Lokakuun 2010 visuaalihavainnot

[Never]

Tosiaan perjantai oli kanssa selkeä, tosin osui pahasti 12 tunnin työpäivän jälkeen. Päätin kuitenkin mennä ja vielä pimeään paikkaan hetkeksi katselemaan ja yllättäen kannatti. Muiden mainitsemista sumupilvistä ei ollut kyllä tietoa ja hyvä niin. Ehdin katsoa:

Abell 2


Abell 82


Abell 84


NGC 1343


NGC 6210


UGC 731


UGC 486
UGC 746
UGC 1378
Draco - täältä muutamia valittuja kohteita

Illan helmet olivat tietysti NGC 6210, Abell 82 josta oli jo suhteellisen lähellä että yksityiskohtia näkyisi ja Sh2-188 joka oli erittäin haastava, mutta kuitenkin loppujen lopuksi näkyvissä. UGC 731 oli sen verran vaikea nähdä että pitää tarkistaa vielä myöhemmin uudestaan.

Tässä muutama tunti takaperin ehdin olla ulkona noin 15 minuuttia ennen kun edellisenä yönä vältetyt, pahamaineiset sumupilvet iskivät päälle. Yhden kohteet kanssa ehdin vähän sekoilla ennen pilvien tuloa: http://www.kolumbus.fi/jaakko.saloranta/Deepsky/Extra/Lanning231.html

/Jake

Edit: Piirrokset

[Reijo Teränen]

  Piirros  3.10. Bresser. Suurennos 25 x.

[tomppa]

Tänään tuli katsottua seuraavia kohteita:

Jupiter: Näkyi 15mm okulla ihan kivasti. Pohjoinen vyö, sekä 4 kuuta erottuivat. Havaintoväline: yhdistyksen Celestron C11

M31 Andromedan galaksi: Ei erottunut kovin selvästi, johtuen huonosta seeingistä ja utupilvistä. Havaintoväline: yhdistyksen Celestron 25x100 - kiikari

M57 Lyyran ''Munkkirinkilä'': Tämä kohde näkyi hyvin sääolot huomioiden. Suurimmalla suurennoksella (254x) sain tällä kertaa parhaan kuvan. Havaintoväline: Celestron CPC 800

Vähän laihat kertomukset, mutta en tähän aikaan enään jaksa kirjoittaa enempää.

[Miikka Sikkilä]

5.-6.10. Paljon kohteita ja erittäin hauskaa keskinkertaisesta seeingistä huolimatta. Linssiputkilla ja kiikareilla mm. seuraavaa:
Jupiter, M31, M110, M45, Hyadit, M1, M33 (ohi katsomalla erottui hitusen yksityiskohtia muodosta), paljain silmin valtava tulipallo (laitettu havainto tulipallo jaokselle), kaksois tähtijoukko Perseuksesta, M81, M82, NGC 3077 (mahtuivat samaan näkökenttään pienellä suurennuksella, NGC- galaksi erottui tosin selkeämmin suuremmalla suurennuksella). M81 ja M82 olivat todella hienoja ohi katsottaessa! M101 ja Lyyran rengassumu olivat jo vähän vaikeampia, kun päähavaintoväline alkoi huurustua. Vaihdoin vielä putken ja katselin uudestaan. Selkeää parannusta, vaikka putki oli kooltaan vain 80mm doubletti. Sitten vielä OIII- suodin kiinni ja Harsosumun katselua pitkän aikaa. OIII:lla erottuivat todella hienosti itäinen (NGC 6992/5) ja läntinen osa (NGC6960)! Mitäs muuta? Ainiin olihan se M42 jo taivaalla sekin. Tuli bongailtua puiden välistä, vaikka yleensä odttelen jonnekin joulukuulle tätä kohdetta. Mutta erittäin hauska ilta. Varsinkin tuo ilotulitusrakettia muistuttanut tulipallo jäi elävästi mieleen!

[Munkki]

Ihan pikainen kierros pikkuisella 60mm lintuputkella jossa minun tapauksessa kiinteä 20x surennus:

- Mahtavat M31, M32, M110
- Isohko M33 + pikkuinen ngc604
- Harsosumun molemmat puolet yllättävän helposti (ngc6992/5 + ngc6960)
- Makea ngc281
- Upea M17
- Salaperäinen M16

Kyllä helppokäyttöisyys alkaa olemaan vanhan (noh vähän yli 30v sentään) ja väsyneen (työn orja) ykkösvaatimukset.

[Pekka Moisio]

Eilen olin Rämsöössä havainnoimassa 10" putkeni kanssa.

Olin varannut aikaa 2.5 tuntia ennen nukkumaan menoa ja listalla oli pikkuisen himmeämpiä kohteita. Autosta pihalle astuttuani totesin, että näkyypäs paljon tähtiä. Kokosin äkkiä kaukoputken ja jäin tuijottelemaan mykistyneenä linnunrataa, joka ulottui Kilvestä Ajomieheen.

Ajattelin, että annampa putken jäähtyä nyt oikein kunnolla ja katselin paljain silmin M13, M15(Näkyi juuri ja juuri), M31, Tuplajoukko Misamia, Jupiteria(kuut ei näkynyt sitten mitenkään), M92(ehkä???)

No joo.. Tässä meni sitten melkein 45 minuuttia. Suuntasin kaukoputken Pegasuksessa sijaitsevaan galaksiin NGC7331, joka näkyi erittäin kirkkaana pitkulaisena levynä. Tihrustelin aavistuksen galaksin pölyjuovan takaa jotain hehkua?? ja ainakin yksi galaksi NGC 7335 näkyi galaksin itäpuolella. Olin mielestäni näkevinäni myös galaksin NGC 7340, mutta en ole tästä aivan varma. Piirros tuli pikaisesti tehtyä, koska pari autoa ajoi 10 metrin päästä ja vei pimeänäköäni ja pari ystävääni ilmoittivat tulevansa mukaan havainnoimaan.

Tästä hermostuneena suuntasin putken Stephanin Kvintettiin, josta on mukavia kuvia myös täällä Astronetissä. Kohde tai kohteet löytyivät helposti NGC 7331:stä lounaaseen päin ja tämä oli ensimmäinen kertani, kun pääsin katsomaan kohteita pimeän taivaan alta. Olin viime vuonna näkevinäni aavistuksen jotain hehkua, mutta valosaastetta oli liikaa. Nyt kohde näkyi erittäin selvästi.

NGC:t 7318 ja 7320(joka ei mielestäni virallisesti kuulu Hickson 92 joukkoon) erottuivat pienen keskittymisen jälkeen pitkulaisina joista NGC7318 näytti kirkkaimmalta vaikka NGC 7320 on katalookien mukaan kirkkaampi. NGC 7319 näkyi pyöreänä heikkona hehkuna. Sitten tuli taas vastaan havainto josta en ole varma, eli NGC 7317. Näytti että siinä olisi ollut minimaalinen himmeä tähti joka oli aavistuksen utumainen, mutta tämä oli niin näkemisen rajamailla, että täytyy sanoa että Ehkä. Galaksit koitin parhaani mukaan pirtää ja tulos on alla. Kaikkia näkemiäni tähtiä en piirroksiini piirtänyt, kun koitin keskittyä galakseihin ja niiden yksityiskohtiin.

Tämän jälkeen pari ystävääni tulivat havainnoimaan kanssani, joista toinen ei ollut katsonut kaukoputkeen kertaakaan. Joten tämän jälkeen kohteina olivat: M31, M27, M57, Jupiter jne.....

Alla Piirrokset

[Timpe]

Taidolla ja kokemuksella tehdyt piirrokset tuossa yllä!
Galaksitkin voi piirtää ja havaita hiukan erinäköisenä kuin "himmeän-soikeina-sumutäppinä" (jos siis kelit, välineet ja havaitsijan havaintotarkkuus antavat myöten).
Hyvin löysit yksityiskohtia näistä 

[TähtiJussi]

Tänään 10.10.10. sain oman kauteni avattua visuaalihavainnoilla.
Jupiter ja sen neljä kuuta näkyivät loistavasti. Komeetta Hartley löytyi nopeasti, eikä ollut vaikea löytää putken etsimellä. Pyrstö osoitti kello 10 suuntaan eli oikeinpäin käännettynä kello 4 suunnassa. M 13 eli Mersun merkkikin oli mukava nähdä pitkästä aikaa. Tietenkin M 31 eli Andromeda ja M 32 olivat samat vanhat tutut ja näkyivät nytkin mainiosti. Lopuksi katselin M 57 eli Lyyran rengassumua, jonka muodot ja soikeus erottuivat hyvin. Havainnoissa käytin 8" dobsonia (203/1200).

[Riku Henriksson]

Oikeassa olet Pekka, NGC 7320 on tosiaan etualan galaksi, 260 miljoonaa valovuotta oikeita komponentteja lähempänä. Kun Hickson koosti luetteloaan, mittaukset olivat epätarkempia, mutta hän itse uskoi sen olevan etualan kohde, perusteinaan että 7320 on "kirkas, matalan punasiirtymän spiraaligalaksi". Toisinsanoen erityyppinen kuin muut jäsenet. Luettelossa se on kuitenkin merkitty a-komponentiksi. Sen sijaan 4.2' NW:n sijaitseva NGC 7320C ei luettelosta löydy.

[tomppa]

Eilen kateltiin porukassa mm. M31, M110, M32, M27, M15, M57, M51, NGC 5195 ja Jupiter. Havaintovälineinä: 0,5 m Newton, 25 cm Newton ja 20 cm Schmidt - Cassegrain.

[Pekka Moisio]

Tässä pari piirrosta eiliseltä. Laitteina 10" F5 jossa ParaCorr istutettuna pysyvästi.

Taivaalla kohteiden alueella läpinäkyvyyttä magnitudi  ~6.5 verran.

Ensimmäisenä Lohikäärmeessä majaileva M102? tai NGC 5866 en ole itse päässyt selvyyteen kumpi on virallisempi. Luultavasti NGC 5866. Kohde näkyi 13mm okulaarilla kirkkaana teräväreunaisena ja pitkulaisen ovaalin muotoisena. Pitkulaiset päät eivät mielestäni olleet niin teräväreunaiset kuin kohteen pulleampi keskusta.

Toisena kohteena Lohikäärmeestä oli pintakirkkaudeltaan huomattavasti himmeämpi NGC 4236, joka näkyi 22mm okulaarilla suht himmeänä pitkulaisena hehkuna, josta en muuta erottanut kuin muodon ja koon.

Tämän jälkeen piirtelin galaksin M101, jonka kuva löytyy M101 viestiketjusta.

Katselin vielä kaverini kanssa muutaman tunnetun Messierin kohteen ja Jupiteria, joka värisi huonossa seeingissä.

[Timpe]

Toisena kohteena Lohikäärmeestä oli pintakirkkaudeltaan huomattavasti himmeämpi NGC 4236, joka näkyi 22mm okulaarilla suht himmeänä pitkulaisena hehkuna, josta en muuta erottanut kuin muodon ja koon.

Tattista taas hyvästä vinkistä (ja hyvästä piirroksesta, jota saa katsoa oikeaoppisesti syrjäsilmällä nähdäkseen galaksin )
Nämä himmeät laaja-alaiset ovat usein hyviä kuvauskohteita, kun niiden kuvaaminen ei mene niin "pikselinpiiperrykseksi" kuin planetaaristen sumujen kanssa. NGC 4236:n voisi siis lisätä myös omalle kuvauslistalleen (ks. esimerkkikuva).

[Never]

6./7.10.2010 tuli piirreltyä muutamat kohteet 12-senttisellä Sky-Watcherilla. Todella tuskainen sessio vaikeiden piirrosten takia. Tässä muutamat:

Melotte 20 / Alpha Persei group


NGC 1342


NGC 1502


NGC 1528


/Jake

[Timpe]

6./7.10.2010 tuli piirreltyä muutamat kohteet 12-senttisellä Sky-Watcherilla. Todella tuskainen sessio vaikeiden piirrosten takia. Tässä muutamat:

Putken suuruus taitaa korreloida hyvin piirroksen vaikeusasteen kanssa
Hyvin piirretty n+1 kpl tähtiä tuonne piirrosnäkymään visualisesta okulaarinäkymästä. On yllättävän vaikeaa ja aikaa vievää tällaisen tarkan havainnon tekeminen, jos haluaa tähdet oikeille paikoilleen ja mittakaavaan keskenään. (Työnä tämä vastaa hyvin pitkään valotetun valokuvan vaivannäköä kuvankäsittelyineen.) Hienot havainnot, Jake

[Never]

Putken suuruus taitaa korreloida hyvin piirroksen vaikeusasteen kanssa Hyvin piirretty n+1 kpl tähtiä tuonne piirrosnäkymään visualisesta okulaarinäkymästä. On yllättävän vaikeaa ja aikaa vievää tällaisen tarkan havainnon tekeminen, jos haluaa tähdet oikeille paikoilleen ja mittakaavaan keskenään. (Työnä tämä vastaa hyvin pitkään valotetun valokuvan vaivannäköä kuvankäsittelyineen.)

Näinhän se juuri on. Melotte 20:n kanssa jouduin vielä tekemään yhdistelmä piirroksen koska 40mm okulaari ei tarjonnut tarpeeksi laajaa näkökenttää. Kyllä siinä saa aina pukertaa ja pyöritellä sitä kynää. Toivottavasti ei tarvitse koskaan enää samaista kohdetta piirtää. Seuraavana vuorossa Seulaset ja Hyadit

/Jake