Ebayssä ja kirpputoreilta löytyy paljon edullista esim. M42 kierteistä manuaaliobiskaa, joista osa varmasti on aika hyviäkin tähtikuvauskäytössä. Tekisi mieli pudotella ostoskoriin luokkaa 15-200mm väliltä olevia kiinteäpolttovälisiä hyviä obiskoja kun eteen tulee. Olisiko kellään oman käden kokemusta sellaisista hyvälaatuisista manuaalilinsseistä, jotka piirtävät terävästi reunoille saakka ilman värivirhettä? Olisi aika mainiota saada tähän kerättyä listaa näistä varmasti monia kiinnostavista obiskoista ja jopa jonkinlaisia esimerkkikuvia.
Minulla on käytössä Vivitar 135mm, F2.8 sekä Tamron 300mm, F5.6. Ne piirtää suht hyvin Canonin kennon reunoille asti myös täydellä aukolla.
Kokeilin kuvata myös Sigman ja Cosinan 135millisillä mutta niissä ei saanut reunoja ja keskustaa samaan aikaan teräväksi täydellä aukolla.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 10.08.2008, 20:17:02
Minulla on käytössä Vivitar 135mm, F2.8 sekä Tamron 300mm, F5.6. Ne piirtää suht hyvin Canonin kennon reunoille asti myös täydellä aukolla.
Kokeilin kuvata myös Sigman ja Cosinan 135millisillä mutta niissä ei saanut reunoja ja keskustaa samaan aikaan teräväksi täydellä aukolla.
Näyttäisi tuota vivitaria saavan ebaysta muutamalla kympillä. Oisko sulla laittaa mallikuvaa kulmista ja keskeltä joko tänne tai mulle mailiin? Kuinka hyvä fokusointirengas siinä on, onko helppo fokusoida?
Kävin menneenä viikonloppuna kamerakirpputorilla. Tarjolla oli paljon kiinnostavaa kuvauskalustoa -- niin uudempaa kuin tosi vanhaakin. Slmiini pisti sellainen seikka että tarjolla oli aika tavalla käytettyjä käsikäyttöisiä teleobjektiiveja sangen kohtuulliseen hintaan. Alle satasella olisi jo saanut useammankinlaisia 300-400 -millisiä putkia. Hinta-laatusuhteeltaan paras kuitenkin oli kuin pakasta vedetty Vivitarin f/5,6 400-millinen, hintaa peräti 40 euroa.
Noita tilaisuuksia kannattaa pitää silmällä.
Lainaus käyttäjältä: Tikkis - 22.09.2008, 18:24:27
Kävin menneenä viikonloppuna kamerakirpputorilla.
Missäs tällainen oli? Onko pysyväkin installaatio?
Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 22.09.2008, 19:07:57
Missäs tällainen oli? Onko pysyväkin installaatio?
Kyseinen kirpputori oli Mäntsälässä. On kuulemma vuosittainen tapahtuma. Tietääkseni seuraava vastaavanlainen on Helsingissä joskus puolen vuoden päästä. Ilmoittelen paikasta ja ajankohdasta tuonnempana.
Löytyy kanssa vivitarin 135/2.8. Oli alunperin fd-kiinnityksellä, mutta muunnin m42:ksi. Muutos kotikonstein, joten ei ole aivan linjassa uskoisin.
Tässä mallikuva lyrasta. Pinottu DSS:llä 17x30s ja parit darkit.
LainaaLöytyy kanssa vivitarin 135/2.8. Oli alunperin fd-kiinnityksellä, mutta muunnin m42:ksi. Muutos kotikonstein, joten ei ole aivan linjassa uskoisin.
Tässä mallikuva lyrasta. Pinottu DSS:llä 17x30s ja parit darkit.
Onkohan tässäkin kyse samasta kuvausvirheestä kuin minulla...? jonkun verran näyttävät tähdet identtisiltä mielestäni.
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2986.msg23711#msg23711 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2986.msg23711#msg23711)
Lainaus käyttäjältä: portsu73 - 25.09.2008, 23:27:36
Löytyy kanssa vivitarin 135/2.8. Oli alunperin fd-kiinnityksellä, mutta muunnin m42:ksi. Muutos kotikonstein, joten ei ole aivan linjassa uskoisin.
Tässä mallikuva lyrasta. Pinottu DSS:llä 17x30s ja parit darkit.
Hieman leikkaantunut tuo kuva molemmista päistään, joten vaikea sanoa onko esim Vegan ympärillä oleva halo värivirhettä vai tähden oma väri? Saisitko käsiteltyä sen DSS:llä niin, että histogrammi jäisi ehjäksi (eikä painuisi laitoja vasten ja muodostaisi piikkiä kumpaankaan reunaan?)
Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 26.09.2008, 07:36:06
Hieman leikkaantunut tuo kuva molemmista päistään, joten vaikea sanoa onko esim Vegan ympärillä oleva halo värivirhettä vai tähden oma väri? Saisitko käsiteltyä sen DSS:llä niin, että histogrammi jäisi ehjäksi (eikä painuisi laitoja vasten ja muodostaisi piikkiä kumpaankaan reunaan?)
En nyt ole varma mitä tarkoitit , mutta tässä on kuvaa dss:stä ja kevyesti muutettu kuva. Tuona ajankohtana oli kevyttä utupilveä ja valosaastetta riittämiin.
Ratkesi tuo 500millisen f:8:n ongelmakin vihdoin. Siinä oli erittäin tiukassa vielä ylimääräinen(ja huomaamaton :()loittorengas, jonka sain irrotettua raa'alla voimalla. Nyt tämäkin linssi siis tarkentuu äärettömään. ::smoke.
Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 10.08.2008, 08:41:45
Ebayssä ja kirpputoreilta löytyy paljon edullista esim. M42 kierteistä manuaaliobiskaa, joista osa varmasti on aika hyviäkin tähtikuvauskäytössä. Tekisi mieli pudotella ostoskoriin luokkaa 15-200mm väliltä olevia kiinteäpolttovälisiä hyviä obiskoja kun eteen tulee. Olisiko kellään oman käden kokemusta sellaisista hyvälaatuisista manuaalilinsseistä, jotka piirtävät terävästi reunoille saakka ilman värivirhettä? Olisi aika mainiota saada tähän kerättyä listaa näistä varmasti monia kiinnostavista obiskoista ja jopa jonkinlaisia esimerkkikuvia.
Ostin viime keväänä EBaysta Carl Zeiss Jena Sonnar -linssin 2,8/180. Se on tämän näköinen vempain:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tal200/Olympia.jpg)
Kyseessä on M42-obiska. Se tuotiin markkinoille Berliinin olympialaisia varten 1936 ja tunnetaan siksi Olympia-linssinä. Valmistusta jatkettiin 1960-luvulle, jolloin uudet ja kevyemmät sekä automatiikalla varustetut obiskat syrjäyttivät sen. Oma kappaleeni näyttäisi olvan jostain 1950-60-luvun taitteesta.
Kokemuksia ei ole niin paljon kuin haluaisin, koska syksyn säät ovat olleet erittäin pilviset ja tähtikirkkaita öitä on ollut todella vähän.
Tässä yksi harvoista koekuvista eli M31:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/M31-080908.jpg)
Jos jotain yhteenvetoa voisi sanoa, niin ehkä seuraavaa:
+Melko edullinen hinta, muistaakseni 150e. Viime keväänä markkinoille tullut Pentaxin 2,8/200 linssi maksaa 1000e. Ostopäätös ei siksi ollut vaikea.
+Päiväkuvauksessa ja useimmissa tähtikuvissa piirto vaikuttaa hyvältä.
-Jalustakierre ei ollut standardin mukainen, vaan vanhaa tuumakierrettä. Onneksi myyjällä oli adapteri.
-Kömpelo ja painava, kameran kanssa noin 1,5 kiloa. En ihmettele, että nykyiset urheilukuvaajat tahtovat laadukkaampia tuotteita.
-Tarkentuu kyllä äärettömään, mutta T-renkaan kanssa ei asteikon mukaisesti eli ääretön ei olekaan äärettömän kohdalla.
Vaatii siis hieman koekuvia ja säätöjä ennen varsinaista kuvausta. Kaikki säädöt on tietenkin tehtävä käsin.
-Pitkillä valotusajoilla erottuu kirkkaiden tähtien ympärillä hieman sinistä kehää, joten värikorjaus ei ole niin hyvä kuin nykyisissä linsseissä.
Mielestäni piirto on silti hyvä ja vetää hyvin vertoja klassiselle Vivitar 2,8/135 linssille ja monille nykylinsseille.
Jollain valokuvafoorumilla oli juttua näistä vanhoista M42-linsseistä. Muuan ilmeisen hyvin optiikkaa tunteva kirjoitti, että suurta
osaa M42-linsseistä ihannoidaan liikaa. Vaikka ne olisivat aikansa tekniikan huippusaavutuksia, linssien hionnassa ei päästy
niiden kulta-aikaan vastaaviin tuloksiin kuin nykyään. Syynä on tietokoneohjattu CNC-hiontatekniikka, jolla päästään suurempaan
tarkkuuteen kuin parhaimmillakaan vanhoilla laitteilla, joita käyttivät tuon ajan huippuammattilaiset. Kirjoittaja kyllä mainitsi, että
vanhojen M42-obiskojen joukossa on joitakin aarteita, joiden laatu on hyvä nykynäkökulmastakin katsottuna, kuten mm. saksalaisten Olympia-linssi.
Katsotaan mitä tänä syksynä saan sillä kuvattua, jos nyt tämän sateen ja sumun keskeltä kuvia ylipäätänsä saa otettua.
Jorma M.
Kangasala
Mahtavan näköinen peli! :). ota oikeen urakalla testikuvia ja pistä tänne esille ;)
Lainasin kirjastosta muutaman valokuvaustekniikkaa käsittelevän kirjan, ja yksi kuvateksti ja käyrä toi minulle uutta tietoa. Aukon vaikutuksesta erotuskykyyn:
"tyypillisen objektiivin erotuskyky on parhaimmillaan noin kolme aukkoa himmennettynä (suurimmasta aukosta), kuten käyrä osoittaa, erotuskyky huononee optimiarvoa suuremmilla aukoilla linssivirheiden takia ja pienillä aukoilla diffraktion eli taipumisen johdosta"
Valokuvaus - Kuvaustekniikan opas
Tammi
Andrew Hawkings - Dennis Avon
ISBN 951-30-5311-3
Mulla oli aikoinaan tuon CZJ 180/2.8:n uudempi MC-versio eli multicoated. Siinä oli niin paljon linssivirheitä, komaa ja kuvakentän kaarevuutta, että totesin, että sillä ei tee tähtikuvauksessa mitään ja hietin sillä vesilintua. Sen sijaan myös eBaystä hankkimani Carl Zeiss Jena 135/3.5 on piirroltaan aivan huippu (tai no, ei ehkä "huippu" mutta ainakin "parempi"). Olen kyseistä linssiä käyttänyt ainoastaan kapeakaistakuvauksiin CCD-kameralla, joten sen värikorjauksesta en tiedä mitään. Esimerkiksi tämän (http://timosastro.1g.fi/2007/10/sydn-ja-sielu-heart-and-soul.html) kuvan olen ottanut sillä. Nykyään en enää juuri käytä tuotakaan linssiä... jos sen joku olisi kiinnostunut ostamaan, niin voisin luopua siitä samalla hinnalla kuin itse maksoin (50e).
t. Timo-Pekka Metsälä
Lainaus käyttäjältä: Timo-Pekka Metsälä - 04.10.2008, 14:31:42
Mulla oli aikoinaan tuon CZJ 180/2.8:n uudempi MC-versio eli multicoated. Siinä oli niin paljon linssivirheitä, komaa ja kuvakentän kaarevuutta, että totesin, että sillä ei tee tähtikuvauksessa mitään ja hietin sillä vesilintua.
t. Timo-Pekka Metsälä
Olympia-linssistä liikkuu maailmalla erilaisia versioita, jotka on tehty eri tehtailla eri aikaan. Oma laitteeni ei näyttäisi olevan
sama kuin sinulla ollut. En myöskään antaisi siitä noin kielteistä arviota, jos kohta enemmän kuvia pitäisi ottaa. Värivirhettä
siinä kyllä on.
Ylipäätänsä noista M42-linsseistä (3 kpl käytössä) minulla on sellainen käsitys, että niissä on melkoisia laatueroja. Ei kannata lyödä
näppejään ihan mihin tahansa vanhaan obiskaan, vaikka valovoima ja hinta näyttäisivät houkuttelevilta. Joukossa on myös huonolaatuisia
tuotteita. Seurailemalla erilaisia valokuvausfoorumeita voi saada hyviä vinkkejä muistaen samalla, että tähtikuvauksessa pienetkin virheet
kertautuvat pitkillä valotusajoilla näkyviin. Esim. Olympia-linssiä on paljonkin kehuttu luontokuvauiksessa, mutta soveltuvuus tähtikuvaukseen on eri asia.
Jorma M.
Filmi ja kenno toimivat pikkuisen eri lailla. Filmillä on pieni ulottuvuus myös syvyyssuunnassa koska väri kerrokset ovat päällekkäin. Nykykennojen resoluutio on myös parempi kuin normaali filmien. Objektiivi joka on piirtänyt riittävän hyvin filmille ei välttämättä riitä enää kennolle.
Filmin ja kennon taajuusvaste on myös erilainen. Katselin joidenkin filmien taajuusvastetta ja huomasin että vähän alle 700nm:n kohdalla herkkyys putosi nollaan, siispä filmille tarkoitettuja objektiivejä ei ole tarvinnut korjata IR-alueelle. Kennon kanssa saattaisi auttaa UV-IR Cut suodin siihen ettei tähdistä tulisi punertavia pallukoita. Kuvakennon suurempi herkkyys tuo myös armottomasti esille linssistöjen sisäiset heijastukset. Filmiaikaan vain harvat harrastajat saivat aikaan nykyisen laatuisia tähtikuvia. Ne pääasiassa otettiin ammattiobservatorioissa erikoislaitteistoilla eikä jokamiehen kameroilla takapihoilla. Täälläkin nähdyt usean tunnin valotusajat olivat silloin harrastajan saavuttamattomissa.
Puoleen tuntiinkaan ei tainnut ylttää kuin J Salmi.
Jos objektiivi piirtää parhaiten pari aukkoa himmennettynä, tarkoittaa se sitä että se on "huonosti" tehty. 135/2.8 objektiivi joka joudutaan himmentämään aukkoon 3.5 on oikeasti 135/3.5 objektiivi. Se toimimaton osa lisää vain hintaa ja painoa ja on ei toivottu ominaisuus.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 04.10.2008, 19:45:24
Jos objektiivi piirtää parhaiten pari aukkoa himmennettynä, tarkoittaa se sitä että se on "huonosti" tehty. 135/2.8 objektiivi joka joudutaan himmentämään aukkoon 3.5 on oikeasti 135/3.5 objektiivi. Se toimimaton osa lisää vain hintaa ja painoa ja on ei toivottu ominaisuus.
Kaizu
Käytännössä kaikki yleiseen valokuvaukseen valmistetut objektiivit toimivat samalla tavoin, eli piirto on parhaimmillaan kaksi-kolme aukkoa himmennettynä. Vasta tälläin piirto on tasainen ja laadukas koko kuvakentän alueella. En ole neljänkymmenen vuoden aikana vielä törmännyt yhteenkään obketiiviin, jonka toiminta olisi parhaimmillaan täydellä aukolla. Ammattilaisten kä'yttämien objektiivien suureen valovoimaan on kaksi selekätä syytä: a) kirkkaampi etsinkuva niukassakin valossa ja b) mahdollisuus kuvata todella heikossa valaistuksessa hieman kuvanlaadusta tinkien.
Tikkis
Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 04.10.2008, 13:57:25
-Tarkentuu kyllä äärettömään, mutta T-renkaan kanssa ei asteikon mukaisesti eli ääretön ei olekaan äärettömän kohdalla.
Vaatii siis hieman koekuvia ja säätöjä ennen varsinaista kuvausta. Kaikki säädöt on tietenkin tehtävä käsin.
Jos tuo on Pentaxin nokalla niin miksi pitää käyttää T-adapteria? M42*1mm kierteen päälle on kaupan K-bajonetti. Ei kai sen perässä ole M42*0,75 kierre?
jk
Hei,
Lisäänpä mielipiteeni tuhon linssien "kuristamiseen" kuvanlaadun terävöittämiseksi.
Kyllä varmasti joskus se terävöittää kehnohkoa optiikkaa.
Minulle on kokemuksen myötä syntynyt, sanoisinko aavistus, siitä, että monesti syy sumeaan kuvaan täydellä aukolla ei olekkaan
optiikan vioissa! (Ainakaan esim APS-koon CCD-kennolla)
Vika löytyy, kun tekee vähän matikkaa. Aukolla f2.8 tarkan fokuksen alue kutistuu hillittömän lyhyeksi.
Tuolla aukkosuhteella se on alle 20 mikronia. (Muistaakseni tarkalleen 17/1000mm)
CCD kenno paljastaa huomattavasti pienemmän fokusointivirheen, kuin filmi.
Tämä johtuu siitä, että jos oletetaan pistemäisen kohteen, esim. tähden, valaisevan tasan yhden pikselin kuvan ollessa fokusoitu
oikein, niin jo hienoinenkin fokusvirhe hajottaa tähden valon yhdeksän pikselin alalle.
Tämä tarkoittaa jo kuvan tarkkuuden romahtamista.
Tähtikuvauksessa mukaan astuu vielä, pitentyneiden valotusaikojen myötä, lämpölaajentuminen/supistuminen.
Jo vajaan asteen muutos optiikan lämpötilassa, tällä aukkosuhteella, heittää fokuksen ohi.
Ennen kuin syyttää optiikkaa, kannattaisi kiinnittää huomiota em. seikkoihin.
Esimerkiksi täältä "Tähti Basaarista" ostamani Tokina 300 AT-X f2.8, piirtää täysin virheettömästi täydellä
aukolla reunasta reunaan APS-koon kennon. (Mahdollista värivirhettä en ole tutkinut, koska käytän sitä
kapeakaistakuvaukseen.)
Tässä vielä pari linkkiä.
Tokina tietoa + tähtitesti:
http://astroanarchy.blogspot.com/2008/09/new-lens-for-astro-imaging.html
FocusMaxilla ohjattava, lämpötilakompensoitu "tee se itse" fokuseri:
http://astroanarchy.blogspot.com/2008/09/new-equipmets-and-some-development-work.html
Edellinen versio Canonin FD 200mm f2.8 optiikalle (uusi käy myös sille):
http://astroanarchy.blogspot.com/2008/03/focusing-imaging-system-for-camera-lens.html
http://astroanarchy.blogspot.com/2008/02/first-light-canon-fd-200mm-f28-lens.html
J-P Metsävainio, Oulu
Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 05.10.2008, 10:16:33
Luuletko minua fakiiriksi?
Kyllä minä ainakin sinua melkoisena fakiirina pidän, näissä astrokuvausympyröissä.
J-P
Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 05.10.2008, 10:16:33
Kierre ja nousu on joka tapauksessa oikea, sillä rengas kiertyy pohjaan asti
Tuo päätelmä ei aina päde. Minulla on ollut niin väljiä M42x1 kierteisiä objektiivejä että ne on vaivatta saanut kierrettyä T-adapteriin.
Tein jokin aika sitten komakorrektorille adapterin M42x1 loittorenkaasta sorvaamalla sisäkierteen lyhyeksi (1 1/2 kierrosta). Nyt siihen sopii sekä T-kierre että
Praktikan M42x1 lasit.
Kaizu
(http://farm4.static.flickr.com/3247/2914661643_d006501c34_o.jpg)
Tässä esimerkkikuva 500mm f:8 Tamron-popularilla. Tähtikuvaukseen ei oikeen sovellu hitautensa takia, mutta aika hyvin tällä maisemakuvia saa. Poliisivene noin 400 metrin päässä arviolta.
Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 05.10.2008, 10:16:33
Kierre ja nousu on joka tapauksessa oikea, sillä rengas kiertyy pohjaan asti - mutta eipä osu objektiivin tarkennusrenkaan tarkennus kohdalleen, vaan ääretön jää vähän alle äärettömän. Muut kaksi M42-linssiä (Vivitar ja Soligor) tarkentuvat hyvinkin tarkkaan äärettömään.
Vivitaren ja Soligorin perässä on aika todennäköisesti m42*,75 kierre. Se on T-adapterin kierre ja vaatii T-renkaan K-bajonettiin jotta ääretön olisi oikeaasa paikassa.
Olympia-Sonnarin perässä on suurella todennäköisyydellä M42-1mm ns. Praktica tai Pentax kierre, jota varten fakiireille on kehitetty objektiivin alkuperäisen pituuden säilyttävä päällysrengas, jonka sisäpinnassa on kierre ja ulkopinnassa K-bajonetin uroispuoliset osat. Tuolla renkaalla ääretön säilyy paikallaan ilman kikkailua.
jk
Monilla on varmaan henkilökohtaisia kokemuksia noista objektiivien laadusta eri valmistajilta, mutta itse en tähän joukkoon suhteellisen nuoren iän ansiosta kuulu. Olisikohan jollakin tiedossa internetsivustoja, missä kerrotaan yleisesti eri objektiivivalmistajien laadusta, tai vastaavaa. Juurikin huutonetistä ei viitsisi sikaa säkissä ostaa.
LainaaVivitar 135mm XV (K-bajonetti) objektiivi
Myynnissä käyttämätön, alkup. pakkauksessaan Vivitar 135mm/3.5 (K-bajonetti) etu- ja takatulppineen. Maksoi aikoinaan 650 mk...
Juuri tuollaisia tuotteita tekisi mieli huutaa.
Vivitar ei ole varsinaisesti objektiivivalmistaja vaan ennemminkin markkinointiyritys. Sen valikoimassa on ollut monenmoista tavaraa niin huonoja kuin parempiakin. Parhaat jopa aivan kelvollisia.
Tuo esittämäsi obiska on aika tavanomainen tyyppinsä edustaja. Bajonettina Pentax K. Valmistusaika ollee jossakin 1980-luvun puolen välin kieppeillä. Arvo lienee pari kolmekymppiä, sopivuus on suoraan Pentaxin digijärkkärin keulalle. Canon vaatii K-bajonettisovitteen, joka ei ole ihan halpa mutta salli tietenkin myöhemmin laajan valikoiman edullisia objektiiveja.
jk
Lainaus käyttäjältä: J-P - 05.10.2008, 11:09:45
Tähtikuvauksessa mukaan astuu vielä, pitentyneiden valotusaikojen myötä, lämpölaajentuminen/supistuminen.
Jo vajaan asteen muutos optiikan lämpötilassa, tällä aukkosuhteella, heittää fokuksen ohi.
Miten lämpötilakompensoitu fokuseri jota käytät tietää miten eri optiikoita tulee kompensoida lämpötilan funktiona?
Vai 'opetetaanko' sille alussa miten juuri nyt käytössä oleva putki lämpölaajenee?
Huomasin tuossa surffaillessani että Suomen valokuvahistoriallinen yhdistys järjestää 28.2 Balderin salissa Klassiset kamerat 2009 tapahtuman. Perinteisesti tapahtumissa on ollut myynnissä runsaasti laiterakentajia kiinnostavaa lasitavaraa.
Kaizu
Tilaisuus oli ja meni. Väkeä oli ja optiikkaa. Myyjätkin olivat huomanneet suosion kasvun ja siirtäneet hinnoissa pilkkua pykälän oikealle.
Mukaan ei jäänyt optiikkaa mutta yksi omituinen nivelhässäkkä jossa lukee Manfrotto. Täytyy selvittää mikä se on, kunhan saan salakuljetettua sen emännän ohi työhuoneeseen.
Kaizu
Kohtuu mielenkiintoinen olisi ollut Vivitar semiapo 500mm f6,3 perunanuija hintaan 50€... jäi ottamatta.
jk
Itselläni on Vivitar:in 400mm 5.6 M42 kiinnityksellä, täysin manuaalilasi, pitäisi vaan testata tuota tähtikuvausta sillä, luulisi onnistuvan !
Vivitar kannattaa kokeilla.
Sen polttoväli on pitkähkö ja se tarvitsee seurantalaitteen, jos valotusaika kasvaa hiukankin pidemmäksi. Todennäköisesti kuvauksessa sitä kannattaa himmentää hiukan kuvan laadun parantamiseksi. Se tosin pidentää vastaavasti valotusaikaa. Kuva on todennäköisesti kelvollinen keskialueelta ja laatu laskee kulmia kohti. Tätä ilmiötä lieventää, jos kamerana on pikkukennoinen järkkäri.
Objektiivi on varmaankin T2 sovitteella varustettu. T2 sovitteita on saatavissa edelleen lähes kaikkiin järjestelmäkamamerkkeihin, myös uusiin esimerkiksi Sony NEX, Samsung ja m4/3.
jk
Tuli tuossa jo kesällä ostettua huuto.net:istä tällainen Vivitar 200m f3.5 lasi ja mukaan tuli vielä sopiva 2x jatke. Olisikohan tuo jotain 70-80 -luvun tuotoksia.
Kyllähän tuo hintaiseksi (~90e+20e sovite) toimii ihan mukavasti normaalissa valokuvauksessa ja tähtikuvauksessakin. Rakenne on yleisesti tosi jämäkkä ja tarkennusmekanismi on paljon parempi, kuin näillä muutamalla nykylasilla, mitä omistan/olen testaillut.
Ainoa ongelma vain, että taitaa olla aika reilusti värivirhettä tässä lasissa? Viisammat voisi varmistaa?
Cropattu, muuten 100% kuva täydellä aukolla (f3.5 - 30s):
(http://dl.dropbox.com/u/3986913/tahti/random/tahdet.jpg)
Jännät värit tässäkin. Pitäisi olla fokuksessa, kuva Altairista bahtinovin maskin kera (f3.5 - 30s):
(http://dl.dropbox.com/u/3986913/tahti/random/bahtinov.jpg)
Eipä noissa vanhoissa juuri apo-laseja käytetty. Eli värivihreetä riittää.
Lainaus käyttäjältä: laari - 04.10.2011, 21:33:01
Jännät värit tässäkin. Pitäisi olla fokuksessa, kuva Altairista bahtinovin maskin kera (f3.5 - 30s):
Bahtinovin maskihan toimii sinällään ihan itsenäisesti eri väreille. Tuosta näkee että sininen ja vihreä ovat hyvin fokuksessa (samassa pisteessä), mutta punainen on reilusti sivussa. Havainnonhan vahvistaa ylempikin kuva.
Lainaus käyttäjältä: J-P - 05.10.2008, 11:09:45
Hei,
Lisäänpä mielipiteeni tuhon linssien "kuristamiseen" kuvanlaadun terävöittämiseksi.
Kyllä varmasti joskus se terävöittää kehnohkoa optiikkaa.
Minulle on kokemuksen myötä syntynyt, sanoisinko aavistus, siitä, että monesti syy sumeaan kuvaan täydellä aukolla ei olekkaan
optiikan vioissa! (Ainakaan esim APS-koon CCD-kennolla)
Vika löytyy, kun tekee vähän matikkaa. Aukolla f2.8 tarkan fokuksen alue kutistuu hillittömän lyhyeksi.
Tuolla aukkosuhteella se on alle 20 mikronia. (Muistaakseni tarkalleen 17/1000mm)
CCD kenno paljastaa huomattavasti pienemmän fokusointivirheen, kuin filmi.
Tämä johtuu siitä, että jos oletetaan pistemäisen kohteen, esim. tähden, valaisevan tasan yhden pikselin kuvan ollessa fokusoitu
oikein, niin jo hienoinenkin fokusvirhe hajottaa tähden valon yhdeksän pikselin alalle.
Tämä tarkoittaa jo kuvan tarkkuuden romahtamista.
Tähtikuvauksessa mukaan astuu vielä, pitentyneiden valotusaikojen myötä, lämpölaajentuminen/supistuminen.
Jo vajaan asteen muutos optiikan lämpötilassa, tällä aukkosuhteella, heittää fokuksen ohi.
Ennen kuin syyttää optiikkaa, kannattaisi kiinnittää huomiota em. seikkoihin.
Esimerkiksi täältä "Tähti Basaarista" ostamani Tokina 300 AT-X f2.8, piirtää täysin virheettömästi täydellä
aukolla reunasta reunaan APS-koon kennon. (Mahdollista värivirhettä en ole tutkinut, koska käytän sitä
kapeakaistakuvaukseen.)
Tässä vielä pari linkkiä.
Tokina tietoa + tähtitesti:
http://astroanarchy.blogspot.com/2008/09/new-lens-for-astro-imaging.html
FocusMaxilla ohjattava, lämpötilakompensoitu "tee se itse" fokuseri:
http://astroanarchy.blogspot.com/2008/09/new-equipmets-and-some-development-work.html
Edellinen versio Canonin FD 200mm f2.8 optiikalle (uusi käy myös sille):
http://astroanarchy.blogspot.com/2008/03/focusing-imaging-system-for-camera-lens.html
http://astroanarchy.blogspot.com/2008/02/first-light-canon-fd-200mm-f28-lens.html
J-P Metsävainio, Oulu
Mulla ois pikkukysymys tuosta Canonin FD linssistäsi. :)
Niin
Mitä luulet, olisiko kyseinen 200mm 2.8 FD linssi ihan järkevä tähtikuvaukseen EOS rungolla (adapteri välissä)?
FD objektiivi ei tarkennu EOS (EF ja EF-S) järjestelmässä äärettömään ilman lisäoptiikkaa sisältävää (ja kuvaa huonontavaa) adapteria.
Monet FD objektiivit voi modifioida niin että FD perä poistetaan (ja putkea mahdollisesti lyhennetään) ja se korvataan sopivan paksuisella uudella sovitteella, jolloin lisäoptiikkaa ei tarvita.
FD objektiivit käyvät EF-M kameraan pelkällä mekaanisella sivitteella, ilman modifiointia tai lisäoptiikkaa.
jk
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 01.12.2013, 23:55:22
FD objektiivi ei tarkennu EOS (EF ja EF-S) järjestelmässä äärettömään ilman lisäoptiikkaa sisältävää (ja kuvaa huonontavaa) adapteria.
Monet FD objektiivit voi modifioida niin että FD perä poistetaan (ja putkea mahdollisesti lyhennetään) ja se korvataan sopivan paksuisella uudella sovitteella, jolloin lisäoptiikkaa ei tarvita.
FD objektiivit käyvät EF-M kameraan pelkällä mekaanisella sivitteella, ilman modifiointia tai lisäoptiikkaa.
jk
Joo tää asia valottuikin minulle tuossa illempana kun nettiä selailin. Osaatko sanoa, onko tuo putken modifiointi suuri homma, jotta saa symbioosiin Canonin kanssa? Voisiko sittenkin käyttää ko. objektiiivia (jota muuten etsiskelen) CCD-webkameran kanssa EOS:in sijaan? Yhteenliitettävyys olisi varmaan tuolloin helpompaa ja saattaisi saada parempia tuloksia, mutten osaa sanoa.
Katos katos löytyi vanha topicci nimenomaan Canon FD 200mm /2.8 liittyen. :)
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=5112.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=5112.0)
Muunnos ei välttämättä ole vaikea. Kanadalainen EDMIKA myy valmiita muunnossarjoja useisiin FD objektiiveihin (myös 200mm).
Itse olen modannut FL 600 5,6 objektiivin. Se oli aikayksinkertainen juttu: vanha kiinnike pois (neljä pientä ruuvia). FD kiinnikettä mallina käyttämällä valmiiseen EF bajonettiaihioon neljä reikää samoille kohdille kuin alkuperäisessä. Himmentimen vipuihin joutui tekemään peruuttamattoman muutoksen (=joutui katkaisemaan ne). EF bajonetti paikoilleen ja kokeilu, tarkentuuko äärettömään.
Tuota 600mm putkea ei tarvinnut lyhentää.
Bajonettiaihiona käytin m42->EF sovitinrengasta. Jotkin kääntörenkaatkin käyvät.
Jotkut pitkät FD L objektiivit voi kiinnittää EOS kameraan myös ohuella välisovitteella missä ei ole optiikka. Silloin objektiivin tarkennusmekanismi säädetään uudelleen. Tarkennus säilyy äärettömään.