Hakusessa olisi tuollainen noin 80mm mielellään manuaaliobiska tähtikuvaukseen (haluaa päästä syksyllä helpolla seurannan kanssa...)
Kokeiltu on nyt toistaiseksi :
* 50mm F1.8 Canonia, mikä on horror fokusoida ja kuvan laatu ei miellytä.
* ausJena 80mm F2.8 kävi äsken pihalla, aivan loistava fokusoida - jopa helppo, mutta kuvan laatu on edellistäkin surkeampi. Ihan kun koko tötteröstä puuttuisi pinnoitteet kokonaan.
Onko kokemusta minkälaista linssiä olisi hyvä lähteä metsästämään, että saisi hyvälaatuisen kuvan ja helpon fokusoinnin.
UUsimmassa T+A-lehdessä taisi olla artikkelia aiheesta linkkeineen?
Mikä obiska se sun aus Jena on tarkemmin merkiltään?
Noista vehkeistä kun on monenmoisia versioita esimerkiksi oskilloskooppi ja reprokuvaukseen, jolloin niiden korjaukset ja pinnoitukset ovat optimoitu juuri rajattuun tarkoitukseen. Jenan Zeiss oli zeissin päätehdas muinoin. Se kehitti obiskojen pinnoitustekniikan.
Onko kamerana Canon? Siihinhän istuu mekaanisesti lähes kaikki lasit.
Miten olisi filmicanoneihin tarkoitetut vanhemmat kakkulat (ei FD)? Zesseista tai neukkujen varaosista kokoamista voisi löytyä myös vaihtoehtoja. Ja onhan tietty nyky Sigmat ym. lasit.
jk
Säästöt vaan palamaan ja EF 85/1.2L nokalle. :) Christian Buililla lieni kokemuksia moisesta rööristä.
Itse olen samassa tilantessa ja yhtenä vaihtoehtona olen ajatellut Nikonin 1,4 valovoimaista käsitarkenteista lasia. Laukusta nimittäin löytyy EOS- Nikon sovite, jolla Nikonit saa kiinni Canoin runkoon. Tietääkseni käsitarkenteisissa tuon polttovälin objektiiveissa tarkennus on tehty niin, että käännettäessä tarkennusrengas äärettömän-suunnassa pohjaan, niin tarkennus on silloin kohdallaan. Eikä mene yli, niin kuin nykyisissä malleissa.
Lainaus käyttäjältä: JussiR - 28.03.2008, 14:19:51
Itse olen samassa tilantessa ja yhtenä vaihtoehtona olen ajatellut Nikonin 1,4 valovoimaista käsitarkenteista lasia. Laukusta nimittäin löytyy EOS- Nikon sovite, jolla Nikonit saa kiinni Canoin runkoon. Tietääkseni käsitarkenteisissa tuon polttovälin objektiiveissa tarkennus on tehty niin, että käännettäessä tarkennusrengas äärettömän-suunnassa pohjaan, niin tarkennus on silloin kohdallaan. Eikä mene yli, niin kuin nykyisissä malleissa.
Minulla on Nikon D200, luontokuvauksessa on tullut käytettyä 85/1.4 MF Nikkoria. Kuvaukseen hämärässä sopii hyvin valovoimansa vuoksi. Sanoisin että 1.4 aukolla piirto on hieman pehmeää. Paranee piirtotarkkuus kun hieman himmentää.
Tähtikuvaukseen en ole kyseistä linssiä vielä käyttänyt, tarkoitus oli kyllä kokeilla. Käytettyinä minun ymmärtääkseni näitä on aika vähän liikkeellä. Omani oli tosi hyväkuntoinen.
Tarkennusmekaniikasta oli osittain rasvat kuivuneet (?) koska käsitarkennuksessa esiintyy hyvin pieniä nykäyksiä tarkennusrengasta kääntäessä.
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 27.03.2008, 22:26:55
Mikä obiska se sun aus Jena on tarkemmin merkiltään?
Siinä ei juurikaan ole mitään merkintöjä, jokin numerosarja ja ausJena, sekä polttovälitiedot
Lainaa
Noista vehkeistä kun on monenmoisia versioita esimerkiksi oskilloskooppi ja reprokuvaukseen, jolloin niiden korjaukset ja pinnoitukset ovat optimoitu juuri rajattuun tarkoitukseen. Jenan Zeiss oli zeissin päätehdas muinoin. Se kehitti obiskojen pinnoitustekniikan.
Onko kamerana Canon? Siihinhän istuu mekaanisesti lähes kaikki lasit.
Miten olisi filmicanoneihin tarkoitetut vanhemmat kakkulat (ei FD)?
FD:t ei taida tarkentua äärettömään, kun ovat suunniteltuja ohuemmalle rungolle. Hakusessa olisi muutamia hyviä vaihtoehtoja kunnon vanhoista manuaalikakkuloista, joissa tarkennusrengas pelaa yhtä nätisti kuin tuossa asuJenassa. Nykyautomaattiobiskat on sen verran ikäviä tarkentaa käsin, että yrittäisin mieluummin kesän aikana löytää jonkun hyvän manuaaliobiskan. Sovitteita pakista löytyy jo T, M42, P6 ja tietty EF laseille.
Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 28.03.2008, 17:09:31
Minulla on Nikon D200, luontokuvauksessa on tullut käytettyä 85/1.4 MF Nikkoria. Kuvaukseen hämärässä sopii hyvin valovoimansa vuoksi. Sanoisin että 1.4 aukolla piirto on hieman pehmeää. Paranee piirtotarkkuus kun hieman himmentää.
Ja eikun linssi kohti taivasta! Päiväkuvista ei saa minkäänlaista käsitystä siitä, miten linssi piirtää pistemäisen valonlähteen. ;)
Onks tuokin käsitarkenteinen? Kuinka pitkä kierros menee koko tarkennusalueen läpikäymiseen?
Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 28.03.2008, 17:12:39
Ja eikun linssi kohti taivasta! Päiväkuvista ei saa minkäänlaista käsitystä siitä, miten linssi piirtää pistemäisen valonlähteen. ;)
Onks tuokin käsitarkenteinen? Kuinka pitkä kierros menee koko tarkennusalueen läpikäymiseen?
Käsitarkenteinen on, kirjaimet MF sen kertovat (manual focus). Tarkennuksen kierroksen pituutta en suoraan muista, saan sen tiedon kaivettua esiin (kierros äärettömästä lähimpään ei ole ihan lyhyt...). Täytynee kokeillessa otta poikkeen luontokuvauksessa normaalisti käyttämäni UV filtteri, se ei pistemäisen kohteen kuvaa paranna. Jotain tietoa tästä kakkulasta "ensinälkään" löytyy Nikkor lens Resourcen kautta.
http://www.mir.com.my/rb/photography/companies/nikon/nikkoresources/85mmnikkor/85mm14.htm (http://www.mir.com.my/rb/photography/companies/nikon/nikkoresources/85mmnikkor/85mm14.htm)
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 28.03.2008, 11:52:28
Säästöt vaan palamaan ja EF 85/1.2L nokalle. :) Christian Buililla lieni kokemuksia moisesta rööristä.
Taitaa olla unta vaan... yli kaksi tonnia on ehkä
pikkasen liikaa. Sen sijaan CANON EF 85/1.8 USM hinnan kanssa voisi elää, mutta tiedä miten tuo sitten suoriutuu tähdistä. Himmentää sitä tietty saa jonkin verran, meinaan laittaa Ha:n tuohon väliin, joten f2.8 on suurin aukko millä voin edes kuvata.
Onkohan nämä Sigman DG lasit sellaisia, että rungon ja obiskan väliin mahtuu nk. Insert filter (http://www.telescope-service.com/filters/start/filtersstart.html#EOS_Klemmhalter)? Esim. Canonin EF-S linsseillä tuo ei mahdu.
Tällainen (http://www.sigmaphoto.com/lenses/lenses_all_details.asp?id=3317&navigator=5) voisi olla yksi vaihtoehto. Eihän kellään satu olemaan kokemuksia tästä?
Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 28.03.2008, 17:57:03
Onkohan nämä Sigman DG lasit sellaisia, että rungon ja obiskan väliin mahtuu nk. Insert filter (http://www.telescope-service.com/filters/start/filtersstart.html#EOS_Klemmhalter)? Esim. Canonin EF-S linsseillä tuo ei mahdu.
Tällainen (http://www.sigmaphoto.com/lenses/lenses_all_details.asp?id=3317&navigator=5) voisi olla yksi vaihtoehto. Eihän kellään satu olemaan kokemuksia tästä?
Ymmärtääkseni ovat juuri sellaisia. Itselläni on sigman 17-70 DG, ja vaikka se onkin piirtoympyrältään kroppikennolle suunniteltu, ei siinä työnny bajonettia kauemmas mitään toisin kuin canonin EF-S kroppilaseissa. EF-S:thän ovat ainoita kakkuloita jotka tuon "kroppikuopan" peilikotelon edessä täyttävät. Olen itsekin haaveillut tuollaisesta inserttifiltteristä, pitäisi vaan päästä testaamaan ensin että tietäisi paljonko vaikkapa valotusajat venyvät uhc-filtteriä käytettäessä.
Mainitsemastasi makrokakkulasta ei ole kokemusta mutta se näyttäisi silti olevan autofokuslasi. Jos sen tarkennusrinkula on yhtä hulju kuin muissa kokeilemissani sigmoissa, en viitsisi kyllä edes yrittää tähtikuvausta sillä.
Olen muuten ihan menestyksekkäästi käyttänyt autofokusta Canonin L-sarjan lasien kanssa tähtikuvauksessa. Sulla se ei tosin taida tulla kysymykseen kapeakaistajuttujen kanssa.
Minkähänlaisia nämä Jupiterit (http://www.rugift.com/photocameras/jupiter_9_lens.htm) on? Kellään kokemuksia?
Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 28.03.2008, 17:12:39
Onks tuokin käsitarkenteinen? Kuinka pitkä kierros menee koko tarkennusalueen läpikäymiseen?
85/1.4 MF Nikkor Ai-S linssillä on tarkennusrenkaan liikematka äärilaidasta toiseen (0.85m...ääretön), hieman reilut 1/3 tarkennusrenkaan täydestä kierroksesta.
Jonkun 85mm/ F2 taisin antaa Meade-madille. Se tuotti täydellä aukolla liikaa komaa Canonin kennolle. Oli selvästikin tehty filmikameraan. Oli myös peräisin ajalta jolloin digikameraa ei oltu vielä keksitty.
Jupiter 3.5/250 piirtää samaiselle kennolle aika hyvin. Objektiivi on alkujaan 6x6cm filmikamerasta. Jonkinlaista IR-filtteriä kaipaisi koska värikorjaus ei toimi IR:llä. Kirkkaille tähdille tuppaa tulemaan punainen huntu.
Kaizu
Jospa Vesku kokeilet tehdä ylipitkän vastavalosuojan esim. 10 senttiä noin 1mm vahvasta pahvista jossa sisäpuoli on mattamusta nukka pinta, ( tuota saa metritavarana jossa on liimapinta), tällainen on helppo ainakin kokeilla. Tarkoitus tuolla olis rajata kokonaan sen objektiivin kuvakenttä joka piirtää 6x6 kokoiselle filmille, ja jättää vain se kuvakenttä joka on digille riittävä, tällöin vain ne valonsäteet jotka tulee mahdollisimman suoraan pääsevät kennolle, ja ylimääräiset rajataan jo vastavalosuojassa, aiheuttamatta heijastuksia etulinssillä ym.
Myös objektiivin takalinssin ja digikennon välistä pitäisi saada kaikki heijastumat pois, ( näkee kun katsoo kirkasta valoa vasten ) siitä näkee myös sen vastavalosuojan tarpeen, minulla on ollut Sigma 70-200mm 1:2.8 noin 10 senttiä alkuperäistä pitempi jatkettu vastavalosuoja, joka on tarpeen kaupunki oloissa tähtitaivasta kuvatessa, 1.6 rajaava kenno salli tuon.
Tuo objektiivi on tehty tuollaiseen myllyyn.
http://www.enter-net.de/auktion/photo/pentacon.htm (http://www.enter-net.de/auktion/photo/pentacon.htm)
Tuossa vähän uudemmassa
http://www.wholesaledigital.co.za/czj80f2.8.htm (http://www.wholesaledigital.co.za/czj80f2.8.htm)
Veijo T
Vähän hankala tuo Veskun polttoväli vaatimus mutta henkilökohtainen suosikkilista tähtikuvailuun, kannattaa muistaa että osalla Macro linsseistäkin voip ottaa tähtikuvia.
Pentax SMC-FA 1.4 85m
Canon TS-E 2.8 90mm
Canon EF 2.0 135mm USM L
Canon EF 2.8 100mm Macro
Canon EF 2.8 300mm USM L
Canon EF 2.8 300mm USM L IS
Canon EF 2.8 400mm USM L II
Nikkor AF-S 2.8 300mm ED D
Sigma AF 2.8 50mm Macro EX
Jupiterit ovat formulaltaan pääsääntöisesti sotakorvauksena saksasta hankittuja Zeisseja mukailevia laseja. Parhaimmillaan erittäin hyviä. Laatuerot ovat kuitenkin suuria. Parhaat laitteet on ilmeisesti tehty neljäkymmen-viiskymmenlukujen vaihteessa, jolloin käytössä oli vielä saksalaisia osia.
Itse etsisin Zeissin (aus Jena) obiskoja. Niitä on sekä 6*6 koneille tarkoitettuja että kinareita. 80mm on 6*6 koneen normaaliobiska. Noihin isoihin on tarjolla m42*1mm sovite.
Kaizun mainitsema jupiter on korjattu 1,5m kuvausetäisyydelle. On ollut labra tai repro käyttöön tarkoitettu mittalaite objektiivi.
jk
Minulla on tuollainen 135mm Zuiko MC MACRO 135mm f/4.5 objektiivi, jossa on takimmaisesta linssistä pajonettiin on matkaa noin 40mm, siihen väliin saa mahtumaan suodin kotelon koska siinä on tyhjää tilaa.
http://www.mir.com.my/rb/photography/hardwares/classics/olympusom1n2/shared/zuiko/htmls/macrozuikoE.htm#135mmf45 (http://www.mir.com.my/rb/photography/hardwares/classics/olympusom1n2/shared/zuiko/htmls/macrozuikoE.htm#135mmf45)
Tämä tähtivalokuvaus on sikäli mielenkiintoinen harrastus että kaikki välineet tehtaalta tullessaan on vain aihioita, ccd kameraa, objektiivia ja jalustaa myöten, niistä sitten saa tekemällä tähtikuvaukseen sopivan. noista lyhyistä objektiiveista puuttuu mm. suodinpaikka.
Veijo T