Olin eilen ensimmäistä kertaa elämässäni tekemässä napasuuntausta ja säätämäasä välineitä kun oli kerrankin kirkasta.
Timpe ja meade-mad, olette harvinaisen oikeassa, ottaahan toi aikaa, ainakin alussa. Napasuuntaukseen sain kulumaan lähes tunnin täällä pk seudun valosaasteen keskellä ja tästä syystä huomasin että ilman cls filsua turha toivo yrittää edes minuutin valotuksia canonin 70-200 2.8 L putkella.
Onko pk seudulle järkevin juuri cls vai uhc-s kun pääasialliset kohteet on tällä hetkellä sumut ja edellämainitun valosaasteen minimointi?
Huomasin myös että paikanpäällä valkotasapainon säätäminen pimeässä on hankalaa.
Jalustaa ohjasin tietokoneen kautta autosta käsin, joten pakkasellakaan aluksi pelkäämäni tietokoneen käyttö ei tule olemaan ongelma, seuraavaksi täytyisi löytää pk seudulta järkevän automatkan päästä suht saasteeton paikka. Vinkkejä? :wink:
Kuvankäsittely photoshopilla on tuttua, tosin 'normaali' kuvauksessa olen pyrkinyt saamaan kuvat jo valmiiksi niin hyvin että perus säädöt riittää, joten tulee tässäkin väkisin paljon uutta, puhumattakaan deepskytrackerin yms opiskelusta.
Harjoittelen nyt jonkin aikaa kaluston kasaamista ja käyttöä jo olemassa olevalla kamera optiikalla, ettei sitten myöhemmin kaikki aika mene pelkkään napasuuntaukseen... :cheesy:
Löysin laatikosta myös sigman 150-500 (bigma), onkohan tästä mihinkään?, vai jätänkö takaisin laatikkoon kun ei muutakaan käyttöä ole... :cheesy:
Voisiko joku postata tähän jonkun onnistuneen osavalotuksen jostain sumusta tai m31stä, mielellään sellainen missä valoa on kerätty 1-3min tms, kuitenkin ilman guidausta. että edes suurinpiirtein tiedän miltä ne näyttää...? :shocked:
Olkoon toi sw 80ED seuraava putki, kiitos kaikille hyvistä vinkeistä! :azn:
Ota kuvat RAW-kuvina, niin voit unohtaa kameran valkotasapainojutut (kuten kuuluukin tähtikuvauksessa). Kuva rakennetaan kuitenkin loppuun jossakin kuvankäsittelyohjelmassa ja käsittelytavat hyvin eroavat paljon päiväkuvien käsittelystä.
UHC-S ja CLS taitavat kummatkin hukata valoa myös kohteesta melko paljon, joten suosittelisin yleissuotimeksi Baaderin Moon&Skyglow/Neodymium suodinta (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p511_Baader-Skyglow-Neodymium-2--mehr-Kontrast-an-Mond-Planeten.html). Tuo vie valosaasteen keltaisen pois, mutta jättää suurelta osin muut fotonit talteen. Jos tuo jää liian hennoksi, niin sitten jompi kumpi edellä mainituista käy tuon tilalle.
Joku muu voisi näyttää esimerkkikuvan ED80:n raakakuvasta, koska omat 300/1500mm Newtonin kautta otetut raakakuvat eivät välttämättä ole kovin vertailukelpoisia pienen linssiputken kanssa. Tuossa alla tulee kuitenkin CCD-kameran 3 min yksittäisruutu (luminassikanavan kuva) komeetta Garraddista viime kevättalvelta...
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Temp/Garradd_02032012_180s_klo_2230.jpg/_small.jpg)
.. ja täältä löytyy kuvan lopputulos: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=8507.msg90922#msg90922 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=8507.msg90922#msg90922) (käsiteltynä koko LRGB-setistä valmiiksi loppukuvaksi). Idea käynee kuitenkin selväksi eli raakakuvissa saattaa näkyä (tai olla näkymättä) jotain kohteesta, mutta vasta näiden osavalotuksien pinoaminen yhteen ja käsittely kuvankäsittelyohjelmassa tuottaa sen siedettävän loppukuvan.
Toki aina mä kaiken kuvauksen rawina otankin, tarkoitin vain että olen tottunut esim urheilua kuvatessa siihen, että photoshoppia ei tarvitteis käyttää croppaamisen ja terävöittämisen lisäksi muuhun ja kyllähän se helpottaisi astrokuvauksessakin jos edes taivaan saisi kamerasta ulos muina kun sateenkaaren väreinä... :smiley:
Toi ehdottamasi moon & skyglow vaikuttaa myös hyvältä vaihtoehdolta, mutta miten sen kiinnitys järkkäriin tapahtuu kun ei ole clip on filsu? Löytyykö tosta yhtä selkeitä käyriä kun astronomikin filttereistä?
Kuvaatko Timpe itse kaupunki alueella?
Tuossa on käsittelemätön 100% croppi harsosumusta. Se on otettu modatulla Canon 40D:llä, CLS-CCD filtterillä, EF300f/4L IS-objektiivilla ja jalustana on NEQ3-2 (ei autoguidausta). Valotusaika on kaksi minuuttia ja herkkyys 800.
Itse käytän kaupunkikuvauksessa aika säännöllisesti Idas LPS-nimistä valosaastesuodinta. Tykkään sen vähäisestä vaikutuksesta väritasapainon muutokseen.
Valitettavasti photaria pitää tähtikuvauksessa käyttää huomattavan paljon jotta kuvista saa kaiken himmeän kaman esiin ja samalla pidettyä kohinan kurissa, värit hallinnassa, tähdet pieninä jne.
Noissa filttereissä seuraa tietysti mukana myös valoitusaikoijen pidentyminen, varsinkin CLS filtterillä ilmeisesti 3 kertaisesti? Eli nyt joutuu sitten miettimään, että riittääkö valon määrä mitä guidaamattomana pystyn ottamaan...
täältä löytyy ihan kohtuullinen vertailu noiden LP filttereiden kesken http://www.pbase.com/samirkharusi/lps_cls_filters
Mikä ero on cls / cls-ccd filttereiden kesken, minulla on siis modattu 600D jossa pölynravistuslasi on jätetty paikoilleen, joten onko väliä kumman hankin jos cls nyt päädyn? ccd malli ilmeisesti tarkoitettu kameraan jossa kummatkin lasit otettu pois mutta toimii normaali cls tavoin jos toinen lasi paikoillaan?
Löytyykö jostain jotain photoshop perusteita tähtikuvakseen, layerit, maskit, levelssit ymsyms?
Alkaa vähän ehkä mennä jo offtopiciksi, mutta...
Tässä olis pari vertailukuvaa M31:stä + M33. Kyllä tuo CLS-filtteri tuntuu olevan vaan ehdoton apu vähänkin valosaasteisella taivaalla. Kuvankäsittely värien/sävyjen kanssa muuttui tosin hankalemmaksi.
Alkuperäiset osavalotuset vain pienennetty foorumikokoon.
Vertailu on ehkä vähän epäreilu, koska ensimmäisessä kuvassa on lumi maassa. Kolmas kuva on vuoden takaa lokakuulta, jolloin lunta ei vielä ollut, suunnilleen vertailukelpoisilla asetuksilla. Toivottavasti näistä on jotain apua :)
M31 Tammikuu 2012 (lumi maassa), 60s valotus, f3.5, ISO800. (ei CLS-filtteriä)
(https://dl.dropbox.com/u/3986913/tahti/random/m31_200mm_f3.5_ISO800_60s.jpg)
M31 Marraskuu 2012 (ei lunta), 70s valotus,f3.5, ISO800. (CLS-clippi filtteri)
(https://dl.dropbox.com/u/3986913/tahti/random/m31_200mm_f3.5_ISO800_70s.jpg)
M33 Lokakuu 2011 (ei lunta), 30s valotus, f3.5, ISO2000. (ei CLS-filtteriä).
(https://dl.dropbox.com/u/3986913/tahti/random/M33_200mm_f3.5_ISO2000_30s.jpg)
Kiitos kuvista, oliko sinulla laari kamerasta poistettu kummatkin lasit vai vaan toinen, oliko cls vai cls-ccd?
Itseasiassa olisin jo vaihtanut keskustelun aiheen, mutta en löytänyt ipadilla paikkaa mistä se tehdään... :shocked:
Kamera on ihan modaamaton ja filtteri on toi astronomik:in EOS clip-filter (siis se mikä menee tuonne kameran sisälle obiskan taakse).
Valosaasteen vaikutus näyttäisi olevan erittäin suuri vaikka käyttäisikin CLS-suodinta. Alla pari esimerkki kuvaa.
Ensin lumettomaan aikaan pienen kunnan taajaman reunalla otettu kuva ja toinen viime talvelta, kun lumi oli jo maassa ja kuvauspaikka on noin 10 kilometrin päässä Oulun keskustasta.
CLS-CCD filtterin ja perus CLS:n ero on siinä, että CCD malli plokkaa infrapunan. Ymmärtääkseni tuo infrapuna pääsy kennolle on plokattava jollain tavalla.
Lainaus käyttäjältä: vtp000 - 10.11.2012, 22:46:36
Toki aina mä kaiken kuvauksen rawina otankin, tarkoitin vain että olen tottunut esim urheilua kuvatessa siihen, että photoshoppia ei tarvitteis käyttää croppaamisen ja terävöittämisen lisäksi muuhun...
Ei tule onnistumaan näin. Tähtikuvissa kuvat joutuu vain "repimään auki" ihan eri tavalla kuin päiväkuvauksessa. Tämä mm. sen takia, että himmeä sumu on himmeän näköinen pidempään valotetuissa ruuduissakin. Joudut siis nostamaan kuvan himmeitä osia "ylös" ilman että tähdet nousevat samalla liian hallitsevaan osaan. Samalla sen väritasapainonkin saa fiksattua kuntoon, mutta tämä on tietysti helpompaa, kun pinottu loppukuva on valmiiksi suunnilleen oikeissa sävyissä.
Lainaus käyttäjältä: vtp000 - 10.11.2012, 22:46:36
Toi ehdottamasi moon & skyglow vaikuttaa myös hyvältä vaihtoehdolta, mutta miten sen kiinnitys järkkäriin tapahtuu kun ei ole clip on filsu? Löytyykö tosta yhtä selkeitä käyriä kun astronomikin filttereistä? Kuvaatko Timpe itse kaupunki alueella?
Tuollaiset suotimet sopivat tällaisen suukappaleen eteen: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p200_Adaptor-2--to-T2---low-profile.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p200_Adaptor-2--to-T2---low-profile.html)
Mitä tarkoitat "selkeällä käyrällä"? TS:n linkissä (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p511_Baader-Skyglow-Neodymium-2----more-contrast-on-Moon-Planets.html) näkyy suotimen läpäisykäyrä (%T) ja siinä x-akselilla aallonpituudet nm-lukemina. Vertaa tätä tietoa näkyvän valon spektriin: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Rendered_Spectrum.png (http://en.wikipedia.org/wiki/File:Rendered_Spectrum.png) (= esim. tuo suotimen 580-590 nm kuoppa läpäisykäyrässä menee keltaisen-oranssin värin tienoille näkyvässä valossa).
Kuvaan kaupunkialueelta (noin 1 km Hyvinkään keskustasta) ja siksi omissa digijärkkärikuvissani on punainen pohjahuntu taustalla. CCD-kameran mustavalkokuvissa tämä näkyy vain vaalempana taustataivaana (esim. tuo linkittämäni komeettakuva oli mv-kuva).
Tästä valosaasteen määrästä tulee esimerkkinä liitekuva 2 minuutin valotuksella ISO1600 herkkyydellä (EOS 7D) ja kohteena IC 405 sumu (Baader Moon&Skyglow/Neodymium oli käytössä). Toinen liitekuva on saman kuvan pikainen levels-käsittely, jonka jälkeen sumua alkaa näkymään hiukan (mutta tähdet turpoavat muodottomiksi länteiksi ja taustakohina nousee esiin). Loppukuva samasta pinosta vuoden 2011 alusta on näkyvissä täällä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=610.msg70068#msg70068).
Nykytiedoillani käsittelisin saman kuvan ihan eri tavalla loppukuvaksi ja lopputuloskin olisi tyystin erilainen. Törmäät siis tähtikuvauksessasi hyvin nopeasti siihen, ettet osaa käsitellä ottamaasi kuvaa sellaiseksi kuin haluaisit sen kulloinkin tulevan. (Kyselit
"Löytyykö jostain jotain photoshop perusteita tähtikuvakseen, layerit, maskit, levelssit ymsyms?") Tähän auttaa ohjeiden hakeminen verkosta ja käytännön kuvankäsittelyharjoittelu harjoittelun jälkeen. Täällä foorumillakin on jippoja siellä sun täällä (esim. (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9634.0)), muttei mitään sellaista tiivistä 1-2-3 ohjeistusta, kuinka nämä käsittelyasiat tehdään "oikein". Eikä yhtä "oikeaa" tapaa edes välttämättä ole, vaan jokainen etsii omat tapansa tehdä loppukäsittely esim. englanninkielisten kirjojen ja verkon opetusartikkelien tiedon mukaan. Hidas oppimisprosessi tulee tässä eteen varmaan kaikille... :huh:
Lainaus käyttäjältä: laari - 11.11.2012, 11:32:42
Alkaa vähän ehkä mennä jo offtopiciksi, mutta...
Ylläpito voisi varmaan pätkäistä tämän ketjun ja siirtää loput uuteen aiheeseen (vaikka tuon « : 09-11-2012, 21:20:51 » kirjoittamani viestin jälkeen). Kiitos!
Lainaus käyttäjältä: vtp000 - 10.11.2012, 11:17:05
Voisiko joku postata tähän jonkun onnistuneen osavalotuksen jostain sumusta tai m31stä, mielellään sellainen missä valoa on kerätty 1-3min tms, kuitenkin ilman guidausta. että edes suurinpiirtein tiedän miltä ne näyttää...? :shocked:
Ehkä tästä aiheesta? Olisiko
"Kamerasta tulleita raakakuvia ds-kohteista" sopiva yleisnimi tälle uudelle ketjulle? Vai lisätäänkö jotain kuvankäsittelyyn liittyvää kuvausta mukaan otsikkoon, kun tuo rönsyily menee sinne suuntaankin?
Käytännössä koko ketju on aloittelijan pohdintaa kuvauksen aloittamisesta, välineistä ja niiden käytöstä. Joten ainakin ketjun nimeä voi muuttaa sopivampaan suuntaan... :cheesy:
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 10.11.2012, 21:27:47
UHC-S ja CLS taitavat kummatkin hukata valoa myös kohteesta melko paljon, joten suosittelisin yleissuotimeksi Baaderin Moon&Skyglow/Neodymium suodinta (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p511_Baader-Skyglow-Neodymium-2--mehr-Kontrast-an-Mond-Planeten.html). Tuo vie valosaasteen keltaisen pois, mutta jättää suurelta osin muut fotonit talteen. Jos tuo jää liian hennoksi, niin sitten jompi kumpi edellä mainituista käy tuon tilalle.
Kannattaa muuten huomata, että B+W:n Redhancer (esim. tarjouksessa täällä (http://www.telefoto.fi/tuotteet/369/kameroiden-lisavalineet/suodattimet/bw/redhancer-491/)) on päästökäyrältään muuten identtinen tuon Baaderin suotimen kanssa, muttei blokkaa lähi-infrapunaa. Kameraoptiikan ja modaamattoman kameran (tai IR-blokkerin) kanssa pitäisi olla varsin käyttökelpoinen "kevyt" valosaastesuodin. Laurin läpäisyspektrimittauksia täällä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9425.msg87135#msg87135).
Panu
Valosaastetta, filttereitä, leveleiden/käyrien repimistä ja pääkaupunkiseutua sivuten.
Kuvia pinoamalla päästään onnettomissa olosuhteissa kuvatulla materiaalilla ilman ihmeellisiä "taikasuodatinlevyjä" yllättävän hyviin tuloksiin. Softakäsittelyllä on joskus väitetty voitavan pystyä samaan kuin valosaastefiltterillä. Itse en tiedä mitä uskoa, mutta väitteessä on totuuden siemen. (Tässä paikallaan disclaimeri kapeakaistakuvaukseen liittyen).
Vasemmalla on yksittäinen kuva taivaasta toissayöltä pari/kolme kilometriä Helsinki-Vantaan lentokentästä länteen ennen kuin pakkanen huurrutti linssin. Optiikka 14mm sekä Nikonin kinokoon kennolla, ISO oli 800 ja valotus 10 sek. Kuu paistoi selän takaa. Puut oli kivasti näkyvissä. Näkyvyys, siis maantasalla, oli hyvä. Kuvan valkotasapaino voisi olla muutakin, mutta tuo antaa hyvän kuvan olosuhteista.
Haloja lähdettiin kiristyvässä pakkasessa metsästämään, mutta eihän siellä mitään ollut niin otin joutessani 20 kuvan sarjan 50€ kamerajalustalta kohti linnunradan "pohjoista" nurkkaa. Sarjasta tuli lyhyt kun pilviverho ajelehti taivaalle. Maapallo suoritti ditheröinnin sekä softa pinosi tähtien mukaan ja kuorrutteena laitoin voimakasta kuvankäsittelyä mausteeksi. Ja kas, yllättäviä asioita tapahtuu.
(http://img694.imageshack.us/img694/3085/valosaastejaeijpg.jpg)
No joo, käytiin lentokentällä kuvaamassa linnunrataa :rotfl:
Lainaus käyttäjältä: Kuulapaa - 25.01.2013, 23:22:38
Softakäsittelyllä on joskus väitetty voitavan pystyä samaan kuin valosaastefiltterillä.
Tällaisesta ajattelusta pitäisi päästä eroon. Väite on läheistä sukua toiselle väitteelle, jonka mukaan valosaaste ei haittaa digikuvauksessa, koska se "vähennetään pois" kuvankäsittelyssä.
Tähtikuvauksessa laitetaan
lähtökohtaisestikin musta ja valkoinen piste kohdalleen ja venytetään käyrää niin että halutut kohteet erottuvat paremmin. Se miksi tämä tekee yo. väitteestä puppua on, että sama ihan sama operaatio tehdään vaikka kuva olisi otettu pilkkopimeässä.
Lopputulos on sitten se että näin käsitellyt valoisassa ja pimeässä otetut ruudut näyttävät äkkiseltään samanlaiselta, mutta valosaasteessa kuvattuun jää paljon enemmän kohinaa. Ehkäpä jopa niin paljon etteivät himmeät kohteet erotu sieltä seasta.
Tämä juuri on se haitta joka valosaasteesta aiheutuu, eikä suinkaan se että suoraan kamerasta tulleet ruudut näyttävät oransseilta. Valosaaste siis vaikuttaa siihen taivaan kohteista tulevan informaation määrään, joka ruutuun saadaan tallennettua ja jota sieltä sitten yritetään kaikin keinoin saada esiin.
Valosaastefiltterillä voidaan ihan oikeasti parantaa tätä asetelmaa, sillä se filtteri blokkaa ihan fyysisesti niitä pahisfotoneja ja päästää vain hyvät läpi (Tähänhän tuo mainitsemasi disclaimerikin tietysti liittyisi.. Mutta valosaastefiltterit ja kapeakaistafiltterit ovat kuitenkin sama asia, toiset ovat vain kapeampia. :smiley:).
Kuvaparisi on kuitenkin oikein hyvä demo tästä tähtikuvauksen perusasetelmasta: Kameran tarjoilema, mummokuvaamiseen suunnitelluin asetuksin pläjäytetty ruutu tarjoaa harvoin sellaisenaan sitä mitä tähtikuvatessa ollaan tavoittelemassa ja siksi sille kannattaa aina tehdä jotain.
Heh, hyvällä vieheellä saa takuuvarmasti saalista :wink:
Pääasiallinen ajatus taustalla tietenkin on se, että kameraoptiikalla peruskohteita kuvattaessa voidaan niin haluttaessa toimia yllättävänkin valosaasteisissa paikoissa, jopa esim. suuren lentokentän tai sataman vieressä.