Laitetaanpas muutama kangastuskuvakin, kun näitä ei täällä pahemmin ole esillä. Tyynenä aamuna pakkasyön jäljiltä kangastuksen voi nähdä, kun nouseva aurinko alkaa lämmittämään ilmaa. Itse olen ilmiöön törmännyt maalis-huhtikuun aikana, ensimmäisen kerran 7 vuotta sitten.
Kuvat 001-003 on otettu 18.4.08 klo 6:45 - 6:55 välisenä aikana. Kuva 004 seuraavana aamuna n. tuntia myöhemmin ihan vertailun vuoksi. Siitä voidaan nähdä "normaali" tila, eli miltä maisema näyttää silloin, kun kangastuksia ei ole.
http://timo.wippiespace.com/kangastus001.jpg
http://timo.wippiespace.com/kangastus002.jpg
http://timo.wippiespace.com/kangastus003.jpg
http://timo.wippiespace.com/kangastus004.jpg
Kuvat on otettu julmasti vääristävän 3x ikkunalasin läpi, ja se näkyy valitettavasti laadussa. En vaan mitenkään pysty kuvaamaan ulkoilmassa, kun parvekekin on just vikapuolella taloa :(
Kuvien oikeassa reunassa näkyvä terävä metsän reuna (luultavasti hakkuuaukon reuna) on mielenkiintoinen. Kangastuksen yhteydessä se näyttää olevan korkeammalla kuin normaalisti. Seuraavassa kuvassa suurennos em. yksityiskohdasta.
http://timo.wippiespace.com/k_vs_n.jpg
Olisi mielenkiintoista nähdä myös toisten kuvia aiheesta ja kuulla kokemuksia havainnoista ja paikoista, missä ilmiö on esiintynyt.
-Timo
Lainaus käyttäjältä: TR - 20.04.2008, 20:32:12
Kuvien oikeassa reunassa näkyvä terävä metsän reuna (luultavasti hakkuuaukon reuna) on mielenkiintoinen. Kangastuksen yhteydessä se näyttää olevan korkeammalla kuin normaalisti. Seuraavassa kuvassa suurennos em. yksityiskohdasta.
http://timo.wippiespace.com/k_vs_n.jpg
Olisi mielenkiintoista nähdä myös toisten kuvia aiheesta ja kuulla kokemuksia havainnoista ja paikoista, missä ilmiö on esiintynyt.
Mukava nähdä kuvia tästäkin aiheesta. Tulee myös ajoittain käytyä kuvaamassa kangastuksia.
Kuvapari herätti kysymyksiä...
Onko ajallisesti millainen väli kuvilla ?
Ilmeisesti kuvattu samalta paikalta ?
Juu, samalta paikalta kuvattu, eli keittiön pöydän äärestä aamukahvin aikoihin ;)
Ajallisesti kuvien väli on melko tarkasti 25 tuntia. Jouduin kuvaamaan tuon "normaalitilan" seuraavana aamuna, koska 18.4. oli työpäivä ja piti lähteä aamulla töihin. Tuollainen vaihtelu mitä kuvaparissa on nähtävillä tapahtuu joskus minuuteissa, kun aurinko alkaa nousta korkeammalle tai jos alkaa tuulemaan ja ilmamassat sekoittuvat.
Nyt on vielä luvassa yöpakkasia, joten yritän kuvata vastaavan kuvaparin saman aamun aikana. Pitää kokeilla jos saisin pokkarin jotenkin putkeen kiinni, niin voisi kuvata muutoksia videolle.
-Timo
Onko metsänreuna(t) miten kaukana kuvauspaikasta ? Mietin että jos etäisyys on pitempi, voisiko kangastuksen aiheuttama vääristymä voisi olla suurempi...
Täytynee itsekin tarkkailla kangastuksia tarkemmin, jos huomaisi vastaavan ilmiön...
Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 21.04.2008, 19:35:54
Onko metsänreuna(t) miten kaukana kuvauspaikasta ? Mietin että jos etäisyys on pitempi, voisiko kangastuksen aiheuttama vääristymä voisi olla suurempi...
Täytynee itsekin tarkkailla kangastuksia tarkemmin, jos huomaisi vastaavan ilmiön...
Terävään reunaan matkaa on linnuntietä 9 km. Kuvauspaikka on järven pinnasta n. 21m korkeudella ja puiden latvat ehkäpä hieman korkeammalla.
Varmaankin tuo etäisyys vaikuttaa juuri kuten arvelit ja kuvauspaikan korkeus myös. Maan tasalta en noita kangastuksia näe.
-Timo
Korkeilta paikoilta voi nähdä tosi kauas kangastusten vuoksi. Sain kuulla parilta puolustusvoimista jo eläkkeelle jääneeltä mieheltä että Espoon rannikon mäen päälle rakennetuista korkeista taloista tarkkailtiin aikoinaan Suomenlahden laivaliikennettä, ja siellä oli totuttu näkemään Viron rannikko kangastuksina. Niillä olis varmaan kivaa kuvamateriaalia. :-) Mutta kehotan bongailemaan keväällä ja syksyllä kun meren ja ilman lämpötilaerot ovat suuria, ja kun ei ole tuullut viimeiseen vuorokauteen juurikaan, ettei ilmakerrokset sekoitu.
Upeita näkymiä!!!
Näkee samoilla keleillä merenrannalla kävellessäänkin paljon kangastuksia, mutta jos kiipeää silloin korkeille paikoille, voi nähdä paljon kauempana olevien kohteiden kangastukset.
Esim. Porkkalan niemen kallioille kannattaa tuollaisina päivinä mennä tähyilemään. Luotsiasema merenpinnan tasossa ei tiedä miten upeita kangastuksia vastarannasta näkyy kallion korkeimmilta paikoilta. Ja varsinkin auringon laskettua, kun Viron rannikon satamien valot nousevat esiin! Niiden edessä seilaavat Suomelahden loputtoman laivaliikenteen kulkuvalot. Ja majakoiden vilkkusarjoista tietää mikä on mikäkin.
Menestyksekästä bongailua!
Lainaus käyttäjältä: AnneP - 23.04.2008, 13:29:33
Porkkalan niemen kallioille kannattaa tuollaisina päivinä mennä tähyilemään. Luotsiasema merenpinnan tasossa ei tiedä miten upeita kangastuksia vastarannasta näkyy kallion korkeimmilta paikoilta.
Ei tarvita koroketta.
Omia kokemuksia:
Porkkalan selällä, purjeveneen kannelta bongattu Viron rannikko laivoineen ja taloineen. Kuukausi oli huhtikuun viimeinen viikonloppu, ilma kaunis, tyyni ja lämmin. Merivesi oli juuri nollan paremmalla puolella.Syntyi optinen aaltoputki.
Edelleen vastaava havainto merenkulkututkalla Hangon ulkopuolelta. Kronstadin patoaltaat näkyivät (vuosi oli 1987 kevät). Mitta-alueena 16NM. Antennin korkeus noin viisi metriä. Sää oli vastaava kuin edellisessä tapauksessa.
Ja vielä VHF radiolla ylipitkä yhteys Köpenhaminan satamaan samana päivänä, samasta laivasta.
jk
Lentäviä majakoita, veneitä ja saaria :)
Vähän turhan lyhytpolttovälinen oli objektiivi.
Kun en keksinyt mitään vihreämpää tekemistä, kävin polttamassa bensiiniä merellä. Emäsalon itäpuolella huomasin että Äggskärin kivikko leijuu ilmassa ja kun otin kuvan niin kuvassa näkyy myös Suomenlahden meriliikennettä vähän kauempaakin.
Kuvattu Canon PowerShot SX130IS:lla. Zoomi täysillä eli kinovastaavuus on 600mm.
Kaizu
Hyvin irtoaa kangastuksia (kirjaimellisesti)...
Mitenkäs iso järvi/vastaava tuommoisten kangastusten syntyyn riittää? Vai onko suuri lämpötilaero ilmassa tärkeämpi kuin vesialtaan koko?
Lainaus käyttäjältä: JVO - 04.08.2011, 20:04:52
Mitenkäs iso järvi/vastaava tuommoisten kangastusten syntyyn riittää? Vai onko suuri lämpötilaero ilmassa tärkeämpi kuin vesialtaan koko?
Jo kuumaksi lämmennyt tie tuottaa kangastuksia ("vesilätälöitä"), samoin kuuma auton katto. Jälkimmäisen kanssa olen nähnyt yo. kuvien kaltaista, toki paljon lähempänä olevista kohteista.
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 04.08.2011, 10:56:41
Kun en keksinyt mitään vihreämpää tekemistä, kävin polttamassa bensiiniä merellä. Emäsalon itäpuolella huomasin että Äggskärin kivikko leijuu ilmassa ja kun otin kuvan niin kuvassa näkyy myös Suomenlahden meriliikennettä vähän kauempaakin.
Kuvattu Canon PowerShot SX130IS:lla. Zoomi täysillä eli kinovastaavuus on 600mm.
Kaizu
Hieno fata morgana!
Lämpötilaerohan sen kangastuksen tosiaan synnyttää. Siitä miten järven koko vaikuttaa lämpötilaeroon en oikein osaa sanoa. Varmaan isommat lätäköt jäähtyvät hitaammin? Nythän on ollut varsin lämmintä mutta yhtäkkiä ilmat viilenivät äkkiä.
Nuo kuvaamani kangastukset mahtuisivat ehkä isoimpien järvien selille. Ägskärin kivikot leijuvat noin neljän kilometrin päässä. Laivat, mikäli ovat pietarin väylällä, ovat noin 40 km:n päässä. Toisissa kuvissa näkyy Glosholmsgrundin loisto leijailemassa ilmassa. Siihen oli mtkaa alun toistakymmentä kilometriä. Päijänteelle, Näsijärvelle, Saimaalle, Pieliselle, Oulujärvelle ja Inariin kangastukset ainakin mahtuisivat jos olosuhteet muuten ovat suotuisat. Porttipahdan ja Lokan tekojärvetkin ovat aika isoja, niissäkin riittää tilaa kangastuksille.
Kaizu
Täytyi kaivaa "arkistoja". Ohessa pari kuvaa liki kolme vuotta sitten eli 2.8.2008. Kuvat otettu Kotkassa Katariinanniemen meripuistolta Suursaaren suuntaan ja siitä idemmäksi. Suursaari on hivuttautumassa ylös horisontista. Täytynee tuonnempana käydä tsekkaamassa tilannetta paremmin. Kyllähän nuo saaret nousevat kovastikin :wink:.
- mikko -
EDIT: Tuonne Suursaareen on Kotkasta n. 40 km ja korkein huippu muutoin n. 170 m.
Kaivelin lehtiarkistoja ja kuten muistelinkin, T+A:n numerossa 4/99 s. 40 alkaen on juttu kangastuksista. Siellä mainitaan että veden ja ilman lämpötilaeroa olisi hyvä olla 15 astetta tai enemmän ja näkyvyyttä horisontin suuntaan olisi hyvä olla 15-30km.
Linkitän oheisen blogitekstini, liittyy myös kangastuksiin:
http://tiku-astro.blogspot.com/2009/07/full-moon-imaging.html
Kuu kuvattu Espooossa kaakon suuntaan meren ylle. Tästä kävin aikanaan mailivaihtoa Les Cowleyn kanssa. Kuulemma tuossa kuvassa oli tavanomaisesta poikkeavaa, että noinkin "korkealla" horisontista oleva kuun kiekko selvästi vääristyi.
nämä linkit tiedoksi...
http://mintaka.sdsu.edu/GF/bibliog/overview.html
http://www.polarimage.fi/mirages/mirages.htm
Lainaus käyttäjältä: JVO - 05.08.2011, 16:37:15
Kaivelin lehtiarkistoja ja kuten muistelinkin, T+A:n numerossa 4/99 s. 40 alkaen on juttu kangastuksista. Siellä mainitaan että veden ja ilman lämpötilaeroa olisi hyvä olla 15 astetta tai enemmän ja näkyvyyttä horisontin suuntaan olisi hyvä olla 15-30km.
80 -luvun alkupuolella olin Haapasaaressa intissä merivalvonnassa. Tuokokuun kirkkaina aurinkoisina aamuina kun taasen veden ja ilman lämpötila oli samoissa lukemissa, erottui Suursaaresta merivalvonnan pitkillä kiiikareilla verhotkin Kasinon ikkunoista - olivat kangastukset tipotiessään :wink:.
Vedestä nousevia saaria, leijuvia luotoja ja veden pärskeitä ynnä venähtäneitä pilviä:
http://www.ursa.fi/~koski/solarsys/mirages201108/index.html