UHC suodin olisi ostoslistalla. TS Opticsin suodin on selvästi muita edullisempi 29 / 69 eur vs. esim. Baaderin 65 / 112 eur.
Kysymys kuuluukin, että onko tuosta TS:n suotimesta mihinkään? Kokemuksia..?
Moi, mulla on tuo baaderin uhc-suodin , ja aika hyvin se suodattaa myös valosaastetta. Kuvasin minuutin valotusajalla
kaksi kuvaa. ylemmässä baaderin uhc-suotimen kera ja alempi ilman. Jo 60 sekunnissa kuva valottuu pilalle kun kuvaan pihastani jossa
on pari katulamppua aika lähellä. Suotimella voin pidentää valotusaikoja huomattavasti!
HUOM, kuvissa ei ole tarkennukseen panostettu lainkaan..
(http://www.peda.net/img/portal/1255601/60_filter.JPG?cs=1238130038)
(http://www.peda.net/img/portal/1255601/60s_no_filter.JPG?cs=1238129966)
t. poksu
Spuge minulla olis tuomoinen Optics UHC filter joutilaana. Ostin Villenkellon Paalupaikan varastomyymälästä noin kuukausi siten.
En pysty käyttämään koska minulla on tuo TS 9mm off-axis guider käytössä ja tämä UHC suodin blokkaa pienet tähdet niin himmeiksi ettei ne näy PHD'ssä.
Maksoin 55€.
Siitä sulle UHC filter! Jos kiinnostaa niin ilmoittele. Pistän sit YV'nä puhelin numeron.
Turkulaisia ollaan myös.
Voisiko sanoa että suotimella on pakko lisätä valotusaikaa...?
Mitäpä jos ottaisi vielä toisenkin testin, eli ensin kuva ilman suodinta, sitten suotimella sama valotusaika, ja sitten pidempi valotus suotimella että kohteet saadaan yhtä kirkkaiksi kuin ensimmäisessä kuvassa. Tämän jälkeen voisi vertailla sitä taustataivaan sävyä, sekä pidemmän valotuksen aiheuttaa kohinakertymää?
Tuollaisella kolmen kuvan setillä voisi saada enemmän vertailuinformaatiota tähän asiaan, minuakin kiinnostaa kovasti.
Kari
Lainaus käyttäjältä: GaryP - 27.03.2009, 09:34:00
Tämän jälkeen voisi vertailla sitä taustataivaan sävyä, sekä pidemmän valotuksen aiheuttaa kohinakertymää?
Ei kannata pelätä sitä kohinaa pitkillä valotuksilla edes digijärkkäreillä. Jos on käytössä suodin joka mahdollistaa pitkät valotukset ilman että taustataivas pääsee valloilleen mutta kohteen valo pääsee silti kennolle, nousee signaalikohinasuhde silti paremmaksi kuin lyhyemmillä osavalotuksilla. Tärkeintä on saada himmeät kohteenriekaleet ylös sieltä kohinasta, ja se onnistuu pidentämällä osavalotuksia.
Ei se kohina ole enää se peikko joka tässä kummittelee, mutta pitkien valotusten vaatima seuranta tulee aina vastaan. Jos olisikin yksi ja sama paikka jossa olisi Tähtikallion tyyliin kiinteä napakohdistus ja edes siedettävä PE, sitten voisi laittaa ilman miettimistä menemään... mutta kun ei vielä ole.
Kari
Lainaus käyttäjältä: poksu - 27.03.2009, 09:04:14
Moi, mulla on tuo baaderin uhc-suodin , ja aika hyvin se suodattaa myös valosaastetta
Juu.. kysymykseni koski nimenomaan TS:n "omaa" UHC suodinta. Siis että onko se yhtä hyvä kuin esim. Baaderin? Hinta kun on selvästi pienempi..
Tämä suodin:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p943_1-25--Premium-UHC-Filter-von-TS-Optics.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p943_1-25--Premium-UHC-Filter-von-TS-Optics.html)
Minulla on TS:ltä ostettu Baaderin UHC-S- suodin. Se lienee laadultaan hyvä, mutta mielestäni leikkaa valosaastetta vähän liiankin tehokkaasti.
Sillä pystyy kuvaamaan valosaastealueella ainakin 2 min valotuksia ISO 1600:lla, jopa pidempiäkin. Kun kuvaa tähtijoukkoja tai galakseja, niin voisi olla hieman vähemmän leikkaava.
Lisäys: Unohtui mainita, ettei minulla ole kokemusta Opticsin suotimesta.
Lainaus käyttäjältä: GaryP - 27.03.2009, 11:05:45
Ei se kohina ole enää se peikko joka tässä kummittelee, mutta pitkien valotusten vaatima seuranta tulee aina vastaan. Jos olisikin yksi ja sama paikka jossa olisi Tähtikallion tyyliin kiinteä napakohdistus ja edes siedettävä PE, sitten voisi laittaa ilman miettimistä menemään... mutta kun ei vielä ole.
Kannattaa etsiä silti ratkaisu tuohon pitkään valottamiseen. Itse olen pitänyt aikanani kahta minuuttia ihan ehdottomana miniminä, nyt ennemminkin 10min (tosin kotona ei taustataivas L fitterillä anna myöten). Jos tuolla 150/750 putkella kuvaat EQ-5:llä pääset helposti tuohon kahteen minsaan, kun autoguidaat ja napasuuntaat Kochab Clockilla. Ja jos pääset 2 minuuttiin, pääset kymmeneen.
Käytän tuota Kochab Clockia itse aina napasuuntauksessa (siirrän putken joka kerta autotallista pihalle tai maalle). Napasuuntaus kestää tyypillisesti 30-60sek ja 10min osavalot menee kevyesti.
Rima vaan korkealle, kyllä se menee! Ja hyvän rutiinin kun kehittää menee helposti ja nopeasti.
Ongelma on tuon suuntauksen kanssa parveke joka lounaaseen. Pitäisi keksiä/opetella kohtuullinen keino saada suunta sielläkin. Tiedän toki talon ilmansuunnan, joten pääsen asteen tarkkuuteen laakista noin niinkuin kartalla, mutta kun se ei olekaan sitten varmaankaan ihan sama suunta kuin pohjantähdellä? Vai sekoitanko nyt taas puuroa velliin, magneettinen pohjoinen on pahasti vinossa jos sillä aikoo laittaa itsensä ojennukseen?
Vinkkejä otetaan vastaan, kiitos etukäteen!
Minulla oli jo kerran kohtuullinen suuntaus, se löytyi monen päivän kokeilun jälkeen, mutta kun lähdin tienpäälle ja otin tavarat mukaan, en ole sen jälkeen jaksanut uudelleen viritellä. Sitä ennen pääsin kohtuullisella virheellä n. minuutin valotuksiin, mutta 30s oli käytännössä 2000mm polttovälillä maksimi. Tässä taas tulee itsekritiikki vastaan, kenen mielestä mikäkin on kuvassa sallittu venymä.
Kari
Pari keinoa parvekesuuntaukseen on (jos eteläinen taivas jotenkin näkyy).
1. Drift align (joka varmaan on tuttu ja ohjeita löytyy täältäkin)
2. Suuntaus auringon avulla. Periaate siis se että katsotaan (netistä) mahdollisimman tarkka auringon etelässäoloaika ja sitten 'katsellaan varjoja'.
Löysin tämmöisen linkin aiheesta:
http://www.polaralign.com/daytime_polar_alignment (http://www.polaralign.com/daytime_polar_alignment)
2000mm ja 30s ei ole kovin huono saavutus. Polttovälin lyhentäjää käyttöönja aika nousee minuuttiin - tosin kun allekirjoitustasi katsoo niin isoimmassa putkessasi on polttoväliä 1000mm. Vai käytitkö barlowia ?
Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 05.04.2009, 10:02:45
Kannattaa etsiä silti ratkaisu tuohon pitkään valottamiseen. Itse olen pitänyt aikanani kahta minuuttia ihan ehdottomana miniminä, nyt ennemminkin 10min (tosin kotona ei taustataivas L fitterillä anna myöten). Jos tuolla 150/750 putkella kuvaat EQ-5:llä pääset helposti tuohon kahteen minsaan, kun autoguidaat ja napasuuntaat Kochab Clockilla. Ja jos pääset 2 minuuttiin, pääset kymmeneen.
Käytän tuota Kochab Clockia itse aina napasuuntauksessa (siirrän putken joka kerta autotallista pihalle tai maalle). Napasuuntaus kestää tyypillisesti 30-60sek ja 10min osavalot menee kevyesti.
Rima vaan korkealle, kyllä se menee! Ja hyvän rutiinin kun kehittää menee helposti ja nopeasti.
Miten olisi Vesa, jos kertoisit "juurta jaksain", miten tuon autoguidingin voi tehdä ohjelmineen.
Einari,
Tuo TAL200K on se mainitsemani 2000mm. Mukava lyhyt putki, painaa sen 10kg. Minulla on nyt kaksi versiota polttovälinlyhennykseen valmiina, 6.3 on vielä testaamatta taivaskohteisiin. Sillä saa varmasti jo pidemmänvalotuksen, mutta tarkkuudesta en uskalla edes haaveilla vielä. Maakohteeseen kun kokeilin, muuttui kuvan kohde huomattavasti paremmaksi akilta osin, mutta olosuhteet olivat sellaiset että on turha spekuloida tai herätellä toiveita.
Kari
Unohtui vielä, tuo auringon avulla tehtävä kohdistus vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta minulle siitä ei ole varsinaista apua. Sillähän saadaan kai pelkkä suuntima?
Kiitos kuitenkin linkistä. Ajatus on niin yksinkertainen, että silloin, kun ei tiedä paikan ilmansuuntia valmiiksi, tuo helpottaa todella paljon.
Kari
Kuinka jäikin huomaatta tuo TAL-putki (kalustoa sulla ainakin riittää...).
Itsekin joskus kokeilin tuota suuntausta auringon avulla ja sainkin pohjois/eteläviivan aikaan,
mutta ongelmaksi jäi se että kuinka saa riittävällä tarkkuudella jalustan pohjois/etelä-akselin selville ja yhdenmukaiseksi tuon viivan kanssa.
Luovuin kun drif alignilla (ja WCS-ohjelmalla) saa tehtyä saman asian.
Lainaus käyttäjältä: Tuomo Repo - 05.04.2009, 11:01:37
Miten olisi Vesa, jos kertoisit "juurta jaksain", miten tuon autoguidingin voi tehdä ohjelmineen.
No sehän sopii Tuomo. Tehdään niin, että päivitän tähän Wikissä olevaan kuvausoppaaseen (http://www.ursa.fi/wiki/Kuvausopas/AutomaattinenSeurannanohjaus) käytännön autoguidausta PHD:llä.
Se on oikeesti aika helppoa jos palikat vaan löytyvät.
Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 05.04.2009, 16:59:06
Tehdään niin, että päivitän tähän Wikissä olevaan kuvausoppaaseen (http://www.ursa.fi/wiki/Kuvausopas/AutomaattinenSeurannanohjaus) käytännön autoguidausta PHD:llä.
Ja siellä lepää. Antakaahan palautetta, jos pumaskassa on jotain epäselvää/asiavirheitä niin tarkennetaan ja päivitetään. Kommentteja myös kokeneemmilta PHDguidaajilta otetaan vastaan.
Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 05.04.2009, 18:04:13
Ja siellä lepää. Antakaahan palautetta, jos pumaskassa on jotain epäselvää/asiavirheitä niin tarkennetaan ja päivitetään. Kommentteja myös kokeneemmilta PHDguidaajilta otetaan vastaan.
Voi olla tyhmä kysymys, mutta nehän ovat niitä parhaita. Miten valita <1x sidereal seurantanopeus, kun käyttää eq5 synscania Celestronin Ascom-ajureilla? Olen yleensä buutannut synscanin ja painanut escapea siinä vaiheessa, kun se kysyy kohdistamista. Siitä eteenpäin on menty Cartes du Cielin kanssa sen Ascomin turvin kohteeseen ja sitten vaihdettu PHD-guidingiin. Milloinkaan en ole törmännyt tuohon seurantanopeuden valintaan.
Edittiä- Tämähän ansaitsisi ihan oman threadin, eikä muutenkaan sovi suodatinkeskusteluun.
Tuntematta tuota jalustaa epäilisin, että se tapahtuu sieltä ASCOM rajapinnan kautta automaattisesti ja pulikassa on valmiit nopeudet. Mutta esim. Mun powerfleksissä, jos jätän sen FAST moodiin se menee ihan sekaisin kalibrointivaiheessa. FAST vastaa slew nopeutta periaatteessa. Kapulakohtainen juttu. Jos ongelmaa ei tule ei tartte koskea mihinkään. Veikkaan että näissä kehittyneemmissä kalikoissa ne on tosiaan oletuksena jo ihan OK.
Perskuta, tätä keskustelua käydäänkin nyt kahdessa paikassa!
:cheesy:
Voisiko tämän säikeen jättää otsikon mukaiselle aiheelle ja jatkaa tuossa toisessa Vesan aloittamassa, muuten menee ajatussynkka meikäläisellä ainakin pieleen.
Kari