Aloitinpa sitten uuden aiheen, kun tämä ei nyt varsinaisesti tuonne Helmikuuhun 2010 kuulu.
Sain siis jonkin aikaa sitten valmiiksi tällaisen "kuuprojektin". Kai sitä sellaisena voi pitää, koska mielessä on jo pidemmän aikaa pyörinyt tällainen idea. Eli aiheena oli kuvata kuun vaiheen kasvu sirpistä täyteenkuuhun ja takaisin sirppiin. Mielestäni onnistuin ihan hyvin.
(http://antinkuvat.kuvat.fi/kuvat/T%E4htikuvat/Kuu.jpg/full)
Kuvasin siis kuun aina tietyssä vaiheessa ja sopivista valokuvista sain sitten yhdistettyä Photoshopilla tällaisen laajemman kokonaisuuden. Yksittäiset kuvat on otettu vuosina 2007, 2008 ja 2009. Putkena on toiminut aina sama 60/700 linssikaukoputki. Kuvat on otettu digipokkarilla okulaarin läpi. On tullut siis jo jonkin aikaa kuvattua varsin vaatimattomalla laitteistolla.
Täällä vielä hieman suurempi kuva: http://antinkuvat.kuvat.fi/kuvat/T%E4htikuvat/Kuu2.jpg/full (http://antinkuvat.kuvat.fi/kuvat/T%E4htikuvat/Kuu2.jpg/full)
Ja lopuksi olisi vielä jotain kysyttävääkin. Olen nähnyt netissä silloin tällöin kuvia täysikuusta, jossa on näkyvillä hyvin paljon kraattereita. Esimerkiksi Tämä (http://www.etsu.edu/physics/etsuobs/starprty/21200mwc/moonmap.jpg). Onkohan kyseinen kuva tehty yhdistämällä kaksi puolikasta kuuta, joissa on sopivasti kraattereita näkyvillä terminaattorin alueella? Onko tällaisia täysikuita, joissa kraatterit ovat hyvin näkyvillä mahdollista tehdä itse? Olen ainakin Photoshopilla kokeillut jotain värkätä, mutta en ole hyvää konstia keksinyt. Olisikohan mahdollista yhdistää kuun sirpit, puolikuut ja kuperat kuut yhdeksi täysikuuksi, jolloin saisi paljon kraattereita näkyville?
Hieno kollasi!
Täyskuulinkin kuvasta näkyy krattereiden varjoista että se on koostettu puolikkaista tms.
Mahtava kuvasetti!
Pistä ihmeessä tarjolle Tähdet ja Avaruus -lehteen!
Jossain muistan nähneeni täysikuukuvan joka oli nimetty 'kaikkien kuumosaiikkien äidiksi' ;)
Siinä oli siis kasattu täysikuukuva kuun eri vaiheissa olevista kuvista ja olipa se ainakin erikoisen, jopa oudon, näköinen.
Hyvä setti.
Ursan taannoin (vieläkin?) myymä kuukarttajuliste oli juuri tuollainen, että siinä näkyi joka puolella kuuta kraatereita kontrastikkaasti. Kätevä karttana.
Vaikka laitteistoasi sanot vaatimattomaksi, niin lopputulos ei sitä todellakaan ole! Jos tuosta jotain parannettavaa pitäisi etsiä, niin viimeinen kasvava kuu ja ensimmäinen pienenevä voisivat olla kuunvaiheen prosentteina lähempänä toisiaan (olipa vaikeasti ilmaistu, mutta kai sen ajatuksen tuosta ymmärtää). Mutta se menee jo sitten makuasioiden puolelle. Joka tapauksessa aivan erinomaisen hieno luomus.
Petri
Melko hieno. Alempana Rigis kertoo että lukijoiden taivaankannen ded line on huomisiltana, eli vielä kerkee.
Lainaus käyttäjältä: Jorma Koski - 04.02.2010, 07:04:09
Täyskuulinkin kuvasta näkyy krattereiden varjoista että se on koostettu puolikkaista tms.
tms. tarkoittanee että kuu on mennyt kahden auringon välistä. Silloin tulee tuollaiset varjot.
Kaizu
Hieno projekti!
Tällaista vaan lisää, oikein havainnollinen esitys ja kauniisti sommiteltu.
J-P
Lainaus käyttäjältä: Antti - 04.02.2010, 01:51:10
Ja lopuksi olisi vielä jotain kysyttävääkin. Olen nähnyt netissä silloin tällöin kuvia täysikuusta, jossa on näkyvillä hyvin paljon kraattereita. Esimerkiksi Tämä (http://www.etsu.edu/physics/etsuobs/starprty/21200mwc/moonmap.jpg). Onkohan kyseinen kuva tehty yhdistämällä kaksi puolikasta kuuta, joissa on sopivasti kraattereita näkyvillä terminaattorin alueella? Onko tällaisia täysikuita, joissa kraatterit ovat hyvin näkyvillä mahdollista tehdä itse? Olen ainakin Photoshopilla kokeillut jotain värkätä, mutta en ole hyvää konstia keksinyt. Olisikohan mahdollista yhdistää kuun sirpit, puolikuut ja kuperat kuut yhdeksi täysikuuksi, jolloin saisi paljon kraattereita näkyville?
Hei Antti!
Toivottavasti et pahastu, yhdistin kuvistasi oheisen version. Oikeasti tehtävä ei ole näin helppo, vaan voi viedä vuosia.
Kuun libraatio nimittäin sotkee kuviota, jos haluaa kattavan "relieffikuun" kuvattua, on kaikkien kuvien oltava samasta libraatiovaiheesta!
Tässä esimerkissä vaan pistin kuvat photarissa päällekäin ja maskasin muut osat pois, paitis relieffinä näkyvän.
Runnoin kaikki yhteen, vaikka libraatio olikin kovin eri asteinen kuvissa.
J-P
Ps.
(poistan viestin välittömästi, jos vaan ilmoitat vaikka privaatisti)
Lainaus käyttäjältä: rintape - 04.02.2010, 14:22:50
Vaikka laitteistoasi sanot vaatimattomaksi, niin lopputulos ei sitä todellakaan ole! Jos tuosta jotain parannettavaa pitäisi etsiä, niin viimeinen kasvava kuu ja ensimmäinen pienenevä voisivat olla kuunvaiheen prosentteina lähempänä toisiaan
Hieno oivallus kuvata tällainen setti! Jatkan vielä hiukan Petrin linjoilla ja ehdotan, että kokeile latoa kuvat vasemmalta oikealle aikajärjestykseen (nyt nuo ovat ajallisesti päinvastoin, jos vanha kolmen V.n sääntö
"vasen valaistu vähenevä" pitää paikkansa). :wink: Säät toki rajoittavat tällaista kuvaamista, kun saa otettua yksittäiset Kuu-kuvat varsin epäsäännöllisin väliajoin.
Hieno kuvakoonnos.
Lainaus käyttäjältä: Antti - 04.02.2010, 01:51:10
Putkena on toiminut aina sama 60/700 linssikaukoputki. Kuvat on otettu digipokkarilla okulaarin läpi. On tullut siis jo jonkin aikaa kuvattua varsin vaatimattomalla laitteistolla.
Itsellänikin jonkin verran kokemusta samaisesta linssiputkesta, ei ole mikään laatuyksilö kyseessä, joten pitää ihan nostaa hattua. :wink:
Itsellä ainakin tuli kuu kuviin voimakasta värivirhettä kontrasti rajoille, varmaankin vaatineet jonkin verran käsittelyä nuo kuvasi?
Lainaus käyttäjältä: Antti - 04.02.2010, 01:51:10
Sain siis jonkin aikaa sitten valmiiksi tällaisen "kuuprojektin".
Aika hieno projekti, missä jokainen kuukuva on toisiinsa nähden hienosti yhteneväinen. Toisin sanoen olet onnistunut hyvin tasapainottamaan valoisuus- ja kontrastiarvot eri kuvien kesken, eikä mikään kohta näytä yli- tai alivalottuneen. Ei välttämättä ihan helppo juttu.
Lisää tällaisia erikoisia projekteja vaan :smiley:.
JM
Mahtava kuva Antti! :azn:
Itse en ymmärrä paljoa Photoshopista, GIMP ohjelmaa itse käytän enkä siitäkään paljoa ymmärrä, mutta voisin kuvitella yhdistämisen onnistuvan käytämällä tason maskia, esim. täysin peittävä, sitten tekisi liukuvärjäyksen tuohon tason maskiin mustasta valkoiseen, niin että taso blendautuu (mikähän tuo suomeksi on, häivytystä?) muuhun kuvaan pehmeästi?
Tuota tekniikkaa voi käyttää maisemakuvauksessa, jossa varjossa olevat kohteet usein jäävät hämäräksi, otetaan kaksi valotusta ja blendataan puolet toisesta ja puolet toisesta kuvasta, hyvin tehtynä tulos on hyvin siisti, valinnalla voi myös luoda jyrkän rajan jos johonkin kohtaan sellaisen tarvitsee.
En tiedä käyttikö J-P tuota menetelmää kuvan tehdessään? Mutta tälläisiä ajatuksia tuli tässä päässä.
Vastaukseni tulee "hieman" myöhässä, mutta vastaan joka tapauksessa.
Kiitos kaikille ERITTÄIN paljon kommenteista. Hyvää palautetta kaikilta. Tulee hyvä mieli ja innostaa todellakin jatkamaan tähtikuvauksen parissa.
J-P: Tuo tekemäsi versio ei todellakaan haittaa. Mukavaa vaan, kun saa apua. Ilmeisesti tuollainen "kraatterien valtaama täysikuu" on sitten vähän kovempi haaste, joten taitaapa jäädä sellainen ainakin toistaiseksi tekemättä. On muuten sinullakin J-P uusimmassa Tähdet ja avaruudessa (2/2010) pari hienoa otosta.
Timpe: Päätin jättää lopullisen kuvani tähän nykyiseen muotoon. En jaksanut enää lähteä muuttelemaan.
Ja tästä kuvasta vielä sen verran, että lähetin tämän kuvan Tähdet ja avaruus -lehdelle viime vuonna joulukuun loppupuolella. Olin melko varma, että kuva ei lehteen pääsisi. Nyt viime perjantaina uusin Tähdet ja avaruus (2/2010) oli tullut postilaatikkoon. Kun lehteä sitten aloin selailemaan, huomasin, että kuvani oli päässyt lehteen! Sivulle 74 Taivaalla -osion yhteyteen. Yllätyin melkoisesti nähdessäni sen. Ihan mieltä lämmitti ja lämmittää vieläkin. :smiley: Ensimmäinen kerta, kun kuvani pääsee Tähdet ja avaruuteen. (Toivottavasti tämä tekstin pätkä ei kuulosta liialta kehumiselta).
Kiitos vielä kaikille palautteesta!