Onko kenelläkään kokemuksia näistä edullisista ccd kameroista?
Ei ehkä niin edullisia kuin web kamerat mut eipähän tarvis alkaa modaamaan!
http://www.telescope-service.com/ImagingSource/start/ImagingSource.html
Ei ole kokemusta (vielä) mutta maailmalla noita käyttävät huipputason planeettakuvaajat, ihan Damian Peachistä lähtien (ed.äh, Peach käyttää Lumeneraa joka on samankaltainen mutta enivei). Kamerat on siis tarkoitettu etupäässä planeettojen ja vastaavien kirkkaiden kohteiden kuvaamiseen, jolloin otetaan lyhyessä ajassa tuhansia kuvia lyhyellä valotusajalla. Syvän taivaan kohteiden kuvaamista rajoittaa se, että kameroissa ei ole jäähdytystä.
Näillä nopeilla liitännöillä varustetuilla Lumeneroilla ja Imaging Sourceilla saa kyllä ällistyttäviä kuvia jos muu systeemi vaan antaa myöten. Tässä (http://higginsandsons.com/astro/images/Plato-08-03-07.jpg) yksi Wes Higginsin kuva Platosta Lumeneralla ja 18" Newtonilla:
Jep, olen itsekin harkinnut ko kameraa mutta tosiaan vain planeetta/aurinko/kuukuvaukseen.
Ja yksi huono puoli mielestäni on että läppärin kanssa kamera vaatii taas oman virtalähteen :(
Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 22.08.2007, 06:31:32
Näillä nopeilla liitännöillä varustetuilla Lumeneroilla ja Imaging Sourceilla saa kyllä ällistyttäviä kuvia jos muu systeemi vaan antaa myöten. Tässä (http://higginsandsons.com/astro/images/Plato-08-03-07.jpg) yksi Wes Higginsin kuva Platosta Lumeneralla ja 18" Newtonilla:
Jessis mikä kuva kuusta!
Hämmästyttävän terävää jälkeä alle 50cm putkella. Eikä ole seeing raiskannut otoksia.
JV
Timo-Pekka, miten merkittävä tuo jäähdytys on Suomen olosuhteissa, varsinkin talvella?
Terv. Tuomo
Lainaus käyttäjältä: Tuomo Repo - 22.08.2007, 18:15:23
Timo-Pekka, miten merkittävä tuo jäähdytys on Suomen olosuhteissa, varsinkin talvella?
Terv. Tuomo
Jos kuvataan kovassa pakkasessa, niin jäähdytys ei tietystikään ole niin merkittävä asia, kuin jossain lämpimässä kuvatessa. Tosin kameran spekseissä mainitaan alimmaksi käyttölämpötilaksi -5C :-) Kameran käyttäytymistä on vaikea arvata, kun siinä ei ole edes passiivista tuuletinta, kuten esim. Atikin web-kameroissa. Jos kenno lämpenee pitkään valottaessa, pimeävirta voi pitkällä valotuksella olla hyvin merkittävä. Tällaista lämpenemistä tapahtuu ainakin digijärkkäreiden CMOS-kennoilla -- mutta tosiaan tuon kameran CCD:stä en osaa sanoa. Imaging Source-kameroissa käytettävissä Sonyn CCD-kennoissa pimeävirta on kuitenkin niin pieni, että se voi olla merkityksetön. Yleensä CCD:llä noin 6 asteen lämpeneminen tarkoittaa pimeävirran kaksinkertaistumista.
Kiitoksia lisäselvityksestä. Varsinkin tuo viimeinen lause kyllä puoltaa jäähdytystä, oltiin sitten kuvaamassa missä tahansa. Eli jäähdytyksestä kannattaa maksaa kohtuullisesti, kun sillä varmistetaan osaltaan pienempi kohina kuvissa.
Mitenhän kyseiset kamerat toimisivat autoguiderina, ajattelin että jos ostais aluks halvan harjottelu kameran niin oisko tosta guidaukseen myöhemmin? Lähinnä toi firewire liitäntännän yhteensopivuus ilmaisohjelmiin...
Onko kukaan vielä hankkinut kyseistä kameraa?
Hankin muutama viikko sitten Imagin Sourcen kameran tyyppimerkiltään DFK 21AU04.AS, eli kyseessä on pienellä 1/4'' kennolla (640x480 pixeliä) varustettu USB -2 porttiin kytkettävä värikuvia ottava kamera. Kamera itsessään on näppärän pienikokoinen, kevyehkö kuutio ja siinä on alla kisko ruuvinreikineen helppoa kiinnitystä varten. En ole vielä päässyt kunnolla testamaan sitä, sillä viimeksi en saanut kameraa toimimaan yhteistyössä tähtitornini vanhahkon tietokoneen kanssa, jossa lienee liian hidas USB -portti. Uudemman läppärikoneen kanssa kamera näyttää kyllä toimivan työhuoneessa tehtyjen kokeilujen perusteella, mutta testaaminen kaukoputken läpi on jäänyt vielä tekemättä muiden tärkeämpänä pitämieni kuvausprojektien takia, jotka olen tehnyt paremmalla CCD -kamerallani.
Olisi nyt näitä selkeämpiä säitä enemmän niin raahaisin läppärini tornille ja kokeilisin jopa deep sky kuvausta. En odota tuloksilta paljoa, sillä kamerahan on vain 8 bittinen, mutta jos värisävyjen kanssa ei ole kovin kriittinen niin mikäpä ettei. Minullahan on sen verran valovoimainen kuvauslaitteisto (40cm f/3.1 newton polttovälin lyhentäjän kanssa), että lyhyilläkin valotusajoilla saa melko paljon signaalia kennolle. Tilasin kameran kylläkin ajatellen lähinnä planeettakuvausta sekä erilaisten tähdenpeittojen ja ylikulkujen videokuvausta. Ehkäpä sen voisi jättää myös joskus vahtimaan taivasta tulipallojen ja muiden taivaanilmiöiden kuvaamista varten. Pitäisi vain hommata jostain siihen sopiva laajakulmaobjektiivi.
Enemmän erilaisia kameramalleja hintoineen löytyy Imaging Sourcen sivuilta.
Veijo Kallio
Lainaus käyttäjältä: Poro - 23.08.2007, 12:52:05
Mitenhän kyseiset kamerat toimisivat autoguiderina, ajattelin että jos ostais aluks halvan harjottelu kameran niin oisko tosta guidaukseen myöhemmin? Lähinnä toi firewire liitäntännän yhteensopivuus ilmaisohjelmiin...
Terve kaikki,
Tilasin juuri äsken Imaging Sourcen mono-firewire kameran. Tämä saapuu aikaisintaan ensi viikon lopulla. Tarkoituksena on käyttää tätä pelkästään autoguidaukseen.
Kun kamera on saapunut ja kun olen päässyt tätä testaamaan (vaalealla kevät taivaalla) niin laitan tänne tiedotteita kyseisen kuution toimivuudesta.
-Mika Luostarinen
Lainaus käyttäjältä: luostarinenmika - 03.05.2008, 22:13:54
Terve kaikki,
Tilasin juuri äsken Imaging Sourcen mono-firewire kameran. Tämä saapuu aikaisintaan ensi viikon lopulla. Tarkoituksena on käyttää tätä pelkästään autoguidaukseen.
Kun kamera on saapunut ja kun olen päässyt tätä testaamaan (vaalealla kevät taivaalla) niin laitan tänne tiedotteita kyseisen kuution toimivuudesta.
-Mika Luostarinen
Tämä kamera saapui tänään. Se toimii myös Mac OS X käyttöjärjestelmän kanssa ainakin PHD Guiding ja Astro IIDC ohjelmien kanssa (=kuvaa tulee ruudulle).
Ensimmäisenä pilvettömänä yönä kokeilen autoguidausta. Testausta varten ei taivaan tarvitse olla edes kovin tumma, riittää että jokunen tähti on tarjolla.
Kameran malli oli siis DMK 31AF03.AS ja se on mono-kamera jossa resoluutiona 1024x768. Kennon koko on 1/3 tuumaa.
Linkki asiasta kiinnostuneille:
http://www.astronomycameras.com/en/products/firewire-cameras/mono/dmk31af03as/
t.
-Mika Luostarinen
Lainaus käyttäjältä: luostarinenmika - 07.05.2008, 18:16:01
Tämä kamera saapui tänään. Se toimii myös Mac OS X käyttöjärjestelmän kanssa ainakin PHD Guiding ja Astro IIDC ohjelmien kanssa (=kuvaa tulee ruudulle).
Ensimmäisenä pilvettömänä yönä kokeilen autoguidausta. Testausta varten ei taivaan tarvitse olla edes kovin tumma, riittää että jokunen tähti on tarjolla.
No niin, nyt on tehty ensimmäiset toimivat autoguiding testit kameralla. Kamerassa ei itsessään ole mitään vikaa ja se toimii niinkuin pitääkin. Windows puolella jos kameraa käyttää lappärissä jossa ei ole luonnostaan firewire porttia on sellainen ostettava. Kamera vaatii 8V-30V joten firewire PCMCIA kortin olisi oltava sellainen että siihen voi kytkeä erillisen virtalähteen sähköä antamaan. Tavallisella rupu-firewire kortilla joka tarjoaa 3V ei kamera starttaa (tuli huomattua).
Macissa (mac book pro) antaa macin firewire portti näköjään aivan riittävästi V:tä joten muuta ei tarvita kuin kaapeli.
Ainut ongelma joka autoguiding testeissä tuli eteen oli GPUSB boxi (yhdistää jalustan ST-4 autoguiding portin ja PC:n USB väylällä). Hankkimani GPUSB on näköjään rikki koska se ei toimi windowisissa eikä macissä eikä millään kokeilemallani softalla.
Heitin siis mäkeen GPUSB boxin ja nyt homma toimii siten, että ajan windowsissa EQMOD softaa, ASCOM drivereita, Stellarium tähtikarttaohjelmaa sekä PHD Guiding autoguider ohjelmaa. HEQ-5 jalustan ja PC:n väliin kytkin EQDIRECT modulin. Heitin siis myös mäkeen HEQ-5 käsiohjaimenkin (mihis sellaista edes tarvitaan?) ja samalla koko setupin (kaksi kameraa, kaksi kaukoputkea, läppäri) johto ja muu hilavitkutin määrä putosi dramaattisesti. Vähemmän clutteria ja hyvä niin .
Tätä kirjoittaessani otan juuri aikasarjaa OO AQL pimennysmuuttujasta joka on kohoamassa valoisan itätaivaan ylle :)
Kaikki on kunnossa !
Jos joku tarvitsee jotain teknisiä detaljeja tms voin vastailla täällä tai privamailitse.
-Mika Luostarinen
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 14.05.2008, 00:44:28
Ainut ongelma joka autoguiding testeissä tuli eteen oli GPUSB boxi (yhdistää jalustan ST-4 autoguiding portin ja PC:n USB väylällä). Hankkimani GPUSB on näköjään rikki koska se ei toimi windowisissa eikä macissä eikä millään kokeilemallani softalla.
Eli tähän vähän jatkoa: Vika ei (näköjään) ollutkaan parjaamassani GPUSB boxissa vaan SBIG-kameran mukana tulevassa "oikeassa" RJ-12 "autoguider" kaapelissa jota käytin tuossa aikaisemmassa testissä.
Muidenkin on hyvä tietää, että jos olet ostanut SBIG kameran niin useimpien mallien mukana tulee RJ-12 "autoguider"-kaapeli. Jos käytät SBIGin kameraa autoguiderina ja kytket tämän kaapelin suoraan SBIG-kamerasta jalustasi autoguider-porttiin niin homma toimii kyllä hienosti (ja harhauttaa sinut luulemaan että samaa kaapelia voi käyttää kaikessa autoguidauksessa...).
Mutta jos käytätkin tätä samaa kaapelia GPUSB boxin kanssa (eli kytket kaapelin GPUSB boxista jalustan autoguider-porttiin (minulla HEQ-5 pro goto) niin eipä toimikaan !
Ostin tänään verkkokauppa.comista tavallisen RJ-12 puhelinkaapelin ja tämän kytkemisen jälkeen toimii autoguidaus myös GPUSB-boxia käyttäen.
Mielenkiintoista. Autoguidauksessa käytettäviä kaapeleita (RJ-12) on erilaisia ja riippuen kokoonpanostasi niin joudut sitten selvittämään oikean tyyppisen kaapelin. Uuh... no hyvä että tämäkin selvisi.
Jos linjalla on Mac OS X käyttäjien niin ainakin "PHD Guiding" ja "Astro IIDC" softat toimivat Macissa hienosti autoguidauksen osalta.
Cheers,
-Mika Luostarinen
Hei
Kerron lyhyesti varsin vähäisistä kokemuksistani parin kesäkuukauden ajalta ImagingSourcen kameroista. Minulla oli kokeiltavana kuukauden päivät ImaginSourcen DFK 31AU04.AS, jonka resoluutio on 640 x 480, listahinta 290 euroa. Muiden taivaskohteiden puuttuessa kuvasin Kuuta aamuneljän ja viiden välillä, jolloin sinisironta ei vielä ollut voimakasta. Tulokset olivat varsin hyviä ja Registax4 käsiteltyinä mielestäni ihan erinomaisia. Kuitenkin päädyin ostamaan DFK 31AU03.AS, jonka resoluutio on 1024 x 768 eli jonka antama kuva täyttää täsmälleen läppärin näytön. Tosin jouduin maksamaan parisataa euroa enemmän kuin pienemmästä eli lopulliseksi hinnaksi tuli Teknofokuksesta noudettuna 557 euroa (listahinta oli 440 euroa). Kokemukseni pohjalta suosittelisin kyllä ilman muuta tämän isompi resoluutioisen hankkimista. Tarjolla on toki vielä isompi DFK 31AU02.AS, resoluutio 1280 x 960, eli tämän saa, jos haluaa vielä nokittaa 300 eurolla (listahinta 740 euroa). Itse arvioisin tästä saatavan rajahyödyn jo aika vähäiseksi. Paljon riippuu tietenkin laitteesta, jonka läpi aikoo valokuvata. Itse kuvaan TAL 200K:n läpi, jonka erotuskyvyksi on valmistaja ilmoittanut 0.6" eli Plato -kraatterin pohjalla olevat pikkukraatterit, joiden halkaisijat ovat 1,7 - 2,2 km ovat siinä ja siinä erotuskyvyn rajoilla. Tämä lyö aika lailla yksiin kameran DFK 31AU03.AS 1280 x 960 resoluution kanssa. DFK 31AU03.AS:lla ottamissani kuvissa Platon pohjan pikukraatterit eivät näy, sen paremmin kuin Alppilaakson pohjan kapea halkeama, eivät ole kyllä näkyneet paljaalle silmällekään. Tulisivatko nuo yksityiskohdat esiin , jos kuvaisin kaukoputkeni låpi tarkempi resoluutioisella NDFK 31AU03.AS:llakaan, epäilen.Toisaalta esim. 0,5 - 10 km levyinen ja 160 km pituinenVallis Schröteri erottui kuvissa nätisti koko pituudeltaan. Näihin näkymisiin vaikuttaa luonnollisesti myös se, miltä kantilta aurinko kuun pinnalle lankeaa ja seeing. Omat kuvaukseni tein ottamalla 10 sekunnin videoclipsejä sisältäen noin 300 ruutua, joista sitten käsittelin Registax4 ohjelmalla. Jäähdytyksen puuttumiseen ja kohinan poistosta syntyy kokemuksia vasta syystaivaan pimetessä, ainakaan Kuun kuvaamisessa asialla ei liene merkitystä.
Jään mielenkiinnolla odottamaan muiden kokemuksia ja näkemyksiä ImagingSource kameroiden käyttämisestä.
Juhani Laurila
Kuinka suuri tuon IR-suotimen vaikutus on planeettakuvauksessa?
Vaihtoehtona kun on suotimella tai ilman ja joku haluaisi ottaa myös sumukuvia.
Peiliputkella suoraan kuvatasolle kuvattaessa väritasapaino vähän muuttuu. Linssiputkella kuva menee sotkuksi koska värikorjaus ei ulotu IR alueelle. Toucamilla, josta on fillteri pois sekä linssiputkella, tähdistä tulee nättejä joulupalloja.
Kaizu
Siis... IR-suotimella varustetulla kameralla tulisi siistimpi kuva sekä peili- että linssiputkella?
Juu, jos ei erityisesti halua ottaa IR-kuvaa. Silloin taas on syytä suodattaa näkyvä valo pois sotkemasta.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Lunophilus - 12.12.2008, 23:00:17
Siis... IR-suotimella varustetulla kameralla tulisi siistimpi kuva sekä peili- että linssiputkella?
Ei välttämättä, asia ei ole mitenkään yksiselitteinen. Joissakin tapauksissa planeettakuvista saa irti enemmän yksityiskohtia kuvaamalla infrapuna-alueelle, sillä siellä ilmakehän rauhattomuus häiritsee kuvausta toisinaan vähäisemmin. Infrapunaherkän kameran ja sopivan suodattimen yhdistelmä tarjoaa enemmän mahdollisuuksia kuin suodattimella varustettu kamera. Allekirjoittaneen myymistä ImaginSourcen kameroista lähes kaikki ovat olleet ilman IR-suodatinta. ImaginSourcella on sivuillaan erittäin runsaasti käyttäjien ottamia kuvia ja tietoa kulloinkin käytetyistä varusteista. Alkuun pääsee vaikka sivulta: http://www.astronomycamerasblog.com/category/sample-images/
Hannu Määttänen
Törmäsin pieneen vertailuun DMK21 vs. QHY5.
http://www.salzgeber.at/astro/moon/20090406/camera_compare.html
Jaahas, nyt on yksi sinisen kuution omistaja lisää. Tuli hankittua kamera CCD mustavalkoversiona (UV/IR blokkifiltterin kanssa) korvaamaan SPC900NC. Ensituntumat otettu sisällä koekuvaamalla. IS.Capturen Käyttöliittymä vaikuttaa asialliselta.
Tutustumista tuo softa vielä vaatii reilusti, että saa parhaat asetukset "kentälle" käyttöön. Histogrammit, ROI, de-bayerit ja muut, niitten merkitystä täytyy tarkemmin pähkäillä :-)
Jotain höpinää täällä:
http://tiku-astro.blogspot.com/2009/10/imaging-source-cameras.html
http://tiku-astro.blogspot.com/2009/10/imaging-source-cameras-order-completed.html
http://tiku-astro.blogspot.com/2009/10/imaging-source-cameras-installation.html
Imaging Source on todennäköisin vaihtoehto seuraavaksi planeettakameraksi. Onko kellään omiin kokemuksiin perustuvaa tietoa niiden pakkaskestävyydestä? Spekseissähän alimmaksi käyttölämpötilaksi ilmoitetaan -5 astetta. Miten kylmässä olette kameroitanne käyttäneet?
Petri