Tähdet ja avaruus 5/2009

[Tomu]

No niinpä näkyy. Nyt kun sen opastettuna huomasin, alkoi se häiritsemään suunnattomasti. Kun luen lehteä junassa ja joku tulee vastapäiselle penkille, taitan etukannen piilloon ja muina miehinä viheltelen ja pitelen lehteä taitettuna yhdellä kädellä. Vastapuoli ei älyä ollenkaan että piilotin tuon häpeäpilkun, vaan lukee mielenkiinnolla esiin taittamaani sivua.

Siitäpä tuli mieleeni, voisiko T&A:n joka toisen sivun painaa ylösalaisin. Järvenpäässä vastapäätä istuvat ehkä pikkuisen kallistaisivat päätään. Korsossa he ehkä olisivat jo kyljellään. Haluaisin nähdä millaisessa asennossa he olisivat kun juna saapuu Helsinkiin, kenties jalat taivasta kohti.

Kaizu

Luultavasti lehden levikki pienenee vähintään puoleen entisestä nyt, kun tämä katastrofaalinen erhe on julkaistu  Ei vaan, en tarkoittanut tuota ollenkaan tosissaan otettavaksi. Lehden tekemisessä on varmasti niin iso homma, että tuollaisesta nillittäminen tuntuu varmasti siltä, kuin työtä ei arvostaisi ollenkaan. En tarkoittanut aliarvioida lehdentekotiimiä, huomasin vain tuon pienen kämmin ja ajattelin laittaa sen tänne foorumille, kun en parempaakaan tekemistä keksinyt. Pyydän anteeksi kaikilta, jotka menettivät yöunensa tapauksen takia.

-Tero

[GaryP]

Minä menetin yöuneni kun en sitä löytänyt 10s intensiivisen etsimisen jälkeen!!! Vaadin että virheet tehdään niin selkeästi toimituksessa jo valmiiksi, että puusilmäkin sen tajuaa kun se naamalle heitetään!!!


Kari

[Riqis]

Täytyy ilmeisesti tehdä erikoisnumero, jossa näitä on lisää  .

P.S. Pahin vaara on se, että siitä saattaisi tulla lehden historian suosituin.

[MarkoM]

P.S. Pahin vaara on se, että siitä saattaisi tulla lehden historian suosituin.

Näen jo uutiset: "Viisi poliisipartiota tarvittiin rauhoittamaan tilanne R-kioskin lehtihyllyllä asiakkaiden tapellessa raivoisasti Tähdet ja avaruus -lehden erikoisnumerosta..."

[ER]

Taas kerran mielenkiintoinen numero - ja sivutkin pysyvät kiinni.

Olisikohan tämä sopiva ketju kysyä yleisellä tasolla noista atomikelloista. Kun kelloissa päästään noin huikeaan tarkkuuteen nykyään, niin millä ihmeellä tuollainen tarkkuus pystytään laskemaan/mittaamaan? Oli menetelmä, referenssi tai kultainen standardi mikä tahansa, niin maalaismiehen maalaisjärkeeni ei uppoa kuinka tarkkuus voi riittää.

[Erik Pirtala]

Näen jo uutiset: "Viisi poliisipartiota tarvittiin rauhoittamaan tilanne R-kioskin lehtihyllyllä asiakkaiden tapellessa raivoisasti Tähdet ja avaruus -lehden erikoisnumerosta..."

Sussahan on lehtitoimittajan vikaa. 

[mistral]

Oli menetelmä, referenssi tai kultainen standardi mikä tahansa, niin maalaismiehen maalaisjärkeeni ei uppoa kuinka tarkkuus voi riittää.

Juu, hyvä kysymys. Ajan mittaaminen edellyttää mittaria, joka on tarkempi kuin mitattava aika ja jotta tällainen mittari voidaan valmistaa, tarvitaan vielä tarkempi mittari... vai onko luonnossa jokin "standardikynttilä" jonka avulla päästään näihin tarkkuuksiin

[Lauri Kangas]

Normaalit kellot katselevat kuinka nopeasti jokin kvartsikide tai vastaava tutisee ja päättelevät ajan kulun siitä. Atomikelloissa käytetään referenssioskillaattoreina atomien resonanssitaajuuksia. Tarkkuusreferenssin tarve on käännetty päälaelleen: Atomien resonanssitaajuus tiedetään niin tarkasti, että käyttämämme aikayksiköt on voitu määritellä uudelleen sen mukaan.

Wikipedian mukaan sekunti on 9 192 631 770 kertaa sellaisen värähtelyn jaksonaika, joka vastaa cesium-133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä.

[mistral]

Wikipedian mukaan sekunti on 9 192 631 770 kertaa sellaisen värähtelyn jaksonaika, joka vastaa cesium-133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä.

Eikö kvanttiepätarkkuus tule kuvaan yhden atomin kokoluokassa? Vai onko kvanteilla mitään tekemistä tämän kanssa?