleen, tilasin tuon siitäkin huolimatta ettei ollut varmuutta asiasta :).
JM
Tieto IR-filttereistä näyttää olevan vähän kiven alla. Tieto QHY:n filtteristä tuli jostain blogipostauksesta, jossa joku hehkutti tilaamaansa kameraa.
Mistä päin englantia tilasit? Modern astronomyssa on hyvä hinta. Orion ei taida lähteä mistään noin halvalla.
No nyt sitten löytyi kaupan tuotelistaus, jossa on mono-QHY5:llä ja IR Pass -suotimella otettu kuukuva. Eli ei siinä sittenkään taida olla suodinta: http://tienda.lunatico.es/epages/Store.sf/en_GB/?ObjectPath=/Shops/Store.Lunatico/Products/CAM5M01
Mainitsemani blogientry jossa ir-blokista puhuttiin: http://www.astronomynotes.net/2007/07/15/qhy5-received/
Kamera tuli tänään kirjattuna kirjeenä lähipostiin ja tilauksesta perille kului aikaa 9 päivää. Ihan kohtuu nopeasti sanoisin. Paikka mistä tilasin kameran on www.rothervalleyoptics.co.uk (http://www.rothervalleyoptics.co.uk/qhy5-guider-amp-imaging-camera_d3158.html). Tuolta Modern Astronomysta saa selvästi halvemmalla ;).
Guidekaapeli (rj-12) pitää hommata vielä jostain ja sitten onkin kaikki tarpeellinen kasassa seurannanohjausta varten. Ostin samalla Celestronin Radial Guiderin, niin pääsee kuvaamaan suoraan polttotasolta suuremmilla suurennuksilla kohteita ja seurannanohjauksen kera :). Tuosta IR-filtteristä ei ole vielä varmuutta ennenkuin pääsee kuvaamaa UV/IR-suodattimen kanssa ja sitten ilman ja vertailemaan saatuja kuvia. Tuossa kennon edessä on kyllä jokin lasi, mutta onko se vaan puhdasta lasia vaiko suodin, niin jää kokeiltavaksi.
Tässä muutama linkki koskien kameraa.
Starshootin manuaali (http://content.telescope.com/rsc/img/catalog/product/instructions/IN_324B_StarShoot_AutoGuider.pdf) (pdf), jossa spekseissä mainitaan kameran olevan ilman IR-suodinta. Kannattaa lukea kaikkien joita PHD-guiding ohjelman käyttö kiinnostaa, sillä manuaalissa on ohjeet myös sen käytöstä.
Tässä sivu Starfish kamerasta (http://www.fishcamp.com/starfish_features.html), joka käyttää samaista kennoa kuin tuo qhy5. Paljon mielenkiintoista asiaa, kuten vertailuja muihin kameroihin. Kamera on jäähdytetty.
Sitten lopuksi tietysti pari linkkiä kameralla otettuihin kuviin...
http://qhyccd.com/ccdbbs/index.php?topic=716.0
http://qhyccd.com/ccdbbs/index.php?topic=543.0
JM
Olen ajatellut hankkivani Orion StarShoot autoguider kameran, että Atikin ccd kamerallakin voisin kuvata pitemmillä valotusajoilla. Nyt voin käyttää enintään n. 30 sekunnin valotuksia 10" newtonissa. Sky & Telescope november 2008 lehdessä on hyvä artikkeli Orionin autoguider kamerasta. Siinä todetaan, että ko. kamera tarvitsee kirkkaamman seurantatähden kuin normaalit CCD-kamerat.
QHY5 ja Orion StarShoot käyttävät CMOS kennoa, joka ei ole yhtä herkkä valolle kuin CCD kennot. Voisiko joku laittaa vaikka kuvakaappauksen PHD guiding ohjelmasta, jotta näkisin kuinka himmeitä tähtiä näillä kameroilla voi seurata? Löytyyköhän riittävän kirkkaita seurantatähtiä joka puolelta taivasta lyhyellä polttovälillä?
Lainaus käyttäjältä: Juha-Matti Penttilä - 31.10.2008, 19:28:04
QHY5 ja Orion StarShoot käyttävät CMOS kennoa, joka ei ole yhtä herkkä valolle kuin CCD kennot. Voisiko joku laittaa vaikka kuvakaappauksen PHD guiding ohjelmasta, jotta näkisin kuinka himmeitä tähtiä näillä kameroilla voi seurata? Löytyyköhän riittävän kirkkaita seurantatähtiä joka puolelta taivasta lyhyellä polttovälillä?
Jos lähdetään siitä liikkeelle, että tuo kenno määrää pitkälti kameran herkkyyden, niin täältä (http://www.fishcamp.com/starfish_sens.html) löytyy kuvia autoguidauksesta. Kyseessä on siis tuo Starfish kamera, missä on sama kenno kuin Qhy5:ssä. Testissä käytetty 4" f/5 putkea ja 1-5s valotusajoilla on seuranaohjaukseen sopivia tähtiä pystytty käyttämään aina magnitudista 8 lähtien.
JM
Mulla on tuo QHY5:n mustavalkoversio ja tähän mennessä on löytynyt ohjaustähtiä (jos valotusaika on 1-5s).
Guideputkena mulla Scopos Observer (62/520).
Starfish on siinä mielessä poikkeava saman sarjan cmos-kennoisista autoguidereista että siinä on jäähdytys mukana.
Niiltä löytyy jäähdytetty ja jäähdyttämätön malli jotka molemmat toimivat myös guide-kameroina. Tuossa testissä luultavasti käytettiin sitä jäähdytettyä versiota (ei mainita kylläkään), mutta toisaalta se jäähdytys vähentää kohinaa muttei sinänsä nosta kennon herkkyyttä. 1-5s valotuksilla ei kaiketi tuo kohina vielä nouse kovin ratkaisevaksi seurannanohjauksen kannalta vaikka ei jäähdytystä olisikaan.
Hyvä, että olet löytänyt aina sopivan tähden seurannanohjaukseen. Eipä tarvitse sitten kameran sopivuutta siihen hommaan arvuutella :).
JM
Lainaus käyttäjältä: einari - 31.10.2008, 21:04:52
Mulla on tuo QHY5:n mustavalkoversio ja tähän mennessä on löytynyt ohjaustähtiä (jos valotusaika on 1-5s).
Meinas ihan unohtua kysyä se tärkein kysymys, eli kun olet näemmä omistanut tuon kameran jo jonkin aikaa, niin tiedätkö onko siinä tuo IR-suodin?
JM
Lainaus käyttäjältä: -Jarz- - 01.11.2008, 22:02:49
Meinas ihan unohtua kysyä se tärkein kysymys, eli kun olet näemmä omistanut tuon kameran jo jonkin aikaa, niin tiedätkö onko siinä tuo IR-suodin?
JM
Suoraan sanottuna mulla ei ole ollut tähän mennessä paljon merkitystä onko siinä IR-suodin vai ei,
koska käyttö on pääasiassa autoguidausta ja satunnaista planeettakuvausta.
Näissä en ole käyttänyt mitään suodattimia.
Uskon kuitenkin kun Lauri tuolla aikaisemmassa viestissä on sitä mieltä että siinä ei ole IR suodatusta.
No nyt tuli testattua kameraa sen verran, että näyttäisi toimivan :).
Kuvailin ikkunan läpi kamera kiinnitettynä Skyluxiin jotain kaukaisia rakennuksia ja kamera kyllä näyttäisi toimivan hyvin. PHDguiding seurannanohjausohjelmakin tunnisti kameran ja säädöt toimivat mitä nyt tuossa pystyi kokeilemaan. Positiivinen yllätys oli pintapuolisella kokeilulla ilmainen QGVideo-ohjelma (http://www.astrosoft.be/release.asp). Sillä pystyy tallentamaan videota aina 0ms - 5000ms valotusajoilla (mitäköhän 0ms tekee ???). Sen lisäksi ohjelman avulla saa kameran 2x2 binning (http://www.noao.edu/outreach/aop/glossary/binning.html) moodiin, jolloin herkkyys vielä kasvaa ja resoluutiota on vielä kuitenkin 640x512. Periaatteessa tuolla pystyy kuvaamaan videona DS-kohteita vaan miten lie kohinan laita sitten... jää nähtäväksi.
Videon resoluution voi valita 1280x1024, 1024x768, 800x600, 640x480, 400x400, 320x240, 160x120, 1280x120 (tämä viimeinen on aika eksoottinen). Jos valitsee resoluutioksi pienemmän kuin mitä natiiviresoluutio on, voi vapaasti hiiren avulla sijoittaa kuva-alueen kennolla mihin haluaa. Lisäksi ohjelmassa on tarkennusta helpottava fokusointi-ikkuna, joka aukeaa, kun videonäytöltä klikkaa hiirellä jotain kohtaa. Tuota en päässyt oikein testaamaan kun kuvailin siis rakennuksia. Ohjelma sisältää paljon muutakin, mutta tuossa pääpiirteittäin ominaisuudet.
Kamera antoi positiivisen kuvan itsestään ja herkältäkin tuntuisi. Tuskin maltan odottaa, että pääsen tositoimiin, vaan pitää vielä odottaa, kun on havaintopaikka remontissa. Kokonaan jäi nyt kokeilematta soveltuvuus päätarkoitukseen, eli seurannanohjaukseen, mutta tuotahan jo onkin Einari kokeillut ja hyväksi todennut :).
JM
Vai on siinä QGVideossa binnauskin. En ole sellaista huomannut tai sitten se on tullut uudemmissa verisioissa.
Sitä voisi ehkä käyttää jos ei meinaa löytyä ohjaustähtiä.
DS-kohteiden kuvaamiseen soveltuu ehkä vain hätätapauksissa/kuriositeettina, sillä 5 sekunnin kuvissakin on jo aika lailla kohinaa.
Mullekin tuli kamera Modern Astronomysta melkoisella vauhdilla, klikkasin tilausnappia pe iltapäivällä ja ma klo 10 paketti odotteli postissa. Pääsin jo testaamaan autoguidaamistakin PHDguidingilla. Meinasi olla vähän paniikkia kun pilvet lähestyi uhkaavasti, mutta guidaamisen helppous löi kyllä vähän ällikällä. Pitihän siinä vissiin peräti yhtä tai kahta nappia painaa ennenkuin guidaus alkoi ja toimi pomminvarmasti. :o
Jalustana oli Mathisin MI-750 Astro-Physicsin GTOCP3 control boxilla, eli kyllä ne kalliit vehkeet näköjään hyvin pelaa. Niinkin kapeakenttäisellä ja pimeällä röörillä kuin 135/2000mm linssillä tähtiä löytyi ihan mukavasti. Kohta tulee tornille vielä 102/500, jolla luulisi löytyvän vielä helpommin. Seuraavaksi pitää testata miten Metsähovin kivikautinen Celikan hirvitys tottelee guidauskomentoja. (muiden maksamien vehkeiden käyttäminen on kyllä kätevää, itsehän en omista yhtään guidauskelpoista jalustaa ;))
Tuota QGVideota ehdin myös testata vähän ja Jarzin mainitsemien ominaisuuksien lisäksi olin huomaavinani, että niiden plusmiinus-nappien lisäksi resoluutiota voi vaihtaa niistä liukusäätimistä ihan minkä kokoiseksi vain. Ihan näppärän oloinen softa vaikka vähän kirveellä veistetty onkin. Samoin kuin QHY:n ajurituki, jonka kanssa joutui hetken puljaamaan ennenkuin sai videota ruudulle.
Onko joku saanut tuon QHY5:n alle 220 euron?
Olen tilaamassa TS:ltä (heidän ALCCD5 on kaiketi sama kamera), mutta jos Kiinasta saa suoraan oleellisesti halvemmalla (lähettävätkö Suomeen?), niin mikä etten tilaisi sieltä.
JV
Modern Astronomys:stä tilasin aikoinaan. Nyt hinta siellä 149 puntaa:
http://www.modernastronomy.com/camerasGuider.html#qhy5 (http://www.modernastronomy.com/camerasGuider.html#qhy5)
Lainaus käyttäjältä: einari - 07.11.2008, 08:43:19
DS-kohteiden kuvaamiseen soveltuu ehkä vain hätätapauksissa/kuriositeettina, sillä 5 sekunnin kuvissakin on jo aika lailla kohinaa.
Kameran vai softan aikaansaannoksia?
Pena
Kameran/kennon ominaisuus tuo kohina. Saisi varmaan pienennettyä tekemällä jäähdytyksen ja varmaan kohina jonkin verran pienenee jo pakkasella ulkona käytettäessä, mutta ei ole suunniteltu siis DS-kohteiden kuvaamiseen. Vaan aion sitä siihenkin tarkoitukseen kokeilla. Pitää aina selvittää vempainten rajat ;).
Ohessa linkki (http://www.df9cy.de/image_astro_2007/technical/ALccd5/alccd5cmoseval.htm) kameran kohinatestistä.
JM
LainaaNyt hinta siellä 149 puntaa
Kun minä katsoin juuri, oli 159 puntaa. Mutta sekin on 30EUR alle tuon aikaisemmin mainetsemani 220 Euron.
Innostuin lähettämään Kiinaankin vielä kyselyn. Josko suostuvat myymään mulle suoraan. Selitin heille, ettei Suomi kuulu Skandinaviaan, vaan on sen vieressä. Eihän meillä ole Skandien vuoristoakaan kuin nimellisesti käsivarressa.
JV
Ei vastannut Kiinan mies yhden kameran kyselijälle. Tilaus lähti Englantiin Modern Astronomyyn.
PayPal:lla maksettuna karvan alle 200 Euroa kaikkinensa.
JV
Mullekin tuli Qiu Hy:ltä vastaus vasta kun kamera oli jo omalla pöydällä. Olisi ollut kaveri käymässä pekingissä, sieltä niitä olis kuulemma paikan päältä saanut.
Katsoin Modern Astronomyn sivuilta guidauskameraa ja siellä on QHY5:stä kaksi versiota. Hintaero on kymmenen puntaa (149 -159). Kalliimmassa on isompi kenno ja pienemmät pikselit. Kumpi olisi parempi? Onko isommasta kennosta ja pienemmistä pikseleistä hyötyä vai haittaa?
Hinnaltaan molemmat on kuitenkin halvempia kuin Orionin Starshoot.
Pikseleiden koko on aika lailla samanlainen joten siinä suhteessa ei suurta eroa.
Isompi kenno tarkoittaa siis isompaa kuvakenttää ja samalla suurempaa mahdollisuutta löytää sopiva seurantatähti (voi olla merkitystä OAG-käytössä).
Ja saapa sillä isompia palasia kuvattua vaikka kuusta tai auringosta jos sellaista ajattelee tehdä.
Molemmat varmaan kuitenkin ajaa asiansa autoguiderina.
Bernille kannattaa kertoa kalustonsa ja aikomansa käyttötarkoituksen niin osaa suositella.
Sekä pienemmät pikselit että isompi kenno ovat molemmat hyviä juttuja guidauksen onnistumisen kannalta. Ota ihmeessä isompikennoinen.
Nuo ovat muuten ihan täsmälleen samoja kameroita kuin Orionin myymät, nekin on nimittäin QHY:n valmistamia. Orionilla on myös tuo pienempikennoinen malli nimellä Starshoot planetary imager and autoguider.
Tänään lähti tuo isompikennoinen tilaukseen. Ensi viikolla taas pilvet paksunee kun on kamera käsissä.
Mitämitä...?!??!?
Antaisiko joku tyhjentävän selityksen sille, että kennon kooksi mainitaan 1/2", mutta oikeasti se on 1280*5,2um, eli n. 6.6mm?
Kari
Oisko sama juttu kuin kuvaputkissa eli se puoli tuumaa on halkaisija, siis vinottain kulmasta kulmaan ?
Pikalaskutoimituksella päästään n. 8,5mm... eli ei.
Mahtaakohan se tarkoittaa koko pahuksen komponenttia? Se ei olisi oikein asiakasystävällinen tapa kertoa ominaisuuksista.
Kari
1/2" kennossa kuva-alueen koko on suuruusluokkaa 5x6mm eli diagonaali on 1/2" /n.1.5. Loogista, eikö vain.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 24.03.2010, 15:36:58
1/2" kennossa kuva-alueen koko on suuruusluokkaa 5x6mm eli diagonaali on 1/2" /n.1.5. Loogista, eikö vain.
Kaizu
Heh, mistäs tämä sitten tuli? Oliko päivän huumoripläjäys, vai perustuuko ihan oikeasti ... johonkin...?
:huh:
Nimin. "Ihan pihalla!"
Lainaus käyttäjältä: einari - 24.03.2010, 13:49:50
Oisko sama juttu kuin kuvaputkissa eli se puoli tuumaa on halkaisija, siis vinottain kulmasta kulmaan ?
Oikeilla jäljillä olet. Tuumamitta ilmoittaa videoputken ulkohalkaisijan, joka on selvästi isompi kuin varsinaisen kuvailmaisimen lävistäjä (sen ympärillä on siis ilmaa). Sama meininki jatkuu CCD- ja CMOS-kennojen kohdalla, kun on markkinointimielessä edullisempaa ilmoittaa kuvitteellisen "putken" halkaisija.
Tässä dokumentissa on ekan sivun puolessa välissä taulukko, joka selventää asiaa. http://www.analogzone.com/avtech_052401.pdf (http://www.analogzone.com/avtech_052401.pdf)
Tästä taulukosta itse katson aina noita pähkäillessä: http://www.dpreview.com/news/0210/02100402sensorsizes.asp
Niinkuin sanottu, niin kennon tuumamitta ilmoittaa sellaisen linssin tuubin ulkohalkaisijan, joka sen kokoisen kennon eteen olisi viiskyt vuotta sitten laitettu.
Lisäksi QHY5:n kenno on 5:4 kuvasuhteella eli diagonaali ja pystymittakaan ei mene ihan niinkuin tuossa taulukossa. Oikeat mitat saa kertomalla pikselien lukumääriä sen koolla niinkuin Kari jo vähän ynnäilikin. Tai sitten kennon datasheetistä.
Lainaus käyttäjältä: GaryP - 24.03.2010, 15:51:09
Heh, mistäs tämä sitten tuli? Oliko päivän huumoripläjäys, vai perustuuko ihan oikeasti ... johonkin...?
:huh:
Nimin. "Ihan pihalla!"
Huumoripläjäys hyvinkin
Koottuja selityksiä
http://en.wikipedia.org/wiki/Image_sensor_format (http://en.wikipedia.org/wiki/Image_sensor_format)
http://www.dpreview.com/learn/?/key=sensor+sizes (http://www.dpreview.com/learn/?/key=sensor+sizes)
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: GaryP - 24.03.2010, 15:51:09
Heh, mistäs tämä sitten tuli? Oliko päivän huumoripläjäys, vai perustuuko ihan oikeasti ... johonkin...?
:huh: Nimin. "Ihan pihalla!"
Perustuu 1950-luvulla käytöön tulleisiin TV-kameroiden pyöreisiin kameraputkiin. Digikennon diagonaalin kanssa ei niillä ole juurikaan tekemistä.
jk
Modern astronomysta kun kattelin niin QHY5 on viissin kolme mallia
QHY5 mono
QHY5v mono ja color,
Jos planeettoja haluaa kuvata niin ilmeisesti colori kannattaa? Onnistuuko tuolla guidaus yhtä hyvin mitä mono malleilla? Guideriksi kuintekin tulee 95% ajasta.
Ei ole välttämättä Oikeaa Totuutta onko mv vai väri parempi planeettakuvaukseen.
Värikameralla pääsee helpolla mutta gurut/prot yleensä käyttää mv-kameraa ja värifilttereitä.
Ja jos guidauskäyttö on pääasia niin on siinä sekin juttu että mv-kamera on herkempi ja paremmin löytyy niitä guidaustähtiä.
Entäs kumpi mieluummin QHY5 vs QHY5T? 5T-mallissa olis 3Mpix kenno ja 3.2 mikron pikselit. Guidausputkena toimisi ainakin aluksi lyhyehkö mutta valovoimainen EF 100/2 objektiivi joten pienemmistä pikseleistä varmaan olisi apua? Kuvaus tapahtuisi 200/2.8L -lasilla. Jalustaksi tulossa alustavasti HEQ5 Pro tai EQ6. Joskus myöhemmin sitten mahdollisesti päivitellään kuvauspuolelle Skywatcherin 190mm Maksutov Newton ja mielellään hankkisi kerralla sellaisen guiderin ettei tarvitse heti päivitellä paremmaksi.
No siis QHY5T on värikamera ja sen puoleen ei ole niin herkkä kuin QHY5 joka on mv.
Luultavasti riittää kyllä sekä mainitsemasi kameraoptiikalla kuvaukseen kuin MN-putkella (siinäkin polttoväliä muistaakseni alle 1000mm).
Täällä esitetty sama kysymys:
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/3756038/Main/3754555