Moi kaikki,
AAVSOlla on menossa TT Ari muuttujan havaintokamppanja koko loppuvuoden. Tässä havaintokampanjassa on tarkoitus tukea MOST projektia.
Lisätietoja: http://www.astro.ubc.ca/MOST/
--- clip ---
Observing Instructions
Supporting photometric CCD observations of TT Ari are requested before, during, and after the MOST observations. From Dr. Vogt: "Serial observations, if possible of minimal duration one orbital period per night (3.3 hours), at any time between August and December 2012. Differential CCD photometry: Johnson UBV or white light (without filter) [s/n=50], time resolution 1 minute (in order to resolve the flickering and possible quasi-periodic oscillations with a ~20 minutes period)."
--- clip ---
Kampanja on siis aika pitkä, elokuusta joulukuuhun. Kuvaus tapahtuu fotometristen suodattimien läpi (UBV) tai ilman suodatinta. Signal-to-noise pitäisi olla vähintään 50, aikasarjan aikaresoluutio 1 minuutti eli yksi kuva minuutissa kuvattava. Yön aikana kuvattuun sarjaan pitäisi saada systeemin yksi kierros eli aikasarjan pituus vähintään 3.3 tuntia.
Yritän itse osallistua tähän nyt syksyn aikana.
AAVSOn teksti kokonaisuudessaan:
http://www.aavso.org/aavso-alert-notice-469
TT Ari muuttujan sijainti:
http://www.semiregular.com/img/TTARI-location.png
Yksityiskohtaiset vertailukartat AAVSOn www-palvelusta: http://www.aavso.org/vsp
Cheers,
-Mika
Sain noin neljä tuntia kokoon ennen pilvien saapumista. 15sek valotuksilla SNR 1500 kieppeillä.
30cmF4 ja Jhonsson-V. Kaikkineen 648 mittausta
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 10.09.2012, 07:25:04
Sain noin neljä tuntia kokoon ennen pilvien saapumista. 15sek valotuksilla SNR 1500 keppeillä.
30cmF4 ja Jhonsson-V. Kaikkineen 648 mittausta
Erinomaista ! En ole itse päässyt kuvaamaan mutta heti kun tulee selkeä yö lähden tornille.
Raportoitko jo mittaukset eteenpäin ?
-M
Hei
Olen raportoinut 4 eri kappyraa AAVSO:lle.
Tuossa kuvaajassasi sanoit kayttaneesi 15s valotuksia, mutta Mika kertoi kuvien pitaisi olle 1 min valotuksia.
Onko tama tarkeaa ??
t vesa_k
Lainaus käyttäjältä: vesa k - 10.09.2012, 16:24:55
Hei
Olen raportoinut 4 eri kappyraa AAVSO:lle.
Tuossa kuvaajassasi sanoit kayttaneesi 15s valotuksia, mutta Mika kertoi kuvien pitaisi olle 1 min valotuksia.
Onko tama tarkeaa ??
t vesa_k
Aavson viestin perusteella valotusten
väliset ajat korkeintaan minuutin välein mutta saa olla tiheämminkin kuvattuna. Signal-to-noise vähintään 50.
Tuo ei siis tarkoita, että kuvan valotusajan pitäisi olla minuutti.
-M
Mika kerkisikin jo vastaamaan , mutta tässä samasta asiasta.
Lainaus käyttäjältä: vesa k - 10.09.2012, 16:24:55
Hei
Olen raportoinut 4 eri kappyraa AAVSO:lle.
Moikka,
Juu siellä etelässä lienee paremmat kelit :cool:
Lainaus käyttäjältä: vesa k - 10.09.2012, 16:24:55
Tuossa kuvaajassasi sanoit kayttaneesi 15s valotuksia, mutta Mika kertoi kuvien pitaisi olle 1 min valotuksia.
Onko tama tarkeaa ??
Minuutti on pisin suositeltu valotusaika, jotta nopeimmat valovaihtelut tulisi näkyviin. Tähtien tuikkiminen asettaa alarajaksi valotukselle noin 10sek - joten sille välille kun osuu , niin hyvä on.
Ja käppyrä on liitetty AAVSO:n tietokantaan.
Moi
Ja sitten yksinkertainen kysymys yksinkertaiselta henkilolta:
Miten helpoiten mittaan S/N suhteen ?
t vesa
Lainaus käyttäjältä: vesa k - 10.09.2012, 16:43:15
Moi
Ja sitten yksinkertainen kysymys yksinkertaiselta henkilolta:
Miten helpoiten mittaan S/N suhteen ?
t vesa
Käyttämäsi ohjelmisto kertoo tämän sinulle kun klikkaat haluttua kuvassa näkyvää tähteä jollain sopivilla optioilla tms. Tämä tietysti vaatii sen, että ohjelmisto jota käytät sisältää tämän toiminnon. Kaikki softat eivät tuota sisällä mutta esim MaximDL ja AIP4WIN sisältävät.
En itse käytä Windowsia, joten joku muu, joka käyttää esimerkiksi Maxim DL softaa voi kertoa miten tuo tehdään.
-ML
MaxIm DL4 näyttää sen suoraan inforuudussa, kun laittaa kursorin kohteen päälle:
Käytetty apertuuri sekä ylimääräiset tähdet donitsin kehällä vaikuttavat mittaustulokseen.
EDIT: latasin käppyrän Semiregularillekkin.
Moi
Kiitos, kuten mainitsin yksinkertainen kysyja. Pitaisi opiskella enemman softien kayttoa.
t vesa_k
Jos tähti on kuvassa tarpeeksi kirkas, että fotonikohina (fotonien saapumisen epäsäännöllisyys) peittää muut kohinalähteet alleen, voi signaalikohinasuhteen arvioida helposti taskulaskinmatematiikalla.
Fotonikohina on Poisson-jakautununna, mikä antaa sille yhden tärkeän ominaisuuden: signaalin kohina on suuruudeltaan signaalin neliöjuuren kokoinen. Fotonikohinan hallitseman signaalin signaalikohinasuhde on siis signaalin neliöjuuri,
S/N = S/sqrt(S) = sqrt(S)
Huom. Tässä on tärkeää muistaa, että signaali on taivaalta tulleiden ja kennolle elektroneiksi rekisteröityneiden fotonien lukumäärä eikä digitoituun kuvaan tallentunut ADU-lukema. Kennolla olleiden elektronien määrän saa ADU-arvosta kertomalla kameran gain-kertoimella ja signaalikohinasuhteen arvioksi tulee
S/N = sqrt(g*ADU)
Jos tähdestä mittaa taustataivaan vähentämisen jälkeen vaikkapa 2000 ADUa ja kameran gain on g=1.5 e-/ADU, tulee pelkällä fotonikohinalla havainnon signaalikohinasuhteeksi S/N = 55.
Hei
Menee hieman aiheen vieresta, mutta muistan opiskeluajoiltani, etta SNR on desibeleja dB.
Miten tassa ? Eli mika on hyvan SNR:n arvo kuvauksessa ? 10 dB ?
t vesa_k
Havaitsevassa tähtitieteessä signaalikohinasuhde ilmoitetaan säännöstään ihan vain signaalin ja kohinan suuruuksien suhteena. Siis esim. jos signaali on suuruudeltaan 10 yksikköä ja sen päällä olevan kohinan keskihajonta 1 yksikköä, saadaan sen signaalikohinasuhteeksi S/N = 10/1 = 10. Tämä käytäntö sopii passelisti tähtitieteeseen, jossa kärsitään kroonisesta datan vähyydestä ja kohinaisuudesta. Lukuun ottamatta planeetta- ja aurinkohavaintoja, on tähtitieteessä epätavallista törmätä mittauksiin, joissa signaalikohinasuhde on yli 1000.
Laboratoriotieteissä ja tekniikan alalla ovat asiat tässä suhteessa aivan eri mallilla, kun dataa saa helposti yllin kyllin ja sen kohina voi olla erittäin pientä. Näillä aloilla signaalikohinasuhde on paljon kätevämpää ilmoittaa logaritmisella asteikolla desibeleinä ja välttää suurista luvuista puhuminen.
Viidenkympin SNR on sama kuin 17 dB (10*lg(50)), mutta SNR:n ilmoittaminen deppoina ei ole tarpeen eikä myöskään tapana.
Timon kuvankaappauksen perusteella suosittelisin ehkä vähän isompaa sisempää ympyrää? Nythän meinaa tähden liepeet jäädä ulkopuolelle.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 10.09.2012, 21:48:41
Timon kuvankaappauksen perusteella suosittelisin ehkä vähän isompaa sisempää ympyrää? Nythän meinaa tähden liepeet jäädä ulkopuolelle.
Tätä on itse asiassa tutkittukin. Kiinnostuneet voivat lukea Howellin vanhan paperin aiheesta: http://adsabs.harvard.edu/abs/1989PASP..101..616H (http://adsabs.harvard.edu/abs/1989PASP..101..616H). Paperin oleellinen tulos fotometrian tarkkuuden kannalta on, että sisin fotometria-apertuuri kannattaa pitää yllättävän pienenä. Parhaat tulokset saa paperin perusteella valitsemalla apertuuriympyrän suunnilleen tähtien kuvien puoliarvoleveyksien suuruiseksi. Tällöin eittämättä jää paljon tähtien valoa mittaamatta.
Uskoa voi lisätä katselemalla paperin kuvaa 6. Siinä apertuurin koko on häiritsevästi ilmoitettu pikseleinä eikä suhteessa tähden kuvan kokoon. Silti se näyttää selvästi, kuinka apertuurin kasvattaminen parantaa fotometrian tarkkuutta vain tiettyyn rajaan saakka, jonka jälkeen tarkkuus lähtee laskemaan yllättävän ripeästi.
Parhaan mahdollisen fotometria-apertuurin valitseminen tuntuisi olevan aikalailla oma taiteenlajinsa. Kaiken lisäksi äärimmäiseen tarkkuuteen pyrkiessä saa huomata, että eri kirkkauksisien tähtien paras apertuurin koko ei ole täysin sama. En kuitenkaan todellakaan suosittele tuskailemaan tämän asian parissa kuin ehkä kokeilumielessä. Lisäksi pitää muistaa, että kaikkien saman fotometriasetin tähtien (kohde ja kaikki vertailu- ja tarkistustähdet) mittaukset on tehtävä identtisillä apertuureilla. Muuten on suuressa riskissä lisätä fotometriaan systemaattista virhettä.
No johan on, vaan kai se täytyy uskoa kun on kerran käppyrä. FWHM:n suuruusluokkainen apertuuri kuulostaa kyllä tosi kalaisalta. Miten fotometriasovelluksissa yleensä huolehditaan kuvien ja apertuurin rekisteröinti? Jälleen äkkiseltään kuvittelisi että vähänkin tähden keskipisteestä vinossa oleva liian kapea maski saa välittömästi aikaan virheen joka on useita kertaluokkia tuota SNR-etua pahempi.
Joo, ei tuota ihan purematta tahdo niellä. Pitänee joskus testailla tätä jollakin datasetillä. Samasta aiheesta voisi myös ehdottaa jotain havaitsevan tähtitieteen harjoitustehtävää yliopistolla. Tietty tämä on hienosäätöä verrattuna siihen, kuinka hyvää raakadataa on saanut kerättyä.
Keskitysvirheillä luulisi olevan todellakin huomattava vaikutus mittausten laatuun. Varsinkin kun käyttää pientä apertuuria. Suosittelen tekemään tämän huolella ja itse asiassa mielellään antaa tietokoneen hoitaa apertuurien keskitys tähtiin.
Kyllä tuo pitää paikkansa, paljon pienämmällä apertuurilla saa SNR:n loikkaamaan yli 2500..
Pitänee tehdä oma topikki tosta mittaamisesta CCD ja Maxim DL - saavat gurut sitten kertoa että "ei näin!"
Katsoin tässä viestissä http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=10591.msg98940#msg98940 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=10591.msg98940#msg98940) olevaa kuvakaappausta vähän tarkemmin ja silmiini pistää outo magnitudi -41,576. Miinus 41 on "jonkun verran" kirkkaampi kuin aurinko. En tunne MaximDL:ää, joten saattaahan tuo olla ihan oikein. Onko käsitystä, mistä tuo magnitudiarvo syntyy?
Lainaus käyttäjältä: Astronautiskelija - 11.09.2012, 20:07:44
Onko käsitystä, mistä tuo magnitudiarvo syntyy?
Sitä ei ole kalibroitu mihinkään. Avasin vain yhden kuvan , jotta sain esitettyä mihin SNR on "piilotettu" .
Olisi pitänyt ottaa "fotometria"ikkuna aktiiviseksi, niin olisi voinut antaa referenssi tähden, ja syöttää sille tunnettu V-mag. arvo, ja sitten vasta klikata tuohon TT Ariin.. mutta kun kyse oli vaan SNR arvon löytymisestä... sori turhan sekaannuksen aiheutus :oops:. Tosin SNR arvo on ihan sama ja samalla paikalla, vaikka magnitudit onkin tässä esimerkki kuvassa poskelleen.
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 11.09.2012, 18:07:46
Kyllä tuo pitää paikkansa, paljon pienämmällä apertuurilla saa SNR:n loikkaamaan yli 2500..
Pitänee tehdä oma topikki tosta mittaamisesta CCD ja Maxim DL - saavat gurut sitten kertoa että "ei näin!"
Tästä aiheesta keskustelee oheisessa videossa Richard Berry, joka on AIP4WIN ohjelman tekijä.
http://wvi.com/~rberry/imageprocessing/aip4win_mmt/IntroductionToTheMMT.mp4
Aikakohta: 01:53 / 08:25. Myöskin aikakohta 03:05 puhuu mitattavan tähden S/N arvoista vs annuluksen koko.
Tuolla videolla Richard kertoo, miten AIP4WIN ohjelman fotometria toimintoa käytetään.
-M
Tässä viimeyöltä noin 5 tuntia.
Katsoin videon ja oli ihan mielenkiintoista se SNR vs annulus-koko.
Onko Timo muuten sinunkin käppyräsi Maximilla tuotettu ?
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 14.09.2012, 06:58:16
Tässä viimeyöltä noin 5 tuntia.
Olisiko mahdollista, että näytät sellaisen käyrän, jossa on virherajat merkattu mukaan? Siitä saa selkeämmän kuvan, onko vaihtelu todellista.
Lainaus käyttäjältä: Astronautiskelija - 14.09.2012, 13:55:31
Olisiko mahdollista, että näytät sellaisen käyrän, jossa on virherajat merkattu mukaan? Siitä saa selkeämmän kuvan, onko vaihtelu todellista.
Alustavan arvion virherajoista saat arvioitua tarkistustähden fotometriasta. Tällä siis tarkoitan tuon kohinaisen mutta muuten vaakasuoran sinisen viivan heilahteluväliä.
Käppyrässä näkyy systeemin kirkkauskäytös noin puolentoista pyörähdysjakson ajalta. Tämä tuottaa mitä ilmeisimmin käppyrän hitaan aaltoilun ja on päävastuussa systeemin kirkkaudenvaihteluista. Lisäksi käppyrässä näkyvä 10-30 min aikaskaalan on amplitudiltaan tarkistustähden kohinaa suurempaa. Tämä lienee nimen omaan sitä alkuperäisessä havaintopyynnössä mainittua kvasiperiodista sykkimistä.
Lainaus käyttäjältä: einari - 14.09.2012, 10:18:56
Katsoin videon ja oli ihan mielenkiintoista se SNR vs annulus-koko.
Onko Timo muuten sinunkin käppyräsi Maximilla tuotettu ?
Pitääpä vilasta tuo video.
Kyllä valokäyrä on tehty Maxim DL 4:llä
Lainaus käyttäjältä: Astronautiskelija - 14.09.2012, 13:55:31
Olisiko mahdollista, että näytät sellaisen käyrän, jossa on virherajat merkattu mukaan? Siitä saa selkeämmän kuvan, onko vaihtelu todellista.
Kuinkahan sellainen valokäyrä saadaan aikaiseksi ? Eli laittaisin jos osaisin - hyviä neuvoja vastaanotetaan.
Hieman oli hyvin ohuita alapilviä liikkeellä alkuillasta, siksi referenssitkin vähän sahaa.
Lisäsin toisen valokäyrä kuvan, jossa on 3 referenssiä, auttaisiko tuo? Referenssien valokäyrä on hieman tasaisempi kun käytetään useampaa tähteä - MaxIm DL jotenkin keskiarvoistaa vertailutähtien mittaukset.
Vertailutähtien tunnetut V-magnitudit on 11.024 ,11.829 ja 13.059mag
Lisätään viellä että valotusaika oli 12sek, ja mitattavia kuvia tuli 942 kpl.
EDIT: Latasin valokäyrän AAVSO:lle, ja ihan sujuvasti myötäilee Espanjalaisen Arranz Teofilon samaan aikaan kuvaamaa valokäyrää, kellonajoissa on jonkun minuutin eroa, mulla ASA asettaa koneen kellon GPS:n mukaan..
Kun laittaa plotteriin
http://www.aavso.org/data/lcg
parametreiksi:
TT ARI
0.22 Days
END DATE 2456184.57
HIGHLIGHT A PARTICULAR OBSERVER ate
Täppä kohtaan V
WIDTH 10000
HEIGHT 600
Vai meniskö suoraan linkillä:
(tulee aika leveä kuva - pitää liu-uttaa sivusuunnassa, siniset ruksit on siis Arranzin mittauksia, vihreät pallukat on meikäläisen)
http://www.aavso.org/lcg/plot?auid=000-BBD-461&starname=TT%20ARI&lastdays=0.22&start=&stop=2456184.57&obscode=ate&obscode_symbol=2&obstotals=yes&calendar=calendar&forcetics=&grid=on&v=on&pointsize=1&width=10000&height=600&mag1=&mag2=&mean=&vmean=
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 14.09.2012, 17:10:43
Kyllä valokäyrä on tehty Maxim DL 4:llä
Kuinkahan sellainen valokäyrä saadaan aikaiseksi ?
Ok, ilmeisesti MaximDL ei laske virherajoja. Minusta se on vakava puute, sillä AAVSOn valokäyrissä ei tietenkään näytetä vertailutähden mittausvaihteluja. Nyt siellä on siistit havaintopisteet 0-virheellä, mutta tarkkuudesta ei saa realistista kuvaa.
20-21 väliseltä yöltä 5.5 tuntia valokäyrää.