Neuvokaas viisaat aloittelevaa CCD-kuvaajaa!
1. Mikä olisi helppokäyttöinen mielellään ilmainen kuvankäsittelyohjelma, jolla voisi pinota ds-kuvia? Nyt onnistuu n. 1 min valotukset 1200mm/f4,7.
2. Onko suositeltavaa käyttää jotain yleissuodinta ccd-kamerassa? (IR-,tms)
3. Onko värikuvauksessa tarvittavia suotimia saatavana 1,25'' kierteellä eli ne saisi kiinni suoraan kameran kierteeseen? Mikään suodinkehikko ei mahdu väliin koska tarkennusvara loppuu. Mitkäs ne suodattimien värit olivatkaan?
4. Mihin päin jalustan suuntaus on poskellaan kun tähdet valuvat pohjoiseen eli viirutähtiä syntyy pohjois-etelä-suunnassa.
Lainaus käyttäjältä: MLa - 28.09.2006, 12:22:27
Neuvokaas viisaat aloittelevaa CCD-kuvaajaa!
1. Mikä olisi helppokäyttöinen mielellään ilmainen kuvankäsittelyohjelma, jolla voisi pinota ds-kuvia? Nyt onnistuu n. 1 min valotukset 1200mm/f4,7.
2. Onko suositeltavaa käyttää jotain yleissuodinta ccd-kamerassa? (IR-,tms)
3. Onko värikuvauksessa tarvittavia suotimia saatavana 1,25'' kierteellä eli ne saisi kiinni suoraan kameran kierteeseen? Mikään suodinkehikko ei mahdu väliin koska tarkennusvara loppuu. Mitkäs ne suodattimien värit olivatkaan?
4. Mihin päin jalustan suuntaus on poskellaan kun tähdet valuvat pohjoiseen eli viirutähtiä syntyy pohjois-etelä-suunnassa.
1. Vaikkapa IRIS (http://www.astrosurf.com/buil/) tai K3CCDTools v.1 (http://www.pk3.org/Astro/index.htm?k3ccdtools.htm)
2. IR-blokkisuodin (IRB tai UV/IR cut tms.) on suositeltava jos putkessa on linssejä (yksikin linssi). Sekä värikuvauksessa aina. Sitä ei tarvita, jos kuvataan m/v-kameralla ja on vain peilejä. Valosaasteen alla kuvattaessa voi olla hyötyä valosaaste- tai sumusuodattimista.
3. Nimenomaan 1.25" kierteellä ne ovat yleensä. Isojen kennojen kanssa tarvitaan 2-tuumaisia suotimia. Värit ovat R (punainen), G (vihreä) ja B (sininen) sekä lisäksi yleensä yllä mainittu IRB. RGB-suotimet (varsinkin ns. tyypin II suotimet) sisältävät usein sen IRB-ominaisuuden.
4. Tuntiakseli ei osoita taivaan napaan tarkasti, mutta en pysty tuon perusteella sanomaan mihin suuntaan se on poskellaan. Kannattaa opetella polaariasennus eli tuntiakselin suuntaaminen kunnolla. Jos jalustassa on kunnollinen napatähtäin, niin sillä saa karkean asennuksen. Lisäksi voidaan käyttää ns. drift alignment -menetelmää (http://www.google.com/search?q=drift+alignment&btnG=Search).
Kiitos hyvistä neuvoista!
Tähtiviirut ovat enimmäkseen tasapaksuja ja itse epäilen että jalustan kallistuskulma on hieman liian loiva. (JS-seurantajalusta/250mm Newton). Jalustan laatikko on itse tehty vesivanerista ja siinä saattaa olla pieniä mittaheittoja. Rakennelma on tärinäaltis ja esim hipaisu johtoon tai kova tuulenpuuska valotuksen aikana aiheuttaa em käsipainon näköisiä tähtiä. Tarkka suuntaus taivaannapaan on varsin hankalaa koska mitään tähystintä ei ole.
MLa
P.S. mikä on minimi valotusaika, jotta esim. M33 alkaa hahmottua siedettävästi (StarlightXpress mx716).
MIksi tähtivalokuvauksessa tarvitaan manuaalinen tarkennus ,eikö esimerkiksi automaattinen valotus riitä. Kun kamerassa on manuaaliset toiminnot , ne ovat hinnaltaan tosi kalliita .
Lainaus käyttäjältä: rafael - 21.11.2006, 19:06:41
MIksi tähtivalokuvauksessa tarvitaan manuaalinen tarkennus ,eikö esimerkiksi automaattinen valotus riitä. Kun kamerassa on manuaaliset toiminnot , ne ovat hinnaltaan tosi kalliita .
Yötaivas on kyllä yleensä sen verran pimeä, että automaattitarkennuksella ei käytännössä tee yhtään mitään (automaattinen valotusajan hakeminen sen sijaan voi vielä toimia jotenkin), tarkennus ei joko onnistu tai sitten kamera tarkentuu sinne minne sen ei pitäisi.
Sitä minä en sen sijaan oikein ymmärrä, että miten manuaaliset toiminnot tekisivät kamerasta jotenkin kalliimman kuin jos siitä olisi saatavissa täsmälleen vastaava, mutta automaattisilla jutuilla...
kaipa siinä on molemmat systeemit,elikkä automaatin lisäksi voidaan tarkentaa manuaalisesti.Tavalliset dikikamerat maksavat 150-250 € , mutta jos siinä on mahdollisuus myöskin säädellä manuaalisesti niin hinnat ovat 450-800 € . olen käynyt kaikki rauman liikkeet läpi ja ainoastaan yksi kamera oli 300€, siinä oli manuaalinen mahdollisuus , mutta se oli vanhaa varastoa eikä sitä mallia valmisteta enää .Olen tässä miettinyt josko haen sen.
Lainaus käyttäjältä: rafael - 21.11.2006, 20:37:22
kaipa siinä on molemmat systeemit,elikkä automaatin lisäksi voidaan tarkentaa manuaalisesti.Tavalliset dikikamerat maksavat 150-250 € , mutta jos siinä on mahdollisuus myöskin säädellä manuaalisesti niin hinnat ovat 450-800 € . olen käynyt kaikki rauman liikkeet läpi ja ainoastaan yksi kamera oli 300€, siinä oli manuaalinen mahdollisuus , mutta se oli vanhaa varastoa eikä sitä mallia valmisteta enää .Olen tässä miettinyt josko haen sen.
Canonin Powershot A sarjan kameroissa on manuaalisäädöt. A540 maksaa luokkaa 250. Tähtikuvaukseen pokkarit eivät oikein sovellu kuten Kaitsukin totesi, tosin kyllä leikkiä niillä voi: Canon A70 kuvia (http://www.vkastronomy.com/equipment_canon_a70_index.html). Säätämiseen ja putkeen liittämiseen saattaa mennä yhtä paljon rahaa, kuin käytettyyn DSLR:ään...
Pelkän tähtikuvauksen takia ei kannata pokkaria valita. Mutta kiva bonus on muuten mukavassa kamerassa, jos sillä voi napsia kuukuvia tai vaikkapa revontulikuvia ja harjoitella manuaalisäätöjen käyttöä.
Jos haluaa sellaisen kameran jonka on kuin pokkarin ja järjestelmäkameran välimuoto niin yksi vaihtoehto olisi varmaan panasonic-dmc fz7. Itselläni on sellainen, en tosin tiedä että miten hyvin sillä saa kaukoputken läpi kuvattua, mutta kyllä sillä on aika hyvin voinut ottaa kuvan tähtitaivaasta.
En nyt löydä Panasonic-DMC FZ 7 luettelosta ,missähän hintaluokassa se mahtaa olla.Siinä on kai manuaaliset säädöt myös, jos löytyy tarkka esite ,voisi sellaisen tilata saksanmaalta ,siellä voisi olla halvempaa.
Kesällä kun ostin sen kameran niin se maksoi noin 400 euroa. Manuaaliset säädöt löytyy, max. valotusaika on 60s.
Lainaus käyttäjältä: OH90 - 22.11.2006, 15:44:09
Jos haluaa sellaisen kameran jonka on kuin pokkarin ja järjestelmäkameran välimuoto niin yksi vaihtoehto olisi varmaan panasonic-dmc fz7. Itselläni on sellainen, en tosin tiedä että miten hyvin sillä saa kaukoputken läpi kuvattua, mutta kyllä sillä on aika hyvin voinut ottaa kuvan tähtitaivaasta.
Kannattaa kuitenkin muistaa että kaikissa näissä pienikennoisissa kompaktidigikameroissa kohina on olennaisesti suurempi kuin yhdessäkään digijärkkärissä. Käytetty tai edullinen digijärkkärirunko on mielestäni monessa muussakin suhteessa parempi väline kaukoputkeen liitettäväksi.
Tikkis
Ja siinä panasonicin kamerassa on muuten automaattinen kohinanpoisto. Onko se sitten enemmän haitaksi tähtikuvauksessa vai?