Lueskelin iceinspacea http://www.iceinspace.com.au/forum/showthread.php?t=34319 (http://www.iceinspace.com.au/forum/showthread.php?t=34319) ja siella mainittiin, etta filmi ja CCD kuvauksella on sellainenkin ero, etta esmes F4 ei tuo enempaa valoa kennolle kuin F7. Filmilla tilanne olisi toinen. Eli valotusaikoihin ei aukkosuhteella ole merkitysta, silla se fotoni aiheuttaa samalla lailla CCD kaivon tayttymista menee se sitten lyhyen tai pitkan putken lapi. Onko todellakin nain ja miksi filmilla toimii toisin?
Filmi ja kenno toimivat tässä suhteessa samalla tavoin. Lyhyellä polttovälillä eli suurella aukolla kuva on pienempi ja pinta-alaa kohti valoa tulee enemmän. Lyhyellä polttovälillä tulee pieni ja kirkas kuva. Pitkällä taas kuva on isompi ja sama määrä fotoneja jakautuu isommalle alueelle. Kuva on siis isompi ja himmeämpi.
Yksittäisen fotonin kanssa tilanne on toinen, se vaikuttaa yhteen kennon pikseliin tuli se millaisen putken läpi hyvänsä. Kennojen kvanttihyötysuhde on paljon parempi kuin filmillä tai silmällä. Herkässä CCD-kennossa se lähentelee 100% eli lähes jokainen fotoni huomataan. Silmä ja filmi hukkaavat n.90% tulevasta valosta.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 05.08.2008, 01:38:10
Filmi ja kenno toimivat tässä suhteessa samalla tavoin. Lyhyellä polttovälillä eli suurella aukolla kuva on pienempi ja pinta-alaa kohti valoa tulee enemmän. Lyhyellä polttovälillä tulee pieni ja kirkas kuva. Pitkällä taas kuva on isompi ja sama määrä fotoneja jakautuu isommalle alueelle. Kuva on siis isompi ja himmeämpi.
Asiaa sivuten, onko olemassa saantoa linssiputkille CCD kennojen fyysesta koosta ja pikseli koosta? Eli minkakokoiset kennot alkavat vinjetoida ja minkakokoiset pikselit "riittavat" esim 80mm ja 100mm linssiputkille? Ettei tule hommattua liian tarkkaa kennoa... Vai onko tassa sitten binningista iloa jos tallaiseen paatyy?
[edit] No tassa samalla kun selailee webbi sivuja niin alkaa homma hahmottumaan. Pikselikoko on siis naimisissa tuon aukkosuhteen ja sita kautta nakyvan taivaan pinta-alan kanssa. [edit]
Itse olen kuvaillut vain web kameralla ja siina ei paljon vaihtoehtoja ole ollut kennojen koissa.
ps. viela anteeksipyynto puuttuvista skandeista, johtuu monesta syysta.
CCD-kuvauksessa aukkosuhde vaikuttaa pintakohteiden näkymiseen kuvassa, siis sumujen ja suurien galaksien. Niissä aukkosuhteen vaikutus on aivan sama kuin filmikuvauksessa: esimerkiksi f/4-aukkosuhteella tarvitaan 1/4 valotusaika verrattuna f/8-aukkosuhteeseen saman signaali/kohina-suhteen aikaansaantiin.
Pistemäisillä kohteilla tilanne on toinen. Kuvaan tulevien tähtien rajasuuruusluokkaan vaikuttaa enemmän optiikan apertuuri eli läpimitta kuin aukkosuhde.
Lataa Ron Wodaskin CCDCalculator -ohjelma (ilmainen), jonka avulla pääsee vertailemaan eri putkien/CCD-kameroitten yhdistelmillä näkyviä kuva-aloja sekä pikseliresoluutioita (=kaarisekuntia/pikseli).
Laskimen saat täältä:
http://www.newastro.com/book_new/camera_app.php (http://www.newastro.com/book_new/camera_app.php)
Kiitos Petri ja T-P. Olinkin tuon CCDcalculaattorin jossain nahnyt vaan en ollut viela tutustunut. Tamahan avaa uuden ulottuvuuden pahkailyyn kuvausputkista ja kameroista. Erityisen hyva on tuo esimerkkikuva kennon koosta taivaalla. Ainakin nain nyypalle kuin mina.
Hei,
Tässä loistavaa keskustelua otsikon aiheesta, tosin englanniksi:
http://tinyurl.com/6bxhpv
J-P
Kiito J-P. Joku muukin on miettinyt juuri samoja ajatuksia.