Onko esimerkiksi punasiirtymisellä täydellinen lineaarinen siirtymä? Vai tuleeko punasiirtymisessä pieniä kertasiirroksia? Tai voiko valon aallonpituutta ylipäätään muuttaa täysin lineaarisesti?
Optisesti materiaalia on paljon asian tutkimiseksi. Esimerkiksi kaksoistähtijärjestelmistä saa valonlähteelle tarkasti vaihtuvaa nopeutta. Eli nopeus ainakin vaihtuu täydellisen lineaarisesti, mutta onko vastaan otettu huojuva aallonpituus absoluuttisesti liukuva? Ongelma voi olla se, että pitäisi tutkia yhden fotonipaketin kokoista ilmiötä. Onko tuollaista "riittävän pitkää" fotonipakettia irrotettavissa tutkittavaksi?
Lainaus käyttäjältä: Paul Metsälä - 03.08.2024, 19:21:52Onko esimerkiksi punasiirtymisellä täydellinen lineaarinen siirtymä? Vai tuleeko punasiirtymisessä pieniä kertasiirroksia? Tai voiko valon aallonpituutta ylipäätään muuttaa täysin lineaarisesti?
Optisesti materiaalia on paljon asian tutkimiseksi. Esimerkiksi kaksoistähtijärjestelmistä saa valonlähteelle tarkasti vaihtuvaa nopeutta. Eli nopeus ainakin vaihtuu täydellisen lineaarisesti, mutta onko vastaan otettu huojuva aallonpituus absoluuttisesti liukuva? Ongelma voi olla se, että pitäisi tutkia yhden fotonipaketin kokoista ilmiötä. Onko tuollaista "riittävän pitkää" fotonipakettia irrotettavissa tutkittavaksi?
Kyllä aallonpituus kasvaa lineaarisesti koska gravitaatio syö aallon energiaa lineaarisesti, mitä pitemmän matkan aalto liikkuu gravitaatiota vastaan, sitä vähemmän se kantaa energiaa. Se että elektroni putoaa alemmalle orbitaalille ja emittoi vakio määrän energiaa, on varmaan totta mutta elektroni ei "piittaa" siitä mitä aalto jatkossa tekee.
Piti muokata, ilmeisesti lineaarisuus ei ole pienessä mittakaavassa lineaarista jos kerran Planckin vakio tekee siitä portaikon.
Toinen näkökulma on että mittalaitteen kvantittuminen saa aikaan portaikon mutta tuskin se on mahdollista?
Elektroni ottaa vastaan vain tietyllä energialla varustettuja fotonipaketteja. Siis vastaanotto on kvantittunut.
Erilaisten fotonipakettien sitoutumista voi huomata vaikkapa kasvihuoneilmiöstä: Maahan saapuu energiaa auringosta, joka sitoutuu maahan ja muuttuu lämpösäteilyksi. Tämä lämpösäteily ei pääsekään kokonaan takaisin avaruuteen, vaan sitoutuu kasvihuonekaasuihin. Eli eri atomit sitovat eri energioilla tulevia fotoneita ja päästävät toiset suoraan ohitseen.
Kyse on myös siitä kuinka suuri energiaeron tulee olla, jotta havainto voidaan saada aikaiseksi. Miten laajalla energiaskaalalla elektroni virittyy toiselle tasolle?
Avaruuden venyminen siirtää valonpituutta kohti pidempiä aallonpituuksia, siis sinisestä kohti punaista. Tästä nimikin: punasiirtymä. Siirtymä voi olla lähes täysin tasaista, mutta emme voi havaita kuin vastaanottimiemme elektronien saaman tiedon eli tietyllä tapaa kvantittuneen energiamäärän. Sama vastaanoton kvantittuneisuus koskee kaikkia mittalaitteitamme, mutta niiden valmistuserot, sekä materiaalit määräävät millaisia aallonpituuksia ne voivat ottaa vastaan.
Epäilen myös, että tämä kvantittuminen salaa osan universumin energiasta ja on siis sitä pimeää energiaa, jota emme havaitse.
Punasiirtymä tulee dopplerista ja gravitaatiokentässä nousemisesta gravitaatiota vastaan (ylämäki). Mutta gravitaatiokenttä on myös avaruuden kaareutumista. Kun hiukkanen joutuu ylämäkeen, se hidastuu. Koska valo ei voi hidastua, sen täytyy toisella tavalla maksaa ylämäen vaatiman energian hinta, se pidentää aallonpituuttaan.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 03.08.2024, 23:28:28Kyllä aallonpituus kasvaa lineaarisesti koska gravitaatio syö aallon energiaa lineaarisesti, mitä pitemmän matkan aalto liikkuu gravitaatiota vastaan, sitä vähemmän se kantaa energiaa. Se että elektroni putoaa alemmalle orbitaalille ja emittoi vakio määrän energiaa, on varmaan totta mutta elektroni ei "piittaa" siitä mitä aalto jatkossa tekee.
Piti muokata, ilmeisesti lineaarisuus ei ole pienessä mittakaavassa lineaarista jos kerran Planckin vakio tekee siitä portaikon.
Toinen näkökulma on että mittalaitteen kvantittuminen saa aikaan portaikon mutta tuskin se on mahdollista?
Missä on tuon gravitaation lähde, joka jarruttaa valoa koko matkan?
Lainaus käyttäjältä: Paul Metsälä - 19.10.2025, 17:06:08Missä on tuon gravitaation lähde, joka jarruttaa valoa koko matkan?
Mikä tahansa massa tuottaa gravitaatiota. Eli kysymykseen onko punasiirtymä porrastettua, se ei lähestyttäessä massaa ole koska lähestyä voi vaikka "millin kerrallaan" mutta eri asia on jos luonto on kvantittunut niin että punasiirtymän on pakko totella sitä.