Onko kenelläkään omakohtaista kokemusta älykaukoputken käytöstä syvän taivaan DSO astrokuvauksessa ? Markkinoilla on useampiakin älykaukoputkia. Hintaluokassa 5000-6000 € ainakin Unistellar evScope 114/450 sekä Celestronin Smart Scope RASA 6" f2.2. Seurasin viime talvella, kun eräs Jyväskylän Siriuksen jäsen käytti Unistellaria lähes 30 asteen pakkasella ja sai aivan kohtuullista jälkeä aikaan M81:sta vajaan tunnin kuvausoperaation seurauksena. Lisäksi löytyy halvempia ratkaisuja, kuten ZWO Seestar, jonka saa hankittua alle 1000 € hintaan. Älykaukoputkella otettuja kuvia (ainakin niin väittävät) näkee paljon FB:n keskusteluryhmissä.
Jos ei olisi aiemmin hankittua kuvaus kalustoa, olisi tuollaisen älykaukoputken hankinta varmaan vakavassa harkinnassa ? Itse asiassa olin vähällä saada hankittua käytetyn Unistellarin noin puoleen hintaan viime keväänä EBay:n kautta, mutta en uskaltanut nostaa tarjoustani riittävästi. Nytkin Ebaystä löytyy muutamia käytettyjä Unistellar evScope-laitteita hintaan 1500 €. Perinteisen APO-linssiputken, laadukkaan jalustan sekä kelpo kameran ohjauslaitteineen hankintaan kuluu helposti sama hinta kuin Unistellariin. Lisäksi tulee sitten kaikenlainen säätö napasuuntauksesta ja guidauksesta lähtien ja kuvankäsittely.
Varmaan älykaukoputkella otettujen kuvien laatu ei vielä yllä parhaimpien APO-linssiputkien tai Celestron Edge HD:n tasolle ? Tietynlainen käytön helppous ja vaivattomuus kuitenkin houkuttelevat.
Vaikka tämä voi olla vähän "kerettiläinen" kirjoitus, toivon silti kommentteja.
Mitä helpompaa noissa oikeastaan on jos olet saanut esim ASIAIR:illa tai Stellarmatella tai vastaavalla toimivan kokonaisuuden kasaan?
Kai nuo nyt täytyy napasuunnata myös jotenkin? toisaalta kun on kiinteä tolppa, niin ei tuota napasuuntausta tarvita nytkään kuin tarkistus kerran vuodessa.
Miinuksia lienee että kiinteän kokonaisuuden kanssa olet naimisissa sen kiinteän kokonaisuuden kanssa, mitään ei voi muuttaa jos haluaisi, tai kokonaisuudessa on heikko lenkki. Et voi kuvata monokameralla jos sellaista ei ole tehtaalla asennettu, et voi vaihtaa tai laittaa suotimia jos tehtaalla ei ole laitettu suodinkoteloa jne.
Hyvin rajoittuneita tai sitten ihan yhtä monimutkaisia kuin eri osista kootutkin?
Yhteen nippuun integroidussa systeemissä kun yksi osa menee rikki, sitä ei voi vaihtaa vaan koko systeemi on toimintakyvytön kunnes se on tehtaalla korjattu, oli sitten takuu voimassa eli maksoit itse sen reissun...
Ainakin Seestar on ihan alt-az jalustalla joten napasuuntaukselle ei ole tarvetta. Kyllä se minun mielestäni voisi olla suurelle osalle ihmisiä joita tähtitaivas kiinnostaa jonkin verran mutta ei ihan täysillä ihan paljon parempi ratkaisu kuin supermarketin leluputket, näkökenttä on varsin pieni ja kun apertuuri on 50mm niin resoluutio on tietenkin vähän rajallinen myös. Nykyisten herkkien CMOS kameroiden kanssa näkyviin saa yllättävän määrän höttöä jo 10 - 15 sekunnin valotuksillakin.
Käsittääkseni kaikki näistä perustuvat kuvien live stäkkäykseen, ja ainakin omaan silmään seestarin kuvat näyttävät paremmilta kuin evscopen vastaavat. En oikein usko että kukaan joka jo astro kuvausta harrastaa saisi noilla mitään ihmeellistä uutta harrastukseensa itsellä seestar houkuttelee sen vuoksi että sillä olisi paljon helpompi näyttää vaimolle ja tutuille mitä taivaalta löytyy. Ja kun putken voi jättää työstämään pihalle kun itse istuskelee sisällä ja katsoo tuloksia tabletin tai telkkarin ruudulta niin onhan tuo lokoisampi vaihtoehto visuaali havaitsemiselle täällä pohjoisen kylmässä.
Kai tuo summaus omasta ajattelustani on että astrokuvaajalle vähän turha mutta taivaan kohteiden näyttämiseen muille, visuaalin tehostajaksi / korvikkeeksi ja muuhun sellaiseen oikeinkin hyvä. Sillä saa myös helposti paljon dataa jolla opetella käsittelemään astro kuvia, ainakin seestar antaa kaikki osavalotukset Fits tiedostoina jos haluaa pinota ja käsitellä itse. Yhdistyksille auringon tai ds kohteiden näyttämiseen yleisölle tuollainen voisi myös olla ihan ehdoton kampe.
Alla vähän astrobinistä esimerkkejä että mitä ihmiset ovat tuolla tehneet, oletan että suurin osa noista ovat ihan käsin käsiteltyjä: https://app.astrobin.com/equipment/explorer/camera/15313/zwo-seestar-s50-integrated-camera
Eivät nuo välttämättä leukaa loksauta mutta ajatelkaa kuinka paljon parempi elämys tuollaiset olisivat kuin jonkin marketti setupin käytön yritykset sellaiselle joka ei tiedä asioista juuri mitään. Itse olisin hyvinkin tyytyväinen jos voisin käyttää yön tuon tulosten katseluun silloin kun pakkanen on niin kova että vanhuksen luut eivät ulkona kökkimistä kestä.
Zwo Seestar kamerassa näyttää olevan sama kenno kuin T&A ssa julkaistussa allsky kamerassa. Kenno on melko pienikokoinen mutta uskomattoman herkkä. Tähdet näkyvät jo parin sekunnin valotuksilla. Objektiivi 1,7mm 1:2.5. 50mm:n apertuurilla näkyisi jo aika paljon enemän.
Olen suomen olosuhteita varten rakentamassa kemeraa jonka voisi nopeasti pystyttää kuvausta varten kun pilviverhoon tulee sopiva reikä. Samaan tarkoitukseen voisisopia tuollainen älyputki.
Kaizu
Minä palailen tässä harrastuksen pariin juurikin ZWOn Seestarilla. Tarkoitus on kokeilla mahdollisimman helpolla, automatisoidulla ja edullisella välineellä miltä taivaan kuvaaminen rupeaisi taas maistumaan. Edellinen kertani noin tusina vuotta sitten mureni siihen, että kalusto paisui lopulta hallitsemattomaksi ja hommasta katosi ilo (kuva1).
Nytpä ei tarvitse muuta kuin illalla ruuvata Seestar parvekkeelle tekemääni valmiiksi napasuunnattuun tolppaan, painaa starttia ja siirtyä lämpimään näppäilemään kännykkää. Aamusta pönttö sisään ja usbista osavalotukset koneelle ja pinoilemaan. Tietenkin apertuuri on vain 50mm, ei guidausta (10-20s valotukset) jne. mutta näillä reunaehdoilla laatu on ihan kelvollista, ajoittain hieman hämmästyttävääkin (kuva2 https://www.astrobin.com/full/37xk9a/0/)
Yllättävän hyvää jälkeä näyttää tekevän.
Tulipa sitten hankittua Saksasta Astroshopista (Nimax) tuollainen ZWO Seestar S50 ihmelaite pienen Black Friday alennuksen innoittamana. En ole vielä päässyt kunnolla kuvaamaan pilvisyyden takia. Koekäytön perusteella näyttää olevan aika tarkka siitä, että laite on tarkasti vaaterissa. Pilviharsot ja edessä olevat puut näyttävät vähän sekoittavan kohteiden hakua. Myöskään kuu ei aina tule automaattihaulla keskelle. Vähän mietityttää minkälaisessa pakkasessa tuota voi käyttää ilman vaurioitumisriskiä ? Laitteen mukana tulleet ohjeet olivat niukat, mutta app:ista löytyy hyvät tutoriaalit. iPadilla ohjaus ei oikein onnistu pakkasella. Kertokaapa kokemuksianne Seestarista.
Olen käyttänyt ZWO Seestar S50 älykaukoputkea puolenkymmentä kertaa. Orionin sumuista sillä saa kelpo kuvat jo tunnin valotuksella. Himmeämpiä kohteita pitää valottaa enemmän. Laitteen lataus -15 C asteen pakkasella kestää noin 3-4 tuntia. Live stackingillä ja 10 sekunnin valotuksella tunnissa saa kerättyä noin 35-40 minuutin valotuksen. Laite hylkää helposti osavalotuksen, jos siinä on pienintäkään virhettä tai liian vähän tähtiä. Tavoitteena on kuvata otokset kirkkaimmista syvän taivaan kohteista ja verrata niitä "paremmilla" vehkeillä otettuihin kuviin. Käytön helppous tässä on merkittävä tekijä. Laitetta on ilmeisesti myyty valtavia määriä ja Facebookissa on useita keskusteluryhmiä, jossa jaetaan kuvia ja käyttökokemuksia. Yleensä Seestarin kuvat vaativat jonkinlaisen jatkokäsittelyn. Itse olen työstänyt niitä GraXpertilla ja Photoshopilla. Laitteen keräämät osavalotukset voi syöttää fits-muodossa esimerkiksi Siriliin ja Pixinsightiin, jolloin niistä saa todella kauniita kuvia. En osaa sanoa paljonko Seestarin käyttäjiä on Suomessa, mutta veikkaukseni on, että laitteen käyttö yleistyy myös täällä. Laitan malliksi Rapusumusta M1 Seestarilla ottamani kuvan, jota olen käsitellyt GraXpertilla ja viimeistellyt Photoshopilla. Valotusaika 101 minuuttia 603 x 10 sekuntia.
Pimenevien iltojen kunniaksi tuli tilattua suoraan ZWO:lta Seestar S30. Homman helppous ja kuvien suhteellisen hyvä laatu kiinnostaa. Hetken arvoin S30 ja S50 välillä, mutta päädyin halvempaan laajemmalla kuvakentällä. Tarkempiin kuviin voi käyttää vanhaa ("vanhaa", alkuvuodesta 2025 hommattu) Explorer 150pds:ää HEQ5 pro -jalustalla.
Tuo Explorer tuli hommattua "joka paikan höyläksi", jolla voisi aloitella kuvausharrastusta, mutta käyttää myös visuaaliseen havainnointiin. Saa nähdä miten sillä tulee enää kuvattua S30 saapumisen jälkeen. Jos jää kuvaukset vähiin, saattaa mennä myyntiin ja tilalle joku puhtaammin visuaaliseen sopiva putki.
Seestar S50 älykaukoputkella tuli kuvattua paljon kevätkaudella 2025. Merkittävä parannus oli laitteen käyttäminen EQ-moodissa. Se mahdollisti 30 sekunnin valotusajan ja laitteen hylkäämien osavalotusten merkittävän vähenemisen. Käytin SkyWatcher StarAdventurerin kiilaa. Seestar S50 on mielestäni parhaimmillaan isojen ja kirkkaiden tähtisumujen ja galaksien kuvauksessa. Opettelin myös Pixinsightin käytön ja sain mielestäni hyvin laadukkaita kuvia. Useina iltoina Seestarin vierellä kuvasin myös SkyWatcher Equinox 80 ED linssiputkella ja Canon EOS 60Da kameralla samoja kohteita. Lopputuloksissa ei ollut suuria eroja. Kameran objektiivin hinnalla hankittu (700 €) älykaukoputki on haukkunut hintansa jo nyt. Voi olla niinkin, että jossain vaiheessa se lopettaa toimintansa, mutta paljon iloa olen siitä saanut puolessa vuodessa. Liitteenä 31.3.2025 Seestar S50:llä ottamani kuva NGC 2359 Thorin kypärä sumusta lähellä Siriusta. Kahden tunnin valotus. Käsittely Pixinsight ja Adobe Photoshop. Toinen kuva NGC6960 Läntinen harsosumu 90 minuutin valotus. Pixinsight ja Photoshop,
Onko mitään kokemuksia tämän pikkuveljestä, s30 mallista?
Itseäni houkuttelee laajempi kuvakenttä, sillä saisi yhdellä otoksella yhtä paljon kuin s50 mosaiikilla.
Mietityttää kuitenkin tarviiko valottaa kuinka paljon enemmän koska pienempi apertuuri.
Lainaus käyttäjältä: Lithos - 20.07.2025, 20:24:00Onko mitään kokemuksia tämän pikkuveljestä, s30 mallista?
Itseäni houkuttelee laajempi kuvakenttä, sillä saisi yhdellä otoksella yhtä paljon kuin s50 mosaiikilla.
Mietityttää kuitenkin tarviiko valottaa kuinka paljon enemmän koska pienempi apertuuri.
Muistelen että f-luku kertoo ajan. Sekä s30 että s50 on f5.
Rupesin oikein miettimään millä kuvaisi valotusaikaa. Keksin astian siihen, ja sademäärä kuvaa valon määrää. Olkoon 5mm sademäärä hyvä valotusaika jolla näkee jopa sumuja heikosti. Olkoon kukkavaasi nopean putken (alle f5) kuvaaja, se levenee ylöspäin joten 5mm kertyy nopeasti. Olkoon erlenmeyerpullo hitaan putken (10-15 f-luku) kuvaaja, se levenee alaspäin, 5mm kertyy hitaasti. Keskialueen (f5-f10) olkoon suora vaasi jonka aukko ja pohja on suunnilleen yhtä suuret, 5mm sadetta kertyy kohtuullisessa ajassa. Aukon leveys olkoon apertuurin leveys, pohjan leveys olkoon suurennoksen suuruus.
Lainaus käyttäjältä: Lithos - 20.07.2025, 20:24:00Onko mitään kokemuksia tämän pikkuveljestä, s30 mallista?
Itseäni houkuttelee laajempi kuvakenttä, sillä saisi yhdellä otoksella yhtä paljon kuin s50 mosaiikilla.
Mietityttää kuitenkin tarviiko valottaa kuinka paljon enemmän koska pienempi apertuuri.
Heinäkuussa hankin S30:n. Hirveästi ei siis ole vielä pystynyt kokeilemaan, lähinnä auringinpilkkuja tullut katseltua. Eilen nukkumaan mennessä huomasin, että taivashan on selkeä ja pimeä(hkö), joten heitin laitteen terassin pöydälle. Napsi parin tunnin edestä 10 sekunnin valotuksia Andromedasta. Kännykällä pienet säädöt ja omaan silmään tuli ihan kelpo kuva. Seuraavaksi pitää kokeilla eq-moodia ja 30s valotuksia.
Sanoisin, että aika hyvä hinta/laatu-suhde tuossa laitteessa.
Tilasin sitten pääkaluston kaveriksi Dwarf3 putken koska se näytti mitoiltaan ja painoltaan sellaiselta joka on todella mukava ottaa myös reissuun mukaan. Kuva ala näyttäisi olevan myös isompi kuin seestareissa.
Pilvistä näkyy olevan tämän seurauksena ainakin seuraavat kaksi viikkoa joten katsotaan milloin tuota pääsee oikeasti kokeilemaan, laittelen tuloksia sitten tänne.
Kokeillaanpa osaisinko pistää tänne muutamaa kuvaa mitä sain tänä iltana tuolla Dwarf 3 putkella otettua, toistaiseksi todella positiivinen käyttökokemus nämä on kaikki kuvattu ja muokattu vehkeen omilla työkaluilla saman yön aikana.
En ole siis tietokoneella muokannut näitä ollenkaan, raw tiedostot saa toki koneelle otettua joten toki kokeilen käsin stäkätä ja muokata jossain vaiheessa myös... mutta tämä esimerkkinä siitä mitä saa tehtyä ihan ns. tuosta vaan.
Kaikki ovat muistaakseni tyyliin 140 x 30 sekuntia. Velhosumu ja Pohjoisamerikkasumu dual band filtterillä ja Iiris sekä M31 sitten astro filtterillä. Älykaukoputken napasuuntasin eli toimi EQ tilassa Alt / AZ kuvauksen sijasta. Toistaiseksi olen erittäin tyytyväinen. Alkuperäiskokoisena en noita kuvia mihinkään saanut kun ovat PNG muodossakin lähes 30 megaisia. Alkuperäinen tarkkuus on 3748 × 2152 jonka flickr sitten teurasti.
Laaja kuvakenttä on kovasti minun mieleeni, toki planeetta touhuun tällaisesta laitteesta ei ole.
(https://live.staticflickr.com/65535/54911978172_b5426d6bc2_b.jpg) (https://flic.kr/p/2rEof1m)P Amerikka Dwarf 3 (https://flic.kr/p/2rEof1m) by lithos2k (https://www.flickr.com/photos/31499038@N03/), on Flickr
(https://live.staticflickr.com/65535/54913095714_e81a236a1e_b.jpg) (https://flic.kr/p/2rEtYdj)Iiris Dwarf 3 (https://flic.kr/p/2rEtYdj) by lithos2k (https://www.flickr.com/photos/31499038@N03/), on Flickr
(https://live.staticflickr.com/65535/54911978152_f311e332d6_b.jpg) (https://flic.kr/p/2rEof11)Velhosumu Dwarf 3 (https://flic.kr/p/2rEof11) by lithos2k (https://www.flickr.com/photos/31499038@N03/), on Flickr
(https://live.staticflickr.com/65535/54911978192_74a61cc360_b.jpg) (https://flic.kr/p/2rEof1G)M31 Dwarf 3 (https://flic.kr/p/2rEof1G) by lithos2k (https://www.flickr.com/photos/31499038@N03/), on Flickr
Minäkin kuvailin eilen tuota Pohjois-Amerikka-sumua S30:llä, mosaiikkimoodilla (1,7 x kuva-ala) 10 sekunnin valotuksilla. Liitteenä Seestar-äpistä kuva, ilman muita säätöjä. Alkuperäinen tosin oli kooltaan 1836x3264, piti hieman pienentää että mahtui tänne.
Olen hieman pettynyt Seestarin softa-puoleen. Syksyllä tuli äppiin ja teleskooppiin päivitys, jonka jälkeen sumujen kuvaaminen (eli käytännössä "LP" -filtterin käyttö) kävi hankalaksi; sumut ovat haaleita ja tähdet turkooseja, kuten liitteessä näkyy. Ilmeisesti kuitenkin vain osalla käyttäjistä on tuo ongelma. Tässä on koitettu ZWO:n tuen kanssa selvittää asiaa, ja ovat jo "korjaavan" päivityksenkin ehtineet julkaista, mutta eipä toimi. Harmi, kun isojen sumujen kuvaaminen olisi itselle vähän kuin tämän laitteen pihvi :cry:
Raakakuvat Siriliin niin nuo ongelmat eivät vaivaa!
Lainaus käyttäjältä: Misam - 11.11.2025, 11:40:19Raakakuvat Siriliin niin nuo ongelmat eivät vaivaa!
Juu saa raakakuvista lisävaivalla hyviä, se ei tosin vähennä pettymystäni Seestarin softaan...