Kuutamon loistaessa 21. syyskuuta valitsin elämäni ensimmäisen deepsky-kuvan kohteeksi tämän sumun, koska se sopi juuri ja juuri Atik 314L+ -kameran kennolle 600 mm polttovälillä, ja sijaitsi sopivassa kohdassa taivasta. Ja kolmantena syynä oli se, että olin juuri hankkinut Ha-suotimen.
Alkuillasta meni paljon aikaa hukkaan, koska en ollut ennakkoon mitannut, että millä etäisyydellä kameroiden tarkennus on yhtenäinen, kun käytössä ovat Atik OAG ja EFW2. Eli ruuvailin aikani loittoja guiderin ja OAG:n väliin.
Aamuyöllä lännestä alkoi työntää pilviä siihen malliin, että kuvaus oli päätettävä, ja viimeinen osavalotus on tallennettu ~2:00. Siinä vaiheessa ohut pilviharso oli jo heikentänyt FWHM-arvoa sen verran, että 4 osavalotusta meni hylkyyn MaximDL:n FWHM-kriteerin ollessa 3 (mikä sekään ei kovin häävi arvo ole). Tarkennuskin oli todennäköisesti kärsinyt lämpötilan vaihtelusta yön aikana. Eli kehityskohteita riittää aika paljon datan hankinnan osalta, jotta säilytetään tasaisesti riittävä laatu osavalotuksissa.
OAG:n napatessa guide-tähti 80ED:n näkökentän laidalta oli tähden muoto todella epämääräinen, mutta siitä huolimatta MaximDL:lle ei teettänyt ongelmia seurata sitä tasaisella varmuudella koko kuvaussession ajan. Tähdissä on ripaus ellipsin muotoa, ja syyn saattoi huomata seurantagrafiikasta. En vain älynnyt vaihtaa graafin yksikköä kaarisekunteihin, mutta pikseleinä suurin RMS oli 0,7.
Autofocusta en saanut toimimaan, koska joku parametri oli poikittain, tai sitten tarkennustähden kirkkaus oli liian suuri. Tämä on ensimmäinen asia seuraavalla harjoituskerralla, mikä pitää korjata.
Sky-Watcher 80ED 600mm
Atik 314L+
Seuranta Atik 16IC
Atik OAG ja EFW2
Astrodon 5nm Ha 1,25"
Moonlite CFL + Moonliten tarkennusmoottori
Edit:
Lightit 8 x 500 s
Flat 40 kpl
Bias 30 kpl
Edit 2:
Kirjoitin "sammakon" tekstiin, kun mainitsin RMS-arvosta, koska en määritellyt aikaväliä.
Et sitten viitsinyt huonommalla kuvalla aloittaa!
Off-axis-guidauksen ja peräti autofokuksen murehtiminen ensimmäisellä kuvauskerralla on kyllä jo jotain. Kunhan saat loputkin rensselit toimimaan ja kerättyä riittävästi dataa, niin odotettavissa lienee aika hyviä lopputuloksia, kun raakadatan suhteen rima on noin korkealla.
Kiitos Lauri.
On tämä kyllä harrastus, mikä tuo mukanaan valtavan määrän nöyryyttä. Vaikka nyt tulee oltua itsekriittinen, niin jo valmiiksi pelottaa aika, milloin alkaa tehdä mieli kentäntasaajaa, ja kameran kennon kaltevuus suhteessa optiikkaan alkaa aiheuttamaan harmaita hiuksia. :cheesy: Ehkä niitä olisi aiheellista murehtia parin vuoden päästä.
Sen verran vielä tarkennan, että tämä on ensimmäinen CCD- ja autoguide-kuvani, ja samalla ensimmäinen kaukoputken läpi kuvattu. Aikaisemmin olen kuvia ottanut järjestelmäkameralla ja kameraoptiikalla, mutta niitä en osaa laskea syvän taivaan kuviksi.
Hatunnoston arvoinen, suorastaan hämmästyttävä suoritus. Tuosta on hyvä jatkaa :cool:
Kiitos myös Raunolle!
Mutta pidetään mielessä, että laitteet tekivät tämän kuvan. Jokainen osa kokoonpanossani on sopivalla tavalla yksinkertainen, mutta riittävän edistynyt mahdollistaakseen peruskuvaamisen "helposti".
- Jalusta toimii niin hyvin, että seurannankorjaus on helppoa
- Teleskoopin polttoväli on lyhyt
- OAG:n tarkkennuslaitteella yhtenäisen tarkennuksen hakeminen kameroille käy kätevästi
- Ohjelmisto on ongelmaton
- Tarkennus moottorilla, mikä tekee hommasta sujuvaa
Kunhan saan havaintosuojan valmiiksi, niin pääsen paremmin opiskelemaan kuvaamista, ja sen haastavampia osa-alueita, kun pientenkin pilven rakojen hyödyntäminen helpottuu. Ja kun raakadata alkaa joskus olla kohdallaan, niin siinä rinnalla pitäisi opiskella kuvien käsittelykin. Pitkä ja kivinen on tie.
Tuli vielä mieleen, että laitanpa tähän pari juttua, mistä kaltaiseni aloittelevan CCD-kuvaajan (ehkä?) kannattaa ottaa vaikutteita, jos tätä viestiketjua sattuu vilkaisemaan.
Seuraavien asioiden huomioiminen auttoi minua erittäin paljon:
- Rule #1: Aloittelijalle yksinkertainen, helppokäyttöinen ja varmatoiminen on aina paras vaihtoehto! (No sh*t Sherlock!?) Eli muiden käyttäjäkokemuksia laitteista kannattaa tutkia tarkkaan ennen hankintoja.
- Varmista muualla kuin selkeän tähtitaivaan alla, että ohjelmistot kommunikoivat keskenään ja laitteiden kanssa ongelmitta.
- Tutki ennakkoon miten jalustan goto-toiminto toimii tähtikarttaohjelmiston kautta. Auttoi ainakin minua, kun jalusta vaatii tietokoneen goto-toimintaan, ja jotenkin typerältä olisi tuntunut roplata kapulaa samalla tietokonetta näppäillen. Jalustoissa, missä on fiksu napasuuntaussovellus sisällytetty käsiohjaimeen, käytetään tietysti sitä, jos käytössä ei ole tarkkaa napatähtäintä.
- Ohjelmistojen vaatimista parametreistä löytyy roppakaupalla tietoa ohjekirjoista. Ja lähes kaikkiin ongelmiin on joku jo aikaisemmin törmännyt, joten keskustelupalstoilta löytyy yleensä vastaus ongelmiin, mihin ratkaisua ei ohjelman manuaalista jostain syystä löydy. Eli parametrit kannattaa säätää ennakkoon kohdalleen, siihen asti kuin se ilman järjestelmän testaamista käytännössä on mahdollista.
- Netistä löytyy laskureita kamera - kaukoputkiyhdistelmien näkökentän laajuudelle, ja kuvausohjelmistoissa (ainakin Maxim DL) sen pystyy myös laskemaan syöttämällä kaukoputken polttovälin ja CCD-kennon kriittiset mitat. Tämän jälkeen voi verrata näkökenttää ilmoitettuun kohteen kokoon, tai vaihtoehtoisesti voi luoda näkökenttää vastaavan suorakaiteen esimerkiksi Cartes Du Ciel:iin, ja sovittaa kohteita sen avulla. Toimii hyvin apuna kohteen valinnassa. Ja jos on AstroBinissä tili, niin sitä kautta voi tutkia, mitä muut ovat vastaavalla kalustolla kuvanneet.
- Selvitä ennakkoon, missä päin pohjoinen on havaintopaikalla, koska siten laitteiston voi kasata jo valoisan aikaan.
- Jos laitteisto on liikuteltavaa sorttia, niin tee laitteistosta tietyllä tapaa modulaarinen. Tarkoitan tällä esimerkiksi vaikka sitä, että kaapeloinnista kannattaa tehdä valmiit niput sen perusteella mihin mikäkin kytketään. Nopeuttaa johtojen kytkemistä, eivätkä ne takerru niin herkästi, kun jalustaa kääntelee. Tiedostan, että tästä kyllä aiheutuu häiriöriski, jos USB- ja virtakaapeli kulkevat samassa nipussa, mutta omalla kohdalla kameroiden kaikki johdot, paitsi jalustalle guiderista menevä kaapeli, kulkevat samassa nipussa, eikä mitään häiriöitä ainakaan ensimmäisella kerralla ilmennyt.
- Hyvin kohdistetut punapistetähtäin ja etsinputki nopeuttavat liikuteltavan laitteiston alkusuuntausta. Kun tähti ilmestyy kennon keskelle ollessaan etsimen ristikon keskellä, niin goto-jalustalla kohteiden haku onkin siitä eteenpäin tylsän helppoa.
- Kaikenlainen mekaaninen säätäminen ja sovittaminen kannattaa tehdä todella hyvin ennakkoon. On erittäin turhauttavaa hukata selkeää kuvausaikaa säätämiseen!
Näiden lisäksihän on vielä paljon perusasioita, mitkä pitää huomioida, kuten laitteiston tasapainotus, napasuuntaus, jne., mutta nehän ovat osaltaan tuttuja visuaalihavaitsemisesta, jos käytössä on ollut ekvatoriaalijalusta. Ne nousevat kylläkin aivan uuteen arvoon kuvaamisessa.
My 2 cents. Eli lopullisena johtopäätöksenä voitaneen todeta, että jo kliseeksi muodostunut sanonta, "hyvin suunniteltu on puoliksi tehty" pitänee paikkansa. :rolleyes:
Onpas huima CCD-ensivalo! Kyllä ne järkkärikuvatkin syvän taivaan kuviksi minusta luetaan silti. :cool: On kyllä harvinaisen hyvin homma hanskassa "aloittelijaksi", toivottavasti saadaan nähdä näitä kuvia jatkossakin!
Tuollaisella paneutumisella voidaan odotella huikeita tuloksia tulevaisuudessa, jatka vain samaan malliin. Aloitus voisi tuskin olla parempi.