AAVSO:n erityistarkkaillussa on tunnettu toistuva nova T Coronae Borealis.
Sillä alkoi viime jo vuonna ns. purkausta edeltävä pudotus (pre-eruption dip), joten purkausta odotetaan tälle keväälle.
TCrB:n edellinen purkaus tapahtui vuonan 1946. Aiempia purkauksia tunnetaan vuosilta 1217, 1787, 1866 ja em. 1946.
Tähden normaali minimitaso on V-magnitudissa noin 10 ja B-magnitudissa 11. Edellisen purkauksen edellä tähtihimmeni molemmissa kaistoissa 12 mag tienoille. Purkauksessa kirkkaus voi nousta jopa 2,5 magnitudiin mutta vain lyhyeksi aikaa.
AAVSO:n infosivu ja webinaaritallennelinkki on osoitteessa
https://www.aavso.org/news/t-crb-pre-eruption-dip
Kannattaa ottaa tähti havainto-ohjelmaan, ellei ole jo.
Katsoin TCrB:tä Wikistä niin oli vaan punainen ympyrä mutta tähteä ei ensinkään, on vissiin normaalisti niin himmeä. Täytyy katsella newtonilla, eikös se illalla jo näy?
Yritin newtonilla T CrB:tä katsoa mutta oli jo vaalea yötaivas vaikka kuu on nollilla, lisäksi vielä kaakkoon oisi joutunut suuntaamaan ja pannat löysäämään ja kääntämään okulaarin ergonomisempaan asentoon, ei auta kun syksyllä uusi yritys.
T CrB eilen n. klo 22.30. 50 mm Nikkor AF, Nikon D7100, f/2,2, 4 s, ISO 400.
T CrB on kuvassa lähellä rajamagnitudia.
Vielä ehtii vahtimaan, milloin purkaus tapahtuu. Samalla voi kurkata, miten R CrB jaksaa.
Havainnollinen kuva, näköjään T on kruunussa otsan korkeudella.
Tämä ei välttämättä liity tähän kuinkaan, mutta laitan tähä silti.
Tänään illalla 20:20 kävin järvenrannalla Tahkolla ihailemassa tähtitaivasta ja kuuntelemassa josko jää pitäisi elämää.
Ekana huomion herätti otava pystyssä koilistaivaalla, Arcturus, kahvan alapuolella oikealla, JA suunnilleen samalla korkeudella , kuin Arcturus, samalla etäisyydellä, kahvasta paitsi pohjoispuolella oli hieman Arcturusta himmeämpi tähti ehkä noin +1magnitudia jota en tunnistanut ollenkaan, vaikka kuinka yritin... Tähti joka ei sinne kuulunut.
Ajattelin että voisi olla joku kirkas satelliittiheijastuma, väri lähellä Arcturusta.
Vaikka kuinka tuijotin, en havainnut minkäänlaista liikettä. Katselin ehkä 2..3 minuuttia, ja lähdin hakemaan kameraa. Kun palasin noin 5 minuutin päästä kameran kanssa ei tähteä näkynyt enään, ei ainakaan yhtä kirkkaana, saattoi sekoittua himmeämpien tähtien joukkoon. Lisäksi taivaalla liikkui hiljakseen hyvin ohuita pilvilauttoja. Otin sarjan kuvia... rantasaunan kaidetta tukena käyttäen käsivaralta 5 sek valotuksilla. Muuten hyvä, mutta kamera on vanha sony RX100, josta on näyttöpaneeli pimeä. Kamerassa on myös pieni "optinen tähtäin" mutta sitä en saa tarkaksi lasien, enkä ilman laseja. Kuvat pääsen katsomaan vasta viikonloppuna tietokoneen ruudulta.
Mitä suurimmalla todennäköisyydellä kyseessä melko kaukainen satelliittiheijastuma, mutta hyvin lähelle T coronae borealis aluetta ilmeisesti osuu. Lisäksi onko edes mitään fysikaalista mekanismia joka pystyisi saamaan tuollaisen hyvin lyhytkestoisen 8mag kirkkauden nousun... Tai sitten ei niinlyhytkestoisen, jos oli jäänyt pilventaa, kun hain kameran..
Tod.näk. heijastus geostationaarisen satelliitin paneeleista.
Geostationääriset näkyvät Suomesta negatiivisella deklinaatiolla, pohjan kruunu on +30. Joitain synkronisia voi toki olla.
2-3 minuuttia on aika pitkä aika heijastuksen kestoksi.
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 16.03.2026, 22:15:08Mitä suurimmalla todennäköisyydellä kyseessä melko kaukainen satelliittiheijastuma, mutta hyvin lähelle T coronae borealis aluetta ilmeisesti osuu. Lisäksi onko edes mitään fysikaalista mekanismia joka pystyisi saamaan tuollaisen hyvin lyhytkestoisen 8mag kirkkauden nousun... Tai sitten ei niinlyhytkestoisen, jos oli jäänyt pilventaa, kun hain kameran..
T CrB:sta on havaintoja tältä aamulta AAVSOn tietokannassa. Ei ole vielä(kään) kirkastunut.
arto
Hankasalmen observatorion radioteleskooppi seuraa T CrB:tä joka yö ja siihen kiinnitetty HaloCAM ottaa laajakulmaobjektiivilla värikuvia kahden minuutin välein. Uusin kuva käsitellään automaattisesti kymmenen minuutin välein, jolloin siitä erotetaan vihreä värikanava, cropataan Pohjan kruunun alue, platesolvataan ja yritetään etsiä T Crb. Jos tähti löytyy, niin siitä mitataan fotometria ja lähetetään sähköpostihäly.
Uusin kuva on nähtävissä osoitteessa: http://murtoinen.jklsirius.fi/ccd/arto/latestBlurCropped_green_solved.jpg
Liitteenä esimerkkikuva 15.3.2026 kello 01:30 UTC.
arto
Katsoin myös aamulla aavso:n käppyrää, eikä minkäänlaista muutosta.
Näkyiskö Hankasalmen kuvissa mahdollisesti tuo.. vai oliko pilvistä, vai olenko kuvitellut omiani..
Itse seuraan T CrB:tä jokaisena selkeänä yönä niin kauan kun se on näkyvissä havaintohorisontistani (parhaillaan noin kuusi tuntia / yö). Viimeisen vuoden aikana kun olen havaintoja tehnyt, ei koskaan ole ollut nopeita muutoksia kirkkaudessa.
Tähteä seurataan sen verran tiheällä aikajänteellä useiden satojen harrastajien toimesta, että en usko havaitsemasi äkillisen kirkastumisen olevan T CrB vaan jokin muu ilmiö joka on sattunut samaan kohtaan taivasta.
Juu, tämä on mullekkin nyt selvää että kyseessä ei ole Tcrb:n kirkastuminen, (esim. aavso:n havainoista selviää) nyt olisin kiinostunut josko olisi ollut toista havaintoa tästä mahdollisesta satelliitti heijastuksesta. Satelliitti kirkastumisetkin saattaa olla hyvin paikallisia. Lisäksi suurin osa suomesta oli pilvienpeitossa tuohon aikaan. Lisäksi "suunnilleen Tcrb:n suunnassa" tarkoittaa tässä tapauksessa käsivarsi ojennettuna noin kämmenen peittämää aluetta taivaalla..
Anyway, niin kuin ihan alussa epäilin, niin väärä häly.