Tervehdys,
Arvoin pitkään, kuuluuko tämä aihe kuvauksen -vai okulaarien aihealueen puolelle. Päädyin tähän ratkaisuun, mutta ylläpito voi tarvittaessa siirtää tämän aiheen sopivaksi katsomalleen alueelle. Asiaan-->
Tarkoitus olisi kuvailla Bader Hyperion Zoom Mark III 8-24mm + Hyberion Barlow 2,25x läpi. Ko. okulaarissa (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p466_Baader-Hyperion-Zoom-Mark-III--8-24mm----1-25----2-.html) on valmiit M54 -kierteet okulaariprjoktiota varten. Oheisessa kuvassa on valmistajan (Bader) kokoonpano-kuva tarvittavine osineen, Canonin EOS:lla kuvaamiseen tämän okulaarin läpi. Ajattelin myös käyttää ko. okulaariin tarkoitettua Barlowia (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p5059_Baader-Hyperion-2-25x-Barlow-lens-w--1-25--and-T2-connection.html), jolla saadaan laajennetttua okulaarin polttoväli kokonaisuudessaan --> 3,5-24mm (Barlowin kanssa siis 3,5-10,5mm). Nyt seuraa kaksi minua askarruttavaa kysymystä:
1) Jos käytän em. Barlowia, joka asennetaan okulaaarin loppupäähän, vaikuttaako se muutostarvetta kuvassa esitettyyn kokoonpanoon?
2) Jos laitan kokoonpanon loppupäähän vielä 2"/30mm jatkopalan ja siihen 2" IR/UV -cut filtterin, pelittääkö/tarkentuuko tällä kokoonpanolla?
Kiitos kun jaksat vastata!
-Mikko-
Kas, en tiennytkään että Hyperion zoomiin saa varta vasten vielä oman barlowinkin.
Mulla on samainen zoomi eikä kyllä ole ainakaan webikameran kanssa ollut tarvetta suuremmille suurennoksille.
Mutta mikä estää kokeilemasta.
Ja jos ei täältä tule vastausta niin kannattaa kysyä suoraan TS:ltä.
Luulen että sieltä löytyy asiantuntemusta.
Vastakysymyksiä
Mikä on okulaarin loppupää?
Mikä on kokoonpanon loppupää?
Mihin pyrit tällä kokoonpanolla?
Minkälainen fokusointilaite kantaa tuon kokoonpanon säilyttäen samalla ryhtinsä (kollimointi ei muutu)?
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 08.04.2012, 17:28:12
Vastakysymyksiä
Mikä on okulaarin loppupää?
Mikä on kokoonpanon loppupää?
Mihin pyrit tällä kokoonpanolla?
Minkälainen fokusointilaite kantaa tuon kokoonpanon säilyttäen samalla ryhtinsä (kollimointi ei muutu)?
Kaizu
Viittaan kirjoituksissani alkuperäisen kirjoituksen oheiseen kokoonpanokuvaan, eli:
Q: Mikä on okulaarin loppupää?
A: Jos alkupää on se, mihin katsotaan, niin eikös se toinen pää ole silloin loppupää ;)
Q: Mikä on kokoonpanon loppupää?
A: Jos kokoonpanon alkupää tässä aiheyhteydessä on kamera, niin loppupää samassa aiheyhteydessä olisi siis okulaarin/barlowin loppupää.
Q: Mihin pyrit tällä kokoonpanolla?
A: Maximaaliseen suurennokseen ;) Ajatus oli käyttää aurinkokuvaukseen, joskin tuo 8mm okulaarisuurennos riittänee lähes minkä putken kanssa hyvänsä.
Q: Minkälainen fokusointilaite kantaa tuon kokoonpanon säilyttäen samalla ryhtinsä (kollimointi ei muutu)?
A: Tämä liittyy Vixen "hankintaprojektiini", eli VMC200L. Ko. putkessa on melko jämäkän oloinen tarkentimen runkokiinnitys: http://djcameras.picturepush.com/showformat.php?format=1024&alid=102105&imgid=6542085&clid=3828. Kaipa tuolle kokoonpanolle putki löytyy, kun tuollaisia kokoonpanokuvia valmistajat esittää. Tämä kokoonpano ei mielestäni poikkea paljoakaan useimmista kokoonpanoista, joissa on tyypillisesti korjausputkia, loittoputkia tai polttovälin lyhentäjiä.
-Mikko-
Kyselin tuota alku- ja loppupäätä sen vuoksi että olen tottunut pitämään kaukoputken alkupäänä objektiivia ja loppupäänä okulaaria tai kameraa. Tästä sain sen kuvan että järjestys on päinvastainen.
En tiedä mitä aiot kuvata mutta minulle on riittänyt 2x barlovilla aikaansaatu 4,3m:n polttoväli saamaan aikaan seurantaongelmia. Tuolle suurennukselle en keksi muuta käyttöä kuin planeetat.
Minun kohdalleni ei ole sattunut yhtään fokusointilaitetta joka kunnialla kantaisi 1,25" okulaariholkkiin kiinnitetyn järkkärin. Olen joutunut rakentamaan tukevammat fokuserit kaikkiin kuvausputkiini. TAL250K putkessani edellisellä omistajalla oli ollut kiinni SBIG mutta sekään ei tahtonut pysyä paikoillaan ja lopulta fokuseri oli hajonnut liialliseen kiristämiseen. Tämäkin oli 2" holkille tehty. Tuo kameran edessä oleva tötterö lisää momenttivartta jolla kamera vääntää fokusointilaitetta mutkalle.
Kaizu
Ok, ymmärrän.
Kuten edellisessä viiestissäni jo kerroin, ajatus oli käyttää kokoonpanoa aurinkokuvaukseen, mutta en suinkhan 3,5mm polttista ajatellut käyttää. Lähinnä 5-10mm polttikset ois haussa, joskin samaan lopputulemaan pääsisin hankkimalla 5mm Hyperionin (tuo zoomi minulta jo löytyy).
Ko. Vixenissä on 2" tarkenninm, tai itseasiassa "Adapter Thread: 60mm/50.8mm compression ring", niinkuin valmistaja sen ilmoittaa. Kokoonpanokuvasta poiketen, Hyperion Zoom on myös 2" kiinnityksellä. Mutta luotan kokemukseesi ja mietin vielä jotain toista putkea esim. 3" tarkentimella.
-Mikko-
Kun googletat "grayford focuser" löydät kuvia fokuserin rakenteesta. Niitä katsomalla selviää miksi pitkän putken päässä oleva painava kamera ja grayford fokuseri sopivat huonosti yhteen.
Ko. fokuserin voi rakentaa tukevaksikin kun pidentää tukilaakereiden välimatkaa. Pelkkä halkaisijan kasvatus, ilman että tukilaakereiden välimatka kasvaa, huonontaa tukevuutta vääntöä vastaan.
Tukevia saa ostettuakin mutta putkien mukana tulevat sopivat yleensä vain kevyen okulaarin kannatteluun.
Jimsmobilen sivuilla löytyy heidän fokusereilleen myös taulukko eri sovelluksia varten. Taulikosta löytyy myös kohta "vertical load capasity" joka kertoo millaista kuormaa tarkennin jaksaa nostaa tai laskea. Siitä saa vähän osviittaa millaisille kuormille laite on suunniteltu. Tuokaan luku ei suoraan kerro miten tarkennin käyttäytyy kun se on vaakasuorassa ja kuorma kiinnitetty siihen pitkän varren päähän.
Focuser.com sivuilla löytyy myös esimerkkejä miten painavakin kamera ripustetaan SCT-putken perään. Löytyi jopa Vixen VMC260 perään laitettu fokuseri. Googlatessa huomaat että näihinkin vempaimiin saa kulumaan rahaa.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 09.04.2012, 11:49:29
Kun googletat "grayford focuser" löydät kuvia fokuserin rakenteesta.
Löytyy varmaan vielä paremmin jos kirjoittaa nimen oikein, eli "Crayford focuser". :police:
Lainaus käyttäjältä: naavis - 09.04.2012, 14:52:51
Löytyy varmaan vielä paremmin jos kirjoittaa nimen oikein, eli "Crayford focuser". :police:
Googletin itsekin "Crayford focuser", viestiin tuli sitten typo.
Testasin kuitenkin ylläolevan väitteen ja totesin paikkaansapitämättömäksi. Google ajatteli puolestani ja samat linkit löytyivät kummallakin haulla.
Kaizu
Jos lähtis siitä ajatuksesta, että hankkis kevyehkön web/ccd/cmos -värikameran, joka soveltus okulaari-projektioihin. Onko suosituksia?
-Mikko-
Imaging Sourcen sinikuutiot on varsin kustannustehokas vaihtoehto planeetta- ja kuukuvaukseen.
Sieltä voi kukkaron ja pikselimäärän mukaan valita sopivan vaihtoehdon.
Varsinkin 618-malli on osoittautunut herkäksi kameraksi vaikka onkin vain vga-kamera, mutta riittää useimmilla planeettakuviin.
Jos Mikolla on mielessä Auringon kuvaus niin webkameratyyppinen ja pienikennoinen kamera yhdistettynä mahdollisesti sinulle tulevan Vixenin n.2000mm polttoväliin kattaa kyllä aika hyvin tarpeet suurista suurennoksita, jos haluaa hurjaksi heittäytyä niin barlowilla saat jo niin paljon suurennosta että käytännössä et juuri koskaan saa seeingin takia sitä edes hyödynnettyä. Oman kokemuksen perusteella Imagin Sourcen kameroista 618 kennoinen värikamera alkaa olla käytännössä jo liian herkkä Aurinkoa kuvatessa, ainakaan omasta värikamerastani en ole saanut säädettyä Aurinkoa kuvatessa niin hyvää kuvaa kuin tuosta toucam pohjaisesta neximagesta.
Oliko sinulla vielä QHY5 guiderikamera? Sillä pääsee nimittäin ihan hyviin tuloksiin kuvauksessakin, kuva-ala on laajempi, toimii myös aurinkokuvauksessa. Ohjelmat joilla tuota kameraa voi käyttää rajoittuvat ilmeisesti yhteen, (QG Videoon) joka on aika syvältä verrattuna esim sharpcap ohjelmaan. Omassa koneessa ohjelma jumii heti jos vahingossa laittaa focus aid:n päälle
Suosittelen myös kokeilua QHY:lla jos sellainen on.
Samaa mieltä Ransun kanssa että QGVideo jattää paljon toivomisen varaa.
Vinkkinä että mulla ainakin focus aid (ja suurennos) toimii kun vaihtaa kameran värimoodiin (mulla pitäisi olla mv-kamera).
Minulla on kyllä QHY5, mutta monochrome versiona ja haluaisin värikameran. QHY5:lle löytyy kyllä ASCOM -ajurit, joten se on yhteensopiva esim. Nebulosityn kanssa.
Mitä tulee tuohon Vixenin suurennuskykyyn niin putki prime-focus:lla kuvatessa tuottaa noin 1,5 asteen näkökentän ja aurinko sitä vastoin on noin 0,32 asteen kokoinen. Ei tuolla siis yksityiskohtia liioin irtoa.
ImageSoursen kamerat ovat melko möhkäleitä nekin, lukuunottamatta näitä pieniä sieviä: https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p4248_One4all-Farb-Kamera-fuer-Mond-Planeten-Mikroskop---2-2-m-Pixel.html
-Mikko-
Lainaus käyttäjältä: mals77 - 10.04.2012, 20:37:43
Mitä tulee tuohon Vixenin suurennuskykyyn niin putki prime-focus:lla kuvatessa tuottaa noin 1,5 asteen näkökentän ja aurinko sitä vastoin on noin 0,32 asteen kokoinen. Ei tuolla siis yksityiskohtia liioin irtoa.
Näkökenttähän riippuu ihan kennon koosta. Jos järkkärillä tuleekin tuollainen 1,5 asteen näkökenttä, niin pienikennoisella kameralla (kuten sorsalla) näkökenttä on huomattavasti kapeampi. Yksityiskohtien näkymiseen vaikuttavat sitten lähinnä pikselien koko sekä pinottavien ruutujen määrä. Ruutujen määrään auttaa noista sorsista saatava 30-60 fps video, jolloin pinoussoftalla on paljon pureskeltavaa. Ja en sanoisi Imaging Sourcen kameroita isoiksi, painoa noin pokkarin verran näillä täysikuutioilla.
http://www.apm-telescopes.net/en/CCD-/-Astro-Photography/CCD-Cameras/Basler-ACE-CCD-Astronomy-Camera-GigE-ICX618-Color.html
Tämähän on mielenkiintoisen oloinen tuttavuus kahdestakin syystä:
1) ensimmäinen tapaamani kamera LAN -liitännällä. Helpottaa yhteysongelmia kummasti, kun ei tarvi miettiä, miten saisi langattoman yhteyden USB -liitäntäiseen kameraan.
2) aurinkokuvausta silmälläpitäen: "This advantage and the high possible framerate of up to 100 frames per second (with ROI up to 120 frames) makes this camera perfect for planetary, lunar and solar photography. Especially this is perfect for H-alpha solar photography!"
Jos investoi pari satkua lisää, ko. kameraa saa myös 1/3" kennolla ja puolta isommalla resolla.
-Mikko-
Luitko jo Cloudy Nights:in ketjut tuosta kamerasta? => Tee haku Googlella käyttäen sanoja "Basler ACE CCD ICX618 review site:cloudynights.com" (ilman lainausmerkkejä) ja tee yhteenveto noiden keskustelujen perusteella.
Lainaus käyttäjältä: pnuu - 10.04.2012, 21:36:12
Ja en sanoisi Imaging Sourcen kameroita isoiksi, painoa noin pokkarin verran näillä täysikuutioilla.
Tässä (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/1,2,3,4,5,6,7,8,9,10/Number/3792544/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/4/vc/1) on kokovertailukuva IS:n ja Baslerin välillä, kumpi noista olikaan kooltaan "iso"? :wink:
Mie en oikein päässy lopputulemhan noista keskusteluista. Yleisvaikutelma hyvä, mutta kritiikiäkin löyty. Ostasitko sie Timpe tuon, jos tarve olisi?
-Mikko-
En kuuntelisi itseäni, jos mielipidettäni kysyttäisiin tästä aiheesta... :tongue:
Oma mutu sanoo nyt että jokin sinikuutio (The Imaging Sourcen kamera) olisi tuohon touhuun sopiva, kun niitä on niin laajalti käytössä mm. täällä foorumilla ja maailmalla. Varmaan ihan hyvistä syistä...
Toinen seikka, mikä selvisi itselleni noita CN-keskusteluja seuraamalla (yritin itsekin hetken lukea noita), on se ettei sillä kameran mallilla ja merkillä ole n-i-i-n suurta väliä, koska lopullinen kuvalaatu on kuitenkin kiinni kuvaushetken seeingistä. Tavallinen web-kamera hyvässä seeingissä peittoaa CN:n hemmojen mukaan minkä tahansa laatukameran kehnommassa kelissä. En siis välttämättä tuijottelisi liikaa kameran tarkkoja speksejä yms. ominaisuuksia, kun vain olisin varma siitä että muutkit käyttävät kaavailemaani kameramallia hyvällä menestyksellä planeetta/Kuu/Aurinko/yms. kuvaamiseen.
Ai niin, jos se verkkoliitäntä on olennainen ominaisuus, niin sitten ei kait ole valinnanvaraa kovin paljon?
http://www.astronomycameras.com/products/gige/ (http://www.astronomycameras.com/products/gige/)
Niin, saahan IS:n kameroitakin "gigenä". Tuollaisen Basler Acen meinasin jo ostaa talvella planeettakameraksi 618ALA-kennollisena. Ensin vauhtia hiljensi kommentit siitä, kuinka tuo ei olisi ihan niin plug and play homma kun ei ole suoraan sopivaa softapakettia tähän käyttöön, ainakaan verrattuna IS:n kameroihin. Lopullisesti hautasin hankkeen, kun selvisi kuinka tuo kärsii heikomman seeingin oloissa ja etenkin kylmässä tuosta ringing-efektistä melko vahvastikin. Huippukuvia tuolla on otettu hyvissä oloissa huippukuvaajien käsissä, mutta jotkut heistä ovat samalla mananneet tuota ringing-ongelmaa joka vielä esiintyy osin satunnaisesti ja varmuuden vuoksi Basler on aiheesta myös varoittanut. Niinpä lopulta päädyin IS:n DMK21AU618:een, etenkin kun planeettakuvauksessa ei kumminkaan pääse alle 60fps:aan. Hetken odottelin myös point grey researchin flea3 gige - kameran julkaisua, kun siinä piti olla tuo 618-kenno, mutta julkaisun tullessa kenno olikin vaihtunut...
Minun kennovalintaani ohjasi mahdollisimman suuri herkkyysvaatimus. Ideaalihan planeettakuvaukseen olisi isompi kenno tuolla samalla herkkyydellä ja nopeudella, mutta semmoista pakettia kun ei ole tarjolla toistaiseksi. Aurinkokuvausessa tilanne taas sitten ehkä eri.
Itse olen kivasti pärjäillyt IS:n kameralla omissa harjoituksissani.
Kiitosta Timpe ja Ari! Tuo IS GigE oli helmi löytä, kun mulla on tosissaan haasteuita saada pelaamaan nää USB -kamerat kun langattomasti pitää saaja.
Palatakseni tuohon Kaizun alkujaan esille tuomaan problematiikkaan kameran painosta, olen edelleen sitä mieltä, että IS on raskas. Minulla oleva Csanonin runko painaa 450g ja IS:n sinikuutio 265g. Eroa on siis n. parisataa grammaa, miutta onko se juuri ratkaiseva ero tuon tarkentimeen kohdistuvan "vääntömomentin" kannalta? Kokemuksia?
-Mikko-
Tilanne on käytännön syistä vähän parempi esim. juurikin sinikuution kanssa. Järjestelmäkameran kenno on huomattavasti suurempi kuin sinisen kuution kenno, ja kuvattava kohde on pieni ja kennon keskellä planeettakuvauksessa joten tilanne on siltäkin osin aivan erilainen kuin DS kuvauksessa. Sama pätee toki myös järjestelmäkameran ja okulaariprojektion kanssa jolloin jo okulaarin aiheuttama kentän vääristymä muualla kuin keskellä on sellainen että siinä ei tarkentimen pieni taipuma paljoa paina.
Kennon ja kohteen koosta johtuen toleranssit ovat planeettakuvaajan välineistössä eri luokkaa kuin esim. vaativalla DS kuvaajalla, ja siitä johtuen uskaltaisin sanoa että tarkentimesi tulee riittämään planeettakuvaukseen hyvin
Tämä testi http://www.rkblog.rk.edu.pl/w/p/first-tests-basler-ace-aca640-100gm-planetary-imaging/ väittää, että Besler Ace -kameraa voi käyttää myös guiderina. Auttakaa mua ymmärtämään, miten kameraa, jossa ei ole guider -porttia, voidaan käyttää guidaukseen?!
-Mikko-
Lainaus käyttäjältä: mals77 - 13.04.2012, 09:54:32
Tämä testi http://www.rkblog.rk.edu.pl/w/p/first-tests-basler-ace-aca640-100gm-planetary-imaging/ väittää, että Besler Ace -kameraa voi käyttää myös guiderina. Auttakaa mua ymmärtämään, miten kameraa, jossa ei ole guider -porttia, voidaan käyttää guidaukseen?!
-Mikko-
Esimerkiksi tietokoneen rinnakkaisliitännän ja jalustan väliin voi tehdä kaapelin jonka välityksellä ohjausohjelma komenta jalustaa.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 13.04.2012, 10:00:47
Esimerkiksi tietokoneen rinnakkaisliitännän ja jalustan väliin voi tehdä kaapelin jonka välityksellä ohjausohjelma komenta jalustaa.
Kaizu
Ei sattus oleen sovellus-/toteutuskuvaa tällaisesta viritelmästä?
- Mikko-
Esimerkiksi tässä kuvassa näkyy jotenkuten mistä on kysymys:
(http://www.aaroncake.net/circuits/port1.gif)
Jalustapäässä on viisi napaa, joista yksi on maa (gnd) ja neljä ohjausnapaa jokaiselle ilmansuunnalle. Rinnakkaisporttipäässä nämä navat yhdistetään nastoihin nro 18 (gnd) ja nro 6,7,8,9 (tai muihin "data" -nastoihin). Käytetyssä ohjelmassa sitten määritellään mitä rinnakkaisporttinastoja käytetään. Esimerkiksi PHDguidessa kun asettaa jalustaksi valikosta "gpint378", nastat ovat (muistaakseni) juurikin nuo 6, 7, 8 ja 9 siten, että 6=RA+, 7=RA-, 8=Dec+, 9=Dec-.
Valmiitakin tuotteita löytyy:
http://www.store.shoestringastronomy.com/gpint_pt.htm
http://www.store.shoestringastronomy.com/gpusb.htm
Toki sitten guidaussoftan tarvii tukea kameraa.
Hinnan puolesta tuo shoestringin palikka (39 dollaria) ei ole näköjään pahakaan, eli tuollaisen tilaamista sinun Mikko kannattaa ehdottomasti harkita kunhan tarkistat että koneessasi on rinnakkaisportti. Ne kun ovat katoava luonnonvara.
Lainaus käyttäjältä: Lithos - 13.04.2012, 09:54:00
Kennon ja kohteen koosta johtuen toleranssit ovat planeettakuvaajan välineistössä eri luokkaa kuin esim. vaativalla DS kuvaajalla, ja siitä johtuen uskaltaisin sanoa että tarkentimesi tulee riittämään planeettakuvaukseen hyvin
Samaa mieltä tästä, joten ei huolta tämän suhteen. Tarkentimen mekaanisen tukevuuden kannalta on aivan eri juttu kuvata kilon painoisella CCD-kameralla 10 minuutin yksittäisvalotuksia ds-kohteista kuin kuvata jollakin 200-400g painavalla planeettakameralla aurinkokunnan kohteista selvästi alle sekunnin mittaisia murto-osia (esim. 30 fps nopeudella). Tarkennustarkkuuden takia fokuserin tulee toki olla riittävän tukevaa tekoa ilman klappia, jotta tarvitsemasi motofocus napsahtaisi kohdalleen ja pysyisi myös siinä luotettavasti.
Lainaus käyttäjältä: mals77 - 13.04.2012, 09:54:32
Tämä testi http://www.rkblog.rk.edu.pl/w/p/first-tests-basler-ace-aca640-100gm-planetary-imaging/ väittää, että Besler Ace -kameraa voi käyttää myös guiderina. Auttakaa mua ymmärtämään, miten kameraa, jossa ei ole guider -porttia, voidaan käyttää guidaukseen?!
Guidaamiseen tarvitaan kolme asiaa: 1) Kamera joka vilkuilee guidetähteä, 2) ohjelma joka laskee kameran kuvista seurantavirheen ja 3) joku tapa kertoa jalustalle, millä liikkeellä se virhe tulisi korjata.
Guidausportilliset kamerat ovat vain eräänlainen helpotus niille jotka eivät mitään muuta syytä varten ole kytkeneet tietokonetta jalustaansa (eli etsivät kohteet esim. kapulalla tai kokonaan käsin). Silloin ohjelma lähettää korjauskäskyn takaisin kameralle, joka toimii pelkkänä välittäjänä ja pukkaa komennon sitten guidausportistansa jalustan vastaavaan porttiin. Tämä portti perustuu sitten vain oikosulkuihin eli vastaa nappien painelua eikä tarvitse mitään ajureita eikä softaa sen lisäksi, mitä jalusta osaa jo kaupasta tullessaan.
Mutta jos jalusta on kiinni tietsikassa jotenkin muuten niin, että sitä voi vaikka käännellä tähtikarttasoftan kanssa, voi guidaus ihan yhtä hyvin tapahtua niin että kamera ottaa kuvan ja lähettää sen piuhaa pitkin tietsikalle. Softa laskee sitten korjauskomennon ja lähettää sen suoraa piuhaa pitkin jalustalle, käymättä kameran kautta niinkuin yllä.
Esim. omassa laitteistossa guidaus toimii näin. Piuha guidekamerasta jalustaan olisi ylimääräinen, koska jalusta on kumminkin kiinni koneessa. Toisin sanoen voin käyttää mitä tahansa kameraa, kunhan guidaussofta ymmärtää sen päälle.
Loistavaa, kertakaikkiaan loistavaa!
-Mikko-
Tilanne on se, että tarvitsen todennäköisesti kuitenkin uuden guider-kameran, kun nuo usb -liitäntäiset ccd/web -kamerat ovat osottautuneet todella haastaviksi tässä minun langattomassa toteutuksessani. Niinpä häätyy "uhrautua" tieteen nimissä, lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja hankkia tuo Beslerin Ace guideriksi ja planeetta/aurinkokameraksi. Hankkisin niin mieluusti tuon IS:n GigE sinikuution, mutta se on hiukka turhan järeä peli guideriksi 60mm/225mm -etsinputkelle. Samalla luovun nykyisestä QHY5 (Mono) guiderista, joka ilmestyy basaarille piakkoin, vink-vink ;) Beslr Ace:n soveltuvuus guideriksi PHD:n kanssa on ainakin yhdessä testissä todennettu: "Thanks to generic WDM Basler driver the camera is supported in PHD Guiding, MetaGuide and EQAlign."
-Mikko-
Lainaus käyttäjältä: mals77 - 13.04.2012, 18:50:43
Hankkisin niin mieluusti tuon IS:n GigE sinikuution, mutta se on hiukka turhan järeä peli guideriksi 60mm/225mm -etsinputkelle.
Mistä tällainen mielikuva ja mikä on visioitu ongelma? Sinikuutio on pieni kamera ja 60mm etsin kantaa sellaisen ihan yhtä helposti kuin QHY5:nkin.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 13.04.2012, 23:24:52
Mistä tällainen mielikuva ja mikä on visioitu ongelma? Sinikuutio on pieni kamera ja 60mm etsin kantaa sellaisen ihan yhtä helposti kuin QHY5:nkin.
Katselin noita speksejä hieman tarkkemmin ja totta tosiaan, mielikuvahan tässä tökkii. Sinikuutio on puolta raskaampi QHY5:n nähden, mutta mittayksiköissä tämä ero on vain noin 130 g.
Palatakseni esittämääsi ratkaisuun, jossa jalustaa käskytetään ohjainpiuhaa pitkin. Olen ehdottoman vakuuttunut, että ratkaisu toimii, jos ja kun se on sinulla käytössäsi. Tietotekniikan-mekaanikon koulutuksen omaavana (tosin 15v vanhentunut), haluaisin kuitenkin ymmärtää miten se kuso kulkee ohjelman ja jalustan välillä, kun minun vanhentunut käsitykseni on se, että laite kun laite, johon on toteuttu erinmoisia kommunikointiportteja, odottaa kusoa tulevaksi kulloisellekin liikenteelle määritellyn portin kautta? Onko jalustoissa valmistajakohtaisia eroja tämän asian suhteen? Kiitos kun jaksat vääntää rautalangasta ;)
-Mikko-
Käytän EQMODia joka on eräänlainen käsikapulan vastine pyörimässä tietokoneella. EQMOD-softa näkyy myös ASCOM-ajurina sekä tähtikarttasoftalle että guidaussoftalle ja osaa soljuvasti lykätä oikeat komennot eteenpäin hyvässä järjestyksessä eli toimii siis ASCOM-hubina.
Jalustoista joilla EQMOD ei toimi (muut kuin HEQ5, EQ6 ja niiden kaverit) en osaa sanoa mitään. Luultavasti joutuu käyttämään jotain erityistä ASCOM-jakajaohjelmaa (esim. POTH) tai sitten jos käyttää jotain NexRemote-pohjaista systeemiä niin sitten jotenkin sillä kikkailla? Ehkäpä joku ei-EQMOD-käyttäjä voi kertoa miten käytännössä guidaa ilman piuhaa kamerasta?
EQMOD on parasta mitä jalustarintamalla on aikoihin sattunut joten sen varaan on hyvä rakennella ohjelmistoja ja systeemejä.
Aaaa, nythän mie sen vasta hokasin ;) PHD tukee vain ASCOM tuella varustettuja jalustoja. Tällöinhän ohjelma ja jalusta puhuvat "samaa kieltä" ja jalusta ymmärtää PHD:ltä tulevat ohjauskäskyt, samalla tapaa kuin käyttäjältä tulevat "kapulakäskyt". Tällöin ohjelman näkökulmasta on yhdentekevää, mitä kautta yhteys jalustaan on muodostettu, kunhan yhteys vain löytyy. Samalla tapaa jalustalle on yhdentekevää, kuka sen ohjauskäskyn antaa, tai mitä kautta se tulee. Kansainvälinen "astrokieli" ASCOM, yksinkertaista, mutta nerokasta! Kiitos Lauri!
-Mikko-
...ja sitten jos jalusta ei ole ASCOM -yhteensopiva, laitethan välhin Tapion mainitsema sovitin (http://www.store.shoestringastronomy.com/gpusb.htm), joka on ASCOM -yhteensopiva. Tällöin PHD:ssa valitaan jalustaksi tuo sovitin, joka on yhteydessä jalustan autoguider porttiin.
-Mikko-
Justiinsa näin. GPUSB on siis tapa saada aikaan ST4-guideportti mikäli sitä ei kamerassa ole, ja välttämättä haluaa työntää jalustan vastaavaan porttiin jotain. Sen portin kautta ei kuitenkaan liiku muuta kuin nuo pikkuruiset guidepulssit, eli jalustaa ei pysty kääntelemään kohteesta toiseen sillä.
Goto-komennot pitää siis mennä jotain muuta piuhaa ja porttia pitkin, ja jos se joku muu tapa sallii guidekomentojenkin lähettämisen samaa rööriä pitkin (EQMOD esim. sallii), niin sitten sekä kameran guidausportti että GPUSB ovat turhia.
Asiaa.
Mutta otsikon aiheesta on sen verran kauas harhauduttu, että voisi varmaan ketjun katkaista jostain kohtaa ja sijoittaa jalustapuolen jutut omaan paikkaansa.