Hei,
Olen tässä tekemässä jalustatolppaa (aluksi vain tolppaa, myöhemmin ehkä pieni rakennus ympärille). Koska vaimolta liikenevä rakennuslupa tilan suhteen pihan nurkalta on varsin vaatimaton, kaivoin tolppaa varten reilun metrin syvyisen ja 40 cm halkaisijaltaan olevan kuopan. Kuinka paksu maanpinnan tasosta ylöspäin tulevan osan jalustatolpasta tulisi olla, ja suosittelisitteko tekoon ihan vaan pelkkää valuputkea ja kuivabetonia / harjateräksiä vai esim, pilariharkkoja? Pihinä miehenä sitä toki aina haluaa edullisen ratkaisun mutta tässä tapauksessa tarkoitus olisi myös tehdä riittävän hyvä.
Itsellä oli mielessä joko 251mm valuputki tai saman paksuiset pilariharkot, mutta toki paksumpia ja myös ohuempia vaihtoehtoja on, oma kokemus tällaisten tekemisestä on pyöreä nolla, tämä on ensimmäinen jota olen rakentelemassa.
- Mika
Jos käytät newtonia, niin okulaari on yläpäässä, jos casserainia niin alapäässä, tämä vaikuttaa korkeuteen.
Tolpan routakestävyys vaatisi jos tehdään sellainen jota ei tarvitse koskaan säätää, niin ensin antura (esm 60x60) ja sen päälle tolppa. Mutta eristys on vaativa, pitäisi kaivaa anturan ulkopuolelle 1,2m monttu. Näin montun läpimitta olisi 3m! Toki jos lunta ei kolata pois, 3m pienenee ehkä 2 metriin. Mutta syvyyttä ei tarvita yli metrin vaan 0,5m saattaa riittää.
Eli pohjalle ensin tasoitehiekka ja sitten 6-10cm routalevyt, sitten levyjen päälle antura jne. Pohjasora tai hiekka on hyvä täryttää tai ainakin tampata hyvin anturan kohdalta.
Jos tekisin itselleni, kaivaisin 40cm syvän montun ja läpimittaa sen 3m ja 10cm eristeen (Finnfoam on lujinta), 12cm paksun anturan, raudoitetun tolpan jonka yläpäähän 3kpl 20mm tai 24mm kierretankoa. Eristeen päälle saa täyttää mitä vaan jopa saveakin. Ja saa antura olla 70x70 aina parempi.
Ai niin se tolppa, tekisin se teräsbetonista niinkuin anturakin, 25cm läpimitta on jo melko tukeva.
Paikkakuntasi on näköjään Pudasjärvi, yksi Suomen kylmimpiä paikkoja, joten tuo edellä mainittu 0,5 metriä ei kyllä minusta riitä. Sen tolpan alla olevan laatan ja eristeiden tulee olla paikallisen routarajan alapuolella, jos meinaa ettei se tolpasta tule keväällä Pisan torni. Maaperäkin vaikuttaa, eli ollaanko soraharjulla vai mudassa vaiko ihan suolla. Sitä syvempi mitä märempi, siis perustukset. Ja todellakin tuo eristys tarvitaan jotta tolppa ei johda kylmää syvälle allaan ja vierellään.
Oma tolppa on kallion päällä joten se pysyy suunnassaan. Se varsinainen tolppa on näille normikuormille eli alle 50 kg ihan riittävä molemmilla miettimilläsi tavoilla. Omani on 25x25 pilariharkkoja jotka on liimattu harkkoliimalla toisiinsa ja sisään laitettu rautoja ja sitten kaadettu betonia perään. Vaikeinta oli saada se betoni valumaan sinne joka kulmaan ja rautojen ympärille alas asti. Tein ehkä liian jäykän massan. Kolmena talvena ei tolppa ole hievahtanutkaan ja ei sitä ole oikeastaan tarvinnut suunnatakaan uudestaan, kerran vuodessa olen tarkistanut että onhan se pysynyt kohdallaan ja onhan se.
Ja minulla sama, rakennuslupaa ei paikalliselta hallitukselta ole vielä herunut kunnon kupolille 😁
Oma suunnitelmani olisi että jos olisin riittävän syvyyden kera luottanut tällaiseen ja sitten jatkanut tuon päältä vaikka pilariharkoilla ylöspäin:
https://www.k-rauta.fi/tuote/pilarimuotti-finnfoam-50mm-50x500x500x285mm/6418711136934
Mutta voihan se tietenkin olla että routa tuollaisen ohi pääsee.
Lainaus käyttäjältä: Harmaa Vaeltaja - 22.07.2024, 19:58:04Paikkakuntasi on näköjään Pudasjärvi, yksi Suomen kylmimpiä paikkoja, joten tuo edellä mainittu 0,5 metriä ei kyllä minusta riitä. Sen tolpan alla olevan laatan ja eristeiden tulee olla paikallisen routarajan alapuolella
Kun perustetaan eristeen päälle, ainoa vaatimus on ettei routa ryömi sen alle. Siksi monttu on niin leveä ettei routa matkusta eristeen reunalta sivusuunnassa anturan alle, tai se matkustaa ehkä metrin mutta ei kuitenkaan saavuta anturan alla olevaa maata. Tärkeä tekijä on lumipeitteen paksuus, jos se kolataan pois, routa etenee paljon pitemmälle.
Tutun omakotitalon pihalle tuli kesävesiputki ja koska se meni pikkutien ali, se jäätyi, aurattu tie johtaa kylmyyden tehokkaasti. Vielä kesäkuussa putki oli jäässä koska tien kohta jäädytti niin tehokkaasti.
Mutta voihan tolpan valaa kylmästi vaan syvään ja kapeaan monttuu mutta jos sitten liikkuu, niin säätämällä siitä selviää.
sellainen 60 x 60 x 100 tuo nyt on, ottaa jo tällä iällä kunnon päälle lapiopelissä kun joka kivihän sieltä löytyy. Ajattelin sinne pohjalle pistää soran, sitten tuon finnfoam tolppa anturamuotin ja valaa betonianturan siihen ja foamit jäävät sitten toki maan alle siihen ympärille. Lähemmäs pintaa voisi sitten pistää vielä eristekerroksen joka yltää hieman laajemmalle, sitten ei ole ihan niin kriittistä lumihommankaan kanssa. Kolme metriseksi en ala tuota lapiopelillä muuttamaan :p
Jos tehdään vaan tolppa ilman maaperän eristystä, tolpan ympärille voi kietoa solumuovia koska se myötää routimisessa, silloin se pysyy paremmin poterossaan.
Ei tavallinen ihminen jaksa tehdä 3x3x0,4 monttua, vaatii koneen. Tietysti Juha Mieto sen tekisi jos sisuuntuisi :)
Uskoisin, että pienemmälläkin eristyksellä homma onnistuu, itselläni on metallitolppa ihan vaan omalla painollaan pihalaatan päällä :tongue: Yleensä on riittänyt napasuuntaus syksyisin... joskus harvoin on joutunut säätämään suuntausta keväällä. Tolpan päälle istutetaan tarvittaessa Gemini 41 jalusta, jonka selkään tulee sitten 12" newton...
Sen verran vielä, että jouduin lisäämään puukehikon tuon metallitolpan alle, kun pohja oli kupera... kesäisin tolppa hoitaa kukkatolpan virkaa :cheesy:
Jos tekee tolpan, jonka halkaisija on esim. tuo 251mm, niin ei siihen mitään laattaa tarvitse alle tehdä. Perustan näkemykseni (ja kokemukseni) saman halkaisijan pylväisiin, joissa jo oma paino on esim. 300 kiloa ja lisäksi saman verran rakenteita, joita ne kantavat. Eivät ne mihinkään maahan painu, kuin ehkä muutaman sentin aluksi.
Tolpan alle ei kannata myöskään laittaa mitään "tasoittavaa", vaan poistaa kuopan pohjalta kaikki pehmeä rauhoittuneeseen maahan asti. Silloin kantavuus on paras.
Tolpan ympärille joku muovi, jolloin routa ei ota niin vahvasti kiinni. Valettu tolppa on raskaampi, jolloin tärinät vaimentuvat helpommin.
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 23.07.2024, 22:46:10Uskoisin, että pienemmälläkin eristyksellä homma onnistuu, itselläni on metallitolppa ihan vaan omalla painollaan pihalaatan päällä :tongue: Yleensä on riittänyt napasuuntaus syksyisin... joskus harvoin on joutunut säätämään suuntausta keväällä. Tolpan päälle istutetaan tarvittaessa Gemini 41 jalusta, jonka selkään tulee sitten 12" newton...
Sen verran vielä, että jouduin lisäämään puukehikon tuon metallitolpan alle, kun pohja oli kupera... kesäisin tolppa hoitaa kukkatolpan virkaa :cheesy:
Voi hyvinkin ottaa riskin kun kyse ei ole talosta. Kun tein mökin oli pakko perustaa ohjeen mukaan, kaivuri teki montun rossipohjaa varten, tasoitin hiekalla, levitin 60mm Finnfoamit yli metrin reunoilla olevien anturoiden ulkopuolle. Valoin ensin anturat ja sitten niiden päälle tolpat. Kone peitti vanhat maat päälle.
Lainaus käyttäjältä: iosainio - 24.07.2024, 09:05:59Eivät ne mihinkään maahan painu, kuin ehkä muutaman sentin aluksi.
Eihän tolppa painu vaan nousee? Eikö routa ennemminkin nosta? Mökillä olin hakannut vanhoja kattotiiliä murskaksi puukatoksen viereen ja routa nosti sen kohdan ihan kuperaksi ja ajattelin mahtaako palautua mutta kun suli niin kuperuus hävisi.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 24.07.2024, 12:04:04Eihän tolppa painu vaan nousee? Eikö routa ennemminkin nosta? Mökillä olin hakannut vanhoja kattotiiliä murskaksi puukatoksen viereen ja routa nosti sen kohdan ihan kuperaksi ja ajattelin mahtaako palautua mutta kun suli niin kuperuus hävisi.
Tuo on eri tilanne, kun tiilet ovat roudan päällä. Kun kantava rakenne kaivetaan routarajan alle tai ainakin lähelle sitä ja pidetään rakenne sellaisena, ettei ympäröivä maa tartu kunnolla kiinni, niin vaikutus on varsin pieni. Jotain mursketta, ei savimaata.
Tässähän tapauksessa on kyse käsipelillä kaivetusta "budjettikuopasta", jonka syvyys ei luultavasti yllä routarajan alle. Jos vielä miettii kuopan pohjalle jotain laatan tapaista, niin varmemmin routa ponnistaa tolppaa ylöspäin.
Metrin kuopan kaivuu tavallisella lapiolla on hyvä suoritus. Käsipelillä siitä yleensä jatketaan kuoppakauhalla, sellaisella isolla löylykauhalla, jossa on parimetrinen varsi.
Lainaus käyttäjältä: iosainio - 31.07.2024, 08:40:19Tuo on eri tilanne, kun tiilet ovat roudan päällä. Kun kantava rakenne kaivetaan routarajan alle tai ainakin lähelle sitä ja pidetään rakenne sellaisena, ettei ympäröivä maa tartu kunnolla kiinni, niin vaikutus on varsin pieni. Jotain mursketta, ei savimaata.
Tässähän tapauksessa on kyse käsipelillä kaivetusta "budjettikuopasta", jonka syvyys ei luultavasti yllä routarajan alle. Jos vielä miettii kuopan pohjalle jotain laatan tapaista, niin varmemmin routa ponnistaa tolppaa ylöspäin.
Metrin kuopan kaivuu tavallisella lapiolla on hyvä suoritus. Käsipelillä siitä yleensä jatketaan kuoppakauhalla, sellaisella isolla löylykauhalla, jossa on parimetrinen varsi.
Riippuu ihan sen kaivettavan maan laadusta. Moreeniin sellaisen kaivaa aika nopsaan, saveen tai kiveliöön aika paljon hitaammin. Tuli aikanaan testattua aika monta kertaa kun käsky kävi kaivaa taistelijaparin potero.
Lainaus käyttäjältä: iosainio - 31.07.2024, 08:40:19Tässähän tapauksessa on kyse käsipelillä kaivetusta "budjettikuopasta", jonka syvyys ei luultavasti yllä routarajan alle. Jos vielä miettii kuopan pohjalle jotain laatan tapaista, niin varmemmin routa ponnistaa tolppaa ylöspäin.
En ole kirjoittanut eristämättömästä kuopasta.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 31.07.2024, 11:40:32En ole kirjoittanut eristämättömästä kuopasta.
Minä taidan olla ainoa joka on maininnut hieman vähemmän eristetyn oman kuoppani, joka ylsi jo 30-40 cm syvyydessä peruskallion pintaan, joten mitään kovin rajuja eristyksiä ei tarvinnut tehdä. Se ei liiku vaikka tulisi maanjäristys.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 31.07.2024, 11:40:32En ole kirjoittanut eristämättömästä kuopasta.
Juu ei, mutta aloituksessa ei mainittu varsinaisesta routasuojauksesta. Siis maanrajan alueelle riittävän laaja eristetty alue, joka estää roudan menon tolpan alapuolelle.
Lainaus käyttäjältä: Harmaa Vaeltaja - 31.07.2024, 08:52:20Riippuu ihan sen kaivettavan maan laadusta. Moreeniin sellaisen kaivaa aika nopsaan, saveen tai kiveliöön aika paljon hitaammin. Tuli aikanaan testattua aika monta kertaa kun käsky kävi kaivaa taistelijaparin potero.
Rohkenen olettaa, että se kuoppa ei ollut metriä syvempi. Jos ajatellaan sitä routarajaa, niin Pudasjärvellä se lienee puolentoista metrin paikkeilla paikasta riippuen. Itse kaivaisin sen syvyisen kuopan mieluummin saveen, kuin moreeniin, joka sortuu atomikuopan kokoiseksi. Rauhanajan kuoppaa on aika kaivaa vaivalloisemminkin. Toki kaivuutyökalut pitää olla oikeat, ja harvoin sellaisia on muilla kuin ko. kuopan kaivajilla.
Lainaus käyttäjältä: iosainio - 02.08.2024, 17:28:11Rohkenen olettaa, että se kuoppa ei ollut metriä syvempi. Jos ajatellaan sitä routarajaa, niin Pudasjärvellä se lienee puolentoista metrin paikkeilla paikasta riippuen. Itse kaivaisin sen syvyisen kuopan mieluummin saveen, kuin moreeniin, joka sortuu atomikuopan kokoiseksi. Rauhanajan kuoppaa on aika kaivaa vaivalloisemminkin. Toki kaivuutyökalut pitää olla oikeat, ja harvoin sellaisia on muilla kuin ko. kuopan kaivajilla.
No, en tiedä missä sinä intin kävit, jos kävit, mutta taistelijaparin katettu asema on huomattavasti metriä syvempi. Mutta sillä nyt ei ole tämän keskustelun kanssa mitään tekemistä, kunhan vain yritit tölväistä. :grin:
Lainaus käyttäjältä: Harmaa Vaeltaja - 02.08.2024, 20:56:56No, en tiedä missä sinä intin kävit, jos kävit, mutta taistelijaparin katettu asema on huomattavasti metriä syvempi. Mutta sillä nyt ei ole tämän keskustelun kanssa mitään tekemistä, kunhan vain yritit tölväistä. :grin:
Totta, mun intin lajiini ei kuulunut kuopan kaivaminen ja sellaisen osaaminen. Porsaanharjulla katselin, kun jotkut niitä kaivelivat ja ei siellä ollut yhtään metriä syvempää kenttälapiolla kaivettuna. Duunissa sitten kaivoin aikoinaan sitäkin enemmän.
"Tölväistä" ???