Tarkoituksenani olisi hieman aloitella aurinkokunnan astrokuvaamista 8" putken kanssa, ja melkein jo menin tilaamaan Celestronin NexImage 5:n. Halpa hinta vain pisti hieman arveluttamaan.
Kannattaako tuota edes harkita, jos tarkoituksena on näin alkuun keskittyä pelkästään aurinkokuntaan (ts. kuu, aurinko ja kirkkaimmat planeetat)?
Itselläni on vielä sellainen "ongelma", että kameran Linux-yhteensopivuus on lähes ehdoton vaatimus - lukemani perusteella tuo Celestron toimisi Linuxin kanssa.
Vai kannattaisiko omaan käyttööni kokeilla jotakin muuta ratkaisua? Mahdollisesti modata weppikamera tms.?
Ja tähdennettököön vielä se, että tarkoituksena on lähinnä opetella kuvaamisen tekniikkaa - ei saada Hubble-tasoisia kuvia.
Mitä olen lueskellut niin Neximage-kameroilla ei ole tähän mennessä ollut kovin hyvä maine - ts ovat olleet lähinnä brändättyjä webkameroita.
Tämä uusi 5-malli on ehkä astetta parempi yritys jo, eikä ole hinnalla pilattu.
Varmasti helpohko kokeilu kun saa kerralla värikuvan eikä tarvi filtterien kanssa puljata.
Kameran hyvyys riippuu sitten siitä kuinka paljon on valmis panostamaan kameraan (hintaan).
Eikös muuten DMK:n (Imaging Source) kamerat myös toimi Linuxissa ?
Lainaus käyttäjältä: einari - 14.08.2012, 14:55:45
Kameran hyvyys riippuu sitten siitä kuinka paljon on valmis panostamaan kameraan (hintaan).
Eikös muuten DMK:n (Imaging Source) kamerat myös toimi Linuxissa ?
Toimivat. Käyttävät libunicap-kirjastoa, jonka jälkeen näkyvät normaalina V4L2-videolaitteena (Video for Linux 2).
Lainaus käyttäjältä: einari - 14.08.2012, 14:55:45
Kameran hyvyys riippuu sitten siitä kuinka paljon on valmis panostamaan kameraan (hintaan).
Eikös muuten DMK:n (Imaging Source) kamerat myös toimi Linuxissa ?
Vähän lueskelin tuosta Celestronin kamerasta lisää, ja ilmeisesti ihmisillä on ollut paljon ongelmia tarkentamisen kanssa (ainakin jos putki on yli f/10) ja DS-kohteet kannattaa käsittääkseni unohtaa heti kättelyssä.
Mitä tuohon Imaging Sourceen tulee, niin minulle jäi mielikuva, että NexImage 5:n chippi on sama kuin tässä IS:n kamerassa: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4248_One4all-Farb-Kamera-fuer-Mond-Planeten-Mikroskop---2-2-m-Pixel.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4248_One4all-Farb-Kamera-fuer-Mond-Planeten-Mikroskop---2-2-m-Pixel.html)
Onko tuo kyseinen Imaging Sourcen kamera sitten ihan samaa kuraa kuin NexImage 5? Hintaeroa ei loppujen lopuksi ihan hirveästi ole.
Tai niin, se, mitä piti kysyä oli, että jos päädyn tuollaiseen entry-level kameraan aluksi, niin onko tuossa Imaging Sourcen kamerassa jotakin oleellisesti parempaa Celestroniin nähden, jos käytössä olevat kennot näyttäisivät olevan samat?
Jos on vähänkään huono keli eikä IR suodinta niin tarkentamisessa on paljon ongelmia pitkällä polttovälillä ihan millä kameralla hyvänsä. tuossa NexImagessa on todella pienet pikselit, yli F/10 aukkosuhdetta ei pitäisi tarvia juuri millään laitteella kun pikselikoko on 2.2um. Veikkaan että kun pikseliresoluution pitää kohtuullisena ja kuvaa hyvällä kelillä niin tarkentaminen ei välttämättä ole sen hankalampaa kuin millään muullakaan kameralla.
Oma MS Lifecam tuntui mahdottomalta tarkentaa ja putki kovin huonolta ennen kuin hyvä keli sattui ensimmäistä kertaa kohdalle.
Joo, ja onhan tuossa Neximagessa mainoksien mukaan "Integrated IR-cut optical window " - mitä ikinä se nyt tässä tapauksessa sitten markkinadroidien mielestä tarkoittaakaan...
Meinasin jo tässä ajatella, että ostanpa piruuttani tuon NexImage 5:n, ja reenaan kuvaamista sillä vaikka vuoden-kahden päivät - sen jälkeen kameran puutteet luulisi olevan hyvinkin selkeät mielessäni ja osaisin niiden perusteella sitten valita seuraavaksi vähän vakavammin otettavaa kameraa.
Toisaalta eilen parvekkeelta M57:aa ihmetellessäni tuli mieleeni, että tuohan olisi kiva kuvata ajan kanssa. Ja NexImagella ko. sumun kuvaamisesta ei varmasti tule yhtään mitään - ainakaan näissä havainto-olosuhteissa.
On tämä nyt niin vaikeaa olevinaan...
Eikös siinä ollut 30sec valotusaika? Noita sitten pinoon riittävästi.
Kovin valosaasteisissa oloissa lyhyehköt valotukset ovat ainoa mahdollisuus, jos ei ota kapeakaistakuvia.
jk
Onkos sulla digijärkkäri käytössä ?
Siinähän on kustannustehokas vaihtoehto kuvauksen aloitteluun.
Ja jos on uudempaa mallia millä saa kroppivideota niin sopii myös aurinkokuntamme kohteiden kuvaukseenkin.
Itse asiassa yksittäiskuvia pinoamallakin pääsee alkuun.
Lainaus käyttäjältä: einari - 17.08.2012, 21:57:33
Onkos sulla digijärkkäri käytössä ?
Siinähän on kustannustehokas vaihtoehto kuvauksen aloitteluun.
Heh, taidan olla siitä kummallinen henkilö, että en ole ikinä omistanut minkäänlaista digikameraa, jos kännyköiden kameroita ei lasketa :cheesy:
Tosin jos nyt pitäisi valita, että ostaisinko NexImage 5:n vai halvan järkkärirungon käytettynä huuto.netistä, niin taitaisin kallistua NexImageen - minulla kun ei edes ole jalustassa (vielä) seurantamoottoria, niin tuo syvän taivaan kuvaaminen taitaa joka tapauksessa olla vähän ylioptimistista.
Digijärkkäreitä ei kannata ainakaan käytettynä ostella. Kamera on herkkä laite. Hyvin herkkä!
Lainaus käyttäjältä: JvB - 18.08.2012, 00:00:15
Digijärkkäreitä ei kannata ainakaan käytettynä ostella. Kamera on herkkä laite. Hyvin herkkä!
Haluatko lukita vastauksen?
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 18.08.2012, 00:10:53
Haluatko lukita vastauksen?
Kyllä. Kenno, peili, linssit... käytetyn kameran diginä.. näen jo painajaisunia tästä aiheesta :)
Perustelen hieman. Kamera on vain pimiö. Musta laatikko. Sen takaseinällä on valoherkkää materiaalia, johon annettu valo tulee. Kuinka paljon ja kuinka pitkään, valitsee kuvaaja. Kun se valo on annettu, syntyy siinne talkaseinään se kuva. Aivan kuin silmäpohjaamme ja sieltä aivoihimme silmistämmekin kuva, mitä katsot in live.
Nyt, jos siinä optiikassa on jotain ylimääräistä... ups!
Me katsomme kaukaisiin tähdistöihin. Entä, jos siinä peilissä.. tai peilin pienen pienessä astekulmassa onkin jokin mikroskooppinen ylimääräinen vinouma tai likapiste.. auts!
Digikamera on herkkä laite. Kerron tässä vielä että, jos haluaa veistää vaikkapa upeita puutaideteoksia puukolla, kannattaa olla terävä veitsi, samoin kokeilla, jos haluaa tehdä ruokaa. Tylsillä veitsillää saa vain jotain.. aikaiseksi :azn: Sorry, näin se vain menee.
Voi voi.
On sitten tullut mokattua useasti. Onneksi kamerat ja objektiivit eivät tiedä että en ostanut niitä uusina (Canon EOS 10D ja EOS 1DS). Tarkkaan ottaen kaikki kuvaavat käytetyillä.
Edellisen uuden järkkärin ostin vuonna 1975. Sekin on nyt käytetty.
jk
Meade... eihän se moka oo. höh. Yritän vain sanoa että digikamerat ovat herkkiä kapistuksia ja että kameran historiaa kun ei tiedä, niin se on voinut olla vaikka merillä suolaisessa ja kosteassa ympäristössä pitkiä aikoja tai hiekkasannoilla kesälomakausina ja nuo olosuhteet yhtenä esimerkkinä ei ole kovinkaan hyviä kameroille. Peiliä tai kennoa on voitu puhdistella kovakouraisestikin... oli vain yksi mielipide toisten joukosssa. Ei ollut tarkoitus kärjistää keskusteluamme.
Kameraa ostettaessa osa kunnosta on helppo tarkastaa heti. Miltä laite näyttää ja tuntuu. Onko etsin puhdas, miltä koneen sisukset näyttävät ilman akkupakettia ja objektiivia. Digilaitteella on vaivatonta ottaa testikuvia. Kokeilee suljinajat ja himmenninvalinnat. Kuuntelee miltä laite tuntuu. Mikä on akkujen kunto ja uusien hinta. Jos sulkimen käyttömäärä on tiedossa, se voi vaikuttaa valintaan. Onko laite ollut huollossa? Jos laitteen ostaa liikkeestä, niissä on takuu.
En pidä käytetyn ostoa erityisenä riskinä, varsinkin kun kameroiden hinnat ovat aika alhaalla. Käytetyn perusjärkkärin saa uuden hyvän pokkarin hinnalla.
jk
Harrastaja järkkärin (esim. Canon EOS 1000D) suljinmekanismi kestää n. 30 000 kuvaa. Semi Pro kameran (Canon EOS 5Dmk2) mitoitus on n. 150 000 kuvaa ja Pro kameran (Canon EOS 1D) 300 000. Harrastajakameran hinta ei kestä perushuoltoa joten siinä ostajan pitää pystyä arvioimaan onko kameraa kohdeltu hyvin. Jos otettujen kuvien määrä lähentelee 30 000 pitää varautua siihen että kameran jäljellä oleva elinikä ei ole pitkä. Kaksi muuta sen sijaan voi ostaa huollettuna liikkeestä. 150 000 kuvatulla pro-kameralla on jäljellä vielä viisi kertaa niin paljon suljintoimintoja kuin uudella harrastajajärkkärillä. Suosittelen noita Meade-madin "mokia". Omalla runsaan 1000 kuvaa/ vuosi vauhdilla 5D mk2 siirtyy perikunnalle melko vähän käytettynä.
Edellinen 300D lähti kiertoon n. 3000 kuvan jälkeen ja palvelee edelleen kuvataiteilijaa töiden dokumentoinnissa.
Kaizu
Ihan tuohon otsikkoon lyhyt vastaus, kyllä ehdottomasti kannattaa harkita. Varmasti saa tietenkin parempia jos laittaa enempi rahaa.
Onko hinta/laatu kohdallaan? Tohon kysymykseen on yhtä hankala vastata kuin siihen voittiko oikea tyttö missikisat. Hinta/laatu suhde on enemmän mielipideasia kuin matemaattisesti mitattava asia.
Mutta ihan varmasti saat tuolla opeteltua kuvaamista ja kuvankäsittelyä. Ja ihan varmasti saat sillä hyviä kuvia. Kuvista voisi tulla tietenkin parempi jollain kalliimmalla ja laadukkaammalla kameralla.
Esitän kuitenkin väitteen, että kuvaamisen ja kuvankäsittelyn opetteleminen ei muutu miksikään kalliimmalla kameralla. Ja tässähän on ymmärtääkseni nimenomaan tarkoitus tutustua kuvaamiseen ja opetella tekniikkaa. Jos sitten innostus ja taidot kasvaa, niin myöhemmin ehdit kyllä laittaa harastukseen niin paljon rahaa että pahaa tekee.
Petri
Jos haluat vielä edullisemmin alkuun ja näpertely ei pelota, olen havainnut modifoidun MS lifecam cineman sopivan asioiden harjoitteluun erinomaisesti. Investointi kaikkinensa IR suodin mukaanlukien ei kohonne edes sataan euroon.
En ole vielä lähelläkään sitä pistettä että olisin saanut kamerasta kaiken irti, ja videoita planeetoista on tullut otettua jo melkoinen määrä. Kelin odottelu, parhaan kollimoinnin hakeminen ja ennen kaikkea kuvankäsittely tuntuvat vaikuttavan lopputulokseen huomattavasti enemmän kuin itse kamera.
Joo, enköhän piruuttani tuon Neximagen tilaa. Kun sillä pari havaintokautta harjoittelee, niin tiedänpä sitten ainakin, että millä kaikilla osa-alueilla omaa havaintovälineistöäni ja kameraa pitää erityisesti parantaa, jos haluaa parempia kuvia.
Laitoin sittenkin jäihin koko kameran hankkimisen, kun hieman enemmän asiaa tutkailtuani tulin siihen tulokseen, että näiden eri ccd- ym. kameroiden Linux-yhteensopivuus on niin järjettömän huonolla tolalla, että en viitsi ihan kokeilumielessä laittaa joka kerta useampia satasia kameraan vain todetakseni, että se ei juuri omalla Linux/läppäri/kamera-konfiguraatiollani toimi - noiden uudempien Imaging Sourcen kameroidenkin eri mallien toimivuudesta on niin ristiriitaista tietoa, että en ihan heti uskalla niitä kokeilla, sitä unicap-kirjastoakaan kun ei ole näköjään päivitetty pariin vuoteen.
Mitä tähän Neximage 5:een tulee, niin se taisikin olla se vanhempi malli, joka toimii heittämällä Linuxissa - tästä uudemmasta ei ole harmainta aavistustakaan.
Toki jos joku täällä aktiivisesti kuvaa ccd-kameroilla Linuxilla, niin olisin kiitollinen laitteisto- ym. vinkeistä.