TT Ari kamppanja

[Lauri Kangas]

No johan on, vaan kai se täytyy uskoa kun on kerran käppyrä. FWHM:n suuruusluokkainen apertuuri kuulostaa kyllä tosi kalaisalta. Miten fotometriasovelluksissa yleensä huolehditaan kuvien ja apertuurin rekisteröinti? Jälleen äkkiseltään kuvittelisi että vähänkin tähden keskipisteestä vinossa oleva liian kapea maski saa välittömästi aikaan virheen joka on useita kertaluokkia tuota SNR-etua pahempi.

[Jyri Lehtinen]

Joo, ei tuota ihan purematta tahdo niellä. Pitänee joskus testailla tätä jollakin datasetillä. Samasta aiheesta voisi myös ehdottaa jotain havaitsevan tähtitieteen harjoitustehtävää yliopistolla. Tietty tämä on hienosäätöä verrattuna siihen, kuinka hyvää raakadataa on saanut kerättyä.

Keskitysvirheillä luulisi olevan todellakin huomattava vaikutus mittausten laatuun. Varsinkin kun käyttää pientä apertuuria. Suosittelen tekemään tämän huolella ja itse asiassa mielellään antaa tietokoneen hoitaa apertuurien keskitys tähtiin.

[Timo Kantola]

Kyllä tuo pitää paikkansa, paljon pienämmällä apertuurilla saa SNR:n loikkaamaan yli 2500..

Pitänee tehdä oma topikki tosta mittaamisesta  CCD ja Maxim DL - saavat gurut sitten kertoa että "ei näin!"

[Astronautiskelija]

Katsoin tässä viestissä http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=10591.msg98940#msg98940 olevaa kuvakaappausta vähän tarkemmin ja silmiini pistää outo magnitudi -41,576. Miinus 41 on "jonkun verran" kirkkaampi kuin aurinko. En tunne MaximDL:ää, joten saattaahan tuo olla ihan oikein.  Onko käsitystä, mistä tuo magnitudiarvo syntyy?

[Timo Kantola]

Onko käsitystä, mistä tuo magnitudiarvo syntyy?

Sitä ei ole kalibroitu mihinkään. Avasin vain yhden kuvan , jotta sain esitettyä mihin SNR on "piilotettu" .
Olisi pitänyt ottaa "fotometria"ikkuna aktiiviseksi, niin olisi voinut antaa referenssi tähden, ja syöttää sille tunnettu V-mag. arvo, ja sitten vasta klikata tuohon TT Ariin.. mutta kun kyse oli vaan SNR arvon löytymisestä... sori turhan sekaannuksen aiheutus  . Tosin SNR arvo on ihan sama ja samalla paikalla, vaikka magnitudit onkin tässä esimerkki kuvassa poskelleen.

[Mika Luostarinen]

Kyllä tuo pitää paikkansa, paljon pienämmällä apertuurilla saa SNR:n loikkaamaan yli 2500..

Pitänee tehdä oma topikki tosta mittaamisesta  CCD ja Maxim DL - saavat gurut sitten kertoa että "ei näin!"

Tästä aiheesta keskustelee oheisessa videossa Richard Berry, joka on AIP4WIN ohjelman tekijä.

http://wvi.com/~rberry/imageprocessing/aip4win_mmt/IntroductionToTheMMT.mp4

Aikakohta: 01:53 / 08:25. Myöskin aikakohta 03:05 puhuu mitattavan tähden S/N arvoista vs annuluksen koko. 

Tuolla videolla Richard  kertoo, miten AIP4WIN ohjelman fotometria toimintoa käytetään.

-M

[Timo Kantola]

Tässä viimeyöltä noin 5 tuntia.

[einari]

Katsoin videon ja oli ihan mielenkiintoista se SNR vs annulus-koko.

Onko Timo muuten sinunkin käppyräsi Maximilla tuotettu ?

[Astronautiskelija]

Tässä viimeyöltä noin 5 tuntia.

Olisiko mahdollista, että näytät sellaisen käyrän, jossa on virherajat merkattu mukaan?  Siitä saa selkeämmän kuvan, onko vaihtelu todellista.

[Jyri Lehtinen]

Olisiko mahdollista, että näytät sellaisen käyrän, jossa on virherajat merkattu mukaan?  Siitä saa selkeämmän kuvan, onko vaihtelu todellista.

Alustavan arvion virherajoista saat arvioitua tarkistustähden fotometriasta. Tällä siis tarkoitan tuon kohinaisen mutta muuten vaakasuoran sinisen viivan heilahteluväliä.

Käppyrässä näkyy systeemin kirkkauskäytös noin puolentoista pyörähdysjakson ajalta. Tämä tuottaa mitä ilmeisimmin käppyrän hitaan aaltoilun ja on päävastuussa systeemin kirkkaudenvaihteluista. Lisäksi käppyrässä näkyvä 10-30 min aikaskaalan on amplitudiltaan tarkistustähden kohinaa suurempaa. Tämä lienee nimen omaan sitä alkuperäisessä havaintopyynnössä mainittua kvasiperiodista sykkimistä.

[Timo Kantola]

Katsoin videon ja oli ihan mielenkiintoista se SNR vs annulus-koko.

Onko Timo muuten sinunkin käppyräsi Maximilla tuotettu ?

Pitääpä vilasta tuo video.
Kyllä valokäyrä on tehty Maxim DL 4:llä

Olisiko mahdollista, että näytät sellaisen käyrän, jossa on virherajat merkattu mukaan?  Siitä saa selkeämmän kuvan, onko vaihtelu todellista.

Kuinkahan sellainen valokäyrä saadaan aikaiseksi ? Eli laittaisin jos osaisin - hyviä neuvoja vastaanotetaan.

Hieman oli hyvin ohuita alapilviä liikkeellä alkuillasta, siksi referenssitkin vähän sahaa.
Lisäsin toisen valokäyrä kuvan, jossa on 3 referenssiä, auttaisiko tuo?  Referenssien valokäyrä on hieman tasaisempi kun käytetään useampaa tähteä - MaxIm DL jotenkin keskiarvoistaa vertailutähtien mittaukset.
Vertailutähtien tunnetut V-magnitudit on 11.024 ,11.829 ja 13.059mag
Lisätään viellä että valotusaika oli 12sek, ja mitattavia kuvia tuli 942 kpl.

EDIT: Latasin valokäyrän AAVSO:lle, ja ihan sujuvasti myötäilee Espanjalaisen Arranz Teofilon samaan aikaan kuvaamaa valokäyrää, kellonajoissa on jonkun minuutin eroa, mulla ASA asettaa koneen kellon GPS:n mukaan..

Kun laittaa plotteriin
http://www.aavso.org/data/lcg
parametreiksi:
TT ARI
0.22 Days
END DATE 2456184.57
HIGHLIGHT A PARTICULAR OBSERVER ate
Täppä kohtaan V
WIDTH 10000
HEIGHT 600

Vai meniskö suoraan linkillä:
(tulee aika leveä kuva - pitää liu-uttaa sivusuunnassa, siniset ruksit on siis Arranzin mittauksia, vihreät pallukat on meikäläisen)
http://www.aavso.org/lcg/plot?auid=000-BBD-461&starname=TT%20ARI&lastdays=0.22&start=&stop=2456184.57&obscode=ate&obscode_symbol=2&obstotals=yes&calendar=calendar&forcetics=&grid=on&v=on&pointsize=1&width=10000&height=600&mag1=&mag2=&mean=&vmean=

[Astronautiskelija]

Kyllä valokäyrä on tehty Maxim DL 4:llä
Kuinkahan sellainen valokäyrä saadaan aikaiseksi ?

Ok, ilmeisesti MaximDL ei laske virherajoja.  Minusta se on vakava puute, sillä AAVSOn valokäyrissä ei tietenkään  näytetä vertailutähden mittausvaihteluja.  Nyt siellä on siistit havaintopisteet 0-virheellä, mutta tarkkuudesta ei saa realistista kuvaa.

[Timo Kantola]

20-21 väliseltä yöltä 5.5 tuntia valokäyrää.