Tuli tuossa mieleen ajatus liittää Nikonin 1-minijärjestelmä 300mm/2.8+2X komboon ja saada tulokseksi seuraavanlainen kokonaisuus: 1620mm (300mmx2x2,7) ja f5.6
http://sulanto.blogspot.fi/2012/01/nikon-ft-1-kokeilussa.html (http://sulanto.blogspot.fi/2012/01/nikon-ft-1-kokeilussa.html)
ja sitten se mielenkiintoinen alue:
http://www.flickr.com/photos/nikonrumors/6715320853/sizes/o/in/photostream (http://www.flickr.com/photos/nikonrumors/6715320853/sizes/o/in/photostream)
Valitettavasti kenno on "vain" 10 Mp, mutta sen verran kokonaismillejä, että kiinnostaisi kovasti kokeilla. Automaatitarkennukseen yms toimintakuvaukseen liittyvät heikkoidet eivät taivaskuvauksessa merkitsisi mitään.
ISO1600/3200 näyttäisivät olevan päivän valossa kohtuulliset.
http://www.dpreview.com/reviews/nikonv1j1/17 (http://www.dpreview.com/reviews/nikonv1j1/17)
Miten sitten oikeissa olosuhteissa ja pitkillä valotuksilla...
Edit: (olihan tuolla näköjään aikaisempikin, mutta tämä nyt sitten enemmän tästä näkökulmasta)
Luulen että tulee mielekkäämpiä kuvia ihan tuolla 300mm, parempi kuvanlaatu, enemmän fotoneja ja helpompi kuvata.
Kroppikertoimesta ei ole mitään hyötyä.
Lainaus käyttäjältä: Kuulapaa - 23.09.2012, 11:41:39
Tuli tuossa mieleen ajatus liittää Nikonin 1-minijärjestelmä 300mm/2.8+2X komboon ja saada tulokseksi seuraavanlainen kokonaisuus: 1620mm (300mmx2x2,7) ja f5.6
Tuossa valovoimalaskussa taitaa olla jokin virhe. Eikös tuon yhdistelmän valovoima ole f=15
jk
Kennon keskellä neliömillille osuva fotonimäärä on sama kuin f/5.6:ssa. Ihan niinkuin se kuvan nurkkien pois saksiminen ei oikeasti kasvata polttoväliä, ei se myöskään voi mitenkään vaikuttaa kuvan keskustan näkemään valovoimaan.
Toisin sanoen jos aikoo sinisin silmin puhua f/5.6:sta, ei kyllä voi samalla puhua mistään 1620mm polttovälistä. Koko kroppikerroinajattelu on aika järjetön konstruktio ja siitä kannattaisi kaikkien luopua.
Lainaa(300mmx2x2,7)
Oletin että ajatuksena oli laittaa kaksi telejatketta peräkkäin...
Niin kuin Lauri totesi, crop -kerroin on mieletön juttu, kun keskustellaan optiikasta. Objektiivi ei tiedä minkälaisen kennon edessä se on. Ajatuksena croppaaminen on sama kuin sakset. Kuvataan 300mm objektiivilla ja kinokameralla valokuva. Sitten otetaan sakset ja leikataan keskeltä pala. Se on crop. Leikattu pala ei muutu yhtään valoisemmaksi leikkaushetkellä verrattuna alkutilaan.
jk
Pohditaan asiaa pikselitiheyden ja kennokoon kautta ja unohdetaan "kroppikertoimet".
Nikon 1 + 300mm + 2X yhdistelmällä pitäisi saada enemmän resoluutiota kuvaan kaukaisia kohteita kuvattaessa kuin perus kinokoon kameralla.
Mahtaako ero olla merkitsevä kun verrataan järjestelmiä:
Kinokoon kenno 36mp ja 600mm
Nikon 1 kenno 10mp ja edelliseen verrattuna ~1600mm
Pienen kennon kohinaominaisuudet ja vastaavasti suuren kokonaisresoluutio voivat syödä edun tuolta Nikon 1 yhdistelmältä. Toisaalta jos pikkukennon resoluutio olisikin 20mp...
Lainaus käyttäjältä: Kuulapaa - 24.09.2012, 08:46:02
Nikon 1 + 300mm + 2X yhdistelmällä pitäisi saada enemmän resoluutiota kuvaan kaukaisia kohteita kuvattaessa kuin perus kinokoon kameralla.
Miksi?
Erottelulle laittavat raja-arvoja ainakin ilmakehän aiheuttamat häiriöt erottelukyvyn rajatta kasvattamiselle. Googletettavaa: seeing
Toinen raja tulee vastaan valon aaltoluonteesta. Googletettavaa: Diffraction-limited system, Airy Disk
jk
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 24.09.2012, 10:14:03
Miksi?
Erottelulle laittavat raja-arvoja ainakin ilmakehän aiheuttamat häiriöt erottelukyvyn rajatta kasvattamiselle. Googletettavaa: seeing
Toinen raja tulee vastaan valon aaltoluonteesta. Googletettavaa: Diffraction-limited system, Airy Disk
jk
Miksei?,
Tuskin ilmakehän häiriöt tulee vielä näillä laitteilla niin rajusti vastaan, ettei suuremman pikselitiheyden ja pienemmällä Nikon 1 kennolla saisi pienemmän kohteen kuvaan samalla objektiivilla enemmän loppuresoluutiota kuin vaikka 12mp D700 FX-kennolla.
Siperia on opettanut, että M51:n kuvaaminen kinokoon 12mp kennolla antaa tuskaisesti pienempää loppuresoluutiota verrattuna DX kennoon optiikan pysyessä samana (kennoresoluutio sama, mutta pikselikoko ja kennokoko eri).
Resoluutioltaan suurin tämän hetkinen kinokoon järkkärikenno on 36mp ja pikselikoko 4,9 mikrom. Nikon 1 kenno on kooltaan selvästi pienempi ja resoluutioltaan vain 10mp, kuitenkin pikselikoko on 3,4 mikrom.
Siten yksi pikseli on 30% pienempi ja pikselitiheys vastaavasti suurempi kuin kinokoon järkkärissä. EDIT(kertolaskujen vaikeus):
D800:n resoluutio on 4,1 megapikseliä per neliösentti. Nikon 1:n resoluutio on 8,6 megapikseliä per neliösentti.
"Saadako sitten suurempi kuva pienempi kamera - kas siinä pulma"
Ilmakehä tulee väkisin sotkemaan asioita. Joskus sain jollain logiikalla laskettua itselleni sellaisen peukalosäännön, että Suomen keleillä en oikeestaan yli 1200mm:n polttovälillä tee mitään. Mulla on Canon 5DmkII, jonka pikselit on sen kokoisia, että Suomessa hyvällä kelillä yhden tähden Airyn diski mahtuu just yhteen pikseliin kun polttoväli on ~1000mm.
Kun jättää vielä seurannan tutinoille tilaa, niin 800mm on aika lailla pisin putki millä tekee mieli edes kokeilla kuvausta. Isommilla putkilla tulee väkisin suttua. (...paitsi jos sattuu just se yks-miljuunasta-keli...)