Suuri vanha kraatteri, jonka sisällä erikoinen Fabricius.
13.4.2016
(http://www.noba-finland.org/moon/kuvat/Janssen%20Fabricius%2013.4.2016.jpg)
Hiukan suurempi kuva:
http://www.noba-finland.org/moon/kuvat/Janssen%20Fabricius%2013.4.2016%201350.jpg (http://www.noba-finland.org/moon/kuvat/Janssen%20Fabricius%2013.4.2016%201350.jpg)
Kas, Janssenilla olikin oma ketju ja siellä hyytävän tarkka aloituskuva Parallaxilta. :cool:
Laitetaanpa kaveriksi arkistoihin jäänyt kuva, joka jossain koossa ollut kyllä aikoinaan esillä osana isompaa mosaiikkia, mutta ansaitsee päästä täysikokoisena itsenäiseen elämään. Tämä oli myös tuolla 3d-ketjussa mukana pienempänä.
Janssen, kooltaan n. 200km. Sen pohjalla uomakimppu Rimae Janssen, joka tuosta leveältä kohdalta n. 7-8 km leveä ja nuo haarat sitten 2-3km leveitä. Janssenin pohjalla isoin kraatteri on tosiaan Fabricius, kooltaan n. 65 km. Sen pohjalla näkyy y-muotoinen uoma, joka taitaa ollakin vain 0,5km leveä ja muutamasta muustakin kohtaa kuvaa huomasin, että erotuskyky huitelee reippaasti alle kilometrissä ja muutama alle 0,5km kontrastikas kohde erottuu. Tuo Fabricius on erikoinen, kun sillä on keskusvuoren lisäksi tuommoinen vuorijono keskusvuoren ja reunavallin välissä. Koitin lueskella aiheesta ja Chuck Wood arveli sen syntyneen reunavallin romahduksesta kraatterin syntyessä, mutta en kyllä pysty mieltämään miten se päätyi reunavallista kymmenen kilometrin päähän erilleen?
Janssen 17.3.2013 (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+2013/Kuu+kev%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4+2013/Janssen_17032013_175024.jpg/_full.jpg)
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 28.11.2016, 23:18:13
Koitin lueskella aiheesta ja Chuck Wood arveli sen syntyneen reunavallin romahduksesta kraatterin syntyessä, mutta en kyllä pysty mieltämään miten se päätyi reunavallista kymmenen kilometrin päähän erilleen?
Janssen 17.3.2013 (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+2013/Kuu+kev%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4+2013/Janssen_17032013_175024.jpg/_full.jpg)
Enpä minäkään toki tiedä, mitä Fabriciuksessa tapahtui, mutta olen kyllä Woodin kanssa vakaasti samoilla linjoilla. Fabriciuksen pohjoisreuna on Metiuksen eteläreunan päällä, ja nämä molemmat ovat suunnilleen Janssenin eteläisen kraatterin pohjoisreunan päällä (Janssen lienee parin kraatterin muodostama). Niinpä Fabriciuksen koillisreuna on yli kaksi kilometriä korkeammalla kuin sen lounaisreuna. Nämä topografiset erot tuppaavat hyvin usein vaikuttamaan romahduksiin. Tuostakin kuvasta näkee, mutta suoremmin päältä otetuista luotainkuvista vielä selvemmin, että tuo vuorijono on vain valtaisan maanvyörymän lounaispää. Koillisreunalla on melko selvä kulma, mistä tuo matsku on pois.
En tiedä pystyykö tuon vyöryn etäisyyden selittämään ihan perinteisin keinoin (oletan kyllä että pystyy), mutta on olemassa myös sellainen geologinen prosessi kuin akustinen fluidisaatio (tai siis on akustisen fluidisaation teoria, joka sopii hyvin yhteen havaintojen kanssa). Ideana on vain se, että tärisevä kiinteä matsku virtailee holtittoman pitkiä matkoja käyttäytyen lähes kuin litku. Sillä selittyy nätistä moni kraattereissa muuten ongelmalliseksi jäävä kohta, mutta myös ihan Maassa havaittavat hämmentävän pitkän matkaa kulkevat maanvyörymät.
Ja kannattaa muuten tosiaan katsoa se 3D-versio Janssenista, auttaa hahmottamaan tuota korkeuseroakin.
Teemu
Kaguya (Selene) luotaimen ylilentovideo. Tuota kun katsoo, niin ehkäpä se sittenkin vyörymällä voisi syntyä. Tai itseasiassa näyttää melkein kuin olisi syntynyt kaatumalla.
https://www.youtube.com/watch?v=IydXOIS_hJI (https://www.youtube.com/watch?v=IydXOIS_hJI)
1.5.17 20.26. CPC1100, ASI224MC, IR-Pass.
(http://www.noba-finland.org/kuvat/Janssen%20Fabricius%201.5.2017%2020.26%202000.jpg)
Janssen päivätaivaalta 18.3.2021
Linkki kuvaan, Janssen 18.3.2021 (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%202021/Janssen_18032021_1644.jpg?img=full)
Höh? Nyt tuli niin hyvä kuva Janssenista, että siitä ei ensi vilkaisulla meinaa löytää koko Janssenia :shocked:
https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%202021/Janssen_19042021_2055-1.jpg?img=full (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%202021/Janssen_19042021_2055-1.jpg?img=full)
Tänä iltana oli kyllä melko hyvää keliä. Harmi, että koko taivaan ainoa pilvenriekale parkkeerasi itsensä ajoittain Kuun eteen sen parhaimman seeingin ajaksi :realmad:
Pistetään nyt tämä Janssenkin vielä, 25.2.23 illan satoa, vaikka ei pärjääkään alkuunkaan tuolle aiemmalle 400:lla otetulle kuvalle. Taas hassu kuva, on yhtä aikaa tarkka ja epätarkka, aika muljua oli keli. Luulisin että tässä on käynyt niin, että keskikokoiset detaljit ovat vääntelehtineet niin pahasti että niistä on tullut tuollaisia epäskarppeja pinottaessa, kun taas osa pienemmistä detaljeista on pinottaessa sopinut paremmin itsensä kanssa kohdalleen ja pysyneet kohtuullisen terävinä.
Isompi kuva täällä linkin takana (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%202023/Janssen3.jpg?img=full)
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%202023/Janssen3.jpg?img=medium)
Nämä ovat kyllä aivan uskomattoman hienoja kuvia.
Tarvitsisi saada hiukan parempi keli, niin kuvat eivät jäisi näin epätasapainoisiksi, ehkä sellainen keväällä lopulta tulee. Mielenkiintoisia yksityiskohtia näissä kyllä näkyy.
Ja Janssen eiliseltä.
Isompi täällä linkin takana (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%202025/Janssen_01062025_1855_ir2.jpg?img=full)
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%202025/Janssen_01062025_1855_ir2.jpg?img=full)
Auringonnousu Jansssenissa, 1.6. klo 0.16. Hieman aiemmin, kuin Haaviston (huomattavasti tarkempi) kuva.
Ensivalo peili-iteraatiolle #6 huonoissa olosuhteissa tänään. Ukkos/kuurosadealue peitti suurimman osan taivasta, mutta puoli yhdeksän jälkeen hetken länsitaivaalla Kuu pilkotti pilvien läpi/takaa. Kuu ehti jo melko matalalle ja päivätaivaalla oltiin, mutta pakkohan se oli saada kokeilla. Janssen sai kunnian. Ei mikään kaunokki, mutta... mutta... olen löytävinäni kuvasta pieniä kraattereita, joita en ennen ole saanut kuvattua. Olen toiveikas parempaa tilaisuutta odotellessa. Ja kun saisi vielä sen apupeilinkin.
Joka tapauksessa pilvisen päivätaivaan kuvaksi ihan hyvä.
Isompi kuva linkin takana: Janssen (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%202026/2026-05-22-2041_Janssen.jpg?img=full)
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%202026/2026-05-22-2041_Janssen2.jpg?img=full)
Ai täällä kuuketjussa olikin ensivalo. Hienolta näyttää ollakseen päivällä otettu kuva. Vielä taitaa olla aika pimeää, ainakin kuun kuvaus toimii jos vaan seeing ym. on sopivat. Hyvältä näyttää.
Olen tuota kuvaa nyt pari päivää tutkaillut ja vertaillut aiempiin kuviini samasta kohteesta normaalimmissa olosuhteissa ja alan olemaan aika innostunut. Tuolla näkyy useita pieniä kraattereita, joita en jyrkemmässäkään valaistuksessa pimeältä taivaalta ole ennen saanut näkyviin. Ja pidän niiden skaalastakin. Kun katsoo vaikka Fabriciuksen pohjalla olevaa "mersun merkkiä", se erottuu paremmin kuin 400:lla ottamassani kuvassa (#6 viesti tässä ketjussa 20.4.2021), samoin Janssen K:n vasemmalla puolella olevat pikkukraatterit. Kyllä tämä nyt pätkii 400:n. Toki kuvan yleisilme on epäterävä, mutta se tulee päivätaivaskuvasta, kun pinoaminen ei saa päivänvalon huuhtomista tasaisemmista kohdista kiinni tai päivänvalo on ne huuhdellut näkymättömiin.
Alla vielä yksittäinen infrapuna raakaruutu ja sitten toinen pinoamiskokeilu, niin saa käsityksen millaiselta päivätaivasdata näyttää. Aika hämmästyttävää, että tuollaisestakin kuvan saa.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%202026/jans.jpg?img=full)
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%202026/2026-05-22-2041_Janssen2.jpg?img=full)
Hienoa. Jospa lähestyvästä täysikuusta saisi yökuvan.